1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 5 1.1 Tehtävä 5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 6

IMATRAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 1

2 SISÄLTÖ ESIOPETUS IMATRALLA 4 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 5 1.1 Tehtävä 5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 6 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 8 2.1 Esiopetuksen järjestäminen 8 2.2 Oppimiskäsitys 9 2.3 Oppimisympäristö 10 2.4 Työtavat 11 Leikki toimintamuotona 12 3 TAVOITTEISTA SISÄLTÖIHIN JA TOIMINTAAN 14 3.1 Eheyttäminen 14 3.2 Keskeiset sisältöalueet 15 Kieli ja vuorovaikutus 15 Matematiikka 16 Etiikka ja katsomuskasvatus 18 Luonto- ja ympäristökasvatus 20 Terveys 22 Fyysinen ja motorinen kehitys 23 Taide ja kulttuuri 24 Mediakasvatus 29 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 30 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki 31 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki 32 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki 33 4.4 Kasvun ja oppimisen tuki, tuen rakenne ja järjestäminen Imatralla 35 Yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen vastuualueet 36 Pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys 38 4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa 38 4.5.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 38 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 40 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT 42 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 42 5.1.1 Erityisopetus 42 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus 43 5.2 Esiopetuksen muu tuki 45 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa 45 5.2.2 Moniammatillinen yhteistyö 47 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 47 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 50 5.3.1 Oppilashuolto 50 5.3.2 Turvallisuuden edistäminen 52 5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 54 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN ESIOPETUS 56 Romanikieliset 56 Viittomakieliset 56

3 Maahanmuuttajat 57 Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus 59 7 ESIOPETUKSEN SEURANTA JA ARVIOINTI 60 Esiopetukseen osallistumisesta annettava todistus 61 Lähteet 63

4 Esiopetus Imatralla Esiopetussuunnitelma perustuu perusopetuksesta annettuun lainsäädäntöön (23.12.1999/1288, 13.6.2003/477, 24.6.2010/642) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2010 (Opetushallitus määräykset ja ohjeet 2010:27). Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa ja se on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden aloittamista. Esiopetus on kiinteässä yhteydessä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Imatralla on pitkät perinteet varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun tiiviistä yhteistyöstä. Päivähoito ja esiopetus liitettiin koulutoimeen jo vuoden 1996 alusta. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä. Esiopetuksen tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen osallisuus, lapsiläheiset toimintamallit ja lapsen kuunteleminen ovat tärkeitä asioita kasvatusyhteisön toiminnassa. Esiopetuksen toimintaympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan lapsen ja lapsiryhmän tarpeet ja monipuoliset toimintamenetelmät. Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja esiopetusikäinen lapsi oppii leikin kautta Vuosittain esiopetussuunnitelmaa tarkennetaan yksiköiden vuosisuunnitelmissa. Lapsen henkilökohtainen esiopetuksen suunnittelu on jatkumoa hänen varhaiskasvatussuunnitelmastaan. Esiopetuksen suunnittelua tehdään yhteistyössä kotien ja alkuopetuksen kanssa. Tämä esiopetuksen opetussuunnitelma on tehty yhteistyössä Imatran esiopetuksessa toimivan henkilöstön ja päiväkodin johtajien kanssa. Opetussuunnitelmaa on työstetty kaikissa esiopetusryhmissä ja varhaiskasvatuksen erityisopetuksessa. Kasvatus- ja opetuspäällikön asettama työryhmä on koonnut tekstiä moniammatillisesti kommentointien jälkeen. Opetussuunnitelman perusteiden teksti on erotettu opetushallituksen logolla, tekstissä ei ole lähdeviittauksia, vaan ne löytyvät Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2010 (Oph). Paikallisen opetussuunnitelman osuus on erotettu Imatran kaupungin esiopetuksen logolla. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2011. Opetussuunnitelma päivitetty 1.8.2012

5 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin jotka edellyttävät yhteisen opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten kasvu ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetuksessa on huomioitava myös sukupuolten erityistarpeet. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Imatran kaupungin strategiassa mainitut arvot - avoimuus, yhteistyökyky, suvaitsevaisuus, luovuus ja kestävä kehitys - ohjaavat esiopetusta. Päiväkotien vuosisuunnitelmissa yhteiset arvot tarkentuvat ja esiopetuksen mahdolliset painotukset tulevat ilmi. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen omaa kasvua ja kehitystä. Lapselle tarjotaan suotuisat oppimisen edellytykset ja sopivasti oppimisen haasteita,

