KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos taru.siekkinen@jyu.fi
KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO -SELVITYS Jyväskylän yliopiston, koulutuksen tutkimuslaitoksen ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, CIMOn yhteistyönä tehtävä selvitys Tavoite: Käsitteiden määrittely mistä puhutaan? Aikaisempi tutkimus aiheesta mikä on nykytilanne? Seminaari ja sen anti selvitykselle.
Tasa-arvo KÄSITTEITÄ Mahdollisuuksien tasa-arvo Kansainvälistyminen Kotikansainvälistyminen Syrjäytyminen Polarisaatio Osallistuminen Esteettömyys Näkökulmat: rakenne/toiminta, yhteisö/yksilö Monta käsitettä monta kontekstia
TASA-ARVO Tasa-arvo vahva ideologia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Sen edellytykset ovat muuttuneet ajan myötä Vapaus ja tasa-arvo voidaan nähdä toisilleen ristiriitaisina samanaikaisesti ei voi toteutua täysi vapaus ja täysi tasa-arvoisuus. Negatiivinen vapaus yksilöllä oikeus toimia vapaasti vaikka se estäisi muita toteuttamasta omaa vapauttaan. Positiivinen vapaus jokainen yksilö saa osan valtion resursseista, joiden avulla voi tavoitella haluamaansa. (Ahonen 2003, 13-17)
TASA-ARVO Positiivinen tasa-arvo koulutuksen alueella: kaikki saavat yhtäläiset koulutusmahdollisuudet riippumatta esim. sosioekonomisista taustatekijöistä tai asuinalueesta. Jokainen vastaa siitä, miten mahdollisuutensa käyttävät. Radikaalimman käsityksen mukaan jokaiselle yksilölle tulee varmistaa tasa-arvoiset koulutustulokset näin varmistetaan että kaikki saavat tarvittavat tiedot ja taidot käyttöönsä. (Ahonen 2003, 14-17)
MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO Mukana myös poliittinen ulottuvuus Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista koulutuksen alueella edellyttää, koulutukseen hakeutumista estävät poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet poistetaan. Varmistettava että mahdollisuus kouluttautua todella toteutuu huomio kohdistettava resurssien tasapuoliseen jakamiseen. (Nori 2011)
RAKENNE / TOIMINTA Miten rakenteellisesti tuotetaan mahdollisuuksia mitä tavoitellaan? Toiminta: Miten yksilö käyttää mahdollisuuksia hyödyksi? Motivaatio, osallistuminen Syrjäytyminen, polarisaatio, esteettömyys - miten tuetaan ihmisiä jotka ovat vaarassa syrjäytyä (kansainvälistymisestä)?
YKSILÖ / YHTEISÖ (M-V VOLANEN, T SIEKKINEN MUOKANNUT) SISÄLTÖ TASO YKSILÖ YHTEISÖ MAHDOLLISUUDET KANSAINVÄLISTYMISELLE YKSILÖN MAHDOLLISUUDET TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET TULOKSET: KANSAINVÄLISTYMINEN HEIKKOJA TUETTAVA TULOSTEN PERUSTASO KAIKILLE
KOHTI TASA-ARVOISIA MAHDOLLISUUKSIA? Mitkä tekijät luovat mahdollisuuksia kansainvälistymiselle? Projektit, ohjelmat (CIMO) ulospäin suuntautuvat ja sisäiset Interkultuuriset kompetenssit kompetenssit muodostuvat viidestä eri ulottuvuudesta: Tiedot, taidot, arvot, asenteet ja kyvystä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. (Halinen 2011, 77.) Kielitaito, globaalikasvatus Tasa-arvoisuuden arvioiminen haastavaa
LÄHTEET Ahonen, Sirkka (2003): Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Koulutuksellinen tasa-arvo Snellmanista tähän päivään. Tampere: Vastapaino. Nori, Hanna (2011): Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eritieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Halinen, Irmeli (2011): kompetenssiajattelu ja sen vaikutukset pedagogiikkaan. Julkaisussa: Jääskeläinen, Liisa & Repo Tarja (toim.) (2011): Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Maailmankansalaisena Suomessa -hanke. Opetushallitus. Ulkoasiainministeriö. Kopijyvä, Kuopio. Volanen, Matti-Vesa. Julkaisematon.
KIITOS! taru.siekkinen@jyu.fi