Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä

Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä Vuosikertomus 21

Suomen satamien edelläkävijä ja halutuin kumppani Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama edistäen monipuolisesti Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Vuosaaren satamasta on hioutunut toimintansa aikana tavaraliikenteen ydinsatama. Helsingin satama on vakiinnuttanut asemaansa Itämeren piirissä yksiköidyn tavaraliikenteen johtavien satamien sekä vilkkaimpien matkustajasatamien joukossa. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet ja koordinoi toimintoja satamassa. Helsingin Satama tehokas, toimiva ja turvallinen. Helsingin Satama TALOUS, miljoonaa euroa 21 29 28 27 26 Liikevaihto 86,7 81,2 95,4 95, 81,8 Liikeylijäämä 16, 14,5 39,4 41,9 31,1 Tilikauden ylijäämä 17, 14,8 11,1,, Investoinnit 1,4 23,7 145,3 168,6 126,3 Taseen loppusumma 619,9 621,1 61,1 51,3 335,7 TUNNUSLUVUT 21 29 28 27 26 Liikevaihdon muutos, % 6,7-14,9,4 16,1 4,2 Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 18,5 17,8 41,3 44,1 38, Liikevaihto/henkilö, 1 euroa 443 391 363 335 285 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,7 2,5 7,5 11, 11,1 Omavaraisuusaste, % 6,2 59,3 59,5 66,9 89,7 Markkinaosuudet Suomen liikenteestä 21 Yksiköity tuonti 36 % Yks. vienti 19 % Kontit 33 % Kumipyörät 57 % Matkustajat 75 % Jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) International Association of Cities and Ports (AIVP) International Association of Ports and Harbors (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC)

Helsingin Sataman missio Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan sekä matkustajaliikenteen pääsatama edistäen monipuolisesti Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet ja koordinoi toimintoja satamassa. Ollaan kaikki hyviä naapureita s. 4 Jatkuvaa kunnossapitoa ja huoltoa s. 12 Kehityksen kärjessä s. 14 Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon s. 18 Hyvä naapuri kantaa vastuun myös jätteistään s. 21 Satama kannustaa päästöjen minimointiin s. 24 Sisältö Helsingin Satama lyhyesti 2 Satamajohtajan katsaus 4 Vuosi 21 6 Laadunvalvonta 14 Henkilöstö 16 Ympäristö 18 Turvallisuus 24 Vuosaaren satama 26 Talous 27 Tilastotiedot 28 Organisaatio 36 Tapahtumat 38 Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 3

Satamajohtajan katsaus Ollaan kaikki hyviä naapureita Eurooppalaisten satamien edunvalvontajärjestö, ESPO myönsi Helsingin Satamalle 21 ESPO Award -tunnustuksen, jossa teemana oli Societal Intergration of Ports, Satamat osana yhteiskuntaa. Palkintolautakunta totesi perusteluissaan, että annoimme erityisesti arvoa Helsingin Sataman halulle ylläpitää satamatoimintaa kaupungin keskustassa siten tukien Helsingin merellistä identiteettiä. ESPO Award -kilpailun taustalla on EU-komission huoli siitä, että satamien merkitystä Euroopan taloudelle ja yleiselle hyvinvoinnille ei osata enää arvostaa riittävästi. Siitä on ollut seurauksena, että satamien kehittäminen ja toimintaedellytysten turvaaminen on monissa jäsenmaissa vaikeutunut tai käynyt jopa mahdottomaksi. Satamat ovat itse osasyyllisiä tähän kehitykseen. Satamat ovat pitäneet itsestäänselvyytenä, että jokainen, ikään kuin luonnostaan ymmärtää satamien laaja-alaisen talou dellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Satamat eivät omassa toiminnassaan ole riittävän ajoissa ottaneet huomioon, että odotukset ja vaatimukset toimintaympäristössämme ovat muuttuneet. ESPO Awardin tarkoituksena on herätellä ja motivoida satamia toimimaan asiassa. Vuosaaren satamahanke opetti Helsingin Satamalle, että mikään ei ole itsestään selvää ja sataman on arvostuksensa ansaittava. Nyt Helsingin Satamalla on todistusvelvollisuus olemassaolonsa oikeudesta kantakaupungin matkustajasatamissa. Tätä työtä olemme tehneet määrätietoisesti ja tätä työtä on jatkettava entistä aktiivisemmin. Emme koe ESPO Awardia ainoastaan tunnustuksena vaan ymmärrämme myös sen velvoittavan merkityksen. Oleellisen tärkeää on, että teemme työtä yhdessä varustamoiden kanssa ja jokainen osapuoli ymmärtää ne vaatimukset, joita toimiminen kaupungin ydinkeskustassa merkitsee. Helsingin merellisyyteen, yhteyksiin naapurimaihin ja turismiin kuuluu oleellisena osana ympärivuotinen matkustajalauttaliikenne. Mutta kuten ylipormestari Jussi Pajunen on todennut: Premium-paikka edellyttää premium-käyttäytymistä. Merikuljetusten määrien kääntyessä voimakkaaseen laskuun vuoden 28 lopussa käynnistyi jälleen kerran keskustelu Suomen satamien suuresta lukumäärästä ja ylikapasiteetista suhteessa ohuisiin tavaravirtoihimme ja korkeisiin logistisiin kustannuksiimme. 4 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Satamat ovat pitäneet itsestäänselvyytenä, että jokainen, ikään kuin luonnostaan ymmärtää satamien laaja-alaisen talou dellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Satamat eivät omassa toiminnassaan ole riittävän ajoissa ottaneet huomioon, että odotukset ja vaatimukset toimintaympäristössämme ovat muuttuneet. Varsin luonnollista olisi ollut, että Suomen satamaverkko olisi nyt voimakkaassa laskusuhdanteessa supistunut ja eri osapuolet olisivat keskittäneet tavaravirtojaan ja toimintojaan. Mitään siihen viittaavaa ei kuitenkaan tapahtunut. Suomen satamaverkko selvisi tästä stressitestistä. Puheet satamien vähentämisen tarpeellisuudesta eivät ole kuitenkaan loppuneet. Seuraavan kerran verkkoa testataan, kun satamat yhtiöitetään todennäköisesti vuoden 213 loppuun mennessä. Yhtiömuotoisessa toiminnassa satamien tilinpito tulee läpinäkyvämmäksi. Satamien kilpailua vääristävät tekijät, sikäli kuin niitä esiintyy, poistuvat. Kilpailijoiden valppaus pitänee huolen siitä, että EU:n valtiontukisäännösten vastaisia tukimuotoja ei käytetä. Kun hinnoittelu perustuu todellisiin kustannuksiin, kysynnän ja tarjonnan laki huolehtii siitä, että Suomessa on tulevaisuudessa optimaalinen satamaverkko. Näin tämän kaikessa yksinkertaisuudessaan pitäisi toimia. Taantuman jälkeen Suomen satamien liikenne oli vuonna 21 vakaassa nousussa. Kurottavaa taantumaa edeltävään huippuvuoteen vielä on, vaikka kasvu oli ennustettua nopeampaa. Vuoden 21 liikennemäärät ylittivät odotukset myös Helsingin satamassa. Tämän lisäksi markkinaosuutemme kasvoi sekä konttiettä roro-liikenteessä eli Helsingin satama vahvisti asemaansa Suomen ulkomaankaupan arvotavaran pääsatamana. Matkustajaliikenteen yli kahdeksan prosentin kasvu oli historiallisestikin poikkeuksellisen suuri. Taantumahan ei missään vaiheessa vähentänyt matkustajamääriä, joten 75 matkustajan lisäys tuli jo ennestään suuren lukumäärän päälle. Erityisen positiivista oli säännöllisen liikenteen käynnistyminen Helsingin ja Pietarin välillä. Se oli kauan odotettu lisä Helsingin sataman matkustajaliikenteen monipuoliseen vastasatamaverkkoon, jonka nyt muodostavat Tallinna, Tukholma, Travemünde, Pietari, Rostock ja Gdynia. Kiitän kaikkia työntekijöitämme, asiakkaitamme ja sidosryhmiämme vuodesta 21. Ollaan kaikki hyviä naapureita jatkossakin. Heikki Nissinen satamajohtaja Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 5

