Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Transkriptio

1 Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti

2 Campus Conexus -projekti toimiva ESR-rahoitteinen kansallinen projekti, jota koordinoi Tampereen yliopisto. Korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä tutkivan osaprojektin tavoitteena - Tuottaa käsitteellistä sekä empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä sekä keinoista sen ehkäisemiseksi - Auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia - Tutkimus- ja julkaisutoiminta

3 Campus Conexus aineisto Rekisteriaineisto - Helsingin yliopisto (HY) n= Tampereen yliopisto (TaY) n= Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) n= Jyväskylän yliopisto (JY) n= 4775 Kyselyaineisto, sähköisenä postitse - Hitaasti etenevät opiskelijat, JY ja TaY - Vastausprosentti 25 %, n= 231 Haastattelut, kyselyaineiston pohjalta - Opinnäytetöiden tekijät toteuttaneet haastatteluja, noin 50 kpl.

4 Käsitteenä sekä ilmiönä laaja Syrjäytyminen Käsite syrjäytyminen omaksuttiin 1970-luvulla Ruotsalaisesta työmarkkinatutkimuksesta Suomeen. Aluksi puhuttiin uloslyönnistä (utslagning), jolla viitattiin työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Myöhemmin korvattiin termillä syrjäytyminen, joka sai myös laajempia merkityksiä (Helne 1990, 35; Helne & Karisto 1992, 517) Syrjäytyminen on muutosprosessi, jonka syytä voidaan hakea yksilöstä (syrjäytyjiä, epäonnistuneita), yhteiskunnasta ja kulttuurista tai näiden välisistä suhteista (Lämsä 2009, 29, 36) Nuorten ovat syrjäytymiselle alttiita, koska nuoruuteen kuuluu siirtymät ja muutokset jotka tapahtuvat melko lyhyellä aikavälillä (Jyrkämä 1986) Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella olemista, voi olla tietoista ja vapaaehtoista. Voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen yksilön tai ihmisryhmän kasautuvaa huono-osaisuutta, pysyvämpi tila.

5 Syrjäytyminen Syrjäytymisen ulottuvuudet (Jyrkämä 1986, Lämsä 2009, 32 mukaan): Koulutuksellinen Työmarkkinallinen Sosiaalinen Vallan-käytöllinen Normatiivinen Alueet Koulutus-instituutiot Työmarkkinat ja työelämä Perhe ja lähiyhteisöt Yhteiskunnalliset vaikutuskanavat Julkisuus, kansalaismielipiteet Sisällöt Tietojen, taitojen ja valmiuksien vähäisyys tai puuttuminen Työn sisällyksettömyys, huonot työolot, työttömyys tai sen uhka Siteettömyys, ystävättömyys, sivullisuus Vallan ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen Normaalisuuden rikkominen Mekanismit Valikoiminen ja valikoituminen koulutusaloille ja - tasoille Valikoituminen huonoihin työmarkkina-asemiin, urautuminen työttömäksi Avioerot, eristäminen tai eristyminen lähiyhteisöstä Joutuminen vallankäytön ja kontrollinen erityiskohteeksi Leimautuminen ja leimaaminen poikkeavaksi norminrikkojaksi Syyt ja taustatekijät Kilpailu koulutuspaikoista, koulutuskulttuuri,yksil ölliset resurssit Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset Perheen kriisi, lähiyhteisöjen mureneminen Vallankäytön monimutkaistuminen, kontrollin yhteiskunnallistuminen ja kontrollikoneistojen kasvu Yhteiskunnallisen ilmapiirin koveneminen Seuraukset Resurssien vähäisyys kovenevassa kilpailussa Toimeentuloon, terveyteen ym. liittyvät ongelmat Primaarin sosiaalisen tuen ja kontrollin heikkeneminen Vähäiset mahdollisuudet itseä koskeviin ratkaisuihin Itseleimaaminen, identiteetiongelmat

6 Syrjäytymisvaara Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Hyvinvointi Hyvä elintaso Normaalius Työ- ja toimintakyky Turvallisuus Hyvinvointipuutteet Elinolojen puutteet Sosiaaliset ongelmat Toimintavajeet Riskit Marginaalisuus Huono-osaisuus Poikkeavuus Avuttomuus Turvattomuus Toiseus Svedberg 1994, 41, Lämsä 2009 mukaan Ihmiset eivät ole samalla tavalla syrjäytyneitä. Syrjäytyminen myös vaihtelee elämäntilanteen mukaan. vältettävä leimaamista

