Bilirubiinin uudelleenvakiointi Labquality-päivät 2011 Tervetuloa!
Esityksen tavoitteet Bilirubiini i Mitä Missä Milloin Bilirubiinin tasoerot katsaus j ulkaisuihin Bilirubiinin uudelleenvakioinninn vaikutus bilirubiinituloksiin rutiinimenetelmillä Johtopäätökset
Biliru ubiini Bilirubiini i on hemoproteiinien i aineenvaihd ihd duntatuote t t Bilirubiinissa on neljä pyrrolin kaltaista rengasta Rakenne samankaltainen levien ja kasvien valopigmenttien kanssa Pyrrolin kaksoissidokset isomerisoituvat joutuessaan kosketuksiin valon kanssa Muodostuva isomeeri on liukoisempi
Bilirubiinin n muodot HPLC mittauksilla ill on löydetty y ainakin 4 erilaista i bilirubiinimuotoa seerumista: α-bilirubiini = konjugoimaton n muoto (n. 27 % totaalibilirubiinista) β-bilirubiini = monokonjugoitunut (n. 24 % totaalibilirubiinista) γ-bilirubiini = dikonjugoitunut (n. 13 % totaalibilirubiinista) δ-bilirubiini sitoutunut proteiiniin Vain β, γ ja δ fraktiot ovat vesiliukoisia α-bilirubiini liukenee alkoholeih hin
Bilirubiini pathway Punasolut hajoavat Bilirubiinia muodostuu Siirtyy plasmaan vapaassa muodossa Sitoutuu albumiiniin Kulkeutuu maksaan Konjugoituu glukuronihapon kanssa Kulkeutuu virtsaan ja sapen kauttaa suolistoon
Normaali bi lirubiiniarvo Normaalipitoisuus i i [1] Aikuisilla 4-20 µmol/l Vastasyntyneillä alle 100 µm mol/l
Bilirubiini n mittaus Suora mittaus (konjugoitu muoto, β-, γ-, δ- muodot) Epäsuorasti (konjugoimaton muoto, - muoto) Konjugoitu + konjugoimaton = Totaali bilirubiini
Bilirubiinin mitta ausmenetelmät Menetelmät perustuvat: Bilirubiinin reaktioon diatso- tai ditauroyhdisteen kanssa Bilirubiinin oksidaatioon Suora spektrofotometrinen Referenssimenetelmänä pidetä ään Doumas:n menetelmää, joka perustuu Jendrassik-Grof periaatteeseen [2]
Jendrassik-Gro of - menetelmä Konjugoitu bilirubiini Reaktio diatsotoidun sulfaniilihapon kanssa Punainen yhdiste muodostuu Reak tio pysäytetään Kofeiinibentsoaatti vapauttaa konjugoimattoman bilirubiinin Tartraatti- puskurilla liuos emäksiseksi Punainen yhdiste muutetaan t vihreäksi ja mitataan
Bilirubiinin kalibrointi NIST Bilirubin SRM 916 on bilirubiinin i kalibroinnin i i referenssimateriaali Sekundäärikalibraattoreiden n tulisi olla jäljitettävissä tähän Alkaalisen atsopigmentin keskimääräinen molaarinen absorptiivisuus 598 nm:ssä 75 500 l/mol cm (916) 76 640 l/mol cm (916a) Jendrassik-Gróf periaatteeseen perustuvalla menetelmällä arvo on samansuuruinen humaani seerumissa, HSA:ssa ja BSA:ssa [3]
Bilirubiini mi ihin käytetään Käytetään ää maksan, sappiteide id n toiminnan i ja elimistön i bilirubiinin hajottamis-, muutos- ja käyttöominaisuuksien arviointiin Bilirubiini aiheuttaa mustelmien ja virtsan kellertävän värin sekä keltataudin keltaisuuden Bilirubiinitasot kohonneet tietyissä sairaustiloissa kuten maksavaurioissa, hemolyyttisissä sairaustiloissa, Crigler- Naijarin sekä Gilbertin taudissaa Keskeisessä osassa vastasyntyneen hyperbilirubinemian hoidossa
Vastasyntyneen hyperbilirubinemia Mistä hyperbilirubinemia i johtuu u: Maksan epäkypsä konjugaatiotoiminta Suhteessa suurempi bilirubi iinin tuotanto painoon nähden vastasyntyneillä kuin aikuisilla Yhtäkkinen muutos: Istukka ei enää poista bilirubiinia syntymän jälkeen Bilirubiinin enterohepaattinen kierto vähenee syntymän jälkeen Sikiöaikaisten punasolujen lyhentynyt elinaika
Mitä bilirubiini aiheutta aa vastasyntyneessä? Veren bilirubiinitason noustess sa konjugoimatonta bilirubiinia pääsee veriaivoesteen läpi aivotumakkeisiin Vaarana aivovaurioon johtava kernikterus Terve, täysiaikainen lapsi ei niin altis kernikterukselle kuin sairas tai ennenaikainen Sairaiden lasten hoito aloitetaan varhain
Hoitop päätös Hyperbilirubinemian i tunnistam inen vaatii keltaisuuden tunnistamista sekä bilirubiiniarvojen luotettavaa mittausta Bilirubiinitason mukaan tehdää än vastasyntyneillä tärkeitä päätöksiä Valohoidon aloittaminen Verensiirto
Bilirubiinin tasoe erot julkaisuissa Jo vuonna 1962 Mather [4] totesi: Bilirubin determinations are perhaps the most notoriously unreliable of any in clinical chemistry Schreiner ja Glick (1982) totesivat bilirubiinitasoissa olevan eroja laboratorioiden välillä [5] Konsensuskeskiarvo 18,1 mg/100 ml Tulokset vaihtelivat välillä 10,9 24 mg/100ml Vreman et al. (1995) totesi, että jopa eri yliopistollisten sairaaloiden bilirubiinitasot olevan erilaiset [6] Tulostaso vaihteli 188 359 µmol/l Cobbaert et al. (2010) vahvistivat että tasoeroja on vielä [7]
Bilirubiinin tasoe erot julkaisuissa Vreman et al. 1995
Bilirubiinin tasoe erot julkaisuissa Vreman et al. 1995
Bilirubiinin tasoe erot julkaisuissa Vreman et al. 1995
Bilirubiinin tasoe erot julkaisuissa Cobbaert et al., 2010
Syy bilirubiinimi ttausten eroihin Matriisiefektit i i Menetelmä, joka antaa luotettavan tuloksen humaaninäytteillä ei välttäm mättä anna oikeaa tulosta prosessoiduissa biologisissa materiaaleissa Diatso- ja ditauromenetelmät toimivat parhaiten humaaniseerumille, sitten BSA:lle ja HSA:lle Suorissa spektrofotometrisissä menetelmissä absorptiomaksimi ja molaar rinen absorptiivisuus is s vaihtelee matriisin mukaan
Syy bilirubiinimi ttausten eroihin Hemoglobiini i interferenssi i Diatsomenetelmät herkkiä Kalibraattoriongelmat Lo et al. (2008) totesivat tutkimuksessaan, että eri vuosina tehdyt laajat vertailut eri laitt teiden antamien bilirubiinitasojen välillä osoittavat, että kalibraattoreiden bilirubiinitaso vaihtelee [8]
Lo et al., erot bilirubiin nitasoissa eri vuosina 34 µmol/l 17 µmol/l
Reagointi bilirub biinin tasoeroihin 2000-luvun lopulla ll laite- ja menetelmävalmistajat l alkoivat saada asiakkailtaan epäilyjä bilirubiinipitoisuuksien oikeellisuudesta Roche ja Abbott toivat markkinoille uudet kalibraattorit loppuvuonna 2008 Thermo Fisher Scientific Konelabin uudelleenkalibroitu menetelmä julkaistiin syksyllä 2009
Miten bilirubiinierot näkyvät Labqualityn kierrok ksilla?
Labqualityn yleisk kemian kierrokset Labquality järjestää yleiskemian ulkoisen laadunarvioinnin kierroksen kuukausittain A-seerumi, liukoisia ja kylmäkuivattuja näytteitä Kaksitasoinen kemian kierros j ärjestetään 6 kertaa vuodessa Liukoisia näytteitä Kaksitasoisessa tarkastellaan pitoisuuksia samaan aikaan kahden eritasoisen näytteen Tulokset jaotellaan ryhmiin käytettyjen menetelmien perusteella Useita satoja laboratoriota ympäri Euroopan osallistuu kierroksille Esityksessä näyteet, joissa keskimääräinen bilirubiinipitoisuus on ollut yli 20 µmol/l
Tasoerot menetelmie en välillä, A-seerumi
Tasoerot menetelmien n välillä, kaksitasoinen
Tasoerot, sama näyte
Johtopä äätökset Bilirubiinitulos i l riippuu käytetystä älaitteesta ja menetelmästä ä Laboratoriot ovat aktiivisia ja huomauttavat herkästi, jos epäilevät tulostasoa Laitevalmistajat vastanneet ja kalibroineet menetelmänsä uudestaan Tasoerot pienenevät sitä mukaa, kun uudelleenkalibroidut menetelmät tulevat käyttöön
Miten saada bilirub biiniarvot oikeiksi? Hyvin valmistetut t t kalibraattorit it Oikeanlainen matriisi Arvo tulisi olla jäljitettävissä referenssimateriaaliin Ulkoiset laadunarviointikierrokset Vahva ja luotettava, referenssimenetelmällä mitattu vertailuarvo
Kiitos! Labquality Ratamestarinkatu 11 FI-00520 Helsinki Finland Tel. +358 9 85666 8211 Fax +358 9 85666 8280 info@labquality.fi www.labquality.fi
Kirjallisuu usviitteet 1. HUSLAB tutkimusohjekirja, tki j http://huslab.fi/cgi- i bin/ohjekirja/tt_show.exe?assay=4592&terms= =bilirubiini, 30.4.2010 2. Lo SF, Kytzia H, Schumann G, Swartzentruber M, Vader HL, Weber F, Doumas BT, Interlaboratory comparison of the Doumas bilirubin reference method, Clin Biochem 2009; 42, 1328-1330. 3. Doumas et al., Candidate reference method for determination of Total bilirubin in serum: Development and validation, Clin Chem 1985; 31:11; 1779-1789. 4. Mather A., Reliability of bilirubin determination ns in incterus of the newborn infant, Pediatrics 1960; 26; 350-4. 5. Schreiner RL, Glick MR, Interlaboratory bilirubin ariability, Pediatrics 1982; 69; 277-281. 6. Vreman et al., Interlaboratory variability of bilirubin measurements, Clin Chem 1996; 42:6; 869-873. 7. Cobbaert C, Weykamp C, Hulzebos CV, Bilirubin standardization in the Netherlands: Alignment within and between manufacturers, Clin Chem 2010; 56:5; 872-873. 8. Lo SF, Jendrzejczak B, Doumas BT, Laborato ry performance in Neonatal Bilirubin Testing using commutable specimens, Arch Pathol Lab Med 2008; 132; 1781-1785