KUN KIRJOITTAMISEN RUTIINIT PUUTTUVAT Funktionaalisen kirjoitustaidon kehittäminen
Murikan opiskelijat eli millaiseen kontekstiin tarinat sijoittuvat: Teknologiateollisuuden työntekijöitä 20 63-vuotiaita 70 % miehiä lyhyt koulutushistoria, paljon entisiä koulupudokkaita harjaantumattomuus oppimisen taidoissa monella erilaisia oppimisvaikeuksia ikävät koulukokemukset tyypillisiä luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, järjestöaktiiveja, tavallisia liiton jäseniä fiksuja, aktiivisia ihmisiä
Ammattikoulussa valitsin konepuolen, jossa ei tarvinnut kirjoittaa ollenkaan. Kaikki muut aineet menivät ammattikoulussa hyvin, jos ei tarvinnut kirjoittaa. Historia ja maantieto olivat todistuksessa 10. Pystyn lukemaan, mutta hyvin hitaasti. Ote opiskelijan haastattelusta
Marjo Nurmi 2011
Kun komennusmies horjahti kirjoittajakurssille Koneesta ulos huh huh, kylä on talossa pidetty kammarit lämpösenä. Joo sitten tullijonoon vanha aika tai miten vaan nättejä tyttöjä minihameissaan tarkastamassa. Länsipoikaa kaikki ainakin kersantteja jopa majureita.ole siinä sitten selkä suoran tietenkin kaikkien muodollisuuksien jälkeen vihdoinkin maassa.
Marjo Nurmi 2011
Punakynänpelko funktionaalisen kirjoitustaidon kompastuskivenä? Kato, em mä oo mikään kynämies. Em mä tiedä mihin ne pilkut ja pisteet pannaan. Mulla oli aineissa aina enemmän opettajan punakynämerkintöjä kuin omia harakanvarpaita. Kato mä kirjotan siihen muutaman sanan. Sitte mä pistän rivin pilkkuja perään, että ota saatana siitä, jos välimerkkejä kaipaat. En kirjoita juuri koskaan mitään, joten koen olevani kehno kirjoittaja. Olisi mukavaa jos oppisin edes sijoittamaan pilkut ja pisteet paikoilleen.
Em mä varmaan lukenutkaan enkä tehnyt töitä, se oli vaan niin kauheen inhottavaa se koulunkäynti. Ja kotona faija huusi joka asiasta. Semmosen mä muistan erityisesti, kun mä olin ekalla tai tokalla luokalla, niin mä en uskaltanut nukkuu, kun mä näin aina painajaisia. Tuli vaan mieleen tossa yks päivä. Kirjottamisessa oli ongelmia. Siinä oli virheitä, aina tuli viitosia ja kuutosia. Mä muistan kun opettaja kirjoitti aineeseen punasella HYI! (naurua) Siitä tulikin sitten kunnanvaltuutettu. Metallimies muistelee
ÄIDINKIELEN OPETUKSEN AIHEUTTAMIA ESTOJA?
Virheet ja palaute Miten opettaja suhtautuu virheisiin? Virheiden metsästäminen johtaa virheiden pelkoon! Mitä oppimisessa menetetään, jos pelätään virheitä? Vaikutus yksilön minäpystyvyyskäsityksiin = > vaikutus oppimismotivaatioon ja kouluttautumishalukkuuteen aikuisuuteen asti
Oikeinkirjoitustaito vai funktionaalinen kirjoitustaito? Kumpaa pidämme opetuksessa tärkeämpänä? Miten se näkyy opetuksessa ja oppimisessa?