6 jolloin esiopetus herättää lapsessa oppimaan oppimisen halua ja taitoa elinikäisen oppimiseen. Lapsen hyvinvointi turvataan yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetus tarjoaa lapsille monipuolisissa toimintaympäristöissä asiantuntevan ja ammattitaitoisen kasvatuksen ja opetuksen, jossa lapsi toimii aktiivisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten lasten sekä aikuisten kanssa. Lapsen koulunaloitusta tasoitetaan tekemällä kiinteää yhteistyötä alkuopetuksen kanssa. Esiopetuksessa huomioidaan Imatran laajuus ja omaleimaisuus; ympäröivä luonto, Vuoksi, Imatra rajakaupunkina. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on: Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Hän oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä vahvistuu. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Hän oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Hän oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Hän oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta. Esiopetus lähtee lapsesta sekä lapsen ja ryhmän kiinnostuksen kohteista, jolloin lapsi kokee olevansa osallinen toiminnan suunnittelussa ja työskentelyssä.

7 Esiopetuksen tavoitteena on kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva lapsi. Lapsen tavoitteet sovitaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen oppimissuunnitelmaan(esiopetuksen havainnointilomake) ja yhdessä esiopetuksen ja ryhmän tavoitteiden kanssa ne ohjaavat ryhmän toimintaa. 1. Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja oppimaan oppimisen taidot kehittyvät lapsen terve itsetunto ja myönteinen minäkuva rakentuu ja vahvistuu lapsi kokee tekemisen ja oppimisen iloa lapsen luottamus olemassa oleviin kykyihin, taitoihin, luovaan ajattelukykyyn, luovuuteen kehittyy lapsen oppiminen tapahtuu yhteisössä, yhteisön jäsenenä, arjen kokemuksien kautta lapsi saa tarvitsemansa tuen kasvamiseen, kehitykseen ja oppimiseen lapsi oppii ihmettelemään 2. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä lapsi oppii hyvät tavat lapsi oppii yhteiskunnan pelisääntöjä 3. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuu ja hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät lapsi rohkaistuu ilmaisemaan itseään eritavoin lapsi oppii tuntemaan omaa kotiseutuaan ja kulttuuriaan 4. Lapsi kiinnostuu ympäristöstään lapsi oppii kunnioittamaan luontoa ja rakennettua ympäristöä lapselle tulevat tutuksi kestävän kehityksen periaatteet 5. Lapsi kiinnostuu terveydestään ja turvallisuudestaan lapsi oppii kriittistä ajattelua ja mediakriittisyyttä lapsi liikkuu monipuolisesti ja tietää liikunnan merkityksen lapsi oppii luottamaan siihen että pärjää lapsi tietää unen ja riittävän, terveellisen ravinnon merkityksen

8 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Lapsella on myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Esiopetusyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Lapsen esiopetuksen päivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen, omaan rauhaan sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Jos esiopetukseen osallistuva lapsi käyttää lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, lapsen päivä tulee rakentaa kokonaisuudeksi ottaen huomioon esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen tavoitteet. Lapsella on mahdollisuus osallistua esiopetukseen vuosi ennen oppivelvollisuuden alkamista. Imatralla esiopetusryhmät toimivat pääsääntöisesti koululla tai koulun välittömässä läheisyydessä päiväkodissa. Lapsi osallistuu esiopetukseen omalla lähikoulualueellaan. Vuorohoidon esiopetusta järjestetään lähikoululla toimivassa esiopetusryhmässä sekä vuoropäiväkodissa. Jos lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi päivähoitoa, se on järjestetty esiopetuksen yhteyteen. Esiopetuksen fyysinen ja psyykkinen toimintaympäristö on lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva. Laadukkaassa esiopetuksessa on tärkeää avoin ja luotettava yhteistyö kotien kanssa ja kodit otetaan mukaan esiopetuksen suunnitteluun. Esiopetuksen oppilashuollon toiminta on säännöllistä ja toiminnan periaatteet täsmentyvät kunkin yksikön vuosisuunnitelmassa. Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajat työskentelevät kiinteästi oman alueensa esiopetusryhmien kanssa.