Satamatoiminta on kehityksen mittari Suomen talous lähti vuoden 21 keväällä nousuun raskaan taantumavuoden jälkeen. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen kehitys oli yhdenmukainen maan talouden kehityksen kanssa. Talouden piristymisen myötä Helsingin sataman tavaraliikenteen kasvu vauhdittui ja liikenteen osalta tulos oli erinomainen. markkinaosuus liikenteestä pysyi ennallaan. Helsingin satama säilytti asemansa yksiköidyn tavaraliikenteen ykkössatamana Suomessa. Bulkkitavaraliikenteen määrä oli 1,1 miljoonaa tonnia. Se koostui valtaosaltaan kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Laajasalon öljysatama toimi viimeistä vuottaan ja vuoden 21 öljyliikenne oli lähes yksinomaan öljytuotevarastojen poisvientiä alueelta. Kotimainen rannikkoliikenne sisälsi hiekan tuontia Länsisatamaan paikallista rakennustuotantoa varten. Helsingin sataman kokonaistavaraliikenne oli 1,9 miljoonaa tonnia, kasvua oli 12 % edellisvuoteen verrattuna. Merimatkailu piristyi vuoden aikana ja kasvoi kaikkien aikojen ennätystasolle. Matkustajia oli vuoden aikana kaikkiaan 9,8 miljoonaa, kasvua oli 9 % edellisvuoteen verrattuna. Tallinna oli edelleen suosituin matkakohde. Matkustajista 71 % matkasi Tallinnan linjoilla, 24 % Tukholman linjoilla, 3 % Travemünden ja Rostockin linjoilla sekä loput Pietarin ja Gdynian linjoilla. Kansainvälisessä risteilyliikenteessä oli matkustajia 344. Määrä väheni 5 % edellisvuodesta. Tavaraviennin kasvu oli ripeää maaliskuun satamalakon jälkeen. Investointien näkymät muuttuivat valoisammiksi uusina kone- ja laiteinvestointeina. Myös teollisuuden käyttöasteet kohosivat ja palvelualojen tuotanto elpyi. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen volyymi kasvoi 14 % nousten 9,8 miljoonaan tonniin. Voimakkaasta kasvusta huolimatta määrä jäi kuitenkin vielä 1 % taantumaa edeltävän vuoden 28 tasosta. Keskeiset vientialat kuten paperiteollisuus ja metallien jalostus onnistuivat kasvattamaan vientimääriään odotettua enemmän. Kasvua oli kaikissa tavaralajeissa, viennissä teollisuustuotteissa ja tuonnissa kulutustavaroissa, tuotantotarvikkeissa ja raaka-aineissa. Muissa Suomen satamissa tuonnin ja viennin kasvu oli yhtä nopeaa, jolloin Helsingin sataman Helsingin sataman liikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin neljäsosa (25 %) maan tavaraliikenteestä, poisluettuna nestemäinen ja kiinteä bulkkitavara. Konttiliikenteessä Helsingin sataman markkinaosuus oli 33 %, kumipyöräliikenteessä 57 % ja matkustajaliikenteessä 75 %. Laivaliikenne Laivaliikenne jatkui vilkkaana, joskin alusten käyntimäärät vähenivät edellisvuodesta 3 %. Alusten keskikoko oli aiempaa suurempi. Helsingin satamassa kävi 241 eri alusta, kaikkiaan 8 448 kertaa. Linjaliikenneyhteydet Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on Suomen satamien laajin ja monipuolisin. Satamalla on tiheät säännölliset aikataulun mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhte- 6 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Helsingin satama on lähes kaikilla mittareilla mitattuna Suomen ykkössatama. Itämeren piirissä se on kuuden johtavan sataman joukossa. yksiä on useita päivässä sekä Travemündeen ja Hampuriin päivittäin. Säännöllisen ja aikataulun mukaisen linjaliikenteen alusten lähtöjä oli Helsingistä 141 viikossa. Niistä rorolaivoilla oli 48, konttilaivoilla 14 ja matkustajalautoilla 79. Viikoittaisia yhteyksiä kohdesatamiin oli huomattavasti enemmän, sillä reiteillään alukset poikkeavat useassa kohdesatamassa. Yksinomaan Tallinnaan tavaraa kuljettavilla aluksilla oli 88 lähtöä viikossa. Yksiköity tavaraliikenne Yksiköity tavaraliikenne koostui pääasiassa Suomen oman ulkomaankaupan tuonnista ja viennistä. Helsingin sataman tavaraliikenne on kehittynyt 2-luvulla yhdenmukaisesti Suomen bruttokansantuotteen kanssa. Näin siitäkin huolimatta, ettei liikennekoostumus ole tarkastelukaudella ollut vakio, vaan liikennettä ja laivalinjoja on siirtynyt Helsingin satamaan ja sieltä pois. Yksiköidyn tavaraliikenteen rungon muodostivat tuonnin osalla kulutus- ja kestokulutustavarat, elintarvikkeet sekä tuotantotarvikkeet ja investointitavarat. Viennissä tärkeimmät tavaralajit olivat metsä- ja metallituoteteollisuuden tuotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus. Helsingin sataman kautta kulkeva tavara oli arvoltaan 3 4 kertaa keskimääräistä tuonti- ja vientitavaraa arvokkaampaa. Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin 3 % Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja noin 4 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Helsingin satamaan tuotiin ja vietiin lisäksi bulkkitavaraa kuten kivihiiltä ja öljytuotteita sekä hiekkaa. Esimerkiksi sähköntuotannon, lämmityksen, liikenteen ja rakentamisen tarpeisiin kuljetetun bulkkiliikenteen osuus oli 1 % tavaraliikenteestä. Helsingin sataman tuonti- ja vientitavarat kuljetetaan pääsääntöisesti kuljetusyksiköissä kuten konteissa, rekoissa ja perävaunuissa, lauttavaunuissa ja muissa vastaavissa yksiköissä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 63 % kuljetettiin kumipyöräyksiköissä, 33 % konteissa ja 4 % aluskalustoon kuuluvissa lauttavaunuissa tai vastaavissa yksiköissä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 73 % kuljetettiin roroaluksilla ja 27 % konttialuksilla. Roroalukset jakautuvat matkustajalauttoihin, joilla kuljetettiin 24 % tavaraliikenteestä ja lastilauttoihin mukaan lukien Ropax-alukset, joilla kuljetettiin 47 % tavaraliikenteestä. Eteläinen Suomi muodostaa Helsingin sataman ensisijaisen vaikutusalueen, joskin elintarvikkeiden tuonnin ja paperiviennin osalta satama palvelee koko maata. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kontteja kaikkiaan 393 TEUyksikköä (TEU= twenty feet equivalent unit). Lastissa olevia kontteja oli 316 TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,2 miljoonaa tonnia eli 33 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin satama on Suomen suurin konttisatama ja sen markkinaosuus kaikkien satamien käsittelemistä konteista oli 33,3 %. Konttien määrä kasvoi edellisvuodesta 11 % ja niissä kuljetettu tavaramäärä kasvoi 6 %. Helsingin sataman konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen hyvässä tasapainossa. 64 % konteista kuljetettiin niin kutsutussa syöttö- eli feederliikenteessä. Feederliikenteessä kontit jälleenlaivataan Euroopan konttikeskuksissa vietäväksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin, tuonnin osalla päinvastaisessa järjestyksessä. 36 % konteista kuljetettiin Euroopan sisäisessä liikenteessä. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 7

