Koulutuspolitiikka. Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa hanke

Transkriptio

1 Koulutuspolitiikka Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa hanke Yhteistyössä CIMO ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos Tarkastelussa koko koulutuskenttä: yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakoulutus sekä aikuiskoulutus. CIMOn koulutusohjelmista EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma ja pohjoismaiset Nordplus-ohjelmat. Keskeisin havainto: kansainvälisyys ja tasa-arvo ovat keskeisiä teemoja suomalaisessa koulutuspolitiikassa, mutta kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvoisuuden pohdinta on vasta alkamassa.

2 Selvitykset Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa. Taru Siekkinen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo CIMOn koulutusohjelmissa. Anne Siltala. CIMO. Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo=? Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo: Henkilöillä tasa-arvoiset mahdollisuudet kansainvälistyä sukupuolesta, sosioekonomisesta taustasta, erityisryhmään kuulumisesta, etnisestä taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tasa-arvo: muodollinen / mahdollisuuksien tasa-arvo: luodaan rakenteellisesti yksilöille mahdollisuuksia ja poistetaan esteet ja syrjivät käytännöt. tosiasiallinen / koulutuksen tulosten tasa-arvo: positiivinen erityiskohtelu on sallittua yhteiskunnan tosiasialliseen epätasaarvoon puuttumiseksi ja heikommassa asemassa olevien tukemiseksi.

3 Monta näkökulmaa tasa-arvoon Sukupuoli: naiset yliedustettuina liikkuvuudessa kaikilla koulutusasteilla. Sosioekonominen tausta: alemmasta sosioekonomisesta taustasta tulevat korkeakouluopiskelijat lähtevät harvemmin vaihtoon kuin muut opiskelijat. Alue: Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijat lähtevät ulkomaille aktiivisimmin <> Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan passiivisimpia. Ammatillisessa koulutuksessa Etelä-Suomesta lähdetään vaihtoon aktiivisimmin <> Lapista lähdetään vähiten. Erityisryhmät: ei tilastotietoja, mutta CIMOn ohjelmien esteettömyystukea saaneiden määrät ovat pieniä. Maahanmuuttajat: ei tilastotietoja, mutta kouluttautuvat yleensä vähemmän ja sama koskenee myös kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen kasautuminen ja polarisaatio. Esimerkki: liikkuvuusmahdollisuudet korkeakoulutuksessa Korkeakoulutuksessa on käytännössä saavutettu kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo sikäli, että vaihtopaikkojen runsaan määrän ansiosta kaikki halukkaat opiskelijat voivat päästä vaihtoon. Mutta: liikkuvuus ei jakaudu tasaisesti korkeakouluopiskelijoiden eri ryhmien välillä. Korkeakoulutuksessa vaihtoon lähteneistä 64 % oli naisia. Myös sosioekonominen tausta karsii lähtijöitä siitä huolimatta, että opintotukijärjestelmä tasoittaa opiskelijoiden välisiä taloudellisia eroja. Tosiasiallinen, tulosten tasa-arvo ei siis toteudu.

4 Suosituksia kv. tasa-arvon edistämiseksi Mikäli kansainvälistymiseen osallistumisen halutaan olevan tasa-arvoisempaa, pelkkä kansainvälistymismahdollisuuksien lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan lähtötilanteen analyysiä ja kohdennettuja toimenpiteitä. Selvityksissä suosituksia kansainvälistymismahdollisuuksien tasaarvon edistämiseksi Oppilaitoksille CIMOlle Päättäjille. Suosituksia oppilaitoksille Kansainvälisyys sisällytetään oppilaitoksen tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan Tasa arvonäkökulma sisällytetään oppilaitoksen kansainvälistymisstrategiaan Aliedustettujen henkilöryhmien tunnistaminen kohdennetut, konkreettiset toimenpiteet; valintakriteerien tarkastelu Esteettömyystuen hyödyntäminen

5 Tasa arvon edistäminen ammatillisen koulutuksen kvohjelmissa Tasavertaiset mahdollisuudet oli yksi liikkuvuuden hakukierrosten painopisteistä LLP ohjelmassa Ammatilliset erityisoppilaitokset aktiivisesti mukana hankkeissa n. 7% opiskelijaliikkuvuudesta Kehittämishankkeiden kohderyhminä erityisryhmiä, esim. Equal elearning Tasavertaisten mahdollisuuksien kansallinen painopiste Tasavertaiset mahdollisuudet kansallisena painopisteenä Leonardo liikkuvuushankkeissa hakukierroksilla 2010, 2011, 2012 ja 2013 Selvitys v.2012 (Heidi Hirvonen): Miten tasa arvo näkyy hankkeissa käytännössä? Mitä tasavertaisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan? Ketä koskee? Toteutustavat ja tukitoimet? Aineistossa 63 hankehakemusta

6 Heidin selvityksen tuloksia 1/2 Erityisopiskelijat ja erilaiset oppijat korostuvat hankehakemuksissa, yli puolessa hakemuksista Syrjäytymisvaarassa olevat, opinnoissaan huonommin menestyneet, huonompi sosioekonominen asema Sukupuolten ja alojen välinen tasa arvo Alueellinen tasa arvo Eri ikäryhmien tasa arvo. Heidin selvityksen tuloksia 2/2 tiedotus valintaprosessi vaihtoa edeltävät ja vaihdon aikaiset tukitoimet

7 LLP Inclusion projekti ( ) Identifying underrepresented groups in LLP Successful LLP projects addressing social inclusion Recommendations to new programme Kohderyhmiä People with physical disabilities People with mental disabilities People with learning difficulties/ special educational needs Immigrants Refugees Migrants Ethnic groups/people with different ethnic origin from majority of population Roma People

8 jatkuu Travellers Older learners Prisoners Ex offenders People with poor literacy and numeracy skills Early school leavers Children in care/ institutionalized children People living in rural areas or deprived city areas (inner cities) Drug addicts The homeless Other/ Groups facing socio economic disadvantage Tukimuodot erityisryhmille Erasmus + - ohjelmassa Tuki elinkustannuksiin maittain apurahataulukon mukaan pv/e/henkilö Tuki matkakuluihin kilometritaulukon mukaan matkan pituus/e/henkilö Tuki hallintoon ja valmennukseen 350 e/henkilö Tuki erityistä tukea tarvitseville todellisten kulujen mukaan/e/henkilö Tuki kielivalmennukseen Muu tarvekohtaisesti myönnettävä tuki todellisten kulujen mukaan/e/henkilö 3/2010

9 KIITOS! 3/2010