9 Vuoksenniskan alueella käytetään perhetyön kanssa yhteistyössä mallia, jossa perhetyöntekijä työskentelee osittain sekä päivähoidossa että esiopetuksessa. Mallia laajennetaan vähitellen toimimaan koko kaupungin alueella. Esiopetuksessa noudatetaan koulun vuosittaisia toiminta ja loma-aikoja. Esiopetus on kestoltaan vähintään 700 tuntia vuodessa ja noin neljä tuntia päivässä. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Esiopetuksessa lapselle kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita niin yksin kuin yhdessä toisten kanssa. Leikki ja leikin omainen toiminta on lapsen oppimisen perusta. Lapsen oppiminen on kokonaisvaltainen yksilöllinen prosessi, jossa oleellista ovat lapsen ajattelu, aktiivisuus sekä elämykset ja tunteet. Siihen liittyy usein myös ongelmanratkaisua. Oppimisessa lapsen osallisuus on myös tärkeää; lapsen ideat, kokemuksellisuus ja innostus motivoi lasta oppimiseen. Lapsi oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa liittämällä tietoja, taitoja ja kokemuksia aikaisemmin opittuun. Näin lapsi rakentaa tietoa yhdessä toisten kanssa, osana yhteisöä. Kasvattajayhteisön tehtävänä on mahdollistaa lapsen oppiminen ja tukea lapsen luontaista tapaansa oppia kaikissa arjen tilanteissa. Esiopetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja tavat oppia. Lapsi oppii omaan tahtiinsa. Lapselle annetaan esiopetuksessa oppimisen iloa, kannustavaa palautetta, myönteisiä kokemuksia. Esiopetusikäisen lapsen ominaisia piirteitä ovat aktiivinen, leikkivä, liikkuva ja keskusteleva oppija. Kasvattajayhteisön tärkeä tehtävä on tukea lasta omana itsenään.

10 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista ja antaa mahdollisuuden monipuoliseen ja haasteita herättävään toimintaan. Se on myös fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen. Psyykkinen oppimisympäristö kattaa sosiaalisen, emotionaalisen ja kognitiivisen oppimisympäristön. Sosiaalisessa oppimisympäristössä korostuvat lasten keskinäinen sekä lapsen ja kasvattajan vuorovaikutus, joiden vaikutuksesta esiopetusryhmän oma vuorovaikutuksellinen ilmapiiri syntyy. Ryhmässä toimien lapsi laajentaa omaa ymmärrystään keskustellen ja pohtien ja saa näin tärkeää palautetta omasta toiminnastaan. Kognitiivinen oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen oppimisvalmiuksia. Siinä lapsi voi kokea elämyksiä, yhdessä olemista, tekemistä ja omiin asioihin vaikuttamisen iloa. Turvallinen, kannustava ja kiireetön ilmapiiri edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista. Esiopetuksen fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat kaikki esiopetuksen tilat, materiaalit, piha-alue sekä lähiympäristö. Oppimisympäristössä huomioidaan turvallisuus. Hyvin suunniteltu fyysinen oppimisympäristö jättää tilaa lasten omalle aloitteelliselle ja aktiiviselle toiminnalle, leikille, omaan rauhaan ja hiljaisuuteen. Se tukee ja haastaa lapsen itsenäistä ajattelua sekä rohkaisee häntä toimimaan, tutkimaan ja pohtimaan. Kiireettömässä oppimisympäristössä lapsi voi pysähtyä ihailemaan oppimaansa ja kokemaan iloa siitä, mitä osaa.

11 Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen tarpeet ja lasten erilaiset oppimistyylit sekä esiopetuksen tavoitteet. Esiopetuksen leikki- ja työvälineet sekä materiaalit ovat laadukkaita ja ne ovat lasten saatavilla. Esiopetuksen suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys. Toimivan oppimisympäristön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista esiopetuksessa vastaa ryhmän kasvatushenkilöstö. 2.4 Työtavat Opettajan tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että tämä voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syyseuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Esiopetuksen työtapojen valinnassa huomioidaan lapsen kehityksen kokonaisvaltaisuus, yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän tarpeet, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Lapsia kuunnellaan valittaessa työtapoja. Kuusivuotias oppii leikkimällä, liikkumalla, tekemällä, kokeilemalla, tutkimalla ja kyselemällä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsen luontaista tapaa oppia tuetaan. Esiopetuksen tulee olla lapsen kannalta mielekästä ja lapsen tulee kokea oppimisen iloa. Työtapojen tulee olla sellaisia, joihin lapsi itse voi vaikuttaa ja sitä kautta oppia myös suunnittelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Esiopetuksen yksi tärkeimmistä työtavoista on leikki. Lapsi oppii leikin kautta luontevasti ja aktiivisesti, kun hänellä on siihen tarvittavat välineet; tilaa, aikaa, leikkivälineitä ja leikkirauhaa niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Esiopetuksen toiminta pohjautuu leikinomaisuuteen. Muita esiopetuksen työtapoja ovat esimerkiksi kuunteleminen ja keskusteleminen, lorut, sadut, draama, tutkiminen ja havaintojen tekeminen, liikkuminen, laulaminen ja soittaminen, kädentyöt,