Eteläinen Suomi muodostaa Helsingin sataman ensisijaisen vaikutusalueen, joskin elintarvikkeiden tuonnin ja paperiviennin osalta satama palvelee koko maata. Helsingin sataman konttiliikenteen tärkeimmät kohdesatamat olivat Hampuri, Bremerhaven, Rotterdam, ja Antwerpen. Kumipyöräliikenne Helsingin sataman on maamme suurin rekka- ja perävaunusatama. Sen kautta kuljetettiin kaikkiaan 489 rekkaa, perävaunua tai niihin rinnastettavaa. Kuljetusajoneuvojen määrä kasvoi 13 % edellisvuoteen verrattuna. Niissä kuljetettiin tavaraa 5,2 miljoonaa tonnia, 63 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Tavaramäärä kasvoi 18 %. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kumipyöräliikenteestä oli 56 %. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden, Rostockin, Tukholman ja Gdynian liikenteessä. Rautatiekuljetukset Sataman tavaraliikenne kuljetettiin satamaan ja satamasta pääasiassa kumipyörillä. Vuosaaren satamaan on rautatieyhteys, jota pitkin vuonna 21 kuljetettiin 32 junanvaunua ja 612 tonnia tavaraa. Rautateitse kuljetettu määrä väheni 15 % edellisvuodesta. Transitoliikenne Helsingin satamaan liikennöivillä aluksilla kuljetetaan muun lastin joukossa myös Venäjän markkinoille tarkoitettua tavaraa kuten kulutustavaroita, autoja ja elektroniikkaa sekä elintarvikkeita. Helsingin kautta kuljetettu transitotavara jatkaa matkaansa maanteitse itärajalle ja sieltä Pietarin seudulle. Tavaramäärä oli 282 tonnia eli 3 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Käytännössä transiton määrä on hieman suurempi, sillä Venäjän jälleenvienti sisältää ilmeisesti jonkin verran myös Helsingin sataman kautta tuotua tavaraa. Määrästä ei kuitenkaan ole satamakohtaista tilastotietoa. Jälleenvienti tarkoittaa tavaraa, joka tulee ensin tuontina Suomeen, mutta välivarastoinnin tai jalostuksen jälkeen viedään edelleen Venäjälle. Tavaraliikenteen kohdemaat Helsingin sataman tavaraliikenne suuntautui Itämeren ja Pohjanmeren satamiin. Noin neljäsosa tavarasta jatkoi matkaansa tai oli lähtöisin Euroopan ulkopuolelta Amerikasta tai Aasiasta. Tämä tavara jälleenlaivattiin aluksesta toiseen eurooppalaisessa konttikeskuksissa, joita on Hampurin, Bremerhavenin, Rotterdamin ja Antwerpenin satamissa. Bulkkitavaraliikenne Bulkkitavaraliikenne oli määrältään 1,1 miljoonaa tonnia. Se koostui kivihiilen sekä öljytuotteiden tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Laajasalon öljysatama toiminta loppui vuoden 21 aikana ja öljysäiliöitä tyhjennettiin öljytuotteista, minkä jälkeen ne purettiin ja vietiin pois satamasta. Kotimainen liikenne sisälsi hiekan tuontia Länsisatamaan paikallista rakennustuotantoa varten. Matkustajaliikenne Helsingin satama palvelee matkustajaliikennettä viidessä matkustajaterminaalissa. Eteläsatamassa Tallinnan ja Tukholman liikennettä hoidetaan Olympiaterminaalissa ja Katajanokan terminaalissa sekä Tallinnan pika-alusliikennettä ja Pietarin matkustajaliikennettä Makasiiniterminaalissa. Länsiterminaalissa hoidetaan Tallinnan matkustajaliikennettä. Vuosaaren Hansaterminaali palvelee RoPax-alusten matkustajaliikennettä. Linjaliikenne Helsingin sataman matkustajaliikenteessä saavutettiin kaikkien aikojen 8 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

ennätys. Linjaliikenteen matkustajien määrä kohosi 9,8 miljoonaan matkustajaan, kasvua edelliseen vuoteen oli yli 8 %. Matkakohteiden määrä laajeni huhtikuussa, kun Helsingin ja Pietarin välinen matkustajayhteys avattiin. Muita matkakohteita olivat Tallinna, Tukholma, Travemünde, Rostock ja Gdynia. Matkustajien valtavirta matkasi edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajien määrä oli 7, miljoonaa matkustajaa, kasvua oli 9 % edellisvuoteen verrattuna. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on vuodesta toiseen säilyttänyt suosionsa. Matkustajia matkasi reitillä 2,4 miljoonaa kuten edellisenäkin vuonna. Matkustaminen RoPax-aluksilla Helsingin ja Travemünden välillä kasvoi 2 %, matkustajia oli 171 henkilöä. Rostockin linjalla matkasi 81 matkustajaa ja Gdynian reitillä matkusti 24 matkustajaa. Uusi Pietarin laivayhteys oli menestyksekäs. Reitti avattiin huhtikuun lopussa ja linjalla matkasi vuoden loppuun mennessä kaikkiaan 154 matkustajaa. Kansainvälinen risteilyliikenne Kansainvälinen risteilyliikenne Helsingissä koki edelleen hienoista vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Aluskäyntejä kirjattiin 248. Matkustajamäärä laski samoin jonkin verran 344. Heistä 38 matkustajaa joko aloitti risteilyn tai päätti risteilynsä Helsingissä. Helsinki oli Itämerellä viidenneksi suosituin risteilykohde. Verrattuna Itämeren muihin pääkaupunkeihin Helsinki menetti liikennettä silti ehkä vähiten. Tukholmassa kävi 415 risteilymatkustajaa, Tallinnassa oli laskua 39 matkustajaan. Aluskäyntejä oli kaupunkeihin vastaavasti 261 ja 279. Suomenlahdella Pietari on yleensä risteilyn pääkohde, johon aluksen tullessa ja mennessä Helsinki jakaa matkustajien mielenkiinnon Tallinnan kanssa. Pietarin risteilyliikenteen 37 käyntiä ja 47 matkustajaa olivat sen sijaan kasvua viime kesästä. Liikenne satamanosittain Helsingin satama toimi neljässä satamanosassa. Vuosaaren satama on Helsingin tavarasatama, jonka kautta kulki 74 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä ja 3 % sataman matkustajaliikenteestä. Eteläsatama on matkustajasatama, joka palvelee matkustajien lisäksi matkustajalautoilla kuljetettavaa tavaraa. Eteläsataman kautta kulki 47 % matkustajaliikenteestä ja 12 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Länsisataman Länsiterminaali palvelee Tallinnan matkustajalauttaliikennettä. Matkustajista 5% ja yksiköidystä tavaraliikenteestä 14% kuljetettiin Länsiterminaalin kautta. Öljysatama toimi Laajasalossa vielä vuoden 21 lopulle, minkä jälkeen öljysatamatoiminta alueella on loppunut. Liikenne koostui yksinomaan viennistä, eli satamassa varastoidut öljytuotteet vietiin varastoista pois. Sörnäisten Hanasaaressa ja Länsisataman Salmisaaressa sijaitseviin Helsingin Energian voimalaitoksille tuotiin 8 tonnia polttoaineita, lähinnä kivihiiltä. Rannikkokuljetuksina kotimaisessa liikenteessä kuljetettiin noin 3 tonnia öljytuotteita ja 5 tonnia hiekkaa Länsisataman hiekkasatamaan. Kantvikin satama Kantvikin satama muodostuu kahdesta osasta, joista toista noin 5 hehtaarin aluetta hallinnoi Helsingin Satama. Helsingin Satama on vuok- Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 9

