Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus

Samankaltaiset tiedostot
Infektio vai kolonisaatio?

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Mikrobilääkeresistenssitilastot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

PD-hoidon komplikaatiot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Moniresistentit bakteerit

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

VITEK2 -käyttökokemuksia

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Resistenttien bakteerien

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Milloin nieluviljely

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

36.VUOSIKERTA NUMERO 3/2018

gramnegatiiviset sauvat

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN Tiedote KU 2/2010 1(5) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Transkriptio:

Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen kevätseminaari 14.3.18 Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks kliininen mikrobiologia

Sidonnaisuudet Päätoimi Tyks Laboratoriotoimialue/Kliininen mikrobiologia/bakteeri- ja sieniviljelyt Tulot per tutkimus Ajamassa sisään kallista bakteeriviljelyjen automatiikkaa Sivutoimi Kierrosasiantuntija Moniresistenttien bakteerien seulontaviljelykierroksilla 2014- Luentoja alan yhdistysten päivillä

Missä kohdissa mb laboratorio voi (tahallisesti tai tahattomasti) vaikuttaa antibioottien käyttöön? Empiiriset hoitosuositukset Seurantatieto Mikrobiologiset näytteet Viljely- ja herkkyystulokset Ab-hoito/ muokkaus Shyg merkittävät

Missä kohdissa mb laboratorio voi (tahallisesti tai tahattomasti) vaikuttaa antibioottien käyttöön? Mitkä näytteet? Miten? Kliinisesti relevantit ja teknisesti oikeat menetelmät Mitkä löydökset vastataan (herkkyyksin)? Mitkä herkkyydet? Miten vastataan (kommentit ym.)? Vastaaine- ja PCRtulokset Shyg merkittävät Seurannan vaatimukset

Bakteeriviljelynäytteen puhtaus Steriilin alueen näytteet + steriili ottotapa Esim. veri, likvor, nivelneste, askites.. Bakteerikasvu yleensä merkittävää, mutta esim. ihon bakteereita voi joutua näytteeseen Periaatteessa steriili alue, mutta näyte otetaan normaalimikrobistoa sisältävän alueen kautta Esim. keskivirtsanäyte kontaminoituu helposti virtsaputken suun bakteereilla Alue, jolla runsas normaalimikrobisto Iho, limakalvot: näytteenottotekniikka ja kasvun tulkinta tärkeää Uloste: vain selektiiviset viljelyt mielekkäitä

Virtsaviljelyn ilmoitettu ottosyy Tyks 2017 n=34 000 sekalaiset syyt 27 % kirvely, tihentynyt tarve 32 % kuume 6 % infektioepäily kontrolli 26 % raskaus 8 %

Katetroimattomat potilaat Virtsaviljelyt 415 231 Katetroidut pt (kontrolliryhmä) Näistä positiivisia 74 (18 %) 77 (33 %) Potilaalla vti (CDC kriterit*) Pos. viljelyistä oireetonta bakteeriuriaa (ob) Ab-hoito ennen interventiota 10 (2 %) 7 (3 %) 86 % (64/74) 91 % (70/77) 48 % (15/31) 42 % (11/26) Intervention aikana 12 % 41 % Suuri osa katetroimattomien sairaalapotilaiden virtsaviljelylöydöksistä edustaa oireetonta bakteeriuriaa. Jos vahvasti epäilet, että potilaallasi on VTI, soita mikrobiologian laboratorioon. *Katetroimattomat: kuume>38 C ilman muuta syytä tai ainakin yksi VTI-oire; katetroidut: kuume, suprapubinen kipu tai kylkikaaren kipu Soitto laboratorioon 5/37 muokattua raporttia (1 vti, 4 ob) Kaikille VTI-potilaille oli empiirisesti aloitettu tehoava hoito NA

Keskivirtsanäyte vs katetrinäyte premenopausaalisten naisten akuutissa kystiitissä (Hooton ym. NEJM 2013) 202 näyteparia Viljely positiivinen 142 (70%) katetri-, ja 157 (78%) keskivirtsanäytteessä E. coli keskivirtsanäytteessä ennusti sen esiintymistä myös katetrinäytteessä jo hyvin pienenä pitoisuutena (PPV 93% jo 10 2 /ml) Keskivirtsanäytteessä esiintynyt enterokokki (10%:lla) tai GBS (12%:lla) ei ennustanut niiden esiintymistä katetrivirtsassa missään pitoisuudessa, vaan näissäkin tapauksessa 61%:lla rakossa esiintyi E. coli

Suomi vs Ruotsi: Komplisoituneen iho- ja pehmytkudosinfektion hoito Jääskeläinen ym.