12 erilaiset käytännön työtehtävät ja juhlat ja retket. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat liitetään kokonaisvaltaisesti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviin kokonaisuuksiin. Imatralla on kehitetty työskentelymenetelmä, jossa otetaan huomioon lasten mielenkiinnon kohteet toiminnan lähtökohtana. Toimintaa myös dokumentoidaan ja arvioidaan lapsilähtöisesti. Työskentelymenetelmää käytetään esiopetuksessa soveltaen ja lapsiryhmän tarpeet huomioiden. Tätä työskentelymenetelmää kutsutaan Imatralla projektioppimiseksi. Se aktivoi lapsia luovaan ja yhteistoiminnalliseen toimintaan ja oppimiseen. Samalla se antaa yksittäiselle lapselle ja lapsiryhmälle räätälöityjä haasteita, elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Esiopetuksessa huomioidaan opetusmenetelmien kehittyminen ja työtapoja kehitetään ajan hengessä. Uutta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksessa. Leikki toimintamuotona Esiopetuksessa leikin lähtökohta on sekä pedagoginen että kehityspsykologinen. Leikillä on suuri merkitys esiopetuksessa, koska lapsen oppimisen perusta on leikissä. Leikkiessään lapsi oppii koko ajan erilaisia itselleen tärkeitä asioita ja taitoja sosiaalisista taidoista luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Leikki tukee myös lapsen ajattelun ja muistin kehitystä sekä rikastuttaa ja helpottaa oppimista. Leikki auttaa lapsia myös ilmaisemaan ja käsittelemään tunteitaan ja oppimiaan asioita. Lapsesta itsestään lähtevä leikki antaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Lapsen itsetunto ja itseluottamus saavat vahvistusta onnistuneissa leikeissä. Lasten (välisessä keskinäisessä) leikissä olennaista on asioiden yhdessä tekeminen. Leikki rakentuu kokemuksista, joita lapsi saa ympäristössään ja kulttuurissaan. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus monipuolisiin sisä- ja ulkoleikkeihin ja aikuisen tulee järjestää tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle leikille. Kuusivuotias leikkii mielellään sääntö- ja roolileikkejä. Hänellä tulee olla yhä mahdollisuus myös pitkäkestoisiin mielikuvitusleikkeihin. Hyvä leikkiympäristö on lapselle aina hyvä oppimisympäristö. Esiopetuksessa tuleekin olla tilaa lapsen spontaanille omaehtoiselle toiminnalle ja leikille. Leikissä aikuisen tuki on merkityksellinen ja tarpeellinen. Seuraamalla lapsen leikkiä aikuinen saa tärkeää tietoa tämän kehityksestä, taidoista ja elämäntilanteesta.

13 KASVATTAJA huomioi lapsen toiveet, kiinnostuksen kohteet ja ystävyyssuhteet tukee ja kannustaa lapsen osallisuutta antaa tilaa ja aikaa leikille ja järjestää mahdollisuuden leikkiä keskeytyksettä kannustaa kaverisuhteisiin ja yhteisiin leikkeihin luo leikkiympäristöä yhdessä lapsen kanssa ja mahdollistaa monipuoliset leikit havainnoi, dokumentoi sekä tarvittaessa ohjaa leikkiä ja osallistuu siihen tukee lasta ja hänen kehitystään yksilöllisesti leikeissä seuraa lasten kulttuuria ja tiedostaa lasten leikin heijastavan ajan ilmiöitä välittää leikkiperinteitä käy kasvattajayhteisössä jatkuvaa keskustelua leikistä ja siihen liittyvistä säännöistä ja rajoista LAPSI saa iloa leikistä ja vuorovaikutuksesta toisten leikkijöiden kanssa ilmaisee ja käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan leikissä kehittää leikkiessään mielikuvitusta, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä oivaltaa asioita ja saa onnistumisen kokemuksia oppii kieltä ja vuorovaikutustaitoja harjoittelee yhteisiä sääntöjä ja sosiaalisia taitoja oppii kunnioittamaan toisten leikkiä ja antamaan leikkirauhan toisille harjoittelee oman toimintansa ohjaamista, suunnittelemista ja valintojen tekemistä osallistuu ja vaikuttaa oppimisympäristönsä rakentamiseen sekä toiminnan suunnitteluun OPPIMISYMPÄRISTÖ innostaa ja houkuttelee leikkimään ja liikkumaan sisällä ja ulkona tarjoaa mahdollisuuden käyttää monipuolisia leikkikaluja, välineitä ja materiaaleja mahdollistaa liikkumisen ja leikkirauhan sekä huomioi lapsen iän ja kehityksen on turvallinen, viihtyisä, kodikas ja esteettinen on muunneltava, uudistuva ja mahdollistaa erilaisten leikkien tila- ja välineratkaisut Leikin merkitys lapselle ja kasvattajan rooli leikin mahdollistajana (Jyväskylän esiopetussuunnitelma 25.5.2010).