Matkustajajaliikenne kohosi uuteen ennätykseen ja matkustajien määrä oli 17,4 miljoonaa matkustajaa. rannut alueen Oy Kantvik Shipping Ltd:lle. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua, sekä Vantaan Energian ja Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli voimakkaasti tuontipainotteista ja koostui kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsilevyistä. Vuonna 21 Kantvikin sataman liikenne oli määrältään 462 tonnia. Liikennemäärä ei sisälly Helsingin sataman liikennelukuihin. Suomen satamien liikenne Koko Suomen merikuljetusten määrä oli vuonna 21 kaikkiaan 93 miljoonaa tonnia, kasvua oli edellisvuodesta 13 %. Tuontikuljetuksia oli 51 miljoonaa tonnia, kasvua oli 14 %, ja vientikuljetusten määrä oli 42 miljoonaa tonnia, kasvua oli 11 %. Suomen merikuljetuksia hoidettiin 51 eri satamassa. Kilpilahden öljysatama oli liikenteeltään suurin. Seuraavat satamat olivat Helsinki, Kotka, Naantali ja Kokkola. Suurimmat vientisatamat olivat Kilpilahti, Kotka, Helsinki, Kokkola ja Rauma. Tuontisatamista suurimmat satamat olivat Kilpilahti, Helsinki, Naantali, Raahe ja Kotka. Transitokuljetusten määrä oli 7,4 miljoonaa tonnia, kasvua edellisvuoteen oli 18 %. Transiton osuus koko liikennemäärästä oli 8 %. Eniten kasvoi kappaletavaran konttikuljetukset sekä moottoriajoneuvojen tuonti. Transitokuljetukset keskittyivät Haminan, Kotkan ja Kokkolan satamiin sekä Helsingin ja Hangon satamiin. Matkustajajaliikenne kohosi uuteen ennätykseen ja matkustajien määrä oli 17,4 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edellisvuoteen oli 3 %. Ruotsin liikenteessä matkusti 9,3 miljoonaa matkustajaa ja Viron liikenteessä 7 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenne oli lähes ennallaan kun taas Viron liikenne kasvoi 1 %. Kansainvälisessä risteilyliikenteessä matkasi kaikkiaan 344 matkustajaa. Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 39,3 miljoonaa tonnia (+16 %), josta tuontia oli 13,9 miljoonaa tonnia (+16 %) ja vientiä 25,3 miljoonaa tonnia (+15 %). Kontteja kuljetettiin kaikkiaan 1,2 miljoonaa TEU (+1 %), joista lastissa oli 1, miljoonaa TEU (+13 %). Kuorma-autoja ja perävaunuja kulki,8 miljoonaa (+12 %). Suluissa on muutos edelliseen vuoteen. 1 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 11

12 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Jatkuvaa kunnossapitoa ja huoltoa Sataman laiturit, rakennukset ja muu infrastruktuuri vaativat vuoden mittaan korjausta ja uudistusta. Keskustan satamaosien laitureita peruskorjattiin Lyypekinlaiturin peruskorjaus valmistui kesällä. Vanha Keisarinluodonlaiturille johtanut rautatiesiltayhteys poistettiin, millä helpotettiin vesibussien liikennöintiä Kolera-altaaseen. Katajanokalla sijaitsevan valtion jäänmurtajien käytössä olevan laiturin peruskorjaus jatkui. Länsisataman laivapaikka LJ5:n peruskorjaus jatkui. Viking Linen laivojen käytössä olevien Katajanokan lauttapaikkojen LJ6 7 puhkiruostunutta teräsponttiseinää paikattiin. Katajanokan Kanavaterminaalista poistuville vuokralaisille valmistuivat uudet tilat viereiseen K6-rakennukseen. Purettavaksi suunnitellun terminaalin mahdollisesta uudesta käyttötarkoituksesta käytiin neuvotteluja, kuitenkin ilman selkeää päätöstä. Länsisatama myllerryksessä Sataman Länsiterminaalin kautta kulkevan liikenteensiirron edellyttämät laajat kenttäjärjestelytyöt aloitettiin. Syynä uudelleenjärjestelylle on viereisellä, entisellä satama-alueella tapahtuva liike- ja asuntorakentaminen. Jätkäsaaren kaavoituksessa päätetty matkustajasataman noin viiden hehtaarin suuruinen laajentuminen merelle aloitettiin ruoppaus- ja täyttötöillä. Täyttöalueen reunoille rakennetaan myöhemmin laiturit. Jätkäsaarenlaituri pitenee 3 metriä ja Valtamerilaituri 33 metriä. Lisäksi päätyyn rakennetaan peräporttiuloke ja 12 metriä päätylaituria. Laajennuksen edellyttämä laivaväylän siirto valmistui osittain. Uusi laivayhteys Pietariin edellytti muutostöitä Helsingin ja Pietarin välinen laivaliikenne aloitettiin Eteläsataman lauttapaikka EO1:ssä, josta se syksyllä siirrettiin käyttämään Makasiiniterminaalia. Siirto edellytti mittavia laiturinpurku- ja rakennustöitä. Myös terminaalirakennuksessa jouduttiin toteuttamaan passintarkastukseen liittyviä muutostöitä. Hernesaaren risteilymatkustajille lisää palveluja Hernesaareen saapuvia risteilymatkustajia pyrittiin houkuttelemaan entistä runsaslukuisemmin tutustumaan Helsingin matkailupalveluihin. Kaupungin toimesta toteutettiin muun muassa turistien käyttämien reittien viihtyvyyden ja opastuksen parantaminen. Vesibussiliikennettä helpotetaan uudella laiturilla, jonka rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 211 risteilylaiturien lähelle. Uutta ilmettä terminaaleille Matkustajaliikenteessä tullaan kiinnittämään vuoden 211 aikana erityistä huomiota matkustajaterminaalien ulkoiseen ilmeeseen. Matkustajaterminaalien palvelu-, viihtyisyys- ja siisteystasoa kohennetaan. Asiasta on järjestetty tarjouskilpailu, suunnittelija valitaan helmikuussa ja työ etenee vuoden 211 aikana. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 13

