SOSIAALISET AIVOT Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina Sajaniemi / Esityksen nimi 31.1.2011 1
Vastasyntynyt Ärsykemaailma muuttuu Ärsykkeiden määrä moninkertaistuu Ensimmäisten elinviikkojen aikana suurin osa vauvan energiasta kuluu fysiologisen tasapainon säätelyn oppimiseen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 2
Aivojen potentiaali Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua Jokainen voi muodostaa noin 10 000 erilaista kytkentää Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien ratojen pituus on 3,5 miljoonaa km Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia
Kehitys ja oppiminen Aivojen muovautuvuus mahdollistaa kehityksen ja oppimisen Aivojen tehtävä on ohjata käyttäytymistä vastaanotetun informaation perusteella Kehitys ja oppiminen merkitsevät sitä, että aivoissa tapahtuu muutos Tietoliikenneyhteydet vahvistuvat
Tavoite: elämänhallinnan vahvistuminen Ihmisen oleminen on jatkuvaa mukautumista vallitsevaan ympäristöön Erilaiset mukautumisen tasot Sisäinen ympäristö Fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö
Mukautumisen ohjauskeskukset ovat aivoissa Kolme kehityksellistä kerrosta: A-T-K Ajatteleva ylätaso Yhdistele, harkitse, päätä, pohdi Tunteva välitaso Toimi tunteiden mukaan Kokeva pohjataso Taistele, pakene, jähmety
Mukautumisen kehitys Yhteydet aivojen eri kerrosten välillä lisääntyvät vaihe vaiheelta Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia Aivojen ylikuormitus rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan Toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa Aistitiedon ja toiminnan organisoituminen edellyttää riittävää vakautta
Vakauden ylläpitäminen Vakauden säilyttäminen on emootioiden säätelyä ja hallintaa mielihyvä ja mielipaha Pieni lapsi ei pysty säätelemään emootioitaan vaan ilmaisee ne sellaisenaan Kokonaisvaltaisuus
Miksi stressi on tärkeää Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä Biologinen vaste kun fysiologisessa (emotionaalisessa) tasapainossa tapahtuu muutos Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen
Stressisysteemin aktivoituminen Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön SAM - systeemin aktivoituminen Taistele pakene, snergian mobilisointi Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia
Stressisysteemin aktivoituminen Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen virkistymään ja toimimaan aktiivisesti Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana Palautejärjestelmä
Stressin säätelyn tärkeys Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia Kestostressi pitää kortisolitason korkeana Krooninen haitta oppimiselle Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana Olojen sietämisen oppiminen Mukavuusalueella toimiminen
Stressin säätely ja aivojen kehitys Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla: Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet Emootioita säätelevät alueet Muistitoimintoja säätelevät alueet
Vuorovaikutuksen taika Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 14
Rotista Michael Meaney: Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa Paljon hoivaa ja huolenpitoa kestävämpi ja sopeutuvampi rotta mukautuvampi stressireaktio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 15
KIINTYMYSSUHDEKEMIAA Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 16
OKSITOSIINI Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa Ihokontakti erityisen merkittävä Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 17
OKSITOSIINI ja LAPSET Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat Uteliata Halukkaita solmimaan vertaissuhteita Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita Sitoutuvat nopeasti Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 18
DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN Dopamiini on pakitsemiskemikaali Eritys voimakasta uusissa tilanteissa Uteliaisuus, luovuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 19
PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 20
TAAS ROTISTA. Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton, 2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al, 2004). Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 21
OPIAATIT Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.1.2011 22
Tarkkaavaisuus pohja oppimiselle Epävakaa stressin säätely vaikeuttaa toimimista tietoista tarkkaavaisuutta edellyttävissä tilanteissa Tarkkaavaisuuden vähäisyys vaikeuttaa taitojen oppimista Kielelliset taidot Kognitiiviset taidot Sosio-emotionaaliset taidot
Peilisolut Lapsi oppii tarkkailemalla sosiaalista maailmaa Lapsi tarkkailee toista ihmistä Sosiaalinen preferenssi Kasvoista kasvoihin kommunikaation merkitys Vauvat matkivat kasvojen ilmeitä heti syntymän jälkeen Osoitus peilisolujärjestelmästä Kiistanalaista kasvavaa näyttöä kuitenkin
Peilisolut Hymyilevien kasvojen näkeminen peilisolut vastahymy Emotionaalisesti latautunut tilanne Positiivisten emootioiden resonanssi Toistuvat tilanteet virittävät aivojen peilisolujärjestelmää Peilisolujärjestelmän plastisuus Toisen emotionaalisesti aito hymy aikaansaa hyvän olon
Aikuisen tärkeys Lapsi tarkkailee toista ihmistä suhteessa toimintaan Toiminnalla on tavoite Intentionaalinen kokonaisuus Sensitiivinen palaute virittää yhteisen kokemuksen Virittynyt tilanne vahvistaa lapsen havaintoja Lapsi yhdistää toiminnan ja sen tavoitteet Lapsi alkaa imitoida tavoitteellista toimintaa Havainnon ja tekemisen neuraalinen yhdistäminen Peilisolut
Havainnon ja toiminnan syklisyys Visuaalisen inputin ja motorisen outputin aivoalueet resonoivat keskenään Spatiaalinen resoluutio Aivojen biologinen valmius havaitun liikkeen motoriseen vastaavuuteen Toisen havaitsemisen tärkeys oman kehon kaavan rakentumisessa Kokeellista evidenssiä pienten lasten peilisolualueilta
Matkimisen ensisijaisuus Abilities are those qualities that provide successful learning Havaintotaitojen ja motoristen taitojen vahvistuminen johtaa monipuolistuvaan matkimiseen Matkiminen on aivojen jatkuvaa virittämistä Matkiminen vahvistaa havaintojen ja toimintojen sykliä Havaittu ja matkittu toiminta on aina tavoitteellista Validoitu matkittu toiminta sisäistyy