7 Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen Kuka on syrjäytynyt kuka sen määrittelee? Kenen ongelma se on? Drop out -opiskelijat, kokonaan opintonsa keskeyttävät Stop-out/Return opiskelijat, keskeyttävät opintonsa eri syistä lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa Transfer-opiskelijat siirtyvät toiseen oppilaitokseen. Keskeyttämisen syitä (Tinto 1996, Rautopuoro & Korhonen 2011 mukaan): - Opiskeluun liittyvät vaikeudet - Sopeutumiseen liittyvät vaikeudet - Omiin tavoitteisiin tai orientaatioon liittyvät vaikeudet - Heikko tai ulkokohtainen sitoutuminen - Taloudelliset vaikeudet - Opiskelijan ja yliopiston yhteensopimattomuus - Eristäytyneisyys irrallisuus

8 Aineisto Tavoitteena löytää opiskelijoita, jotka ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta. Campus Conexus projektin rekisteriaineisto, Jyväskylän yliopisto, 4775 opiskelijaa. Tiedekunnittain: - Informaatioteknologia (418), - Humanistinen 28 (n=1349), - Kasvatustieteellinen 13 (n=600) - Liikunta- ja terveystiede 10 (n=454), - Matemaattis- luonnontieteellinen 22 (n=1039) - Taloustieteellinen 8% (n=361) - Yhteiskuntatieteellinen 12 (n=554)

9 Valmistuako vaiko eikö valmistua Bolognan julistuksen mukainen ihanneaika 5-v edellyttää n. 30 op lukukausi. Opintojen maksimiaika 7-v edellyttää n. 24 op lukukausi Luokittelu ja prosenttiosuus kaikista opiskelijoista Jyväskylän yliopistossa (kaikki läsnäolokuukaudet) : - Nollat 4 (n= 195) IT 11 n=46, liikunta ja terveystiede n=28 - Ei kandi 7v =korkeintaan 11 op läsnäololukukausi 10 (n=480) IT 18 n= 77, mat-luonn. 14 n=146 - Ehkä kandi 7v op läsnäololukukausi (n= 129) IT n= 18, mat-luonn. n= 31 - Kandi, ehkä maisteri 7v op läsnäololukukausi 19 (n= 916) IT 24 n= 102, humanistinen 23 n= Varma maisteri yli 21 op /läsnäololukukausi 64 (n=3055) Heikoin IT 42 n= 175, mat-luonn. 58 n=602

10 Opintojen eteneminen Ei kandi ehkä kandi (korkeintaan 13 op /läsnäololukukausi) - Tapauksia yhteensä kaikista opiskelijoista 13 (n= 609) - Tiedekunnittain kaikista tiedekunnan opiskelijoista): - Humanistinen 12 (n= 157), - Informaatioteknologia 23 (n= 95) - Kasvatustieteellinen (n= 52) - Liikunta- ja terveystiede 13 (n=58) - Matemaattis-luonnontieteellinen 17 (n=177) - Taloustieteellinen 7 % (n= 24) - Yhteiskuntatieteellinen (n=46) p=.000

11 Opintojen eteneminen Informaatioteknologian, matemaattis-luonnontieteellisen, liikunta- ja terveystieteiden ja humanistisen tiedekuntien opiskelijat etenevät hitaimmin opinnoissaan. p=.000 Myöhemmällä iällä aloittaneet opiskelijat etenevät hitaammin kuin nuorempina aloittaneet. p=.000

12 4. vuoden opiskelijat: ka 178, hajonta 61, n= 771 Miehet: ka 169, hajonta 64,6 n= 275 Naiset: ka 183, hajonta 58,4, n= 496 Opintojen eteneminen Sukupuoli p=.021 Tiedekunta p=.000 Yhteisvaikutus p=.465

13 Ketkä ovat vaarassa syrjäytyä korkeakoulutuksesta? Rekisteriaineiston pohjalta ei mahdollista saada syvempää tietoa syrjäytymisestä ilmiönä, tietoa yleisellä tasolla lukujen valossa. Informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteiden opiskelijat etenevät hitaammin kun muiden tiedekuntien opiskelijat. Vanhemmalla iällä aloittaneet etenevät hitaammin kuin nuorempana opintonsa aloittaneet. Naiset etenevät keskimääräisesti nopeammin opinnoissaan kuin miehet. Informaatioteknologian tiedekunnassa opiskeleva mies, aloittanut opintonsa hieman myöhemmällä iällä? Informaatioteknologian puolella (muillakin teknisillä aloilla) voi olla kyse myös työelämään siirtymisestä. Näillä aloilla työelämässä usein omat koulutusohjelmat. Vanhemmalla iällä aloittaneet opiskelevat osin työnsä ohella tai siirtyvät työelämään herkemmin?

14 Kiitos!