14 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21 Kehityksen kärjessä

Panostamme kaupunkilaisten viihtyvyyteen olemalla hyvä ja luotettava naapuri. Ylläpidämme Helsingin erinomaista mainetta satamakaupunkina. Haluamme, että Helsinki on vetovoimainen matkustajasatama ja merkittävä risteilyliikenteen satama aivan kaupungin sydämessä, sekä samalla hyvä ja viihtyisä paikka asua. Vastaanotamme asiakaspalautetta ja reagoimme siihen Ensisijaisesti asiakaspalautteita seurattiin verkkosivuilla olevan järjestelmän avulla. Palautteisiin vastattiin ja niiden johdosta käynnistettiin kehittämistoimenpiteitä. Samoin otettiin käyttöön huomattavan suosituksi osoittautunut poikkeamien ja kehittämisehdotusten ilmoittamisjärjestelmä. Olemme lähestyneet matkustajia myös useilla muilla tavoilla kehittäessämme matkustajaterminaalien palvelutasoa. Esimerkiksi vuonna 29 Helsingin Satama teki matkustajille tyytyväisyystutkimuksen. Matkustajat antoivat terminaaleista ja niiden palvelutasosta hyvän, jopa odotuksia paremman arvosanan. Kattavan matkustajatutkimuksen avulla saatiin runsaasti kehittämisideoita ja rakentavaa kritiikkiä. Tutkimuksen tuloksista on tehty toimenpideohjelma, jota toteutetaan kiireellisyysharkinnan perusteella vuosina 21 211. Havainnoimme muuttuvaa maailmaa verkottumalla ja omaksumalla hyviä toimintatapoja. Ulkopuolinen arviointi auttaa meitä jatkuvasti kehittämään toimintaamme. Helsingin Satama on säännöllisessä vuorovaikutuksessa varustamoiden kanssa ja saamme myös sitä kautta palautetta matkustajilta. Suoritamme asiakaskunnan keskuudessa kahdesti vuodessa haastattelutukimuksen (TUTKA), jossa selvitetään matkustaja- ja tavarasatamiin kohdistuvia toiveita ja odotuksia. Teemme asiakkaiden palautteiden pohjalta parantamistoimenpiteitä, joiden toteutumista seuraamme. Asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa vuorovaikutus on jatkuvaa. Saamme palautetta asukasilloista ja esimerkiksi Helsingin Sataman verkkosivujen kautta. Laatu- ja ympäristöasiat Helsingin Sataman toimintajärjestelmän perustana ovat laatustandardi ISO 91/2, ympäristöstandardi ISO 14 1 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän standardi OHSAS 181. Toimintajärjestelmän kaikkien osien sertifikaatit saatiin syksyllä 21. Vuodelle 21 asetetut laatutavoitteet ja ympäristötavoitteet toteutuivat pääosin. Tavoitteiden toteutumista seurattiin johdon katselmuksessa ja johtoryhmän kokouksissa. Matkustajille enemmän oikeuksia Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet vuoden 21 lopussa uuden matkustajien oikeuksia merija sisävesiliikenteessä koskevan asetuksen (EU nro 1177/21). Asetusta ryhdytään soveltamaan myös Helsingin satamassa. Asetus sisältää liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksia koskevia säännöksiä sekä alusten myöhästymisiin liittyviä määräyksiä. Asetus sisältää liikenteenharjoittajille, matkanjärjestäjille sekä terminaalinpitäjälle (Helsingin Satama) kohdistettuja velvoitteita. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 15

Osaava henkilöstö voi paremmin Helsingin Satama edistää henkilöstönsä työkykyä ja hyvinvointia. Helsingin Sataman henkilökuntamäärä oli vuoden 21 lopussa 191, joista määräaikaisia työntekijöitä oli kahdeksan. Henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta yhdeksällä eli 4,5 %. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 12 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63 vuotta ja 7 kuukautta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa neljä henkilöä. Uusia työntekijöitä palkattiin yhdeksän. Henkilökunnan keski-ikä oli 5,2 vuotta. Henkilöstöstä oli naisia 28 % ja miehiä 72 %. Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi tarjottiin koulutusta 84 päivää eli 4, päivää henkilöä kohden. Koulutukseen osallistui 89 % henkilöstöstä. Koulutuskustannukset ilman palkkamenoja olivat 13 767 euroa. Henkilöstön kehittämisessä painopisteinä olivat ITkoulutus, turvallisuuskoulutus, englannin kielen koulutus sekä eri alojen ammatillinen täydennyskoulutus. Helsingin Satama tukee myös henkilöstön omaehtoista, vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistettiin työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen keinoin sekä järjestämällä liikuntamahdollisuuksia ja tukemalla kerho- ja harrastustoimintaa. Vuoden aikana aloitetun Kunnon satama -hyvinvointiohjelman tavoitteena on koko henkilöstön hyvinvoinnin kartoittaminen ja parantaminen. Lisäksi OHSAS 181 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä sertifioitiin. 16 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Helsingin Sataman henkilöstön jakautuma 4 % 18 % 21 % 41 % 9 % 7 % Satamajohtaja ja johdon tuki 8 Matkustajasatamat 78 Vuosaaren satamakeskus 13 Turvallisuus ja ympäristö 17 Tekniikka 4 Hallinto ja talous 35 Yhteensä 191 Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 17

Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan. 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Typpioksidipitoisuudet, kuukausikeskiarvio (µg/m 3 ) 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Eteläranta Töölöntulli Niittymaa Myyrmäki Typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat keskikaupungin arvoja (Mannerheimintie ja Töölöntulli) matalammat ja alle raja-arvon. Ilmanlaatu Helsingin satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Ilmanlaatua mitattiin seuraavin tuloksin: Vuonna 21 ilmanlaadun mittausasema oli Eteläsatamassa Makasiiniterminaalin edustalla. Ilmanlaatu oli pääosin hyvä tai tyydyttävä ja selvästi parempi kuin Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Laiva- ja autoliikenteen päästöt näkyvät ilmanlaadussa, mutta vuoden aikana ei ollut yleensä normiylityksiä. Pienhiukkasten raja-arvo ei ylittynyt, mutta WHO:n määrittelemä vuorokauden ohjearvo ylittyi yleensä muutamina päivinä vuodessa koko pääkaupunkiseudulla pääosin kaukokulkeuman vuoksi. Korkeahkoihin, lyhytaikaisiin (minuutteja tunteja) pitoisuushuippuihin vaikuttavat erityisesti tyynellä säällä sekä auto- että laivaliikenteen päästöt. Rikkidioksidipitoisuudet, kuukausikeskiarvio (µg/m 3 ) 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Vallila Luukki Eteläranta Melu Eniten valituksia Helsingin asukkailta tulee satamatoiminnan melusta. Siksi jokaisen uuden matkustaja-aluksen melutaso mitattiin. Mittaustulokset vaikuttivat aluksien laivapaikkaan. Mikäli aluksia yöpyi Helsingissä, ne sijoitettiin yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Maasähkösuunnitelmat käytäntöön Käyttömahdollisuuksien selvitys eteni ja ensimmäiset käytännön toimenpiteet tehdään alkavana vuotena. Helsingin Satama on selvittänyt yhdessä varustamoiden ja Helsingin Energian kanssa matkustajalaivojen maasähkön käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Eteläsataman matkustaja-autolautat voisivat kytkeytyä maasähköön laiturissa ollessaan. Selvitykset ovat edenneet siten, että Viking Linen Gabriellaan asennetaan keväällä 211 liittymän edellyttämät laitteet. Maaperän ja sedimenttien pilaantumisen ehkäisy Helsingin Satama teki kaupunginsuunnittelu- ja kiinteistöviraston kanssa yhteistyössä entisten tavarasatama-alueiden maaperä- ja sedimenttiselvitykset. Niiden avulla pyrittiin vaikuttamaan sataman naapurialueiden kaavoitukseen, jotta sataman toimintaedellytykset turvattaisiin jatkossakin. Läjitysalueiden sekä Vuosaaren sataman rakentamisen vesistö- ja kalataloustarkkailuja jatkettiin. Lisäksi Vuosaaren rakentamisen vaikutuksia linnustoon seurattiin. Länsi- ja Eteläsataman osalta oltiin mukana Helsingin ja Espoon merialueiden vesistö- ja kalataloustarkkailussa ympäristölupien velvoittamana. Siihen liittyen tutkittiin sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia Länsisatamassa. Tutkimuksissa mitattiin TBT-, PCB- ja raskasmetallipitoisuuksia. Helsingin Satama jätti vesilupahakemuksen koskien Taulukarin läjitysalueen laajentamista Lokkiluodon alueelle. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 19