Nöyryytyksen pedagogiikan ahdistavat muistot Luki-ongelmani selvisi minulle vasta 38-vuotiaana. Kuinka koulun umpitollo opettaja voisi huomata vian, jota ei itsekään tiedä olevan. Samaan tapaan kuin hullu ei tiedä itse olevansa hullu. Lukihäiriöinen ihminen pitää vain itseänsä vähempilahjaisena, koska oppii asiat eri tavalla kuin muut. - - Hakeuduin aina töihin, missä ei tarvinnut kirjoitustaitoa. Kun ymmärsin ongelmani kaikessa laajuudessaan, itkin katkerasti ainakin tunnin. Tajusin, että jos olisin saanut vähän apua, minusta olisi voinut tulla mitä tahansa. - No, ehkä on sittenkin parempi olla telakan eristäjä kuin mölli opettaja, joka pistää yhden lapsista luokan eteen ja sanoo: - Katsokaa kaikki, miten tyhmä voi mies olla. (Murikan miesopiskelija) Marjo Nurmi 2011
Pätevyyskäsitys itsestä kirjoittajana Oppimisstrategiat ja -tyylit Oppimismotivaatio Defenssit, coping Marjo Nurmi 2011
Pystyvyyden kokemuksesta kehittyy uskomus, joka on melko tarkka ennuste käytännön toimista suoriutumiselle. Pystyvyysuskomukset kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa onnistumisten ja epäonnistumisten kautta vertailemalla omaa suoritusta muiden suorituksiin tärkeiden ihmisten arvion kautta omia fysiologisia reaktioita ja tunnetiloja rekisteröimällä. (Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control) Marjo Nurmi 2011
Keskeinen pedagoginen kysymys: Miten rakennan yksilön käsitystä omasta pystyvyydestään positiivisemmaksi? Marjo Nurmi 2011
Funktionaalisen kirjoitustaidon kehittäminen => Miten opitaan pois punakynänpelosta? Kirjoittaminen on ennen kaikkea viestintää, ei kieliopin hallintaa. Vaikka tekisi paljon virheitä, voi silti olla loistava kirjoittaja. Uuden kirjoittamisstrategian oppiminen, vanhasta poisoppiminen Tekstin ideoimisen välineet! Nurmi / Murikka 2011
Kirjoittaminen on kuin kuvanveistoa! Ensin pitää olla raaka-ainetta, materiaalia möhkäleenä Sitten haetaan hahmoa, muotoa Mitä pidemmälle prosessi etenee, sitä hienompia työkaluja otetaan esiin Lopuksi hiotaan ja kiillotetaan
Kirjoitusprosessin osittaminen Mottoni: Kuka tahansa voi tehdä tekstiisi kielenhuollon, mutta sinun ajatuksiasi ei kukaan muu tuo julki kuin sinä itse. Painopiste sisällön tuottamiseen virheistä viis! Oppijan pitää oppia sietämään omia virheitään prosessin alkuvaiheessa. Punakynää pelkäävälle haasteellinen tehtävä. Opettajan pitää poisoppia virheiden metsästämisestä prosessin alkuvaiheessa
Kysymyskortit tekstin ideoinnin apuna
Strukturoidut ideointimenetelmät Tukevat erityisesti taidoiltaan harjaantumattomien ja verbaalisesti heikompien opiskelijoiden kirjoittamista Kokeneempia ja paremmat kyvyt omaavia opiskelijoita ne voivat häiritä. Ks. Stensvold & Wilson (1990) : käsitekarttojen hyödyntäminen ; Callender & McDaniel (2007) lukemisprosessin strukturoimisen hyödyt
Muita esimerkkejä kirjoitusprosessin tukemisesta: Argumentaatioharjoituksen integroiminen mielipidekirjoittamisen harjoitteluun. Anonyymi kirjoittaminen Punainen lanka: referaatin kirjoittaminen punaisen langan avulla.
Funktionaalisen kirjoitustaidon kehittämisen portaat Pätevyysuskomusten vahvistaminen / korjaaminen Tietoisuus: emotiiviskognitiivinen tuki Onnistumisen kokemusten luominen Positiivinen palaute Sisältöön keskittyminen Motivaation herättely Innostaminen Kirjoitushalukkuuden ylläpito Monipuoliset, hauskat harjoitukset Helposti hallittavan ja luettavan kielen löytäminen
Ei mulla mitään ammatillisia haaveita oo. Em mä haluu mitään koulua käydä. Mä en haluu mihinkään työhön, missä pitäs lukee jotain kirjoja tai papereita. Ei mulla oo tullu mieleen mitään muita ammatteja. Em mä edes tiedä, mitä mä voisin sitte tehdä. Mä oon tuolla töissä sen takia vaan, että mä saan palkkaa, ja sit jos se loppuu ni sit mä meen johonkin haista paska työhön rakennuksille. Kannan lautoja niin kauan kun halvaannun tai jotain.