NUMMELA, HUHDANMÄKI KORTTELIN 150 (CITYMARKET) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA N 130

Asia 499/713/2005 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 13.12.2005 138 Ympa liite 3 Vireilletulokuulutus 13.12.2005 Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa 31.1.2006 9 Ympa liite 6-7 Tavoitteet Kh 6.2.2006 22 Kh liite 1 Kaavaluonnos Ympa 20.6.2006 75 Ympa liite 3 Nähtävillä olo 15.8.-1.9.2006 Kaavaehdotus Ympa 23.1.2007 5 Ympa liite 3-5 Kaavaehdotus Kh 5.2.2007 32 Kh liite 7 Nähtävillä olo 27.2.-30.3.2007 Korjattu kaavaehdotus Ympa 15.5.2007 59 Ympa om. e Kh Kv VIHDIN KUNTA NUMMELA, HUHDANMÄKI KORTTELIN 150 (CITYMARKET) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA N 130 Selostus 23.1.2007 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Asemakaavan laatija: Matti Kanerva, kaavoitusarkkitehti Asemantie 30 / PL 13, 03101 NUMMELA s-posti matti.kanerva@vihti.fi p. (09) 2242 3958

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: VIHTI, Nummela, Huhdanmäki, kortteli 150 (Citymarket), kaava N 130 Kaava alueen määrittely: Taajaman asemakaavan muutos koskee Huhdanmäen taajamanosan korttelia 150 sekä viereisiä katualueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan keskustan tuntumassa valtatien 2 länsipuolella rajoittuen lännessä Tuusankaareen, etelässä Meritiehen, pohjoisessa Papulintiehen ja idässä vt:n 2 tiealueeseen. Suunnittelualue käsittää myös osan Meritien katualueesta. Alueelta on matkaa noin 500 metriä Nummelan keskustaan Pisteelle. VT 2 Suunnittelualue Vihdin kunnan opaskartalla. Pohjakartta mittaustoimi. Kaava N 130 2(27)

1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia lisärakentamisen sijoittamista kortteliin siten, että alueelle muodostuisi monipuolinen ja korkeatasoinen kaupan keskus. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään myös lisääntyvän liikenteen vaatimat tarpeet korttelin pysäköinnin ja erityisesti Meritien katualueen osalta. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot...2 1.2 Kaava-alueen sijainti...2 1.3 Kaavan tarkoitus...3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo...3 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista...4 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista...4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...6 3.1.2 Luonnonympäristö...7 3.1.3 Rakennettu ympäristö...9 3.1.4 Maanomistus...15 3.2 Suunnittelutilanne...15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...21 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset...21 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...21 4.3.1 Osalliset...21 4.3.2 Vireilletulo...21 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...21 4.4 Asemakaavan tavoitteet...22 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...22 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...23 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 5.1.Kaavan rakenne...24 5.3.Aluevaraukset...24 5.3.1 Korttelialueet...24 5.3.2 Muut alueet...24 5.4 Kaavan vaikutukset...24 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...24 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...25 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen...25 5.5 Ympäristön häiriötekijät...26 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 27 Kaava N 130 3(27)

1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Suurmyymäläkiinteistön laajennuksen kaupalliset vaikutukset Liite 3. Nummelan Citymarketin laajennuksen liikenteelliset vaikutukset Liite 4. Kaavakartta Liite 5. Kaavamääräykset Liite 6. Havainnekuva Liite 7. Julkisivu Meritielle Liite 8. Perspektiivikuva 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Asemakaavoituksen käynnistämissopimus Ruokakesko Oy:n ja Nordisk Renting Oy:n kanssa koskien korttelia 150 (kv 14.11.2005) - Huhdanmäen asemakaavamuutos (kaava 84B), kunnanvaltuusto 9.6.2003, Korkein Hallinto-oikeus 20.6.2005 - Huhdanmäen rakennuskaavan muutos (kaava 87), Uudenmaan ympäristökeskus 27.6.2000 - Laustionpellon meluselvitys, Suunnittelukeskus 29.8.2003 - Meritien (Paikallistie 11238) parantaminen Nummelan taajamassa, aluevaraussuunnitelma, Tielaitos 1999 - Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus (kh 12.1.1998) - Nummelan keskustan liikennesuunnitelma. ja Esisuunnittelijat 17.3.2004 - Nummelan keskustan maankäytön rakenneselvitys 17.8.1999. ja Suunnittelukeskus Oy - Nummenkylä Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Maa ja Vesi 9.12.1997 - Valtatien 2 parantaminen välillä Palojärvi (vt 1) Vihdin kirkonkylä, yleissuunnitelma. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 9.10.2003 - Vihdin pohjavesialueet 2005. Uudenmaan ympäristökeskus 9.8.2005 - Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos ja, 1998 - Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma 2005. Uudenmaan tiepiiri ja 2005 - Yleiskaava, kunnanvaltuusto 10.11.1986 - Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto 26.2.1998 - Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan liitto, Ympäristöministeriö 8.11.2006 Kaava N 130 4(27)