Hyvä naapuri kantaa vastuun myös jätteistään Kiinteiden alusjätteiden, erityisjätteiden ja jätevesien satamaan jättäminen on asiakkaille mahdollisimman vaivatonta. Helsingin Satama on myös innokas kierrättäjä. Alusjätehuolto Merenkulun ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78-yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -periaatteella pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen päästämistä. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada merenkulkuviranomaisilta (Trafi) vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin jätehuoltonsa pääsääntöisesti suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Merenkulun ympäristölainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymäläjätevedet yli 3 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jätevesien mereen pumppaamisen, tuovat alukset yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Alusjätevesien vastaanotto väheni Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät vuonna 28 Itämerihaasteen, kampanjan Itämeren suojelemiseksi. Siinä yhtenä toimenpiteenä on laivajätevesien pumppaaminen kaupungin viemäriverkkoon ja sitä kautta johtaminen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 21 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä viemäriverkkoon satamassaoloaikansa puitteissa. Kansainvälisiä risteilyaluksia kannustettiin edelleen pumppaamaan aluksien mustat ja harmaat jätevedet sataman viemäriverkkoon. Keväällä 21 Miamin Seatrade -messuilla annettiin Green Attitude -huomionosoitus risteilyalan yhteisjärjestö European Cruise Councilille. Järjestö on aktiivisesti edistänyt laivajätevesien satamiin pumppaamista ja on ollut mukana kehittämässä vastaanottolaitteistoja. Vuonna 21 alusjätevesiä vastaanotettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui säännöllisen matkustajaliikenteen jätevesien vastaanoton vähenemisestä, vaikka kansainväliset risteilyalukset jättivätkin enemmän jätevesiä kuin edellisenä vuonna. Noin 7 % risteilyaluskäynneistä mustia ja harmaita jätevesiä pumpattiin sataman vastaanottolaitteistoihin. Edellisenä vuonna luku oli hieman yli 4 %. Vuonna 21 ei aluksilta peritty erillistä jätevesimaksua. Kiinteistöjäte Kiinteistöjätteestä lajitellaan sekajätteen lisäksi paperi, pahvi, puu, biojäte ja rakennusjäte. Satama-alueelta kerätyn kiinteistöjätteen määrää seurataan vuosittain. Tavoitteena on ollut sekajätteen määrän vähentäminen lajittelua tehostamalla. Tässä ei ole aivan onnistuttu. Vuonna 21 hyötyjätteen osuus oli 34 % eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Lisäksi paperinkulutusta on pyritty vähentämään. Helsingin Satamassa on toimistopaperin kulutus arkkia/työntekijä vähentynyt ilahduttavasti. Helsingin kaupungin Kestävä kehitys -toimenpideohjelman mukainen tavoite oli 3 32 arkkia työntekijää kohti vuonna 28. Vuonna 21 tämä tavoite alitettiin. 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätteet, tonnia 3 2 1 Viemäriin pumpatut laivajätevedet Helsingissä, m 3 4 3 2 Toimistopaperin kulutus, arkkia/hlö 6 4 2 26 27 28 29 21 Kiinteä alusjäte Öljyinen jäte 1 26 27 28 29 21 Risteilyalukset Matkustajalaivat 26 27 28 29 21 Arkkia/hlö Tavoite vuonna 28 Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 21

Helsingin Satama kannustaa päästöjen minimointiin Alusliikenteelle tyypilliset rikkidioksidipäästöt pienenivät kaikissa sataman osissa. Pakokaasupäästöt Satamatoiminnan ja alusliikenteen keskeisimpiä ilmapäästöjä ovat typpioksidit (NOX), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt kuten noki. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä laivaliikenteelle, sillä tieliikenteen polttoaineet ovat nykyään rikittömiä. Laivojen rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Alusten käyttämien polttoaineiden rikkipitoisuus noudattaa Itämerellä voimassa olevia määräyksiä vaihdellen,1 1, %. Liikenteen pakokaasupäästöt laskettiin mallilla, joka perustuu Portnetista saatuihin alustietoihin. Lisäksi laskelmiin otetaan mukaan sekä maaliikenteen että työkoneiden päästöt. Tiedot tätä varten on saatu porttitiedoista sekä liikennelaskennoista. Työkoneiden päästölaskelmat perustuvat operaattoreiden ilmoittamiin työkoneiden polttoaineen kulutustietoihin. Satamatoiminnan NO X -päästöt, tonnia 7 6 5 4 3 2 1 29 21 Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan SO 2 -päästöt, tonnia 12 1 8 6 4 2 29 21 Eteläsatama Länsisatama Vuosaari 22 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 23

Toimiva satama on osa merellistä kaupunkiympäristöä Huolehdimme toimintamme turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Satamaturvallisuus Satamarakenteiden turvasuunnitelmat tarkastettiin vuoden lopulla. Seuraavan kerran turva-arviot ja -suunnitelmat tarkastetaan tulevan kesän aikana. Liikenteen turvallisuusvirasto suorittaa virallisen arvioinnin seuraavan kerran vuoden 214 kuluessa. Toimintaympäristössä ei satamaturvallisuuden kannalta tapahtunut vuoden 21 aikana merkittäviä muutoksia. Suurin muutos oli Pietarin liikenteen alkaminen Eteläsatamassa. Tämä aiheutti pieniä rakenteellisia muutoksia Makasiiniterminaalin sisällä. Satamarakenteissa toteutettiin ISPS-säännöstön edellyttämiä harjoituksia. Painopiste harjoituksissa oli matkustajaliikenteen satamarakenteissa, joissa harjoituksia pidettiin yhteensä 15 ja erikseen merkittyjä koulutustilaisuuksia kaksi. Pääharjoituksena oli joulukuussa suoritettu kaikkien satamarakenteiden turvasuunnitelmien sisäinen arviointi. Satama-alueiden vartiointi toteutettiin perinteiseen tapaan. Painopiste oli porttivartioinnissa, jota tuettiin yöaikaan piirivartioinnilla. Vartiointiohjeet tarkastettiin joulukuussa. Vartiointipalvelu tilattiin G4S Security Services Oy:ltä 1.1.21 alkaen. Securitas Oy:n kanssa solmittiin kolmen vuoden sopimus terminaalien järjestyksenvalvonnasta ja turvatarkastuksista. Järjestyksenvalvontapalvelu on osoittautunut muutaman viime vuoden aikana välttämättömäksi. Vuoden aikana suoritettiin turvatarkastuksia lähteville laivamatkustajille turvallisuus- ympäristöosaston kuukausittain laatiman suunnitelman mukaisesti. Tarkastukset suoritettiin pistokoeperiaatteen mukaisesti. Matkustajat suhtautuivat turvatarkastuksiin erittäin myönteisesti. Vakavia ISPS-säännöstön tarkoittamia turvavälikohtauksia ei vuoden 21 aikana sattunut. Risteilyalusten vartiointi toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Kulkua jokaiselle risteilyalukselle valvottiin yhden ja joissain tapauksissa kahden vartijan voimin. Toiminnasta saatiin hyvää palautetta ja se lisäsi Helsingin sataman positiivista julkisuuskuvaa turvallisena risteilysatamana. Vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi Luokiteltuja vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin sataman kautta kappaletavarana 24 tonnia, josta Vuosaaren sataman osuus oli noin 2 tonnia. Vähennystä edellisvuoteen oli noin 14 %. Vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä ei tapahtunut onnettomuuksia sataman osissa. Vaarallisten 24 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