Alkuperäinen antibioottihoito Göteborgissa yleensä penisilliini stafylokokkiteholla tai ilman, Helsingissä kefalosporiini, piperasilliini-tatsobaktaami tai karbapeneemi (p<0.0001) Göteborgissa potilaat stabiloituivat nopeammin kuin Helsingissä (3.3 vs 4.3 pv, p=0.02) Hoito-osasto vaihtui harvemmin (Gborg 85% vain yksi osasto; Hki 57% >2 hoito-osastoa) Sairaalahoidon kesto 11 vs 17 pv (p>0.001) Hoidon epäonnistumisessa ja ruusun uusiutumisessa ei eroa Kuolleisuus oli Göteborgissa pienempää: 30 pv 2.1% vs 5.5% (p=0.03) ja 12 kk 7.5% vs 16% (p=0.0003)

Vaikuttiko laboratorion vastauskäytäntöjen ero antibioottien käyttöön Helsingissä ja Göteborgissa? Komplisoitunut iho- ja pehmytkudosinfektio: Myös syvemmät ihon kerrokset infektoituneet Tarvitsee antibiootin lisäksi kirurgista hoitoa Helsingissä useammin kirurgiaa kuin Göteborgissa Huomattavaa komorbiditeettia (diabetes, verenkiertohäiriö) Haava tai abskessi T>38 C tai <36 C Leuk >10 tai <4 Mikrobiologiset näytteet Veri- haava- tai kudosviljelyt Hki 97% - Gborg 91% Veriviljelyissä S. aureus Hgissä 46% ja Göteborgissa 50% Helsingissä haavaviljelyistä polymikrobiaalisia 34%, Göteborgissa 13% (p<0.0001) Helsingissä ilman mikrobiologista diagnoosia jäi 23% potilaista, Göteborgissa 13% (p. 0.0001) Mikä osuus näytteenottotavalla, mikä vastaamisella?

Kliniskt relevant fynd? Vanhempi rouva jolla krooninen haava nilkassa Nyt lisääntynyttä eritystä, pientä punotusta haavan reunoilla ja haavakipua. Jnkv turvotusta. Ei kuumetta. Haavaviljely otettu A) B) Christina Tinna Åhren, Strama Västra Götaland

Sårodling S. aureus i renkultur! infektion

Sårodling Pseudomonas + gramnegativ blandflora! kolonisationsflora

Sårodling S. aureus + hudflora! Normal hudflora

Esimerkkeinä johdannossa Raportoidaan vain näytteenottokohtaan nähden relevantit lääkkeet Raportoinnissa suositaan kapeakirjoisimpia vaihtoehtoja (avo-sairaala) Ei raportoida ko. bakteeriin nähden mahdollisesti harhaanjohtavia S- tuloksia (luontainen resistenssi) Ei raportoida lääkkeitä jotka saattavat olla haitallisia tietylle ikäryhmälle (fluorokinolonit-lapset, nitrofurantoiini-vanhukset) Ei raportoida herkkyystuloksia, jos hoito ei ole indisoitu Kontaminoitunut veriviljely Pyyhkäisynäytteet haavoista (osin) Oireeton bakteeriuria

Esimerkkejä valikoivasta vastaamisesta Portaittainen vastaaminen (cascade reporting) Laboratorio saattaa testata laajastikin, mutta vastaa ulos valikoiden Vain ensisijainen vaihtoehto, esim. pneumokokille vain penisilliini ja S. aureukselle staf-penisilliini, jos nämä ovat herkkiä Vastataan/tehdään ensin suppea paneeli, lisäherkkyyksiä vain jos tässä ei riittävää/sovittua määrää S-vaihtoehtoja Vastataan laajempikin paneeli, mutta liitetään mukaan paikallisesti sovittu suositus ensisijaisesta hoitovaihtoehdosta

