Terveyskeskusten kehittämistyön käsikirja Akateeminen terveyskeskus tutkivien terveyskeskusten kehittämisverkosto Outi Elonheimo Santeri Huvinen Mats Brommels
Akateeminen terveyskeskus tutkivien terveyskeskusten kehittämisverkosto 13.5.2007 Tämä julkaisu on Akateeminen terveyskeskus - tutkivien terveyskeskusten verkosto - hankkeen tuottama. Tuotoksen omistavat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos sekä Espoon, Jyväskylän, Kotkan, Nurmijärven ja Vantaan terveyskeskukset. Käsikirja, sen sisältämä kehittämistyönmalli ja kehittämistyön lomakkeet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja kehitettävissä, kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan. Kehittämisen tuloksena syntyneiden tuotteiden tulee myös olla vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä - 2 -
Sisällys KEHITTÄMISEN KEITTOKIRJA... 4 TERVEYSKESKUSTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN SUUNNITTELU-, TOTEUTUS- JA ARVIOINTIMALLI... 5 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS... 7 Mallin osa-alueet... 7 Työskentelytavat ja menetelmät... 7 Strategiset kehittämislinjaukset...10 Kehittämisseminaari...10 TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS...11 Kehittämisryhmän suunnittelukokous...11 Kehittämishankkeen toteuttaminen terveyskeskuksessa / terveyskeskuksen toimintayksikössä...13 SEURANTA JA ARVIOINTI...14 Arviointi...14 Kehittämishankkeen arvioinnista päätetään suunnittelukokouksessa...15 Kehittämisryhmän seurantakokous...16 Kehittämisryhmän arviointikokous...16 RAPORTOINTI...17 Dokumentaatio kehittämishankkeesta...17 LIITTEET...19 ARTIKKELIKOPIOT...19-3 -
KEHITTÄMISEN KEITTOKIRJA Toimi näin 1. Päätä alustava aihe 2. Tee alustava selvitys aiheeseen liittyvistä oman toiminnan muutostarpeista ja muusta aiheeseen liittyvästä tutkimustiedosta (Kohdat 1. ja 2. voivat edetä toisessakin järjestyksessä) 3. Kokoa kehittämisryhmä yksiköiden vastuuhenkilöistä ja innovaattoreista (terveyskeskusten edustajat, kehittämisasiantuntija, projektipäällikkö). 4. Järjestä kehittämisseminaari / kehittämisryhmän suunnittelukokous. Kokouksen asiat: Selvityksen tekijä pitää lyhyen esityksen selvityksen tuloksista ja havaituista kehittämiskohteista Määritä yhteinen tavoite Suunnittele hankkeen sisältö ja toimintatavat. Määrittele mukaan otettavat yksiköt. Nimeä vastuuhenkilöt (kullekin tk:lle ja yksikölle) Nimeä kunkin tk:n / yksikön konkreettiset tehtävät Tee tehtäville toteutusaikataulu (ks. projektiaikataulutaulukko) Tee riskianalyysi (ks. riskitaulukko) Sovi seurannan mittareista ja arvioinnista o prosessin arviointi (ks. kuvaus- ja arviointilomake) o tavoitteiden mukaiset, kevyet toiminnan ja tulosten mittarit (syntyvät osana toimintaprosessia) o seuranta-aikataulu 5. Toteuta Motivoi työntekijät mukaan Tehkää konkreettinen oman yksikön toiminnan suunnitelma Käynnistä toiminta Kerää seurantamittareita toiminnasta ja tuloksista Kuvaa ja arvioi prosessi 6. Pidä kehittämisryhmän seurantakokous (siinä vaiheessa, kun toteutus on menossa) Käy läpi kunkin tk:n/yksikön kokemukset o toimintamalli, ongelmat, onnistumiset Pohdi, mitä tästä opimme? Nimeä mahdolliset muutokset suunnitelmaan ja toteutukseen 7. Pidä kehittämisryhmän arviointikokous (hankkeen loputtua) Käy läpi prosessin arviointi (prosessin kuvaus, oma arviointi) Arvioi tuotosta (Saavutettiinko tavoitteet?) Sovi tavoista, joilla kehittämishankkeen tulokset ja käyttökelpoiset menetelmät otetaan käyttöön osaksi jokapäiväistä toimintaa (implementointisuunnitelma kullekin tk:lle/yksikölle) Sovi raportoinnista 8. Raportoi Dokumentoi hanke (tavoite, prosessin kuvaus, arvioinnin tulokset) Julkaise tulokset (omille työntekijöille, päättäjille, asiakkaille, sopivassa ammattilehdessä) Levitä tuloksia ja kokemuksia (loppuseminaari, hankerekisteri, nettisivut) artikkeli Kunnallislääkärissä tms. ammattilehdessä) - 4 -
TERVEYSKESKUSTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN SUUNNITTELU-, TOTEUTUS- JA ARVIOINTIMALLI Tämä terveyskeskusten erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja arviointimalli on luotu STM:n rahoittaman kehittämishankkeen: Akateeminen terveyskeskus - kehittävien terveyskeskusten verkosto työvälineeksi. Olemme käyttäneet mallia verkoston erilaisissa kehittämishankkeissa suunnittelun strukturoimiseksi, kehittämishankkeiden käytännön toteutuksen avuksi sekä hankkeiden ja niiden tulosten arviointikäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Mallia on testattu käytännössä terveyskeskuksissa toteutetuissa kehittämishankkeissa. Terveyskeskustyötä on viime vuosina kehitetty erilaisten projektien ja hankkeiden avulla. Tuotetut tulokset ovat jo taloudellisistakin syistä olleet vaakalaudalla heti hankerahoituksen loputtua. Toiminnan kehittäminen ja muutos tulee kuitenkin nähdä olennaisena osana terveyskeskusorganisaation arkea. Siksi tavoitteenamme on muodostaa mallista ja sitä kuvaavasta työkansiosta työkalu ja ohjekirja Suomalaisten terveyskeskusten toiminta- ja hoitokäytäntöjen kehittämiselle osana normaalia työtä myös silloin, kun kehittäminen ei ole pelkkä hanke. Tämän vuoksi olemme mallia laatiessamme kiinnittäneet erityisesti huomiota tulosten arviointiin ja uudenlaisen toiminnan vakiinnuttamiseen osaksi päivittäistä terveyskeskustyötä. Mallia luodessamme olemme korostaneet neljää kehittämistyön lähtökohtaa: 1) Kaikki kehittämishankkeet ovat nousseet käytännön terveyskeskustyöntekijän omista tutkimusongelmista ja ne on suunniteltu tutkitun tiedon pohjalta. 