aineiden kuljetusten VAK-tehovalvontaryhmä suoritti Helsingin Satamassa seitsemän tarkastusta eri kuljetusyksiköihin. Tarkastukset ajoittuivat tasaisesti koko vuodelle ja kohteina oli sekä tuonti- että vientiyksiköitä. Tarkastuksien perusteella oli todettavissa, että kuljetettavista yksiköistä noin kolmannes ei täyttänyt turvallisuusvaatimuksia. Rikkomukset johtuivat pääasiassa lastin kiinnityksen ja tuennan puutteista, mikä johti kuljetuksen keskeytykseen, kunnes asianmukaiset korjaukset oli tehty. Liikenteen- ja pysäköinninvalvonta ja lupahallinto Vuoden aikana hankittiin kaikki sataman rakennukset kattava kulunvalvontajärjestelmä, joka saatiin pääosin käyttöön vuoden lopulla. Samassa yhteydessä uusittiin henkilökorttien ja pysäköintitunnusten ylläpitoon tarvittava ohjelmisto. Tästä syystä koko henkilökunnan henkilökortit vaihdettiin. Pysäköinnin- ja liikenteenvalvonta toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Valvontaa suoritettiin kaikkina viikonpäivinä kahdessa vuorossa. Kesäkuukausina hankittiin liikenteenohjausta Länsi- ja Katajanokan terminaalien edustoille. Liikenteenohjausta hankittiin myös Hietasaarenkujan pohjoispään risteysalueelle elokuussa aloitettujen maanrakennustöiden aiheuttamien liikennemuutosten takia. Vastuu liikenteenohjauksesta siirtyi matkustajasatamat-osastolle syyskuun alussa. Öljyntorjunta Vakavia öljyvahinkoja ei vuoden aikana sattunut. Helsingin satama osallistui pelastuslaitoksen järjestämään öljyntorjuntaharjoitukseen 4.5.21 Amanda-aluksella. Harjoitus järjestettiin Santahaminan edustalla vaikeissa sääolosuhteissa. Satamajäänmurto Satamajäänmurtokausi 29 21 oli tavanomaista vaikeampi varsinkin tammikuun ja helmikuun osalta. Yhteensä jäänmurtotunteja kertyi 74. Ensimmäinen jäänmurto kirjattiin 28.12.29 ja viimeinen tapahtuma 29.3.21. Vaikeista olosuhteista huolimatta alusliikenne satama-alueilla sujui hyvin. Satamajäänmurtokausi 21 211 alkoi myös poikkeuksellisen aikaisin, kun ensimmäinen satamajäänmurto kirjattiin 16.12.21. Alusonnettomuudet Sataman vesialueilla sattui vuoden aikana yksi lievä alusonnettomuus, jossa alus lähti Vuosaaren satamasta. Välittömästi irrotuksen jälkeen aluksen koneet pysähtyivät ja alus ajautui päin toista laiturissa ollutta alusta. Molemmat alukset kärsivät lähinnä pintanaarmuista eikä henkilötai ympäristövahinkoja sattunut. Laivastovierailut Laivastovierailuja kirjattiin vuoden 21 aikana muutamia, joista suurimpana voidaan mainita USS Laboon -aluksen vierailu Länsisatamassa 3 5.5 21. Saksalainen laivasto-osasto vieraili Katajanokan EKL-laiturissa kolmella aluksella. Lisäksi Helsingissä järjestettiin Pohjoismaiset merikadettipäivät 4 8.8.21 ja vierailevista aluksista mainittakoon norjalainen kolmimastoparkki Statsraat Lehmkul. Ympäristö Ympäristöasioissa keskityttiin ympäristölupien vaatimusten mukaisiin seurantoihin. Helsingin Satama jätti myös hakemuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi Länsisataman osalta vuoden 21 lopussa. Helsingin Satama oli mukana Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman noudattamista ohjaavassa työryhmässä sekä energiansäästöneuvottelukunnassa ja ympäristöjohtamista koordinoivassa työryhmässä. Helsingin Satama on mukana myös EU:n Itämeri-ohjelman projektissa Clean Baltic Sea Shipping. Projektissa selvitetään kolmen vuoden aikana satamien keinoja vaikuttaa Itämeren alueen ympäristöasioihin muun muassa ympäristöperusteisilla satamamaksuilla, jätteiden vastaanottomenettelyjen kehittämisellä, laivojen maasähkökytkentöjä lisäämällä ja siirtymällä vaihtoehtoisiin laivojen polttoaineisiin kuten LNG tai biokaasu. Projekti alkoi lokakuussa 21. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 25

Tavarakuljetukset kasvoivat Vuosaaressa Kasvua oli sekä kontti- ja rekkaliikenteessä että Saksaan ja Puolaan suuntautuvassa matkustajaliikenteessä. Vuosaaren satama on toiminut kahden vuoden ajan. Ensimmäinen toimintavuosi oli taantuman aikaa ja toinen vuosi kasvun aikaa. Kasvua kuitenkin rasitti keväinen satamalakko. Vuosaaren sataman palvelujen täydentämiseksi on solmittu sopimus Bertschi Finland Oy:n kanssa rautatielogistiikkaterminaalin perustamisesta. Terminaalin ensimmäistä vaihetta ryhdytään toteuttamaan vuoden 211 aikana. Terminaali edistää intermodaalikuljetusten samassa yksikössä kuljetusmuodosta toiseen siirrettävien kuljetusten palvelutasoa Helsingin satamassa. Poikkeuksellisen ankarat ja lumiset talvet sävyttivät vuotta 21. Lumityöt tilattiin edelleen Staralta. Sopimukseen neuvoteltiin syksyllä muutoksia, joiden mukaan sataman ohjausta lumitöissä lisättiin ja kalustovaatimuksia tarkennettiin. Muutoksilla saatiin alennettua yksikkökustannuksia. Helsingin Satama avasi Vuosaaren satamakeskuksen kaikille toimijoille tarkoitetun yhteistyöfoorumin, joka kokoontui viime vuoden aikana kaksi kertaa. Metron huoltoraiteen rakentaminen käynnistyi HKL:n toimesta ja valmistuttuaan se yhdistää Vuosaareen tulevan metroraiteen sataman raideverkkoon. Sataman huoltoa, öljyntorjuntaa ja luotsikuttereita varten rakennettavan tukipalvelualueen ja palvelulaiturin rakentaminen Ruusuniemen altaan alueella käynnistyi. Useimpien laitteiden ja rakenteiden takuuajat umpeutuivat vuoden 21 lopussa, minkä vuoksi takuutar- kastuksia suoritettiin lukuisia. Vuoden aikana suoritettiin erilaisia kunnossapitotehtäviä kuten suojaparrutusten ja laiturien lepuuttajien uusiminen. Pieniä korjattuja painaumia lukuun ottamatta kenttäalueet ovat pysyneet hyvässä kunnossa. Pumppaamojen huollosta solmittiin sopimus Oy Grundfos pumput Ab:n kanssa sekä vesi- ja viemärilinjojen huollosta Palmian kanssa. SEU Oy:n valmiutta sähköhuollossa tarkistettiin vastaamaan sataman palveluaikoja jättämällä yöpäivystys pois. Vuoden alusta otettiin käyttöön aluevalaistuksen säätöön ns. Scada-järjestelmä. Sen avulla syntyi merkittäviä säästöjä valaistuksen energiakustannuksissa. Energian käytön seurantaa on lisäksi täydennetty lukuisilla alamittaroinneilla. 26 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