Sipro-S tulos piilotettiin, jos muut gramnegatiivisen paneelin lääkkeet S (Ampisilliini) Nitrofurantoiini (VTI) Kefatsoliini Trimetopriimisulfa Gentamysiini Tobramysiini Langford ym. 2016

Hur styr odlingssvar klinikern idag? Exempel: Varför byter klinikern från cefotaxim till ett annat preparat? Byte till annat antibiotikum 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 17 8 10 3 kirurgavd 3 2 1 3 11 medicinavd vet ej odling infkonsult försämring förbättring Julia Lenzen, Skaraborgs Sjukhus, opublicerade data

Kysymyksiä osallistujille Mikä sopii parhaiten työhösi? a Infektiolääkäri b Hygieniahoitaja c Muun erikoisalan kliinikko tai hoitaja d Työskentelen laboratoriossa tai asiantuntijatehtävissä

Pneumoniaepäily, yhdessä vv-pullossa kasvaa Staph. hominis Mielestäni paras vastaamistapa on a b c d Staph. hominis ja stafylokokin herkkyydet, ei kommentteja Staph. hominis ja stafylokokin herkkyydet + kommentti Todennäköinen kontaminantti Staph. hominis. Todennäköinen kontaminantti, herkkyydet vain pyydettäessä Koagulaasinegatiivinen stafylokokki. Todennäköinen kontaminantti.

Alueella X ryhdytään yhteisponnistuksiin turhien vti-kuurien vähentämiseksi Hoitoyksiköitä koulutetaan näytteenoton oikeista indikaatioista. Voisiko laboratorio mielestäsi osallistua jollain muullakin tavalla? a b c d Soveltamalla erilaisia (partikkelilaskennan) seulonta- ja/tai kasvun tulkintarajoja ilmoitetun näytteenoton syyn mukaan Vastaamalla epämääräisin syin otettujen näytteiden positiiviset viljelytulokset vain kysyttäessä Kieltäytymällä prosessoimasta näytteitä, joissa ei ole suositusten mukaisia ottosyitä Mielestäni ei, laboratorio tehköön mitä pyydetään

Urosepsis U-BaktVi vastaus E. coli >10 5 Trimetopriimi Mesillinaami Nitrofurantoiini Siprofloksasiini Amoksisilliini-klavul. Kefuroksiimi R S S S S S Miten tulkitset? A Vastaus ei anna mitään tietoa aiheuttajan herkkyydestä keftriaksonille ja piperasilliinitatsobaktaamille B Keftriaksoni ja piperasilliini-tatsobaktaami ovat suurella todennäköisyydellä S

Onko tällainen valikko mielestäsi U-BaktVi vastaus E. coli >10 5 Trimetopriimi Mesillinaami Nitrofurantoiini Siprofloksasiini Amoksisilliini-klavul. Kefuroksiimi R S S S S S a b c d turhan laaja avohoidon kystiitteihin liian suppea sairaalapotilaille sekä a että b kelpaa ensisijaispaneeliksi, jos testataan laajemmin kun kefuroksiimi R

Kumpi vaihtoehto vastaa paremmin käsitystäsi a b Laadukas laboratoriovastaus sisältää kaiken mahdollisen näytteestä saatavan tiedon. Kliinikon ammattitaitoa on tulkita mikä vastauksessa on merkitsevää potilaan hoidon kannalta ja mikä ei. Kliinisen mikrobiologian laboratorion ammattitaitoa on ymmärtää, mikä rooli näytteillä on potilaan hoitoprosessissa ja yrittää muokata vastauksensa niin, että näytteestä saatava tieto auttaa hoitopäätösten tekemisessä. Tämä edellyttää riittäviä lähetetietoja ja muuta kommunikaatiota laboratorion ja klinikan välillä.

Kolme pointtia Parhaaseen lopputulokseen päästään laboratorion ja potilasta hoitavien ammattilaisten vuorovaikutuksella Vähemmän on usein enemmän Primum non nocere Erityisen huolellisesti on mietittävä sellaisten löydösten merkitys, joita empiirinen hoito ei todennäköisesti kata

Kiitos