14 3 Tavoitteista sisältöihin ja toimintaan 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyn opetuksen tavoitteista neuvotellaan yhdessä ja ne tiedostetaan siinä yhteisössä, jossa lapsi elää. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Esiopetuksen työtavat ja sisällöt ovat lapselle läheisiä. Niistä lähtevät tavoitteet liittyvät lapsen elämään ja hänelle merkityksellisiin kokemuksiin. Eheyttäminen on pienten lasten projektityöskentelyä. Yhteinen kokemus ja tietojen käsittely yhdessä aikuisten ja lasten kanssa auttaa lasta ymmärtämään kokonaisuuksia.

15 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvansa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Lapsi totuttautuu kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Hän alkaa ymmärtää lukemisen merkitystä. Hän kiinnostuu kysymään ja tekemään päätelmiä sekä arvioimaan kuulemaansa. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lapsi kehittää tällaisessa ympäristössä ikään kuin huomaamattaan sanavarastoaan sekä luku- ja kirjoitustaitoaan. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana esiopetuksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Nämä erilaiset tiedot ja taidot, myös mahdollisesti jo ennen esiopetusta opittu luku- ja kirjoitustaito, otetaan huomioon järjestämällä avoin oppimisympäristö jossa kukin lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Materiaalina tulee olla monipuolisia tekstejä, jotka tarjoavat tilaisuuksia lukea yksin, toisten lasten tai aikuisen seurassa. Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä aikuisten antaman mallin että omien kirjoittamisja lukemisyritysten avulla.

16 Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline ja kaiken oppimisen perusta. Lapsen kielellistä tietoisuutta tulee kehittää päivittäin monipuolisesti. Lapsen kielellisten valmiuksien tukeminen vahvistaa lapsen omaa tunne-elämää, luovuutta ja itsetuntoa. Tavoitteet lapsen ajattelun kehittymisen tukeminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen tuetaan ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään; tunteitaan, mielipiteitään ja ajatuksiaan sanavaraston kehittyminen mielenkiinnon herääminen lukemiseen ja kirjoittamiseen kielellisen tietoisuuden kehittyminen monipuolisesta kirjallisuudesta kiinnostuminen Sisältö puhe, kuuntelu, ilmaisutaito, kuulluksi tuleminen tutustutaan kirjallisuuteen ja kulttuuriperinteeseen puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyden ymmärtäminen luetaan ja kerrotaan satuja kannustetaan ilmaisuun ja mielikuvituksen käyttöön leikitään kielellä, sanoilla, äänteillä, kirjaimilla; loruillaan ja riimitellään keskustellaan harjoitellaan lukusuuntaa Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tulee tukea. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä. Lapsen tulee saada monipuolisia kokemuksia käsitteen eri ilmenemismuodoista. Tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden muodostusprosessissa. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella.

17 Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan myös omaa ajattelemistaan. Lasta on kannustettava kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Esiopetuksessa matematiikka on pääosiltaan arkielämän matematiikkaa, jota lapsi kohtaa päivittäin leikkiessään ja toimiessaan yksin ja ryhmässä. Lapsi käsittelee ja laajentaa matemaattisen alueen taitojaan ja tietojaan leikkimällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Esiopetuksen matematiikassa kehitetään lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Tavoitteet keskeisten käsitteiden ymmärtäminen luovan ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen myönteinen suhtautuminen matematiikkaan lapsi oppii huomaamaan matematiikkaa ympäristöstään Sisältö tuetaan lukukäsitteen kehittymistä (luvun ja määrän käsite) käsitellään aikaa ja rahan määrettä mitataan ja vertaillaan, luokitellaan, sarjoitetaan ja asetetaan järjestykseen erilaisten ominaisuuksia perusteella avaruudellinen hahmottaminen (suunnat, muodot, sijainti, keho)

18 Etiikka ja katsomuskasvatus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä, esiopetuksen järjestäjä voi päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin, ja sitä käsitellään lasten kanssa keskustellen tai roolileikkejä käyttäen ja näin kehitetään lasten eettistä ajattelua. Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisenä. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on katsomuksellisen ajattelun kehittyminen. Tähän liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä, mahdollisuus kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Esiopetuksen tehtävä on tukea kodin uskontokasvatusta ja vakaumusta. Arkipäivän toiminnan lomassa opetellaan turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä monenlaisia eettisesti tärkeitä asioita. Etiikan ja katsomuskasvatuksen päätavoitteena on suvaitsevainen ja ajattelevainen lapsi, jolla on positiivinen kuva itsestään. Lapsella on myönteinen ja kunnioittava suhtautuminen ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin, erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja uskontoihin sekä niiden tapoihin. Esiopetuksen eettiseen ja katsomuskasvatukseen kuuluvat eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus, uskontokasvatus ja elämäntietokatsomuskasvatus

19 Eettinen kasvatus Tavoitteet terveen itsetunnon kehittyminen toisten kunnioittaminen ja arvostaminen oman elinympäristön arvostaminen vastuullinen suhtautuminen omiin tekoihin Kulttuurinen katsomuskasvatus Tavoitteet myönteinen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin sekä kulttuureihin ja niiden tapoihin lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin tutustuminen Imatran omaan kulttuuri- ja luontoperintöön tutustuminen Uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatusta toteutetaan enemmistön eli evankelisluterilaisen uskonnon mukaan. Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen sovitaan aina vanhempien kanssa. Uskontokasvatusta toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa. Tavoitteet tutustuminen oman uskonnon keskeisiin sisältöihin sekä kirkkovuoden juhliin

20 Elämäntietokatsomuskasvatus Elämäntietokatsomuskasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja se on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille. Tavoitteet valmiuksien kehittyminen kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön Sisältö hyvät tavat oikea ja väärä erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen rehellisyys anteeksipyytäminen ja antaminen kulttuuriperinnön siirtäminen uskonnolliset pyhät ja juhlat luonnon kunnioittaminen Luonto- ja ympäristökasvatus Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Lapsen ympäristöopiskelu tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Vaikka opiskelu tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tiedonhankinnassa jokainen lapsi on aktiivinen toimija, joka rakentaa omaa ymmärrystään monin erilaisin keinoin. Lasta rohkaistaan muotoilemaan kysymyksiä ja etsimään niihin selityksiä. Havaintojen avulla, kaikkia aisteja

21 käyttäen, hän saa tietoa ympäröivästä maailmasta, ja siksi häntä myös ohjataan havaintojen teossa erilaisin apukeinoin, kuten mittauksin. Lapsi oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään havaintojen ja mittausten avulla saatuja tietoja ja tuloksia sekä esittämään näille toimille perusteluja. Samoin hän oppii niiden pohjalta muodostamaan käsitteitä, tekemään päätelmiä ja löytämään syy-seurausselityksiä. Havaintoja ja tutkimusten tuloksia harjoitellaan merkitsemään muistiin ja esittämään niitä esimerkiksi piirtämällä, kertomalla tai näyttelemällä. Kokeellisesti saatuun, kuultuun tai nähtyyn tietoon opetellaan suhtautumaan kriittisesti. Sisällöt valitaan esimerkiksi seuraavilta luonnontieteellisiltä aihealueilta: ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön, eliöt ja niiden elinympäristö, maa ja avaruus, ympäristön aineet ja materiaalit sekä energiaan liittyvät asiat. Luonnontieteellisiä käsitteitä hyödyntäen voidaan opetus suunnitella integroiduiksi teemoiksi, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin. Teemat suunnitellaan kuitenkin siten, että ne tarjoavat lapselle mahdollisuuden rakentaa maailmankuvaa sekä hankkia arkielämän ymmärtämistä edistäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Esiopetuksessa ympäristökasvatuksen lähtökohtana on tunnesuhteen luominen ympäristöön. Tunnesuhde syntyy kokemalla luontoa eri aistein. Tunnesuhteen myötä ympäristön käsite laajenee ja lapsi näkee sekä kokee ympäristön esteettisenä, joko miellyttävänä tai epämiellyttävänä. Seuraavissa vaiheissa lapsi havainnoi ympäristön sosiaalisia merkityksiä - kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä ja jopa erilaisia ympäristökysymyksiä. Lapsi tulee tietoiseksi oman toimintansa merkityksestä kestävässä kehityksessä. Luonto- ja ympäristökasvatuksessa opitaan tutkimisen, kokemisen ja tekemisen kautta kuinka nähdyt, kuullut ja koetut sekä kokeillut asiat siirtyvät sanoiksi ja tiedoiksi. Ympäristökasvatuksen sipulimalli (Ojanen 1995, 34)