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuuston 14.11.2005 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa vuodelle 2006 on esitetty varauksena tarpeet kaupan hankkeiden vaatimille asemakaavan muutoksille Nummelan keskustassa. Kunta on tehnyt 14.11.2005 päivätyn asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen Ruokakesko Oy:n kanssa ja Nordisk Renting Oy:n kanssa koskien korttelia 150. Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 13.12.2005. Kaavoitustyön käynnistymisestä kuulutettiin kunnan ilmoituslehdissä, ilmoitustaululla ja internet-kotisivuilla viikolla 51. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja internet-kotisivuilla 20.12. 2005 alkaen. Kaavaluonnoksen käsittely ympäristölautakunnassa 20.6.2006. Kaavaluonnos nähtävillä MRL 62 :n mukaan 15.8. 1.9.2006. Kaavamuutoksen esittelytilaisuus kunnanvirastolla 24.8.2006. Kaava N 130 5(27)

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu valtatien 2 ja Meritien risteykseen. Noin 4 hehtaarin kokoista aluetta hallitsee hypermarket ja sen viereinen laaja pysäköintialue. Kaava N 130 6(27)

3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue sijaitsee ns. Nummelan sisääntulotien (Meritien) ja valtatien 2 rampin muodostamassa kulmassa. Näiden tie- ja katualueiden ohella alueen maisemakuvaa hallitsee korttelialueella sijaitseva Citymarket ja sen laaja pysäköintialue. Korttelialuetta ympäröivät asuin- ja liikekortteleiden ohella osittain vielä rakentamattomat laajat peltomaat. Suunnittelualue kuuluu ns. Enäjärven kulttuurimaisemaalueeseen, ja on osoitettu Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelmassa (1989) maisemakeskukseksi. Kaavamuutoksen alainen korttelialue on Enäjärven peltomaiseman läntinen pääte. Maastoltaan suunnittelualue on tasaista, alueen sijoittuen korkeustasolle ~ 57 mpy. Maaperä, kallioperä ja rakennettavuus Kaava-alue on vanhaa peltoa, joka on savi- ja silttipitoisia maalajeja. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan (2000, 2003) mukaan suunnittelualue on maaperältään savea (yli 30 % aineksesta on alle 0,002 mm). Kaava-alueen eteläpuolella maaperä on kalliota (kiinteä maaperä on ohuen, alle 1 m paksuisen, maakerroksen verhoama. Yleensä peittävä maalaji on pohjamoreenia). Savea Hietaa Kalliota Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (2003). Kaava-alueen sijainti osoitettu valkoisella renkaalla. Hieta ja hietamuodostumat Savi Kalliota Ote maaperän korkokuvakartasta (Geologian tutkimuskeskus 1999). Kaava-alueen sijainti osoitettu valkoisella renkaalla. Kaava N 130 7(27)

Kallioperältään alue on kvartsi- ja granodioriittia. Kalliopinnan taso sijoittuu suunnittelualueella korkeudelle 25-35 m mpy. Kalliopinnan taso suunnittelualueella ja sen ympäristössä. Kartta: Geologian tutkimuskeskus 11.9.1997. Suunnittelualueen sijainti osoitettu valkoisella renkaalla. Alueella ei ole tehty varsinaista rakennettavuusselvitystä, mutta yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että savialueiden kantavuus ei ole kovin hyvä, joten näillä alueille voidaan maavaraisesti rakentaa vain kevytrakenteisia, korkeintaan kaksikerroksisia pientaloja. Raskaat rakennukset ja painaumille arat muut rakennukset joudutaan perustamaan paalujen varaan. Rakentamisen yhteydessä tulee perustamistapa selvittää rakennushankekohtaisesti. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Siuntionjoen vesistöön. Alueen vedet valuvat Enäjärveen (+ 49,4 mpy) ja siitä edelleen Hulttilan jokea pitkin Poikkipuoliaiseen ja edelleen Siuntionjokeen. Alueen pohjoisosan halki on ennen korttelin rakentamista kulkenut oja, jonka kautta ovat virranneet pintavedet laajemmaltakin alueelta Nummelasta Enäjärveen. Korttelin rakennustöiden yhteydessä oja on johdettu sadevesijohtoja pitkin valtatien 2 rampin viereiseen ojaan, josta vesi on edelleen johdettu salaojaa pitkin valtatien 2 ali Enäjärveen. Alueella ei ole pintavesiuomia. Alue ei sijoitu Vihdin pohjavesialueet 2005 -kansion (Uudenmaan ympäristökeskus 9.8.2005) mukaan tärkeälle pohjaveden muodostumisalueelle tai suojavyöhykkeelle. Tosin Nummenkylä Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (1997) on todettu kallioperän ruhjeen kulkevan suunnittelualueen pohjoispuolitse luoteis-kaakko-suuntaisesti harjun läpi Enäjärven Ridalilta Hiidenveden Kopunlahteen Luontolan vedenottamon tuntumaan. Ruhje kerää pohjavettä, joka laskee Luontolaan. Kasvillisuus Kapeita nurmikaistaleita lukuun ottamatta suunnittelualueella ei ole kasvillisuutta. Kaava N 130 8(27)

3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Suunnittelualue kuuluu Torholan maarekisterikylän alueeseen. Alueen historia ulottuu aina keskiajalle saakka. Enäjärven eteläkärjestä on jo 1500-luvulla kulkenut Meritie (nyk. Huhdanmäentie Pihtisillantie), johon viittaavat vanhat paikannimet, kuten Vihdin Härköilän Meritienpelto. Meritie on yksi eteläisen Suomen vanhimmista tielinjoista. 1700-luvulla suunnittelualue oli niittylaidunta ja läheisyydessä sijaitsi muutama asumus. Muun muassa Torholan Kuikulla Enäjärven eteläpäässä oli jo 1700-luvulla kestikievari. 1700-luvulta aina 2000-luvun alkuun suunnittelualue olikin pääosin peltomaana (Meritie suunnittelualueen eteläosassa valmistui nykyisille sijoilleen 1970-luvulla), vaikka samanaikaisesti ympäröivillä alueilla asutus tiivistyi ja tieverkko kehittyi nykyiseen asuunsa (kaava-aluetta idässä rajaava valtatie 2 valmistui 1970-luvun lopulla). Viime vuosina Nummelan asutus on laajentunut voimakkaasti radan itäpuolelle ja samalla alueen kaupallinen painopiste on siirtynyt Pisteeltä itään ja kaakkoon päin Prisman ja Citymarket -hypermarkettien valmistuttua radan länsipuolelle 2000-luvun alussa. Yhdyskuntarakenne ja alueen nykyinen rakennuskanta Suunnittelualueelta on matkaa Nummelan nykyiseen ns. ydinkeskustaan Pisteelle noin puoli kilometriä. Pääosa Nummelan julkisista ja kaupallisista palveluista sijoittuu noin 500 metrin säteelle Pisteestä. Suunnittelualue on Nummelan keskustan itäistä laajentumisaluetta. Nummelan keskusta on laajentunut itään päin nauhamaisesti Meritien vartta pitkin. Radan itäpuolelle syntyneen uuden liikerakentamisen myötä Nummelan keskustan painopiste on siirtynyt Meritien ja vt:n 2 suuntaan. Suunnittelualueella sijaitseva 1-kerroksinen Citymarket valmistui vuonna 2002. Tämän hypermarket rakennuksen ohella suunnittelualueella sijaitsee polttoaineen kylmäjakeluasema. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisosasta Huhdanmäen asemakaavat n:o 100 (kv 28.1.2002) ja n:o 115 (kv 15.3.2004). Alueella sijaitsee kymmenkunta 3 4 -kerroksista 1990-luvun lopulla valmistunutta punatiilistä kerrostaloa, ja on rakenteilla rautakauppa. Suunnittelualueen eteläpuolella on voimassa Huhdanmäen asemakaava n:o 84b (kv 9.6.2003). Alue muodostuu pääosin 1970-luvulla rakennetuista 2-kerroksisista rivitaloista. Idässä suunnittelualue rajautuu ns. Linjaportin kortteliin, jossa on voimassa Huhdanmäen rakennuskaava n:o 62 (kv 28.1.1991, lh 13.12.1992). Alueella sijaitsee linja-autoasema sekä Linjaportin liikekeskus. Väestö ja työpaikat Alueella sijaitsee useita työpaikkoja. Suurin työllistäjä on Citymarket. Tämän ohella samassa liikerakennuksessa toimivat mm. Alko, Kotipizza, kampaamo ja luontaistuotekauppa. Kaavamuutosalueella ei ole asutusta. Kaava N 130 9(27)

Palvelut Nummelan kaupalliset palvelut sijoittuvat Hanko-Hyvinkää rautatien molemmin puolin, ns. Pisteen ympäristöön. Pääosa Nummelan kaupallisista ja julkisista palveluista sijoittuu noin 500 metrin säteelle Pisteestä. Viime vuosina Nummelan kaupallisten palveluiden painopiste on siirtynyt Hanko-Hyvinkää radan itäpuolelle suurten päivittäistavaramyymälöiden ja niiden yhteydessä toimivien erikoisliikkeiden valmistumisen myötä. Kaavamuutosalueella sijaitsee päivittäistavaran suurmyymälän ohella useita erikoisliikkeitä, kuten Alko, luontaistuotekauppa ja pizzeria. Näiden ohella suunnittelualueella sijaitsee polttoaineen kylmäjakeluasema. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevassa ns. linja-autoaseman ja sen pohjoispuolisessa korttelissa sijaitsee erikoisliikkeitä, kuten kodinkoneliike, optikko, kampaamo, kahvila, vaatekauppa, sisustusliike, ruokaravintola, kuntoklubi ja videovuokraamo. Kaavamuutosalueen itäpuolelle, Citymarkettia vastapäätä, on vahvistettu (HHO 15.5.2006) asemakaava, joka mahdollistaa huoltoasema-palvelukeskuksen rakentamisen alueelle. Nummelan julkiset palvelut sijaitsevat pääosin radan länsipuolella. Siellä sijaitsevat mm. päiväkodit, koulut (peruskoulun ala- ja yläasteet, lukio ja ammattikoulu), kirjasto, uimahalli ja terveysasema. Kaavaalueen eteläpuolella sijoittuvalla Huhdanmäen asuinalueella sijaitsee päiväkoti. Lisäksi Pajuniityn alueelle ollaan aloittamassa rakentamaan uutta kunnallista ns. perhekeskusta, johon tulee neuvola ja päiväkoti. Liikenneverkko Suunnittelualue sijaitsee väylien vt 2 (Porintie) ja pt 11 238 (Meritie) risteyksessä. Alueelta on sujuva yhteys valtatielle 1 (Tarvontie) ja maantielle 110 (Vanha Turuntie), joista on yhteys Helsingin ja Turun suuntaan. Valtatieltä 2 tai Nummelan keskustan kautta (Asemantietä/Vihdintietä) on myös yhteys Hanko Hyvinkää tielle (vt 25). Meritie on Nummelan taajaman pääsisääntuloyhteys. Kaavamuutoksen alaisen korttelialueen liittyminen taajaman sisäiseen verkkoon tapahtuu Tuusankaaren ja Papulintien kautta. Tuusankaari jatkuu pohjoisessa vt:n 2 ali Enärantaan. Vuonna 2005 oli liikennemäärä Meritiellä 11 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nummelan tavoiteverkon liikenne-ennusteessa on Meritien liikennemäärien arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä 19 800 ajoneuvoon vuorokaudessa. Meritien kapasiteetin käyttöasteen arvioidaan olevan vuoden 2030 ennustetilanteessa 50-75 %. Suunnittelualuetta idästä rajaavan valtatien 2 liikennemäärät ovat Vihdin alueen suurimpia. Vuonna 2005 oli keskimääräinen arkivuorokausiliikenne valtatiellä 2 Meritien liittymää edeltävällä tieosuudella 15 600 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja vuoteen 2030 liikennemäärien ennustetaan kasvavan samalla tieosuudella Nummelan tavoiteverkon toteutuessa 25 300 ajoneuvoon vuorokaudessa. Meritien varressa kulkee kevyen liikenteen väylä Nummelan keskustaan, Pisteelle. Hanko-Hyvinkää - rautatieradan estevaikutuksesta johtuen kevyen liikenteen yhteyksien koetaan kuitenkin olevan radan itäpuolen ja Nummelan keskustan välillä puutteelliset (Nummelan keskustan liikennesuunnitelma, 2004). Kaavamuutosalue sijaitsee vastapäätä linja-autoasemaa. Lisäksi kaava-aluetta sivuavaa Porintietä (vt 2) pitkin kulkevat linja-autot puolen tunnin tunnin välein Helsingin ja Porin suuntaan, joilla on pysäkit Meritien ja valtatien 2 risteyksessä. Kaava N 130 10(27)

Kaavaalue Nummelan keskustan katuverkko ja liikennemäärät vuonna 2003 (Esisuunnittelijat Oy, 17.4.2004). Meritie Nummelan kevyen liikenteen tavoiteverkko (Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, 2005). Kaava N 130 11(27)

Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman (2005) mukaan valtatie 2 on tarkoitus rakentaa kaksiajorataiseksi välillä Palojärvi Vihdin kirkonkylä (kohde nro 3) siten, että ensiksi toteutetaan kaksiajorataistaminen tarvittavine tiejärjestelyineen välillä Palojärvi Nummela (Meritie). Osana valtatien 2 kehittämistä on muun muassa valaistuksen rakentaminen ja meluntorjunnan täydentäminen parannettavalla tieosuudella. Suunnitelmissa on myös Meritien parantaminen (kohde 66). Tavoitteena on varautua parantamaan Meritie 2+2 -kaistaiseksi liikennevalo-ohjatuksi pääkaduksi. Toimenpiteet on luokiteltu niiden toteuttamisen kiireellisyyden mukaan kolmeen toteuttamiskoriin, joista 1. kori on kiireellisin. Valtatien 2 parantaminen välillä Palojärvi Nummela on luokiteltu ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan ja Meritien parantaminen kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Ote Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpidekartasta (2005). 1990-luvun lopulla tehdyssä Meritien (paikallistie 11238) parantaminen Nummelan taajamassa aluevaraussuunnitelmassa tarkasteltiin Meritien kehittämistä kahden vaihtoehdon valossa. Toinen vaihtoehto perustui kiertoliittymiin ja toinen liikennevaloihin. Molemmissa vaihtoehdoissa varauduttiin ainakin osittain Meritien toteuttamiseen 2+2 -kaistaisena väylänä välillä Tuusankaari valtatie 2. Ote Meritien parantaminen Nummelan taajamassa aluevaraussuunnitelman kiertoliittymävaihtoehdon ympäristösuunnitelmasta. Kaava N 130 12(27)

Tekninen huolto Alue on liitetty kunnallistekniseen verkkoon. Kaava-alueen eteläreunassa, Meritien varressa kulkee kaukolämpöputki. Kaava-alueen kunnallistekniset johdot (punainen viiva = jätevesijohto, vihreä viiva = sadevesijohto, vihreä "pömpeli" = kaivo, sininen viiva = vesijohto). Erityispiirteet ja suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. Alueella on kuitenkin keskeinen merkitys Nummelan laajentuvan keskustan uloimpana maamerkkinä alueen pääliikenneväylien risteyksessä. Ympäristön häiriötekijät Valtatien 2 Palojärvi Vihti tiesuunnitelman meluselvityksessä (2005) pääosa kaava-alueesta sijoittuu melualueelle 55-60 db. Kaava N 130 13(27)

Ote vt:n 2 Palojärvi-Vihti tiesuunnitelman meluselvityksestä. Ennustetilanne vuonna 2030 (päivä klo 7-22), kun suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet toteutettu (Ramboll Finland Oy 7.11.2005). Kaavamuutosalueen sijainti osoitettu valkoisella renkaalla. Suunnittelualueelle on laadittu vuonna 2003 Laustionpellon meluselvitys (Suunnittelukeskus Oy, 29.8.2003) osana Huhdanmäen asemakaavamuutostyötä (kaava n:o 115). Selvityksen mukaan 55 desibelin ohjeellinen päivämelutaso ylittyy suunnittelualueella reilun 50 metrin etäisyydellä Meritiestä ja valtatien 2 rampista. Ote Nummelan Laustionpellon meluselvityksestä. Kuvassa esitetty suunnittelualueen tiemelu vuonna 2030, kun alueella voimassa olevat kaavojen n:o 87 ja 115 mukaiset rakennukset on toteutettu. Kaava-alue rajattu kartalle mustalla katkoviivalla. Melun ohella liikenne aiheuttaa myös pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Liikenteen aiheuttamien päästöjen pitoisuudet eivät kuitenkaan ylitä suunnittelualueella voimassa olevia valtioneuvoston ohjeita (Meritien parantaminen Nummelan taajamassa, 1999). Kaava N 130 14(27)

3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Nordisk Renting Oy:n omistuksessa. Suunnittelualuetta ympäröivät katualueet ovat kunnan omistuksessa. Meritie on kunnan hallinnassa ja kunnossapidossa. Maanomistus suunnittelualueella. Vihreällä poikittaisrasterilla osoitetut alueet ovat kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuoma uusi alueidenkäytön ohjausväline. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös asemakaavoitusta, vaikkakin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Maakuntakaava Vihti kuuluu Uudenmaan liiton alueeseen. Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu keskustatoimintojen alueeseen. Kaava-alueen eteläpuolitse on osoitettu maakuntakaavassa kaakkois-luoteissuuntainen viheryhteystarve Torholasta Nummelanharjulle. Valtatie 2 on esitetty kaavassa moottoriväylänä. Kaava N 130 15(27)

Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on kuvassa osoitettu valkoisella nuolella Yleiskaava Koko Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.11.1986. Siinä kaava-alue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), joka rajautuu lännessä keskustatoimintojen alueeseen (C), pohjoisessa urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeseen (VU), idässä valtatiehen 2 ja etelässä pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP-1). Valtatie 2 on osoitettu yleiskaavassa moottoritieksi tai moottoriliikennetieksi ja Meritie seudulliseksi tieksi tai kokoojatieksi. Väylien risteyksessä on yleiskaavassa aluevaraus eritasoliittymälle. Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta -86. Suunnittelualue rajattu karttaan valkoisella katkoviivalla. Osayleiskaava Kaavamuutosalue sisältyy Nummelan eteläosiin 1990-luvulla ehdotukseksi asti valmisteltuun Nummelan eteläosien osayleiskaava-alueeseen. Kunnanhallituksen 12.1.1998 nähtäville hyväksymä osayleiskaavaehdotus oli RakA 29 :n mukaisesti nähtävillä 16.2.-20.3.1998. Tässä Nummelan eteläosien osayleis- Kaava N 130 16(27)

kaavaehdotuksessa kaavamuutosalue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaavaehdotuksessa valtatien 2 ja Meritien risteysalue on osoitettu tieliikenteen alueeksi (LM). Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta (kh 12.1.1998). Suunnittelualue rajattu karttaan valkoisella katkoviivalla. Asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Nummelan Huhdanmäen taajamanosaan kunnanvaltuuston 6.9.1999 hyväksymä (vahv. Uudenmaan ympäristökeskus 27.6.2000) kaava n:o 87 ja kaava-alueen eteläosaa koskeva kunnanvaltuuston 9.6.2003 hyväksymä (KHO 20.6.2005) kaava n:o 84B. Kaavassa n:o 87 korttelialue 150 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-7), jolle saa sijoittaa MRL:n 114 :ssä tarkoitetun vähittäiskaupan suuryksikön. Meritietä ja sen vartta koskee kaava n:o 84b. Kaavassa Meritie sekä korttelialueen 150 ja Meritien välinen maa-alue on osoitettu katualueeksi. Suunnittelualue rajautuu lännessä Huhdanmäen asemakaavaan n:o 62 (kv 28.1.1992, lh 13.3.1992, kho 24.2.1993). Kaavassa on suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva kortteli 90 osoitettu liike-, toimisto- ja linja-autoasemarakennusten korttelialueeksi (KLA-1) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1). Korttelialueelle kaavassa osoitettu suurin sallittu kerrosala on II-III. Kaavassa Tuusankaari ja Papulintie on osoitettu katualueiksi. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Huhdanmäen asemakaavamuutoksiin n:o 100 ja 115. Kaavassa n:o 100 (kv 28.1.2002) korttelialue 83 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-5), suurimman sallitun kerrosluvun ollen III-IV. Kaavassa n:o 115 (kv 15.3.2004) korttelialue 82 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja suunnittelualueen (kortteli 150) ja korttelialueen 82 väliin jäävä kaistale suojaviheralueeksi (EV). Korttelialueelle 82 kaavassa osoitettu suurin sallittu kerrosluku on II. Kaava N 130 17(27)

Idässä suunnittelualue rajautuu Ridalin asemakaavaan ja asemakaavamuutokseen n:o 111 (kv 13.12.2004). Kaavassa valtatien 2 alue ramppeineen on osoitettu yleisen tien alueeksi. Ote kaavamuutoksen alaisella korttelialueella 150 voimassa olevasta asemakaavasta n:o 87. Kaava-alue rajattu karttaan katkoviivalla. Ote kaavasta n:o 84B, joka koskee kaava-alueen eteläosaa, Meritien katualuetta. Kaava-alueen rajattu karttaan katkoviivalla. Kaava N 130 18(27)

Suunnittelualueen ympäristössä voimassa olevat asemakaavat. Ote Nummelan asemakaavojen hakemistokartasta. Suunnittelualue rajattu karttaan punaisella katkoviivalla. Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa 1.1.2002 voimaan tullut, kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön sekä muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennus- ja toimenpidekiellot Alueella ei ole voimassa rakennus- tai toimenpidekieltoja. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kunta on tehnyt 14.11.2005 asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen Ruokakesko Oy:n ja Nordisk Renting Oy:n kanssa koskien korttelia 150. Kaupan uusien suurmyymälöiden vaikutukset Vihdin kunnan palveluverkon kehittymiseen. Entrecon Oy, Kyösti Pätynen 17.4.1998 Kaava N 130 19(27)

Nummelan Euromarket vaikutukset Vihdin ja lähikuntien palveluverkkoon. Entrecon Oy, Kyösti Pätynen 16.5.1999 Nummelan keskustan liikennesuunnitelma. ja Esisuunnittelijat Oy 17.3.2004 Nummelan keskustan maankäytön rakenneselvitys. ja Suunnittelukeskus Oy 17.8.1999 Meritien (paikallistie 11238) parantaminen Nummelan taajamassa. Aluevaraussuunnitelma. Uudenmaan tiepiiri ja 1999 Vihdin kunnan ympäristöohjelma (kv 26.1.1998). Kaava-alueelle myönnetyt rakennusluvat: vuonna 2001 myönnetty rakennusluvat päivittäistavarakaupan suurmyymälän (Citymarket) rakentamiseen sekä Meritien varteen sijoittuvan pikaruokaravintolan ja polttonesteen kylmäjakeluaseman toteuttamiseen (pikaruokaravintolaa ei toteutettu). Kaava-alueen pohjoispuolelle on myönnetty vuonna 2004 rakennusluvat rautakaupan ja sen varastotilojen rakentamiseen. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä kehityskuvassa kaavaalue on taajama-aluetta. Nummelan Citymarketin laajennuksen liikenteelliset vaikutukset. Esisuunnittelijat SITO Oy 4.5.2006. Suurmyymäläkiinteistön laajennuksen kaupalliset vaikutukset. Tuomas Santasalo ky 5.6.2006. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Kaava N 130 20(27)

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen laatimiseen on ryhdytty, jotta kaava mahdollistaisi sekä paikalla sijaitsevan hypermarketin laajentumisen kauppakeskukseksi että alueen kasvavien liikennemäärien järjestämisen niin, ettei liikenteen sujuvuus kärsi. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatimisesta on tehty kunnanvaltuuston 14.11.2005 hyväksymä kaavoituksen käynnistämissopimus Ruokakesko Oy:n ja Nordisk Renting Oy:n kanssa. Kaavatyö sisältyy kunnan vuodelle 2006 laadittuun kaavoitusohjelmaan (varaukset: kaupan hankkeet keskustassa), jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.11.2005. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaavamuutosalueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, lähialueen ja kunnan asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto ja Tiehallinto. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 13.12.2005. 4.3.2 Vireilletulo Kunnan ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 13.12.2005. Kaavamuutostyön käynnistymisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman esillä olosta kuulutettiin paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-kotisivuilla viikolla 51/2005. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kunnanvirastossa ja kunnan internet-kotisivuilla 20.12.2005 alkaen. Kauppakeskushanketta ja siihen liittyvää kaavoitusprosessia esiteltiin 16.12.2005 ilmestyneen Luoteis- Uusimaa-lehden lehtiartikkelissa. Laajennuksen suunnitteluryhmä on kokoontunut yhteensä 6 kertaa 10.1., 7.3., 27.3., 19.4. ja 6.6. 2006 sekä 3.1.2007. Kaavamuutosluonnos nähtävillä 15.8.-1.9.2006. Yleisötilaisuus kunnanvirastolla 24.8.2006. Kaava N 130 21(27)

4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolisen ja korkeatasoisen kaupan keskuksen sijoittaminen liikenteellisesti edulliseen paikkaan, valtatien 2 ja Nummelan taajaman pääsisääntulotien risteykseen, nykyisen Citymarketin yhteyteen, ja näin parantaa Nummelan tällä hetkellä alikehittynyttä erikoiskaupan palveluiden tarjontaa. Kaavaprosessin tavoitteena on samalla selvittää lisääntyvän liikenteen vaatimat tarpeet korttelin pysäköinnin ja erityisesti Meritien katualueen osalta. Lopulliset tavoitteet täydentyvät kaavan laadintaprosessin aikana neuvotteluissa osallisten kanssa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Kaavan N 130 laatimisen yhteydessä tulevat huomioiduiksi erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kaavamuutosalue on ylemmän asteisissa kaavoissa osoitettu Nummelan taajaman itäiseksi laajenemisalueeksi. Maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu keskustatoimintojen alueeseen. Kunnan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan (-86) mukaan alueelle tulee sijoittaa julkisia palveluita ja hallintoa. Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaava N 130 22(27)

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutoksen alainen korttelialue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Kaavassa on vähittäiskaupan yksikön tilavarauksen ohella osoitettu tilavaraus pienimuotoisen erikoiskaupan yksikön toteuttamiseen Meritien varteen. Liikennöinti korttelialueelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Tuusankaarelta sekä Papulintieltä. Suunnittelualueella nyt voimassa olevan asemakaavamuutoksen (kaava 87) toteutumisen myötä on Nummelan taajaman kaupallinen painopiste siirtynyt entistä enemmän Meritietä pitkin Pisteeltä valtatien 2 suuntaan. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee taajamakuvallisesti ja liikenteellisesti merkittävässä paikassa. Meritien asema Nummelan taajaman pääsisääntulotienä ja eräänä taajaman sisäisenä pääkatuna asettaa suunnittelulle tavoitteen muodostaa tästä Meritien varteen sijoittuvasta alueesta arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja taajamakuvaa eheyttävä Nummelan taajaman maamerkki ja "sisääntuloportti". Toisaalta kauppakeskuksen toteutumisen myötä jo nyt aamu- ja ilta-aikaan ruuhkaisen Meritien yhä kasvavat liikennemäärät asettavat kaavatyölle tavoitteen selvittää lisääntyvän liikenteen vaatimat tarpeet Meritien liikennejärjestelyiden ja korttelin pysäköinnin osalta. Tavoitteena on kehittää ja parantaa Nummelan taajaman kaupallisten palveluiden tarjontaa, etenkin erikoiskaupan palveluiden osalta, jotka ovat tällä hetkellä Nummelan seudun ostovoimaan nähden alikehittyneitä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Suunnittelupalaverissa 10.1.2006 Keskon edustajat esittivät kaavatyölle muun muassa seuraavanlaisia tavoitteita: Laajennusosa kooltaan noin 4000-6000 k-m², pysäköinnin- ja liikenteen järjestäminen niin, ettei laajennusosa vaaranna alueella olevan hypermarketin toimintaedellytyksiä sekä laajennusosan liittyminen kiinteästi olevaan rakennusmassaan. Kasvavasta liikenteestä johtuen on prosessin aikana syntynyt osatavoite liikennemelun haittavaikutusten vähentämisestä erityisesti Meritien eteläpuolisen asuinkorttelin (91) osalta. Kaava N 130 23(27)

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalue sijoittuu taajamakuvallisesti merkittävälle paikalle Nummelan keskustan pääsisääntuloväylän, Meritien varrelle. Sisääntulonäkymää hallitsee Citymarket-tavaratalon pääty sekä ongelmalliseksi koettu laaja pysäköintialue. Hypermarket laajentuu siten, että osa rakennusmassasta sijoittuu Meritien varteen muodostaen arkkitehtonisen ja taajamakuvaa eheyttävän elementin. Muodostuu eräänlainen "portti" Nummelan keskustaajamaan. Meritien varren osa suuntautuu keskustaa kohti ja mahdollistaa helpomman lähestymistavan kauppakeskukseen myös jalkaisin kulkeville asiakkaille. Pysäköinnistä osa sijoittuu laajennusosan kattotasanteelle, jonne kuljetaan Papulintien -puoleiselle korttelinosalle sijoitettua ramppia käyttäen. Pysäköinnin liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että Tuusankaarelle on kaksi yksisuuntaista ajoneuvoliittymää. Meritien sisääntulon puolelle rakennetaan lisäkaista, joka mahdollistaa oikealle kääntymisen, ns. vapaana oikeana. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Käyttötarkoitus: K-7, Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa MRL:n 114 :ssä tarkoitetun vähittäiskaupan suuryksikön. Pinta-ala: 30 443 m² Rak.oikeus: 14 900 k-m² 5.3.2 Muut alueet Käyttötarkoitus: Katualue (Meritie, Huhtatie) Pinta-ala: 10 315 m² 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, joka ulottuu keskustatoimintojen alueeseen. Citymarketin laajentuminen suunnitellulla tavalla täydentää ja eheyttää taajamakuvaa ja yhdyskuntarakennetta. Meritien ja kiertoliittymän leventäminen sujuvoittaa keskustan liikennettä. Laajennus liittyy olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston piiriin. Liikenne Citymarketin laajennuksen matkatuotosten on arvioitu lisääntyvän huipputunnin aikana noin 25 %:lla eli CM:n korttelialueelle pyrkisi ja sieltä lähtisi 100 ajoneuvoa nykyistä enemmän. Kaava N 130 24(27)

Liikennesuunnittelijan laatima kuormitustarkastelu osoittaa, että Meritien lisäkaistan rakentaminen sujuvoittaa huomattavasti liikennettä. Etenkin valtatie 2:n suunnasta tuleville koituu järjestelystä hyötyä. Tarkastelun perusteella Citymarketin laajennuksen vaikutukset liikennetilanteeseen ovat varsin vähäiset. Lisäkaista parantaa tavoitettavuutta. Järjestely on toimiva noin vuoteen 2015 saakka, mutta sen jälkeen Meritie ruuhkaantuu pahoin, ellei Nummelaan/Nummelasta ole muita yhteyksiä valtatien 2 suuntaan. Liikenteelliset vaikutukset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Kaupalliset vaikutukset Vähittäiskaupan liiketilatarpeet ovat Nummelassa merkittävät. Karkeassa laskelmassa liiketilatarpeet Nummelassa seuraavan 15 vuoden aikana ovat noin 19 000 km². Tässä laskelmassa ei ole mukana nykyistä puutetta liiketilasta, eli kokonaistarve on vähintään tämä. Painopiste on erikoiskaupassa. Suurmyymälää ja päivittäistavarakauppaa tarvitaan selvästi vähemmän. CM-kiinteistön laajennusosan suuruus on 6000 km2, mikä on vajaa kolmannes liiketilan lisätarpeesta. Uusia liikepaikkoja tulisi noin 20 myymälälle/palveluliikkeelle. Tämä vastaa lähivuosien liiketilojen lisätarvetta. Kiinnostus investointeihin Nummelan keskustan Pisteen alueelle hetkellisesti pienenevät kun tilantarjontaa syntyy muualle. CM-laajennushanke vähentää siis hetkellisesti uuden tilan kysyntää, mutta tilantarve Nummelassa kasvaa nopeasti. Nummelan keskusta muodostuu kaupallisesti kolmesta toiminnallisesta alueesta. Pisteen vanha alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Prisma ja Hiidentorin kiinteistö muodostavat toiminnallisesti toisen kokonaisuuden. Kolmas kaupallinen alue muodostuu linja-autoaseman ympäristöstä ja CMliikerakennuksesta. Näitä kaupallisia alueita yhdistää ja erottaa Meritie, joka on keskeisessä asemassa keskustaa kehitettäessä. CM-liikerakennuksen laajennus vahvistaa yhtä keskittymää. Meritien asema keskustan osien yhdistäjänä jää vielä jokseenkin entiselleen ja vaatii kehittämistä. CM-liikerakennuksen kaupallista toimivuutta on hiottu suunnitteluprosessin aikana. Laajennusosaan on saatu selkeitä kauppakäytäviä ja kauppakeskusmaisuutta. CM-tavaratalo on sopivasti laajennuksen päätepisteenä ja kauppakäytävä johtaa luontevasti linja-autoaseman kauppiastavarataloon. Suurmyymälän kaupalliset vaikutukset Nummelassa on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset kunnan investointeihin ulottuvat Nummelassa suunnittelualuetta laajemmalle. Lähinnä liikennemäärien lisääntyminen asettaa väylien lisärakentamiselle ja parantamiselle haasteita ja taloudellisia paineita. Työpaikkojen määrä lisääntyy ja aikaisemmin kunnan ulkopuolelle suuntautuvasta ostovoimasta saadaan tarjonnan paranemisen seurauksena osa suunnattua paikkakunnalle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonoloihin. 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Uusilla liikennejärjestelyillä pyritään toimivampaan ja turvallisempaan liikenneympäristöön. Meluntorjuntatoimenpitein estetään liikennemelun kulkeutuminen haitallisessa määrin korttelin 91 piha-alueille. Kaava N 130 25(27)

5.5 Ympäristön häiriötekijät Suurin yksittäinen häiriötekijä alueella on liikenne ja sen aiheuttama melu sekä pakokaasu- ja hiukkaspäästöt. 55 desibelin ohjeellinen päivämelutaso ylittyy suunnittelualueella noin 50 metrin etäisyydellä Meritiestä ja vt 2:n rampista. Suunniteltu laajennus toimii kuitenkin melusuojana piha-alueelle (kts s. 14). Kaavan mukaisesti edellytetään meluesteen rakentamista Meritien eteläpuolelle siten, että se ulottuu kiertoliittymän jälkeen n. 60 metriä Huhtatien suuntaan. Kaava N 130 26(27)

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kauppakeskuksen liiketilojen markkinointi käynnistyy kaavan saatua lainvoiman. Alustavan aikataulun mukaan rakennustyöt voidaan suorittaa 2007-2008. Vihdissä 20.6.2006 Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristöjohtaja DI, TkL Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti Arkkitehti SAFA Suvi Siivola Kaavoitusvalmistelija FM Vihdissä 23.1.2007 Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristöjohtaja DI, TkL Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti Arkkitehti SAFA Suvi Siivola Kaavoitusvalmistelija FM Kaava N 130 27(27)