180 Sepänkylä, Råst Osa korttelista 721

180 Sepänkylä, Råst Osa korttelista 721 Asemakaavan muutos osassa korttelia 721 Råstin alueella Kaavoitusosasto luonnos 17.8.2015 ehdotus 16.10.2015 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

Sivu 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 2 2. TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Palvelut... 5 3.1.5 Liikenne... 5 3.1.6 Virkistys... 6 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 3.1.8 Tekniset palvelut... 7 3.1.9 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.2.1 Osalliset... 12 4.2.2 Vireilletulo... 12 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Aluevaraukset... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.2.2 Muut alueet... 15 5.3 Kaavan vaikutukset... 15 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteuttamisen seuranta... 16

Sivu 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari. Kunnanosa: 180, Sepänkylä. Kiinteistöt: Pikku-Kaappola RN:o 10:153, Hästsko RN:o 10:83, Hallonkil RN:o 10:166 ja osittain Råst-2 RN:o 10:169. Kaavan nimi: Asemakaavan muutos osassa korttelia 721. Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-255/14 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee Mustasaarentien eteläpuolella ja Vesilaitoksentien itäpuolella noin 2 kilometriä Sepänkylän ydinkeskustasta koilliseen. Alue on noin 2,5 hehtaaria, ja sen likimääräinen sijainti ilmenee kansikuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella halutaan tutkia mahdollisuudet asutuksen tiivistämiseen alueella jakamalla korttelin 721 tontti 3 kahdeksi erilliseksi omakotitontiksi ja korttelin tontti 4 kolmeksi erilliseksi omakotitontiksi. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Sepänkylän kulttuuriympäristöinventointi 2014 Karttoja johtoverkosta 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maaliskuu 2014 Kiinteistön Pikku-Kaappola RN:o 10:153 omistajat jättivät hakemuksen asemakaavan muutoksesta. 5.3.2015 40 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti tutkia edellytykset asemakaavan muutoksen käynnistämiseen alueella. 8.4. 8.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä.

Sivu 3 Kesäkuu 2015 Kiinteistön Hästsko RN:o 10:83 omistaja jätti hakemuksen asemakaavan muutokseen osallistumisesta. 25.8.2015 135 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa luonnoksen asemakaavan muutokseksi nähtäville. 7.9. 7.10.2015 Kaavaluonnos oli nähtävillä. xx.xx.xxxx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa ehdotuksen asemakaavan muutokseksi nähtäville. xx. xx.xx.xxxx Ehdotus asemakaavan muutokseksi oli xx.xx.xxxx xx nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostetaan jo asemakaavoitetulle alueelle kolme uutta omakotitonttia (AO). Alue on tällä hetkellä varattu erillispientalojen alueeksi (AO). 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on yksityisomistuksessa. Kaavanmuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on saanut lainvoiman. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Råstin alueella Sepänkylän itäosassa. Asemakaava-alue on rakennettu, ja se rajautuu jo rakennettuihin asemakaava-alueisiin. Pohjoisessa ja lännessä alue rajautuu tiealueisiin. Kaava-alue ei sijaitse Sepänkylän Kappelinmäen pohjavesialueella.

Sivu 4 Kuva 1. Näkymä kaava-alueelle Luutnantintieltä. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella on yhtenäinen suojaviheralue entistä valtatietä 8, nykyistä Mustasaarentietä vasten. Korttelin tonttien 3 ja 4 rakentamattomilta osin kaava-alue on luonnontilainen. Tontilla 4 on suuri siirtolohkare. Kuva 2. Näkymä yhdelle suunnitteilla olevalle tontille.

Sivu 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on kaksi omakotitaloa, joiden yhteydessä on talousrakennukset. Lähialue muodostuu rakennetuista, asemakaavoitetuista omakoti- ja rivitaloalueista, mutta lähistöllä on myös huoltoasema ja pieni teollisuusalue. Kuva 3. Lähialueen rakennettua ympäristöä. 3.1.4 Palvelut Sepänkylän ydinkeskustassa noin 2,5 kilometrin päässä kaava-alueesta on laaja palvelutarjonta. Noin 1 2 kilometrin päässä kaava-alueesta on kouluja, päiväkoteja ja terveysasema. Laajempi palvelutarjonta löytyy seutukeskuksesta Vaasasta noin 3,5 5 kilometrin päässä kaavaalueesta. 3.1.5 Liikenne Liikenne Vesilaitoksentieltä kaava-alueelle kulkee asemakaavateitä pitkin: Råstintie, Luutnantintie, Jussaksentie ja Majurinkuja. Kaavaalueen länsiosassa on kevyen liikenteen väylä. Majurinkujan päässä on kevyen liikenteen väylä, joka yhdistyy kaava-alueen pohjoispuolella olevaan Mustasaarentien kevyen liikenteen väylään.

