Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon Liikennejärjestelmän kehittäminen Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen sekä valtatien 9 Onkamo - Niirala yhteysvälin parantaminen, Venäjän puolella Sortavala - Värtsilä -tien parantaminen Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymän toteuttaminen Joensuussa Joensuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee - Imatra välillä Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen Perustienpidon rahoituksen tasokorotus Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistarakentamisen rahoituksen varmistaminen Liikennehankkeet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Perustienpidon rahoituksen riittävyys ja laajan tieverkon kunnosta huolehtiminen on Pohjois-Karjalan kaltaiselle maakunnalle erittäin tärkeää. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo-Niirala. Välttämätön lähivuosien aikana toteutettava hanke on myös VT 6 Raatekankaan eritasoliittymä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin liikenteen pullonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuunsuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen sekä Karjalan radan parantaminen Joensuu 1
Imatra rataosuudella. Imatra - Luumäki -rataosuuden kehittämisen yhteydessä on selvitettävä myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Nopean henkilöliikenteen rataverkko on linjattava jatkumaan Joensuuhun saakka. Rataverkkoa koskevilla kehittämistoimilla parannetaan myös biotalouden kuljetusmahdollisuuksia. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoliikenteen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata edelleen kaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tulee olla määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliikenteen hankkeisiin. 1. Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Kustannusarvio 8,8 milj. euroa Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Liikenteellisesti pahin pullonkaula valmistuvan kehätie- osuuden jälkeen on valtatien ja Raatekankaantie - Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmista liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liittymän kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liikenneturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Vuosina 2005-2009 liittymässä on tapahtunut 28 kirjattua onnettomuutta, joista 6 on johtanut henkilövahinkoihin. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista. Liittymän liikennemäärät (KAVL) ovat vuonna 2013 - vt 6 kaupungin suunta 18 800 ajoneuvoa vuorokaudessa - vt 6 Kontiolahden suunta 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa - Raatekankaantien suunta 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa - Salpakankaantie suunta 14 300 ajoneuvoa vuorokaudessa Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikennejärjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty ja tiesuunnitelma on hyväksytty. ELY-keskus ja kaupunki ovat sopineet kustannusten jaosta siten, että kaupungin rahoitusosuus on 45 % ja valtion 55 %. Hankeen toteutus voi käynnistyä nopeasti. Toteutusta on syytä kiirehtiä liikenneturvallisuus, työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein. 2
2. Joensuun ratapihajärjestelyt (31.10.78) ja matkakeskus alueen kehittäminen Kustannusarvio 75 milj. euroa (yleissuunnitelmaehdotus lokakuu 2013) Joensuun ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa. Ratapiha tulee uudistaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi koskien sekä tavara- että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkirakenteen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi on pystyttävä vastamaan. Ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti (symmetrinen kaupunki Pielisjoen molemmin puolin). Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen parantaa myös joukkoliikenteen toimivuutta mahdollistamalla matkakeskuksen toteuttamisen. Joensuun ratapihan toimivuudella on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Joensuun kaupunki aikoo toteuttaa alueelle Asemanseudun kehittämishankkeen, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto-, ja asuinrakentamisen kokonaisuudesta. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palveluiden lisääminen ja matkaketjujen sujuvuuden parantaminen. Ratateknisten toimenpiteiden välttämättömyyden lisäksi ratapihahankkeella onkin merkittävä vipuvaikutus kaupunkirakenteen ja maankäytön kehitykseen sekä satojen miljoonien eurojen rakennushankkeiden käynnistymiseen. Ratapihan kehittäminen sisältyy Joensuun kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen ja on ratkaisevan tärkeä toimenpide symmetriselle kaupunkikeskustalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunki ja elinkeinoelämä ovat jo investoineet merkittävästi mm. Penttilän alueen kehittämiseen, mutta jatkon volyymi riippuu suuresti ratapihajärjestelyistä. Ratapihanhankkeisiin sijoitetut valtion eurot tulevat talouden kasvuna ja työllisyyshyötyinä takaisin moninkertaisesti yksityisten ja kuntien investointihankkeiden kautta. Taloutta elvyttävä vaikutus on näin ollen merkittävä. Asemanseudun asemakaavan muutos on käynnistetty syksyllä 2015 Pohjois-Karjalan osuuskaupan ja VR-yhtymä Oy:n hakemuksesta. Alue on nimetty MRL 110 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi syyskuussa 2015. Liikennevirasto on hyväksynyt ratapihan ratalain mukaisen yleissuunnitelman kesällä 2015 ja on käynnistämässä ratapihan tarkempaa suunnittelua. Joensuun ratapihan tarvittavat muutostyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pian suunnitelmien valmistuttua. Valtion talousarviossa tulee varautua toteutuksen käynnistämiseen. Kaupungin investointien suunnittelu edellyttää ratapihan suunnitelmien valmistumista ja valtion investointien ajoittamista. 3
3. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi (31.10.78) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 55 milj. euroa. Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä. Pohjois-Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä valtatie 5:n parantamisen jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Tiesuunnitelma valtatie 23:n parantamiseksi välillä Varkaus - Viinijärvi on hyväksytty Liikennevirastossa helmikuussa 2014 lukuun ottamatta Karvion kohtaa. Alakylän ohituskaistat (kustannusarvio n. 5 milj. ) valmistuvat syksyllä 2015. Kypäräjärven ohituskaistojen rakentaminen alkoi elokuussa 2015. Kypäräjärven kohdalle rakennetaan yksi ohituskaistapari tarvittavine yksityistiejärjestelyineen. Rakennettava osuus sijaitsee noin 40 kilometriä Varkaudesta Joensuuhun päin. Kypäräjärven ohituskaistojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 6 milj. euroa. Urakoitsijana hankkeella toimii Oteran Oy. Urakka valmistuu marraskuussa 2016. Koko yhteysvälin Varkaus-Viinijärvi rahoitus tulisi varmistaa. 4. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen (31.10.78) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 4.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj.euroa Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Ensivaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahdenvaara-Niirala. Suomen ja Venäjän välinen henkilö- ja tavaraliikenne on kasvussa ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on 4
mahdollista, että viisumivapaus EU-maiden ja Venäjän välillä toteutuu. Tämä tulisi edelleen kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Yleissuunnitelman jälkeen on laadittava tiesuunnitelma. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti. Hankkeen YVA-selostus valmistuu syksyllä 2015. 4.2. Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Valtatien 9 pohjoispuolelle on rakentunut entiselle Ylämyllyn varuskunta-alueelle uusi asuinalue palveluvarustuksineen. Alueen rakentaminen etenee yleiskaavan mukaisesti ja Jyrinkylän asukasmäärän ennakoidaan kasvavan 1300:sta 2000 asukkaaseen lähivuosina. Alueen liikennettä lisäävät sekä suunnitteilla olevat (harjoitusjäähalli) että olemassa olevat liikuntapaikat (Pärnävaaran urheilukeskus). Vt 9 yleissuunnitelman mukaan (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhetys on muuttumassa moottoritieksi. Tämän suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperitien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Yleiskaavassa esitetyt liikenneratkaisut ovat lainvoimaisia. Alueen liikenneongelmien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja asiakasystävällisen liikennöinnin parantamiseksi esitetään kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua: o Vt 9 ja Liperintien esitasoliittymän toteutus ja siihen liittyvien liikennejärjstelyiden toteuttaminen asemakaavan mukaisesti o Ylämylly taajamateiden parantaminen tarveselvityksen mukaisesti. o Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärven eritasoliittymän kautta vt 9:lle. Liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa tältä osin voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Jyrinkylän alueen liittäminen valtatieverkkoon on mahdollista joko olemassa olevan Polvijärventien eritasoliittymän kautta tai toteutettavan uuden Ylämyllyn eritasoliittymän kautta. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörötien rakentaminen Vt 9:n ja rautatien alikulussa. 5
4.3. Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa. Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun itä-länsi -suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittäminen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 100 km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläaluilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999. Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. Valtatien linjauksen parantaminen ja uuden sillan rakentaminen Jännevirran kohdalla parantaa valtatien ja vesiväylän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tiesuunnitelma valmistuu marraskuussa 2015. Mikäli hankkeelle saadaan rahoitus, hanke olisi valmis aikaisintaan vuonna 2018. Hankkeen alustava kustannusarvio on 46,4 milj. 4.4. Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra (31.10.78) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra 4.5. Joensuun seudun joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen Heinäkuun 2014 alusta muuttui joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakunnassa. Muutoksen yhteydessä päätettiin toteuttaa valtakunnallinen WALTTI-lippujärjestelmä ja tästä vastaamaan perustettiin TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy (LMJ Oy). Joensuun seudun joukkoliikenneviranomainen on LMJ Oy:n perustajaosakas. Joensuun seutu on ollut Waltti-järjestelmän valtakunnallinen pilotti. Uuden järjestelmän käyttöönotto on syksyllä 2015 edelleen kesken. Työ on osoittautunut oletettua vaikeammaksi valtakunnallisesti ja seudullisesti, sekä teknisesti että taloudellisesti. Matkustustietojen saanti Waltti-järjestelmästä on vasta nyt alkamassa, 1½ vuotta liikennöinnin käynnistymisen jälkeen. Järjestelmän perustoimintojen keskeneräisyys vaikeuttaa kaikkia kehittämistoimia. Valtion ja kuntien yhteisen, täysin uuden järjestelmän luominen, vakiinnuttaminen ja ylläpitäminen vaatii määrätietoista yhdensuuntaista toimintaa. 6
Valtion kanssa tehdyissä joukkoliikenteen aiesopimuksissa yhteisesti hyväksytty palvelutaso on osoittautunut arvioitua kalliimmaksi ylläpitää. Kuntien rahoitusosuus on kasvanut samalla kun valtion rahoitus on vähentynyt. Joensuun seudun avoimen joukkoliikenteen liikevaihto on noin 7,1 M vuonna 2015. Valtion avustus toimintaan on 505 000, kuntien tuen ollessa moninkertainen (noin 2,5 M vuonna 2015). Vuodelle 2016 ennakoidaan valtion avun olevan noin 400 000 ja kuntien tuen noin 2,4 M. Suhde on kunnille liian raskas, ottaen huomioon joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät tavoitteet, joita valtio esittää joukkoliikenteen aiesopimusmenettelyssä. Valtion päätökset keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tuesta vaikuttavat suoraan kuntien halukkuuteen panostaa toimintaan. Joukkoliikenteelle asetettavat tavoitteet ja vaatimukset on asetettava realistisiksi ja suhteutettava rahoitukseen. 7