Talous vankalla pohjalla Budjetoidut tulostavoitteet ylitettiin. Helsingin Sataman kannattavuutta vuodelta 21 voidaan pitää kokonaisuudessaan vähintään tyydyttävänä. Liikevaihto, milj. euroa 1 75 5 Helsingin Sataman liikevaihto kohosi 86,7 milj. euroon ja tilikauden tulos näytti 17, milj. euron ylijäämää. Tulorahoitus riitti toimintojen ja investointien rahoittamiseen. Rahavarat lisääntyivät 19,5 milj. euroa. Liikevaihto Toimintavuoden liikevaihto oli 86,7 milj. euroa, joka on 5,5 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Suomen talous lähti uuteen nousuun vuosien 29 ja 21 vaihteessa, minkä ansiosta lähes kaikissa tulolajeissa saavutettiin kasvua edellisvuoteen nähden. Sivutoiminnan osuus liikevaihdosta oli 2,3 milj. euroa (2,1 milj. euroa vuonna 29). Kulut Varsinaiset kulut olivat yhteensä 4,9 milj. euroa. Ne nousivat edellisvuodesta 2,7 milj. euroa. Nousu johtui pääasiassa ankaran ja runsaslumisen talven aiheuttamasta jäänmurto- ja alueiden puhtaanapitokustannusten kasvusta (2,4 milj. euroa). Vuoteen 29 nähden poistot kasvoivat,7 milj. euroa. Markkinakorkojen laskusta johtuen korkokulut olivat edellisvuotta 2,2 milj. euroa pienemmät. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisiin tuloihin kirjattiin vuosille 28 29 kuuluneita vuokratuloja,4 milj. euroa. Helsingin Satama palautti alusmaksuja vuosien 26 29 osalta yhteensä 2,6 milj. euroa ja ne kirjattiin satunnaisiin kuluihin. Tulos Liikeylijäämä oli 16, milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Liikeylijäämä oli 18,5 % liikevaihdosta. Ylijäämä ennen satunnaisia eriä oli 7,3 milj. euroa ja ennen varauksia 5, milj. euroa. Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden ylijäämäksi tuli 17, milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 2,7 ja liikevaihto/henkilö 443 euroa. Investoinnit Investoinnit olivat yhteensä 1,4 milj. euroa. Matkustajasatamien merkittävimmät investointikohteet olivat Jätkäsaaren lauttapaikka LJ5:n peruskorjaustyön jatkaminen, Lyypekinlaiturin peruskorjauksen valmistuminen, Länsiterminaalin liikennejärjestelyt, rakennus K6:n muutostyöt Katajanokalla ja Pietarin liikenteen siirtäminen Makasiinilaiturille. Vuosaaren satamakeskuksessa käynnistyivät Ruusuniemen kanavan päähän sijoittuvan palvelulaiturin rakennustyöt. Rahoitus Toiminnan rahavirta oli 35,7 milj. euroa vuonna 21. Helsingin Sataman nettoinvestoinnit olivat 9,6 milj. euroa (brutto 1,4 milj.). Lainoja lyhennettiin vuonna 21 kaikkiaan 7,5 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät 19,5 milj. euroa ja ne olivat 43,3 milj. euroa tilinpäätöshetkellä. Voitonjakoerät (perustamislainan korko ja korvaus peruspääomalle) olivat yhteensä 6,5 milj. euroa ja perustamislainan lyhennys 1,9 milj. 25 26 27 28 29 21 Reaaliarvossa Investoinnit, milj. euroa 2 15 1 5 Nimellisarvossa 26 27 28 29 21 Reaaliarvossa Nimellisarvossa euroa. Perustamislainan viimeinen erä maksettiin kaupungille. Sijoitukset tilivuoden vaihteessa olivat 32 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 6,2 %. Liikelaitoksen yhtiöittäminen Valtiovarainministeriön asettama kilpailuneutraliteettityöryhmä sai valmiiksi lakiesityksen kilpailutilanteessa toimivien kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä. Lakiesitys viedään syksyllä 211 eduskuntakäsittelyyn. Helsingin Sataman yhtiöittäminen ajoittuu vuoteen 213. Yhtiöittäminen tuo hallinnollisiin rutiineihin monia muutoksia, joihin on jo ryhdytty valmistautumaan. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 27

Tilinpäätös 31.12.21 TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.21 1.1. 31.12.29 LIIKEVAIHTO 86 686 239,6 81 234 45,82 Valmistus omaan käyttöön 764 831,82 69 771,11 Liiketoiminnan muut tuotot 133 671,74 683 744,95 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 26 36,58-3 754 269,79 Palvelujen ostot -17 67 767,98-14 54 478,9-2 274 128,56-17 88 748,69 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 868 329,7-8 823 681,59 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 526 24,65-2 597 86,77 Muut henkilösivukulut -52 421,26-472 951,85-11 896 99,98-11 893 72,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 643 358,55-29 985 351,51-3 643 358,55-29 985 351,51 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -8 369 28,52-8 62 79,62 Muut kulut -353 12,56-47 353,64-8 722 293,8-8 469 433,26 LIIKEYLIJÄÄMÄ 16 47 971,99 14 451 38,21 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 258 79,59 9 613,53 Muut rahoitustuotot 29 781,8 55 72,2 Kunnalle maksetut korkokulut -169 218,39-338 436,78 Muille maksetut korkokulut -2 463 165,5-4 159 912,23 Muut korkokulut, -423 551,2 Korvaus peruspääomasta -6 317, -6 317, Muut rahoituskulut -84 186,94-152,74-8 745 79,71-11 93 367,22 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 7 32 892,28 3 357 94,99 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 381 825,72, Satunnaiset kulut -2 621 968,, -2 24 142,28, YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 5 62 75, 3 357 94,99 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 11 932 44,31-3 229 674,73 Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+), 14 65, RAHOITUSLASKELMA 21 29 TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä 16 47 971,99 14 451 38,21 Poistot ja arvonalentumiset 3 643 358,55 29 985 351,51 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta -6 317, -6 317, Muille maksetut korkokulut -2 463 165,5-4 583 463,43 Kunnalle maksetut korkokulut -169 218,39-338 436,78 Muut 24 33,73 145 532,99 Satunnaiset erät -2 24 142,28, 35 76 18,55 33 343 292,5 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -1 433 271,95-24 733 562,63 Rahoitusosuudet investointimenoihin, 99, Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 827 482,32 43 31,21-9 65 789,63-23 7 252,42 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 26 1 318,92 9 643 4,8 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta, 11, Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -1 88 24,31-1 88 24,37 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -5 6,, -7 48 24,31 18 119 795,63 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta -284 797,98 6 474 62,92 Korottomien velkojen muutos muilta 1 187 778,1-13 47 69,75 92 98,3-6 933 69,83 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -6 577 224,28 11 186 725,8 RAHAVAROJEN MUUTOS 19 523 94,64 11 829 765,88 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 43 327 878,15 23 84 783,51 Rahavarat 1.1. 23 84 783,51-87 24 982,37 19 523 94,64 11 829 765,88 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 16 995 154,31 14 778 266,26 28 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21