Sivu 6 Kuva 4. Kevyen liikenteen väylä Majurinkujalta Mustasaarentielle. 3.1.6 Virkistys Liikunta- ja urheilumahdollisuuksia on asemakaava-alueen ulkopuolella. Muun muassa Botniahalli sijaitsee kävelymatkan päässä kaava-alueesta. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurialueella tai valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Kaava-alueella on vanhempi omakotitalo ja siihen kuuluva ulkorakennus. Asuintalo ja ulkorakennus on rakennettu vuonna 1939. Rakennukset ovat mukana vuonna 2014 laaditussa Sepänkylän kulttuuriympäristöinventoinnissa. Kulttuuriympäristöinventoinnista ilmenee, että asuintalo on ulkoasultaan ja muodoltaan hyvin säilynyt, ja talo edustaa selvästi ajalleen ominaista rakennustapaa. Kiinteistöllä oleva ulkorakennus on alun perin ollut kanala. Kulttuuriympäristöinventoinnista käy myös ilmi, että kiinteistöllä ja sen naapurikiinteistöllä on näkyvissä Råstintien alkuperäinen linjaus. Kiviaidan reunustama tielinjaus on todisteena kylänosan alkuperäisestä tieverkosta ja jäänne aiemmasta kylärakenteesta nykyisellä asuinalueella, ja tästä syystä sillä on suurta kulttuurihistoriallista arvoa.

Sivu 7 Kuvat 5 6. Asuinrakennus ja ulkorakennus vuodelta 1939. Kuva 7. Osa Råstintien vanhaa linjausta, jota reunustaa kiviaita. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.8 Tekniset palvelut Alueelle on rakennettu tekniset palvelut eli vesi- ja viemärijohto sekä sähköt. Alueella on myös Anvian maanalaisia johtoja. Uudisrakentamisessa tehdään kiinteistökohtaiset uudet liittymät olemassa olevaan verkkoon. 3.1.9 Maanomistus Suurin osa kaava-alueesta on yksityisomistuksessa, mutta osan omistaa Mustasaaren kunta.

Sivu 8 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettujen ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen

Sivu 9 vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2002 29. Osayleiskaavassa asemakaava-alueelle on osoitettu seuraava aluevaraus: pientalovaltainen asuinalue (AP-2). Osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2015.

Sivu 10 Kuva 8. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kuva 9. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta. Asemakaava Alueella on asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 25.4.2002 28.

Sivu 11 Kuva 10. Ote hyväksytystä asemakaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa mittakaavassa 1:2 000. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos laaditaan alueen yksityisten maanomistajien aloitteesta. Asemakaavan muutoksella maanomistajat toivovat, että kiinteistöt Pikku-Kaappola RN:o 10:153 ja Hästsko RN:o 10:83 jaetaan useammaksi tontiksi ja mahdollistetaan asutuksen tiivistäminen alueella. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on 5.3.2015 40 päättänyt tutkia edellytykset alueen asemakaavan muutokseen.

Sivu 12 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti 26.3.2015 59 ja 25.8.2015 137 hyväksyä maanomistajien kanssa tehtävät asemakaavoitussopimukset. Asemakaavan muutokseen sisällytetään korttelin tontit 3 ja 4 sekä suojaviheralue, joka sijaitsee kiinteistöjen ja kiinteistöihin lännessä ja pohjoisessa rajautuvien teiden välissä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, rajanaapurit ja kaikki ne, joiden oloihin kaavalla voi olla huomattavaa vaikutusta Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan museo Vaasan Sähköverkko Oy Anvia. 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla www.mustasaaari.fi/kaavoitus ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8.4. 8.5.2015. Nähtävilläoloaikana saatiin mielipide yksityishenkilöltä, joka asuu kaavaalueen yhteydessä. Kaavaluonnos oli nähtävillä 7.9. 7.10.2015. Nähtävilläoloaikana saatiin lausunnot rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Vaasan Sähköverkko Oy:ltä ja Anvialta. Ely-keskus ilmoitti, että se ei anna lausuntoa kaavasta. Lisäksi saatiin mielipide yksityishenkilöltä, joka asuu kaava-alueen yhteydessä. Rakennuslautakunta päättää yhtyä asemakaavan muutosluonnokseen. Lautakunta pitää tämänkaltaisia kaavanmuutoksia erinomaisina, sillä ne mahdollistavat viihtyisän asumisen ja tiivistävät samalla kunnan keskusta-aluetta. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä.