22 Tavoitteet myönteisen ja elämyksellisen suhteen luominen lähiympäristöön ja luontoon minäkuvan vahvistaminen suhteessa itseen ja muihin turvallinen liikkuminen lähiympäristössä ja luontoa kunnioittaen oman toiminnan ja valintojen merkityksen ymmärtäminen luonnonvarojen säästäminen jokapäiväisessä toiminnassa oman ymmärryksen ja tietovaraston rakentaminen ympäristöä tutkimalla Sisältö liikutaan, leikitään ja retkeillään luonnossa tutustutaan lapsen elämänpiiriin tutustutaan lähiympäristöön, luontoon ja rakennettuun ympäristöön harjoitellaan havainnoimaan ja tutkimaan ilmiöitä ja ympäristöä, harjoitellaan luonnontutkijan taitoja. opetellaan jätteiden lajittelua, kierrätystä, energian säästämistä ja muita kestävän kehityksen periaatteita liikennekasvatus Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta.

23 Terveyskasvatus toteutuu esiopetuksessa luontaisesti arkielämän tilanteissa. Päivärytmi sisältää toiminnan ja levon sopivan vaihtelun, ruokailun, hygienian sekä ulkoilun. Esiopetuksessa ryhmällä on suuri merkitys lapsen sosiaaliseen kasvuun ja psyykkiseen hyvinvointiin. Yhdessä toimimisen tulee toteutua siten, että se vahvistaa lapsen tunne-elämän terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Vertaisryhmässä lapsi kohtaa ristiriitatilanteita, jotka opettavat häntä ratkaisemaan ongelmia neuvotellen. Lapsi oppii pitämään puoliaan sekä luottamaan omiin taitoihinsa ja itseensä. Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Lasta ohjataan huolehtimaan omasta terveydestä ja turvallisuudesta arkipäivän eri tilanteissa. Tavoitteet terveellisten elämäntapojen muodostuminen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja syrjäytymisen estäminen lapselle syntyy luontainen halu liikkua turvallinen liikkuminen lähiympäristössä Lapsen esiopetuspäivässä tulevat esille terveelliset ruokailutottumukset, riittävä lepo, päivittäinen ulkoilu sekä henkilökohtainen hygienia. Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.

24 Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Fyysisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää hänen fyysistä kuntoa ja motorisia taitoja, liikehallintaa.. Liikunnan avulla kehitetään arkipäivän toiminnoissa lapsen motoriikkaa, kädentaitoja, koordinaatiokykyä, luovuutta, itseilmaisua sekä sosiaalisia taitoja. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että lapsella on päivittäin mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen, toimintaan ja rentoutumiseen. Tavoitteet liikkuminen antaa lapselle iloa, elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia fyysisen kunnon, motoristen taitojen sekä kehonhallinnan kehittyminen havaintomotoristen taitojen harjaantuminen myönteisen käsityksen kehittyminen omista liikuntataidoista - rohkeutta ja uskallusta liikkumiseen liikunnan ilon kokeminen sosiaalisten taitojen kehittyminen Sisältö liikutaan erilaisissa ympäristöissä eri vuodenaikoina. liikuntamuotojen monipuolisuus erilaiset liikuntaleikit ja pelit erilaisten liikunta-, leikki- ja työskentelyvälineiden sekä telineiden käyttäminen mahdollisuus vapaaseen ja ohjattuun leikkiin ja liikkumiseen sisällä ja ulkona Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja

25 muiden työtä. Lapsen aistiherkkyyden, havaintokyvyn ja avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittymistä tuetaan. Näin lapsen oppimisprosessit syventyvät ja hän oppii elämäntaitoja sekä ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja keskustellaan niiden merkityssisällöistä ja kuvailmaisusta. Lasta ohjataan tutkimaan äänimaailmaa ja musiikin vaikutusta viestinnässä. Lasta kannustetaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin sekä draaman keinoin, äänenpainoin ja -sävyin, ilmein, elein ja liikkein. Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien monimuotoisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja rakennetun ympäristön sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä. Taide on osa sitä kulttuuria, jossa lapsi ja aikuinen elää. Leikin ja taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lapsessa herää taiteen avulla kiinnostus luontoa, rakennettua ympäristöä sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja kohtaan. Myös lapsen kulttuurinen identiteetti vahvistuu ja hän oppii ymmärtämään omaa monimuotoista kulttuuriperintöänsä. Lapsen toiminnassa korostuvat leikinomaisuus, elämyksellisyys ja tutkiva lähestymistapa sekä omien havaintojen teko. Pitkäkestoiset teemat ja taideprojektit auttavat lasta tulemaan vähitellen tietoisemmaksi omasta oppimisestaan ja taitojensa kehittymisestä. Ilo, leikki ja mielikuvituksen käyttö liittyvät oleellisesti lapsen taidekokemuksiin. Yhdessä toisten kanssa lapsi saa mahdollisuuden erilaisiin taidekokemuksiin ja -nautintoihin. Taiteen opetuksella on tärkeä tehtävä lapsen hyvinvoinnin vaalijana. Se antaa mahdollisuuksia myönteisille tunnekokemuksille: itseilmaisulle, toiminnan ilolle ja mielikuvituksen vapaudelle. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa dokumentoidaan lapsen työskentelyä mm. kirjaamalla, valokuvaamalla ja videoimalla, nauhoittamalla, haastattelemalla. Dokumentoinnilla saadaan tallennettua lapsen luovan työskentelyn merkityksellisiä hetkiä ja oppimiskokemuksia, koko prosessia. Imatra on vireä kulttuurikaupunki, joka tarjoaa esiopetusikäisille mahdollisuuksia tutustua kirjastoon, taidenäyttelyihin, teatteriin, konsertteihin, museoihin sekä rajakaupungin moniin nähtävyyksiin. Sivistystoimessa on paljon toimialan sisäistä yhteistoimintaa, jota esiopetus hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Imatralla esiopetus tekee yhteistyötä Metkun, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskuksen kanssa. Metkun tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää alueen lasten ja nuorten kulttuuripalveluja. Metku on osa

26 Taikalamppua, Opetusministeriön osarahoittamaa valtakunnallista 11 lastenkulttuurikeskuksen verkostoa. Musiikki ja tanssi Musiikki antaa lapselle mahdollisuuden tunteiden kokemiseen. Lapsella on oikeus elämyksiä tuottavaan toiminnalliseen musiikkikasvatukseen, joka on lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa. Lapselle on tärkeää musiikin tekemisen ja kokemisen ilo yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapsella on mahdollisuus laulaa, soittaa ja kuunnella musiikkia. Esiopetuksen musiikkikasvatus vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa. Tavoitteet kiinnostuksen herääminen musiikkia kohtaan keskittymis- ja kuuntelutaitojen kehittyminen laulu- ja soittotaitojen kehittyminen ja soittimiin tutustuminen luovan ilmaisutaidon, mielikuvituksen ja tunne-elämän kehittyminen musiikin eri lajeihin ja peruskäsitteisiin tutustuminen lasten musiikkiperinteen siirtyminen Sisältö kuunteleminen rytmittäminen laulaminen soittaminen musiikkiliikunta ja tanssi improvisointi ja muu luova ilmaisu konsertit ja esitykset

27 Kuvataide ja kädentaidot Kuvataiteessa ja kädentaitoja vaativissa tehtävissä lapsi oppii tekemään erilaisia havaintoja ja ratkaisuja. Lapsi oppii luottamaan itseensä ja arvostamaan omaa sekä toisten lasten työtä ja tuotoksia, kun hän suunnittelee, toteuttaa ja arvioi työskentelyään. Esiopetuksessa lapsi saa esteettisiä elämyksiä taiteen parissa, oppii arvostamaan ympäristönsä esteettisiä ja kulttuurisia arvoja sekä saa monipuolisia mahdollisuuksia ilmaista itseään. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen toimintaan. Lasta kannustetaan kokeiluun ja keksimiseen. Tavoitteet hienomotoriikan harjoitteleminen esteettisen tajun harjaantuminen havainnointitaidon kehittyminen pitkäjänteinen työskentely suunnitteluvaiheesta työn valmistumiseen erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin tutustuminen välineiden oikea käyttö ja niiden huoltaminen oman ja toisten työn tuloksesta iloitseminen ja työn arvostaminen taiteesta nauttiminen ja luovuuteen innostaminen Sisältö piirtäminen maalaaminen muovailu, muotoaminen rakentelu painanta kuvien katseleminen ja niiden havainnoiminen vierailut taidenäyttelyihin ja museoihin mahdollisuuksien mukaan askartelut ja käsityöt oma lähiympäristön arkkitehtuurinen tarkastelu