2) Kehittämishankkeilla on kevyet toimintakäytännöt, eli kehittämishanke / kehittämistyö on tehtävissä normaalityön ohella tai osana sitä, ilman suuria taloudellisia tai henkilöresurssiponnisteluja. 3) Kehittämishanketta ja sen myötä toteutettavaa toimintakäytäntöjen muutosta seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti. Tämä koskee sekä toteutuksen seurantaa ja tulosten arviointia että toteutusprosessin kriittistä arviointia ja siitä oppimista. 4) Sekä prosessin raportointi että tulosten levittäminen ovat tärkeitä, jotta muutkin pääsevät hyötymään kehittämishankkeista. Uuden idean levittämisen tavoitteena on sen edelleen kehittäminen ja entistä parempi toteutus uudessa paikassa. Tämän vuoksi olemme kiinnittäneet huomion prosessiin, sen ongelmien ja menestystekijöiden kuvaamiseen raportoidessamme mahdollisista onnistuneista ja epäonnistuneista tuloksista. Terveydenhuollon yksiköissä tapahtuvan kehittämistyön suhdetta tutkittuun tietoon havainnollistetaan alla (kuva 1). Tutkimus, kehittäminen, koulutus ja asiantuntijaneuvonta muodostavat jatkumon. Tutkimustoiminnan tavoitteena on syy-seuraussuhteiden selvittäminen ja yleistettävän tiedon tuottamiseen alkuperäisjulkaisuina. Eri tutkimusten tuloksia verrataan ja yhdistetään, esim. suorittamalla meta-analyysejä ja julkaisemalla katsauksia. Tutkimustuloksia sovelletaan paikallisesti kehittämistoimintana. Sitä ohjaavat myös paikalliset tarpeet. Kehittämistoiminnan tulos on muuttunut toimintakäytäntö, joka kuvataan esimerkiksi toimintasuosituksena tai toimintaa koskevana käsikirjana. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tuotettu tieto ja kokemus välitetään joko tiedotusvälineitä käyttäen tai järjestämällä koulutusta. Nämä toimintamuodot palvelevat isompaa asiakasryhmää. Asiantuntijan neuvot tai konsultaatiot taas suuntautuvat yksittäiselle organisaatiolle, työyhteisölle tai yksittäiselle ammattilaiselle. - 5 -
Sysäyksen uuden tiedon etsimiseen professionaalinen organisaatio saa asiakkaiden tarpeista. Tarpeeseen vastaava ratkaisu perustuu uuteen tietoon, jota sovelletaan parhaiten tutkijoiden, palveluorganisaation ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Innovaatiojärjestelmää ja siihen pohjautuvaa kehittämistyöskentelyä sekä tutkitun tiedon merkitystä innovaatioiden ja kehittämistyön pohjana pohditaan laajasti liiteen 9 PowerPoint-esitelmässä Kuva 1. Innovaatiojärjestelmä (Brommels 2006). Muokattu työterveyslaitoksen innovaatiojärjestelmästä (Harri Vainio ja Jouni Toikkanen). - 6 -
KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Tässä luvussa esitämme terveyskeskuksessa tehtävän kehittämishankkeen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin toimintatavat yksityiskohtaisesti. Toimintaohjeiden lisäksi olemme koonneet mukaan myös erilaisia suunnittelua ja seurantaa helpottavia työkaluja sekä toteutusta ja arviointia kuvaavaa teoriaa ja esityksiä. Pyrkimyksemme on, että mallia seuraten terveyskeskukset voivat toteuttaa erilaisia kehittämisprojekteja myös osana normaalia työn kehittämistä - strukturoidusti, mutta ilman jäykkiä toimintaorganisaatioita ja turhia kokouksia. Mallissa on kuvattu usean terveyskeskuksen yhteisen kehittämishankkeen toteutustapa, mutta se on sovellettavissa myös yhden terveyskeskuksen oman toiminnan kehittämiseen. Koska malli on tehty Akateemisen terveyskeskuksen kehittämishankkeiden käyttöön, painotamme erityisesti tutkitun tiedon pohjalta nousevaa kehittämistyötä. Myös tämä ajattelumalli on sovellettavissa aivan tavallisiin terveyskeskusten kehittämishankkeisiin, niiden aiheethan parhaimmillaan nousevat käytännön työn ongelmista ja kehittämistarpeista. Selvitysluontoista tutkimustietoa oman terveyskeskuksen toiminnasta aiheeseen liittyen voidaan saada kohtalaisen vähäisin ponnisteluin, ja ajan myötä on saatavissa myös kokemukseen ja (siitä) tutkittuun tietoon pohjautuvia tuloksia muiden terveyskeskusten vastaavista hankkeista. (Tätä varten Akateeminen terveyskeskus valmistelee terveyskeskusten kehittämishankkeiden hankerekisteriä.) Painotamme erityisesti työntekijöiden osaamisen ja mielipiteiden hyödyntämistä jo muutoksen suunnitteluvaiheessa. Tämän vuoksi tavallisten rivityöntekijöiden on hyvä olla mukana kehittämishankkeiden aiheiden ja toiminnan suunnittelussa (kehittämisryhmässä). Samaan aikaan on tärkeää näyttää muutoksen tarve kaikille yksiköiden työntekijöille ja motivoida heitä toiminnan uudistamiseen. Mikään hallittu muutos ei ole toteutettavissa ilman johdon näkemystä siitä, että muutos tukee terveyskeskuksen strategiaa. Toimintatapojen tai hoitokäytäntöjen laaja-alainen muuttaminen vaatii johdolta vankkaa sitoutumista, muutoksen ja kehittämistyöskentelyn tärkeyden osoittamista sekä usein myös konkreettisesti itsensä likoon laittamista. Mallin osa-alueet Olemme jakaneet muutos-/kehittämishankkeiden suunnittelun ja toteutuksen kolmeen osaalueeseen: strategisiin kehittämislinjauksiin, jossa merkittävä rooli on terveyskeskuksen johdolla ja eri yksiköiden vastuuhenkilöillä; toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, josta vastaa kuhunkin terveyskeskukseen nimetty vastuuhenkilö, mutta jonka käytännön toteutuksesta huolehtivat yksiköiden työntekijät; seurantaan ja arviointiin sekä raportointiin, joista vastuun kantaa hanketta varten nimetty kehittämisryhmä. Työskentelytavat ja menetelmät Kehittämishankkeen toteutuksen työkaluksi olemme kehittäneet erikseen sekä useamman terveyskeskuksen yhteisen kehittämishankkeen (Kehittämishankkeen kuvaus) että siihen liittyen yhden terveyskeskuksen tai sen toimintayksiköiden sisäisen prosessin kuvauksen ja arvioinnin (Yksiköiden kehittämistyön kuvaus) lomakkeet. Sähköisesti täytettävät lomakkeet on tarkoitettu jo suunnit- - 7 -
telun aikaiseksi työkaluksi, joita käytetään suunnittelu- ja arviointikokousten yhteydessä. Tavoitteena on, että lomakkeen avulla syntyy automaattisesti kehittämishankkeen kuvaus. Samalla se muistuttaa asioista, jotka muutos- ja kehityshankkeessa on tehtävä. Lisäksi sen avulla toteutetaan järjestelmällinen kehittämishankkeen arviointi sekä pohditaan mahdollisuuksia hyödyntää hankkeen tuloksia ja esiin nousseita ideoita muissa terveyskeskuksissa. Näistä lomakkeista on tässä kansiossa mukana mallisuoritukset. Kehittämishankkeen suunnittelussa käytännön apuna kannattaa käyttää kolmen peruskysymyksen mallia. Peruskysymykset auttavat konkretisoimaan, parannukseen johtavat tavoitteet ja niiden aikaansaamiseksi tarvittavat tehtävät. Mitä haluamme saavuttaa? Päätä, mitä haluat saada aikaiseksi. Sovi kehittämisen tavoite ja pohdi, mitä tulee jatkossa olemaan toisin kuin ennen. (Tavoite voi olla esimerkiksi poistaa vastaanoton jonot.) Miten varmistetaan, että Johda tavoitteesta mittari. Tämä on edellytys sille, että voit arvioida, johtavatko tehtävät toimenpiteet toivottuun tulokseen (parannuk- muutos on edistystä? seen). Mittarin tulee mitata tavoitellun tilan muuttumista toiminnan tuloksena. (Vastaanoton jonojen poistoesimerkissä mittari voi olla ajan varaamisesta hoidon aloittamiseen kulunut aika.) Mitkä ovat ne muutokset, Kaikki kehitys on muutosta, mutta kaikki muutos ei kuitenkaan johda parannukseen. Pohdi, mitä ovat ne muutostoimenpiteet, joita joilla edistys saadaan aikaiseksi? sinun täytyy tehdä saavuttaaksesi tavoitteen. Muutos kannattaa aloittaa lupaavimmasta toimenpiteestä, joka perustuu tutkittuun näyttöön tai omiin tai muiden aiempaan kokemukseen sekä oman organisaatiosi toiminnan tuntemiseen. Kuva 2. Kehittämistyön mallin kolme peruskysymystä. (Mukailtu Langley et al 1996 pohjalta.) Kun on päätetty, mitä ovat kehittämistyön tavoitteet, kannattaa muutoshake toteuttaa PDSAympyrän ilmaisemalla tavalla. PSDA on lyhennelmä sanoista Plan, Do, Study, Act. Toimi Suunnittele Tutki Toteuta Kuva 3. Kehittämistyön vaiheet PDSA-ympyränä. Suunnittele Tavoite Odotukset Toimintasuunnitelma (kuka, mitä, missä ja milloin?) Mittarit Toteuta - 8 -
Toteuta suunnitelma Kirjaa huomiot Kerää mitattavat tiedot Tutki Analysoi tiedot Vertaile tuloksia odotuksiin Kirjaa, mitä opittiin Toimi Toteuta hyödylliseksi havaittu muutos arkitoiminnassa Seuraava kierros ympyrässä... Kokemusten vaihto vastaavassa tilanteessa työskentelevien kanssa ja sen pohjalta tapahtuva ongelmanratkaisu (vertaisoppiminen) on todettu hyväksi tavaksi kehittää omia innovaatioita. Tämän vuoksi kehittämishanke toteutetaan verkostomaisena yhteistyönä joko usean eri terveyskeskuksen tai useiden saman terveyskeskuksen toimintayksiköiden ja muiden kumppanien kanssa (collaborative learning). Vertaisoppimista hyödynnetään kehittämisryhmien työskentelyssä, jolloin kunkin yksikön toimintatapoja ja niihin liittyviä hyviä ja huonoja puolia vertaillaan ryhmän seurantakokouksessa. Samalla keksitään yhdessä ratkaisuja syntyneisiin ongelmiin tai sovitaan paremman lopputuloksen edellyttämistä muutoksista kehittämisprosessissa. Näiltä osin verkoston toiminta mukailee nk. läpimurtotekniikkaa (breakthrough). 1 Kehittämisryhmään kuuluvat kunkin toimintayksikön edustajat välittävät kehittämisryhmän suunnitelmat omaan yksikköönsä. He vastaavat myös oman yksikkönsä kehittämisosioiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta yhteistyössä yksikön muiden työntekijöiden kanssa. Akateeminen terveyskeskus käyttää verkostokehittämisen mallina alla kuvattua toimintatapaa (kuva 4). 1 Läpimurtohanke: Yhteisen tavoitteen mukaiseen hankkeeseen (esimerkiksi hoitoonpääsyn parantaminen) lähtevät kehittämisryhmät osallistuvat neljään yhteiseen koulutustapahtumaan vajaan vuoden aikana. Ensimmäisessä tilaisuudessa ryhmät perehtyvät aihealueeseen ja ratkaisukeinoihin. Kukin ryhmä analysoi tarkemmin omat ongelmansa ja suunnittelee sitä koskevan tiedonkeruun. Toisessa tilaisuudessa noin kuukauden kuluttua esitetään ja vertaillaan tiedonkeruun tuloksia. Ryhmät laativat omat kehittämissuunnitelmansa. Kolmannessa tilaisuudessa 2-3 kuukautta myöhemmin verrataan alustavia kokemuksia suunnitelmien toteuttamisesta ja tehdään mahdollisia korjauksia suunnitelmiin. Neljännessä tilaisuudessa 4 kuukauden kuluttua ryhmät esittävät tuloksensa postereiden avulla. Lisäksi keskustellaan noudatetusta työskentelymallista ja hiotaan sen yksityiskohtia. Verkosto-oppimisesta ja läpimurtotekniikasta tarkemmin www.ihi.org/ihi/programs/collaborativelearning/ ja Strindhall M. Henriks G. How improved access to healthcare was succesfully spread across sweden. Quality Management in Health Care. 16(1):16-24, 2007 Jan-Mar. - 9 -
Akateemisen terveyskeskuksen kehittämisverkosto Terveyskeskus Kehitt ämisseminaari Kehitt ämisty ön toteutus ja arviointi Julkaiseminen Espoo Vantaa Nurmij ärvi Kotka Tutkimus Työntekij ät Yhteisty ö- kumppanit Kehittämisryhm ä Terveyskeskukset ja kehitt ämisyksik öt Loppuseminaari Mukana olevat sek ä muut kiinnostuneet sidosryhm ät ja median edustajat Jyv äskyl ä KHSHP Johto tk 1 tk 2 tk 3 Artikkelit Hankerekisteri yks. 1 yks. 2 yks. 3 Muut Suomen terveyskeskukset Kuva 4. Akateemisen terveyskeskuksen kehittämisverkoston kuvaus Strategiset kehittämislinjaukset Työntekijät havaitsevat usein muutoksen tai kehittämisen kohteet ensimmäisenä. Muutokselle on usein selkeä potilaiden, työntekijöiden, organisaation tai päättäjien esittämä tarve. Jossain toimintayksikössä on saattanut nousta esille tietty potilasryhmä, jonka hoito vaatii tehostamista. Jokin totuttu toimintakäytäntö ei ehkä enää toimi tai tuota toivottua vaikutusta, tai terveyskeskuksen toiminnan tehostamista vaaditaan vaikkapa toiminnan kustannusten hillitsemiseksi. Muutoksen tarpeen synnyttämään epämukavuuteen on hyvä reagoida tekemällä muutoksen tarpeesta kartoitus tai tutkimus. Tämän avulla muutostarve pyritään osoittamaan myös numeroina tai konkreettisena vaatimuksena. Näin luodaan paremmat edellytykset käsitellä työntekijöiden mahdollista muutosvastarintaa. Lisäksi konkreettiset kehitystoimet on helppo suunnitella selkeän tarpeen pohjalta. Muutostarpeen havaitseminen ja kartoittaminen on erityisesti terveyskeskuksen johdon vastuulla. 2 Kehittämisseminaari Sekä useamman terveyskeskuksen yhteinen että terveyskeskuksen oma kehittämishanke on hyvä aloittaa laajalla kehittämisseminaarilla. Seminaarin kutsuu kokoon se taho, joka tulee vastaamaan kehittämishankkeen läpiviennistä. Oleellista on, että terveyskeskuksen johto on paikalla hyväksy- 2 Lisää muutoksen johtamisesta: Mattila J ja Viitala J. Muutoksen johtaminen organisaatiossa. Kirjassa Mäntyranta T, Elonheimo O, Mattila J ja Viitala J (toim.), Terveyspalvelujen suunnittelu, Duodecim, 2004. Idänpää-Heikkilä U. Sopimusohjaus ohjausmenettelynä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten yksiköissä ja niiden lääkärien työssä. Stakes, tutkimuksia 159, 2007. - 10 -
mässä kehittämishankkeen terveyskeskuksen strategiseksi toiminta-alueeksi. Lisäksi seminaariin kutsutaan niiden yksiköiden vastuuhenkilöt ja kehittämisestä kiinnostuneet työntekijät, joiden oletetaan toimivan kehittämistoiminnan kohteina. Seminaariin kutsutaan myös muutoksen tarvetta taustoittamaan muutostarpeen tutkimisesta vastannut tutkija, joka useimmiten on joku terveyskeskuksen työntekijöistä ja muutosagenteista. Kehittämisseminaari on työseminaari, jossa käsitellään seuraavat asiat: Alkuun tutkija/tutkijat esittelevät muutosta vaativan aiheen tutkimustulokset sekä omat päätelmänsä kehittämisen kohteista Esitysten jälkeen työstetään pienryhmissä 1) kehittämishankkeen tavoitteet sekä 2) alustava suunnitelma kehittämishankkeen sisällöstä. Ryhmätyön purun yhteydessä kirjataan sopimus yhteisistä tavoitteista, yleiskuvaus kehittämishankkeesta sekä hankkeen tehtäväkokonaisuudet Kehittämishankkeen kuvaus -lomakkeelle (Liite 1). (Tehtäväkokonaisuuksia täydennetään myöhemmin kehittämisryhmän kokouksessa.) Käytävässä keskustelussa sovitaan myös mitkä terveyskeskukset tai terveyskeskuksen toimintayksiköt ja mahdolliset yhteistyökumppanit toteuttavat kehittämishanketta (hankkeen rajaus terveyskeskusten strategisten linjausten ja voimavarojen mukaan). Lopuksi sovitaan kehittämisryhmän kokoonpano. Ryhmä toimii terveyskeskusten toimintayksiköissä toteutettavan kehittämishankkeen koordinoijana. Ryhmä kokoontuu kehittämishankkeen aikana vain kaksi tai kolme kertaa. (Mahdollisuuksien mukaan kehittämisryhmän ensimmäinen kokous (suunnittelukokous) voidaan yhdistää kehittämisseminaariin. Seminaarissa voidaan työstää kehittämisryhmän suunnittelukokouksen sisältö, ja varsinainen kehittämishanketyöskentely terveyskeskuksen yksiköissä voidaan käynnistää välittömästi seminaarin jälkeen. Näin kehittämisryhmän rooliksi jää lähinnä hankkeen etenemisen seuranta, vertaisoppiminen ja hankkeen arviointi sekä raportointi.) Työryhmän kokoonpanon on syytä jäädä toimivan pieneksi (korkeintaan 8 henkeä). Mukaan tarvitaan kunkin yksikön johdon mandaatilla toimiva edustaja, (mikäli tämä ei ole sama henkilö) käytännön työtä tekevä yksikön työntekijä sekä tutkija/kehittäjät. Ryhmän jäsenten tehtävänä on viedä kehittämishankesuunnitelma omaan yksikköönsä, suunnitella siellä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa yksikön omat toteutustavat sekä organisoida hankkeiden seuranta omassa yksikössään. Ryhmän sisältä valittavan puheenjohtajan velvollisuutena on ryhmän koollekutsuminen sekä työkokousten johtaminen paikan päällä. Seminaarissa sovitaan kehittämisryhmä ensimmäisen kokouksen ajankohdasta ja sitä edeltävästä tarpeellisesta valmistelutyöstä. Liitteenä 6 on esimerkki erään kehittämisseminaarin ohjelmasta ja aikataulusta. (Vastaanottotoiminnan kehittämisseminaari.) Toiminnan suunnittelu ja toteutus Kehittämisryhmän suunnittelukokous Kehittämisryhmän ensimmäinen kokous kutsutaan koolle mahdollisimman pian kehittämisseminaarin jälkeen. Ideaalitapauksessa kehittämisryhmän suunnittelukokouksen tehtävät voidaan toteuttaa jo osana kehittämisseminaaria, jolloin terveyskeskuksen toimijat saavat käytännön kehittämishankkeet nopeasti liikkeelle. Tehdäänpä suunnittelu kehittämisseminaarissa tai suunnittelukokouksessa, sille tulee varata riittävästi aikaa. - 11 -
Mikäli kyseessä on usean terveyskeskuksen verkostokehittämishanke, kehittämisryhmän suunnittelukokouksen (samoin kuin kehittämisryhmän muidenkin kokousten) käytetään työkaluna yhteistä Kehittämishankkeen kuvaus -lomaketta (liite 1). Tällöin ryhmän terveyskeskusjäsenet huolehtivat siitä, että kukin terveyskeskus täyttää oman terveyskeskuksensa osalta Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomakkeen (liite 2). Jos kehittämishanke on pelkästään terveyskeskuksen sisäinen, täytetään kehittämisryhmän kokouksissa edelleen koko kehittämishankkeen lomaketta (liite 1), ja terveyskeskuksen toimintayksiköt käyttävät oman osuutensa kuvaamiseen Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomaketta (liite 2). Sen lisäksi, että lomakkeet muistuttavat kehittämisprosessin pääkohdat, ne toimivat käytännössä myös toiminnan kuvaamisen, seurannan ja arvioinnin työkaluina. Mallisuoritukset lomakkeiden käyttötavasta ovat liitteinä 4 (Kehittämishankkeen kuvauksen mallikappale) ja 5 (Yksiköiden kehittämistyön kuvauksen mallikappale.) Kehittämisryhmän puheenjohtaja johtaa kokousta ja huolehtii lomakkeen olennaisten kohtien täyttämisestä. Mikäli ryhmään on tullut jäseniä, jotka eivät ole olleet mukana kehittämisseminaarissa, on heille hyvä toimittaa jo etukäteen tutustuttavaksi PowerPoint-esitys verkostomaisesta työskentely- ja toimintatavasta (liitteenä 7). Kehittämisryhmä sitoutuu parhaiten kehittämisseminaarin rajaamaan hankkeeseen, mikäli pääosa sen jäsenistä on ollut itse mukana kehittämisseminaarityöskentelyssä. Kehittämisryhmän suunnittelukokouksessa työstetään seuraavat asiat (suunnittelukokouksen runko liitteessä 8): Esitellään kehittämisen työkalut (kehittämiskäsikirja sekä kehittämishankkeiden kuvauslomakkeet ja niiden käyttö) Tarkennetaan kehittämishanke ja sen tavoitteet. Kehittämishankkeen kuvauksen ja tavoitteiden tulee olla täytetty lomakkeeseen. Lisäksi päätetyistä asioista tulee keskustella niin, että kaikki ryhmän jäsenet voivat ne hyväksyä. Sovitaan mitkä yksiköt kustakin terveyskeskuksesta tai niiden yhteistyökumppaneista tulevat hankkeeseen mukaan (lomakkeessa kohta toimijan kuvaus). Tehdään konkreettinen toimintasuunnitelma siten, että sovitaan kehittämishankkeen läpiviemiseksi tarvittavista tehtäväkokonaisuuksista ja niiden tekijäyksiköistä. Tehtäväkokonaisuudet kirjataan lyhyesti ja yksiselitteisesti lomakkeeseen vastaten kysymykseen: mitä kukin terveyskeskus/toimintayksikkö tekee. (Ks. esimerkki mallisuorituksesta liitteestä 4.) Tehtäväkokonaisuuksille kirjataan myös valmistumisaikataulu, jonka avulla voidaan seurata kehittämisprosessin etenemistä ja aikatauluttaa eri toimijoiden työtehtävät keskenään sopiviksi. Ennalta sovittuja kehittämisryhmän tehtäväkokonaisuuksia ovat ryhmän seurantakokous ja arviointikokous, jotka aikataulutetaan kehittämisprosessin etenemisen mukaan. Kehittämisryhmä tekee koko kehittämishankkeelle riskianalyysin käyttäen siihen tarkoitettua Riskianalyysi-lomaketta (liite 3). Samalla pohditaan riskin toteutumisen vaikutus ja todennäköisyys sekä tarvittavat ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Kehittämisryhmä sopii hankkeen kullekin tehtäväkokonaisuudelle sopivat seurannan mittarit, joiden tulee mitata tehtäväkokonaisuuksien vaikutuksia hankkeen tavoitteiden mukaisten tulosten toteutumiseen. (Esimerkiksi onko tehtäväkokonaisuus vaikuttanut potilaiden tilanteeseen toivotulla tavalla.) Kannattaa myös ottaa huomioon, että hankkeen jokaisen tavoitteen ympärille ei välttämättä muodosteta tehtäväkokonaisuutta. Näin myös suoraan hankkeen tavoitteista saattaa olla syytä johtaa soveltuvia mittareita. Seurantaan ja arviointiin liittyviä asioita on kuvatta seikkaperäisemmin luvussa Seuranta ja arviointi. Kehittämisryhmä sopii hankkeen seurannan aikataulusta. Kokouksessa annetaan terveyskeskusedustajille myös evästys prosessin arvioinnin toteuttamisesta seurantakokousta silmällä pitäen. Alustavan terveyskeskusten yksiköiden tekemän prosessin itsearvioinnin tulee olla käytettävissä kehittämisryhmän seurantakokouksessa, jotta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia jo kehittämisprosessin vielä jatkuessa. - 12 -
Kehittämisryhmä sopii keskenään tarvitaanko esimerkiksi terveyskeskuksen yksiköiden suunnitelmien läpikäymiseen vielä yhteistä kokousta vai riittääkö kokemusten vaihtoon esim. sähköpostikeskustelu. Myös osa tehtäväkokonaisuuksista voi poikia tarvetta yhteisille kokouksille tai koulutuksille, näiden ajankohdat ja vastuuhenkilöt sovitaan osana toimintasuunnitelmaa. Kehittämishankkeen toteuttaminen terveyskeskuksessa / terveyskeskuksen toimintayksikössä Varsinainen toimintatapojen tai hoitokäytäntöjen kehittämiseen tähtäävä toiminta tapahtuu kussakin terveyskeskuksessa. Toimintaprosessit ovat yhdessä sovitun mukaisia, mutta toteuttamistavat suunnitellaan yksiköissä itsenäisesti kehittämisryhmän terveyskeskusedustajan johdolla. Kuvassa 4 esitetään terveyskeskusyksikön kehittämis- ja muutoshankkeen suunnittelun ja toteutuksen vaiheet. Lisäksi muutoshankkeiden läpiviennistä terveyskeskuksissa on saatavissa oheismateriaalia. 3 Kuva 5. Terveyskeskuksen toiminnan muutosprosessin vaiheet. Käytännössä kunkin mukaan otettavan toimintayksikön työntekijät kutsutaan aluksi suunnittelukokoukseen. Näin työntekijät kokevat itse pääsevänsä vaikuttamaan suunnitelmaan ja he sitoutuvat paremmin muuttuneiden toimintatapojen kokeilemiseen ja toteuttamiseen. 3 Lisää terveyskeskusten toiminnan muutoksesta: Elonheimo O. Terveyskeskuksen toimintakokonaisuuden muutoshanke. Kirjassa Mäntyranta T, Elonheimo O, Mattila J ja Viitala J (toim.), Terveyspalvelujen suunnittelu, Duodecim, 2004. Elonheimo O, Nikkarinen T, Lappalainen A-L, Halonen P, Brommels M. Luulo ei ole tiedon väärti - eikä muutos mahdotonta. Nilsiän terveyskeskus tutki ja toteutti. Julkaistavana Suomen Lääkärilehdessä. (kopio kansiossa). Idänpää- Heikkilä U. Sopimusohjaus ohjausmenettelynä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten yksiköissä ja niiden lääkärien työssä. Stakes, tutkimuksia 159, 2007. - 13 -
Kokouksessa suunnitellaan toimintayksiköiden konkreettiset uudistetut toimintakäytännöt ja muutoksen läpiviemiseen liittyvät tehtävät siten, että ne suhteutetaan yksikön toimintamahdollisuuksiin ja resursseihin. (Mitä käytännössä tehdään, jotta toimintakäytännöt muuttuisivat?) Suunnittelun työkaluna käytetään Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomaketta. Tällöin jokaisen kehittämisseminaarissa tai kehittämisryhmän suunnittelukokouksessa nimetyn tehtäväkokonaisuuden alle kirjataan työyksiköittäin hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät ja niiden aikataulu. Samalla eri tehtäville nimetään vastuuhenkilö. Kokouksessa käydään läpi tulosmittarit ja suunniteltu prosessin arvioimisen tapa, sekä sovitaan mittareiden keräämisestä ja kirjaamisesta. Kehittämisryhmä voi vielä tarvittaessa käydä sähköpostikeskustelua terveyskeskusten ja yksiköiden suunnittelemista toteutustavoista. Kehittämishankkeet toteutetaan toimintayksiköissä muuttamalla aiempia hoito- ja toimintakäytäntöjä tai luomalla uusia toimintatapoja. Uutta toimintaa varten on myös varattava riittävästi työntekijä- ja -aikaresursseja, esimerkiksi luopumalla joistain vanhoista työtehtävistä tai toiminnoista. Käytännön kehittämistyötä tekevät työntekijät, jotka on sitoutettu mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Samalla tulee muistaa, että toimintatapojen muutoksista on informoitava niin terveyskeskuksen vastuuväestö kuin päätöksentekijöitä. Suunniteltuja toiminnan ja tulosten mittareita kerätään toiminnan ohella. Tulokset kirjataan kehittämisjakson lopuksi Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomakkeelle ja samalla kunkin mittarin kohdalta pohditaan, mitä tulos kertoi toiminnan vaikuttavuudesta siihen nähden, mitkä olivat koko kehittämishankkeen tavoitteet. Toimintayksikön kehittämisprosessi kuvataan täyttämällä suunnitteluvaiheessa Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomakkeelle tehtäväkokonaisuudet. Kukin yksikkö käy kehittämisjakson aikana ja lopuksi työntekijöiden kanssa keskustelun, jonka aikana lomakkeelle kirjataan yksikön itsearviointi eri tehtäväkokonaisuuksista. Tällöin arvioidaan sitä, mikä tehtäväkokonaisuudessa meni hyvin, mikä huonosti ja otetaan kantaa siihen, mitkä olisivat tulevan toiminnan onnistumisen eväät. Seuranta ja arviointi Arviointi 4 Kehittämistoiminnan taustalla on ajatus muutoksesta. Arvioinnilla on tärkeä merkitys tietoisessa ja muutokseen tähtäävässä toiminnassa. Kehittämistyölle on ominaista prosessimainen eteneminen, jonka ennakoimattomat piirteet asettavat arvioinnille omat haasteensa. Systemaattista arviointia ja nimenomaan prosessin kuvaamista voidaan kuitenkin pitää keskeisenä välineenä juuri näiden ennalta arvaamattomien havaintojen tarkastelussa. On luotava edellytykset mahdollisten oppimis- ja muutospolkujen paikantamiseen. 5 4 Lisää toiminnan mittaamisesta ja muutoksen arvioinnista: Brommels M. Mitä ei voi mitata... arviointi johtamisen ja suunnittelun välineenä sekä Mäntyranta T ja Övretveit J. Toiminnan ja muutosten arviointi. Kirjassa Mäntyranta T, Elonheimo O, Mattila J ja Viitala J (toim.), Terveyspalvelujen suunnittelu, Duodecim, 2004. 5 Seppänen-Järvelä R. (1999) Kehittämistyö ja arviointi. Teoksessa Eräsaari R. ym. (toim.), Arviointi ja asiantuntijuus, Tampere: Gaudeamus, 90 105. - 14 -
Prosessiarvioinnin merkitys voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Se tuottaa kehittämistoiminnan etenemistä kuvaavaa materiaalia, jonka avulla voidaan löytää yhteys toiminnan ja lopputulosten välillä. Toisaalta arvioinnin kautta toimijoille voidaan tarjota palautetta prosessin vielä kestäessä. Oleellinen kysymys liittyy siihen miten arviointia käytetään hyväksi edistettäessä halutun muutoksen toteutumista. 6 Arvioinnin ei tulisi myöskään jäädä ainoastaan sisäisiksi pohdinnoiksi ja keskusteluiksi, vaan se pitäisi myös raportoida kattavasti. Prosessin arvioinnin haasteena on kuvata selkeästi kertynyt kokemuksellinen ja tiedollinen aineisto, jotta saatuja kokemuksia ja kehittämisen tuloksia olisi mahdollista levittää muihin terveyskeskuksiin. Kehittämishankkeen arvioinnista päätetään suunnittelukokouksessa Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kehittämishankkeen yleisistä linjauksista on sovittu kehittämisseminaarissa, jossa kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet tuoda esiin omat mielipiteensä hankkeen tavoitteista. Suunnittelukokouksessa kirkastetaan ja operationalisoidaan tavoitteita sekä sovitaan tehtäväkokonaisuuksista, joiden toteuttaminen mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen. Tavoitteet ja tehtäväkokonaisuudet kirjataan Kehittämishankkeen kuvaus -lomakkeeseen (liite 1). Hankkeen arvioinnin kannalta on tärkeää sopia tavoitteiden toteutumista kuvaavien mittareiden käytöstä (merkitään Kehittämishankkeen kuvaus -lomakkeeseen). Myös yksittäisten tehtäväkokonaisuuksien toteutumisen ja saavutettujen tulosten kuvaamiseksi tulee sopia sekä prosessin että tulosten arvioinnin mahdollistavien mittareiden käytöstä. Kehittämisprosessin arviointi Prosessin arvioinnin tavoista sovitaan kehittämistyöryhmässä ja kunkin terveyskeskuksen tai toimintaan osallistuvan yksikön edustaja vastaa tarvittavan aineiston keräämisestä omassa yksikössään. Kehittämistoimintaan liittyvien tehtäväkokonaisuuksien kuvaamiseen käytetään Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomaketta. Näiden kuvausten perusteella pyritään paikallistamaan kehittämistoiminnan onnistumisen kannalta olennaiset toiminnan muutokset sekä arvioidaan onnistumisiin tai epäonnistumisiin johtaneita tekijöitä. Näiden kokemusten perusteella seurantakokouksessa on vielä mahdollista sopia tarpeellisista toimintatapojen muutoksista. Tulosten ja vaikuttavuuden arviointi Yksiköiden kehittämistyön kuvauksia käytetään sekä yksiköiden sisällä että kehittämistyöryhmässä, kun vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä pohditaan käytetyillä mittareilla saatuihin tuloksiin johtanutta toimintaa. Työryhmässä kerätään yhteen yksiköiden arvioinnin tulokset ja pohditaan koko kehittämishankkeen vaikuttavuutta sekä esitetään toimintaehdotuksia (lomake) muille vastaavanlaista toimintaa suunnitteleville. Tulokset ja vaikuttavuuden pohdinta kirjataan Kehittämishankkeen kuvaus -lomakkeelle. 6 Patton MQ. Utilization focused evaluation. SAGE publications, Thousand Oaks 1997. - 15 -
Kehittämisryhmän seurantakokous Kehittämisryhmän seurantakokous tarjoaa terveyskeskusten edustajille hyvän mahdollisuuden vertailla kokemuksia ja ottaa oppia yhteistyöverkoston muilta toimijoilta. Seurantakokous pidetään ennalta suunnitellun mukaisesti siinä vaiheessa, kun terveyskeskusten toimintayksiköiden kehittämistoiminta on käynnistynyt ja vakiinnuttanut toimintatapansa. Tässä vaiheessa on vielä mahdollisuus tarvittaessa muuttaa yksiköiden toimintatapoja, mikäli se katsotaan yhdessä tarpeelliseksi. Seurantakokouksessa läpikäytävät asiat ja työskentelytavat: Ennen seurantakokousta terveyskeskusten toimintayksiköiden työntekijät kokoontuvat terveyskeskusedustajan johdolla arvioimaan tehtäväkokonaisuuksien onnistumista (ks. luku Kehittämishankkeiden toteuttaminen terveyskeskusten toimintayksiköissä). Toimijoiden itsearviot siitä, näyttävätkö tehtäväkokonaisuudet onnistuvan tai epäonnistuvan, ja mistä kannattaisi tehdä, jotta lopputulos olisi toivottu, kirjataan Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomakkeelle. Kehittämisryhmän seurantakokouksessa käytetään työkaluna Kehittämishankkeen kuvaus -lomaketta. Seurantakokouksessa kukin terveyskeskusedustaja kuvaa oman terveyskeskuksensa toimintayksikköjen toimintakäytäntöjä (tehtäväkokonaisuuksittain) ja raportoi samalla yksiköiden itsearvoinnin tulokset muille. Ryhmä kirjaa tehtäväkokonaisuuksittain terveyskeskusten arvioinnin tulokset lomakkeelle kohtiin Onnistumisen eväitä ja Varo tätä. Tilannekatsauksen jälkeen ryhmä pohtii, mitä eri yksiköiden toimintatavoista tai toimintakäytäntömuutoksista on opittavissa. Samalla ryhmä suunnittelee ja kirjaa edotuksensa mahdollisista kehittämisprosessin muutoksista (toimintatapojen oikaisut, uudet tehtävät jne.). Mahdollisten muutosten tarkoitus on erityisesti pitää kirkkaana koko kehittämishankkeen tavoitteet ja parantaa niiden saavuttamisen edellytyksiä terveyskeskuksissa. Terveyskeskusedustajien tehtävä on sitten toteuttaa ehdotetut korjaustoimet oman terveyskeskuksensa yksiköiden toiminnassa. Kehittämisryhmän arviointikokous Kehittämisryhmän arviointikokous pidetään heti varsinaisen kehittämisjakson päätyttyä. Ennen kokousta terveyskeskusedustaja kokoaa sovittujen mittareiden avulla kerätyn arviointiaineiston ja sen tulokset. Terveyskeskusten toimintayksiköiden työntekijät kokoontuvat arvioimaan sekä tehtäväkokonaisuuksien lopullista onnistumista että mittausten tuloksia. Toiminta- ja tulosmittareilla kootun aineiston analyysin kautta arvioidaan kehittämishankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Millä tavalla toteutetut muutokset ovat vaikuttaneet tavoitteiden saavuttamiseen? Prosessin arvioinnissa pohditaan tehtäväkokonaisuuksittain onnistumisia, epäonnistumisia ja kuvataan erityisesti niitä seikkoja, joita tehtäväkokonaisuuksien onnistuminen edellyttää. Johtopäätökset kirjataan jälleen Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomakkeeseen. Kehittämisryhmän arviointikokouksessa terveyskeskusten edustajat esittelevät oman terveyskeskuksensa tulos- ja prosessiarvioinnin aineiston päätelmineen. Ryhmä kirjaa tulos- ja toimintamittareiden päätulokset Kehittämishankkeen kuvaus - lomakkeelle. Samalla se keskustelee mittareiden osoittamista muutoksen vaikutuksista. - 16 -
Oliko kehittämishankkeella nähtävissä vaikutuksia asioihin, jotka olivat hankkeen varsinaiset tavoitteet? Vaikutukset kirjataan lomakkeen arviointiosaan. Prosessin arvioinnissa ryhmä täydentää aiempia tehtäväkokonaisuuksien Onnistumisen eväitä ja Varo tätä -kohtia. Samalla arvioidaan tehtäväkokonaisuuksien hyödyllisyyttä tulosten arvioinnin yhteydessä pohditun vaikuttavuuden kautta. Tästä annetaan arvosana, joka voi vaihdella välillä +++ - ---. (Kolme plussaa on sekä toteuttamiskelpoinen, hyödyllinen että vaikuttava, kolme miinusta taas toteuttamiseltaan mahdoton ja tavoitteisiin vaikuttamaton toiminta.) Arvosanan tarkoituksena on, että myöhemmin kyseisenlaista kehittämishanketta suunnittelevat, voivat havaita yhdellä silmäyksellä ne tehtäväkokonaisuudet, jotka ovat suositeltavia tai vältettäviä. Erityistä huomiota kehittämisryhmä kiinnittää prosessinarvioinnin osuuteen, jossa annetaan tehtäväkokonaisuuksien läpivientiä varten huomioita muille terveyskeskuksille. Järjestelmällisen arvioinnin jälkeen ryhmä keskustelee, ovatko kehittämishankkeen aikana testatut toimintakäytännöt sellaisia, joita mukana olevien terveyskeskusten kannattaisi vakiinnuttaa osaksi normaalitoimintaansa. (Mitkä ovat käyttökelpoisia menetelmiä?) Ryhmä tekee toimeenpanosuunnitelman omille terveyskeskuksilleen käytäntöjen vakiinnuttamiseksi. Tällöin kirjataan järkeviksi katsotut uudet toimintakäytännöt sekä toimijat, joita muutos koskettaa. Samalla tehdään lyhyen käytännön suunnitelman siitä, miten toimintakäytäntö saadaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. (Kuka tekee, miten informoidaan, miten saadaan terveyskeskuksen johto ja työntekijät mukaan, miten seurataan, pidetäänkö myöhemmin vielä verkosto-oppimispäiviä, jne.) Lopuksi kehittämisryhmä sopii hankkeen raportointi- ja tiedon levitysmenetelmistä (ks. seuraava luku) Raportointi Dokumentaatio kehittämishankkeesta Käytännössä kehittämishankkeen dokumentaatio syntyy samalla, kun verkostotyöskentelyn yhteydessä käytetään niiden apuvälineiksi suunniteltuja lomakkeita. Tällöin hankkeesta on kuvattu 1) tavoitteet, 2) lyhyt hankekuvaus, 3) prosessin kuvaus tehtäväkokonaisuuksittain sekä koko kehittämishankkeen että yksittäisten terveyskeskusten ja niiden toimintayksiköiden osalta, (niin monta terveyskeskuslomaketta koko hankkeen lomakkeen liitteeksi kuin on terveyskeskuksiakin), 4) hankkeen riskien kartoitus, 5) sekä toiminnan että tulosten mittarit, prosessin itsearvointi, 6) toimeenpanosuunnitelma terveyskeskuksille sekä 7) päätelmät tulevia vastaavien hankkeiden toteuttajia tai testattujen toimintakäytäntöjen käyttöönottajia varten. Lomakkeet liitteineen toimivat virallisena dokumentaationa hankkeesta. Lomakkeet liitetään myös Akateemisen terveyskeskuksen kaikille avoimeen nettipohjaiseen hankerekisteriin, johon ryhdytään tällä tavoin keräämään järjestelmällistä, tutkittua ja testattua tietoa terveyskeskuksien uusista hoito- ja toimintatavoista. Näitä tietoja voivat muut terveyskeskukset hyödyntää oman toimintansa kehittämisessä joko suoraan oman toimintansa muutoksissa tai ottamalla oppia kehittämiskäytännöistä ja niiden arvioinneista. Kehittämisryhmä tekee rush hour -tekniikalla arviointikokouksensa yhteydessä lyhyen artikkelin kehittämishankkeesta, sen tuloksista ja tulosten hyödyntämisehdotuksista itse parhaaksi katosmaansa ammattilehteen / ammattilehtiin. (Tai jakaa artikkelia varten työtehtävät.) Esimerkiksi Yleislääkäri-lehteen pyritään saamaan tätä varten oma palsta. - 17 -
Akateeminen terveyskeskus järjestää (tarvittaessa useamman kehittämishankkeen yhteisen) loppuseminaarin. Seminaariin kutsutaan mukana olevien terveyskeskusten edustajia, muiden terveyskeskusten edustajia, tarvittaessa kansallisia toimijoita sekä median edustajia. Loppuseminaarin tarkoituksena on kuvata hankkeita ja niiden tuloksia mahdollisimman myyvästi, niin että muiden terveyskeskusten edustajat saavat niistä oppia ja media haluaa julkaista tuloksia positiivisen hengen ja terveyskeskusten imagon nostamiseksi. - 18 -
Liitteet Liite 1: Kehittämishankkeen kuvaus -lomake Liite 2: Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomake Liite 3: Riskianalyysi-lomake Liite 4: Esimerkki Kehittämishankkeen kuvaus -lomakkeen täyttämisestä Liite 5: Esimerkki Yksiköiden kehittämistyön kuvaus -lomakkeen täyttämisestä Liite 6: Esimerkki kehittämisseminaarin ohjelmasta (vastaanottotoiminta) Liite 7: Verkostomaisen toiminnan työtapa (esitys) Liite 8: Kehittämisryhmän suunnittelukokouksen runko (esitys) Liite 9: Systematic Development (esitys) Artikkelikopiot Elonheimo O, Nikkarinen T, Lappalainen A-L, Halonen P, Brommels M. Luulo ei ole tiedon väärti - eikä muutos mahdotonta. Nilsiän terveyskeskus tutki ja toteutti. Julkaistavana Suomen Lääkärilehdessä. - 19 -