Sivu 13 Ympäristöjaosto toteaa, että asuinalueella ovat voimassa ympäristön pilaantumisen estämistä ja vähentämistä koskevat määräykset, jotka on mainittu Länsirannikon ympäristöyksikön 3.11.2014 voimaan tulleissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Muilta osin ympäristöjaostolla ei ole huomautettavaa. Ympäristönsuojelumääräykset mainitaan sekä kaavaselostuksessa että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ehdotusvaiheessa. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Vaasan Sähköverkko Oy toteaa kaavanmuutoksen olevan niin vähäinen, ettei yritys tarvitse kaavaan uusia varauksia. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Anvia huomauttaa kaava-alueella olevista maanalaisista johdoista ja että johdot on otettava huomioon kaivutöissä. Kaavakarttaa täydennetään maanalaisen johdon kaavamerkinnällä ehdotusvaiheessa. Yksityishenkilö, joka omistaa naapurikiinteistön RN:o 10:162, huomauttaa, että suunnitteilla olevan tontin 9 kerrosluku 1u¾ voitaisiin muuttaa kerrosluvuksi 1u⅔ näkösuojan turvaamiseksi. Kun tontille 9 myönnetään rakennuslupa, naapurikiinteistön näkösuoja on myös otettava huomioon niin, että tontille 9 rakennettavan rakennuksen toiseen kerrokseen sallitaan mahdollisimman vähän ikkunapinta-alaa naapurikiinteistöä kohti. Lisäksi huomautetaan, että tontilla 9 oleva suuri siirtolohkare on todennäköisesti räjäytettävä tonttia rakennettaessa, ja painotetaan, että räjäytys ei saa aiheuttaa vaurioita olemassa oleville rakennuksille. Ehdotusvaiheessa kaikkien tonttien kerrosluvuksi kaava-alueen rajauksen sisäpuolella muutetaan 1u⅔, jolloin kerrosluku on yhdenmukainen ympäröivien korttelialueiden kerroslukujen kanssa. Rajanaapureilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä tontille 9 rakennettavan talon ikkunapinta-alasta tontin rakennuslupamenettelyn yhteydessä tapahtuvassa naapurien kuulemisessa. Tonttitöiden ja siirtolohkareen mahdollisten räjäytystöiden suorittajilla tulee olla tarvittava koulutus ja pätevyys. Työt tehdään turvallisuusmääräysten mukaisesti niin, että henkilö- ja omaisuusvahingoilta vältytään.

Sivu 14 Asemakaavaehdotusta on täydennetty myös maanalaisen johdon kaavamerkinnällä (vesi- ja viemärijohdot). Kaavaehdotus oli nähtävillä x.x. x.x.xxxx. Nähvävilläoloaikana saatiin lausunnot xxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä sekä asianomaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla korttelin 721 tontti 3 jaetaan kahdeksi tontiksi ja korttelin tontti 4 kolmeksi tontiksi. Kaavalla halutaan tiivistää alueen asutusta. Kaavanmuutos tukeutuu olemassa oleviin rakenteisiin ja mahdollistaa niiden kehittämisen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää yhteensä viisi erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa, joista kaksi tonttia on rakennettu. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa viisi tonttia. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,20, ja tonteille on sallittua rakentaa 1⅔-kerroksisia taloja, joissa on ullakkokerros. Korttelin tontin 3 alkuperäinen pinta-ala on 5 079 m², mutta kaavanmuutoksella tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Rakennetun tontin 3 pinta-alaksi tulee 3 457 m², ja uuden tontin 11 pinta-alaksi tulee 1 622 m². Korttelin tontin 4 alkuperäinen pinta-ala on 5 568 m², mutta kaavanmuutoksella tontti jaetaan kolmeksi tontiksi. Rakennetun tontin 4 pinta-alaksi tulee 2 837 m², ja uuden tontin 9 pinta-alaksi tulee 1 144 m² ja uuden tontin 10 pinta-alaksi 1 587 m². Tontilla 3 on jäänteitä kiviaidasta, joka on reunustanut vanhaa tielinjausta Råstin alueelle. Kaavassa tontin kiviaita on osoitettu merkinnällä s-1: alueen osa, jolla tulee säilyttää kulttuurihistorian kannalta tärkeä kiviaita ja tielinjaus.

Sivu 15 AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,0647 hehtaaria. 5.2.2 Muut alueet Suojaviheralue (EV) Suojaviheralueeksi varataan yksi suurehko yhtenäinen alue. Suojaviheralueella alue, jolla puusto on säilytettävä, osoitetaan merkinnällä sp. Lisäksi alueelle on osoitettu ohjeellinen, yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Alueella on myös jäänteitä vanhasta tielinjauksesta Råstin alueelle sekä osia vanhasta kiviaidasta, joka on reunustanut tielinjausta. Kaavassa tie ja kiviaita on osoitettu merkinnällä s-1: alueen osa, jolla tulee säilyttää kulttuurihistorian kannalta tärkeä kiviaita ja tielinjaus. EV-alueen pinta-ala on 1,4317 hehtaaria. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan lähes täysin rakennettu, joten luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat toimenpiteet on toteutettu jo aikaisemmin. Näin ollen asemakaavan muutos ei vaikuta suuremmin alueen luontoon ja luonnonympäristöön. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteuttaminen merkitsee, että alueelle muodostetaan kolme uutta rakennuspaikkaa. Asemakaava ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia, koska voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentamattomille alueille olisi mahdollista rakentaa autotalli- ja varastorakennuksia, koska alueet on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa tonttimaaksi. Asemakaavan toteuttamisella tiivistetään luontevasti rakennuskantaa ja tuetaan olemassa olevia rakenteita. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.2 Aluevaraukset. Yleiset asemakaavamääräykset käyvät ilmi asemakaavakartasta.

Sivu 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 16.10.2015 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman