Ruoka korjaavana kokemuksena

Samankaltaiset tiedostot
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Investointi sijaisvanhempaanparas

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

parasta aikaa päiväkodissa

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Mielenterveys voimavarana

Keinumetafora osallisuudesta

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lataa Syödään yhdessä. Lataa

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Miten terapia voi tukea lasta? Mirjam Kalland

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Mielenterveys voimavarana

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

ONKO OPE ROOLISSA? Pohdiskelua heittäytymisestä ja kohtaamisesta

Kysely huoltajille ja oppilaille

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Mielenterveys voimavarana

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Transkriptio:

Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen

menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö

Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara Dockar-Drysdale John Whitwell

Ruoan merkitys deprivoituneen lapsen hoidossa Bettelheim: Ruoka edustaa yhtä lapsen varhaisimmista kontakteista ulkoisen maailman kanssa. Toiminta, jonka kautta ensimmäiset suhteet syntyvät. Toiminta, jonka yhteydessä suhde voi ensimmäisenä katketa, mitä vaarallisimmin seurauksin. Varhaisia perustarpeita ei ole mahdollisesti kohdattu, syöttäminen ei ole ollut tyydyttävä kokemus.

Lapsella loputon tyhjyyden tunne, jota hän pyrkii täyttämään epätyydyttävin ja epätäydellisin kokemuksin. Tämä saattaa näyttäytyä acting-outkäyttäytymisen kautta, näpistelynä, pinnauksena, verbaalisena tai fyysisenä väkivaltana alla viiltävä suru ja tyhjyys. Usein hoidetaan oiretta, ei perustarpeita

Ruoka on terapeuttinen apuväline hoitoyhteisössä tai hoivaajan ja lapsen välillä varhaisen tarpeen kohtaaminen ruoan avulla egon puutteesta johtuva rajojen tuntemisen puute. Roolimallit mahdollistavat sen, että aikuiset voivat antaa turvallisuutta ja hillintää ruokaan liittyen huolenpidon turvaverkko. Vaikeina hetkinä erityinen huomio ruokaan

On oltava riittävän joustava vastaamaan erityistarpeisiin. Usein syömättömään lapseen liittyvä ahdistus on aikuisen ahdistusta. Lapsi saattaa käyttää ruokaa hyväkseen torjuakseen hoivan ja huolenpidon liian uhkaavaa. Tottunut huolehtimaan itse.

Hätä riittämisestä; - toinen saa enemmän, - kuka eniten, - olen nälkäinen. Lapsen huolestuneisuudesta voi tulla hoivaajan huolestuneisuus. Suojaavat rajat. Rooli käsittelyn ja terapeuttisen suhteen välillä jos on tarpeellisen turvallinen ja vahva ottamaan vastaan protestien ja projektioiden myrskyn, niin yhteys hoivaajan ja lapsen välillä syntyy

Aikuisen kannattelu aikuinen lapsi

Mahdollisesti lasta ei ole vieroitettu täydellisesti ei ole ollut luotettavaa ja hyvää ruokkimiskokemusta. Jos ei hyväksy ateriaa, voi syödä osan siitä, voi saada leivän, jonka päällä jotain hoivaajan laittamaa hyvää. Rajat Maistelu ja testaus kunnes luottava ja hyväksyvä. Lapsi, joka kätkee vihansa ja ahneutensa, ahtaa ruokaa työntääkseen tunteensa syrjään sisäinen tyhjyys ruoka ei saa puuttua hänen läheltään emotionaalisesti vauvan tasolla.

Synnyttää helposti ahdistuksen aikuisessa Aikuisten oltava riittävän turvallisia, jotta heihin voi luottaa ei epäjohdonmukaisia Tunnistettava ruoka, kauniisti katettu, ei mielellään paloiteltu, voi synnyttää pelon, että sitä ei ole riittävästi, tai että jako on epäreilu. Piparipurkki Palanen kerrallaan.

Saattaa alussa etsiä huolenpitoa kaikilta ja kadottaa sen, joka olisi erityisesti häntä varten. Vaateiden lista loputon ruoka saattaa olla ainoa keino, jolla riittämättömyydestä selvitään tuska ja viha hillitään turvallisesti. Auttaa synnyttämään riippuvuussuhteen. Ruoka voi olla varhaisen äiti-lapsi suhteen symboli epätäydellisen suhteen korjaus. Mietittävä keinot, miten siitä tulee hoivaajan antama ajatus, että ruoan kautta häntä ajatellaan ja hoidetaan. Lapsen kanssa yhdessä tekeminen

Keittiön tuoksu ja lämpö sulattaa itsehillintä auttaa korjaamaan sisäisen menetyksen Hypoteesi, että esim. näpistelyn tuoma tyydytys on toistuvasti turhautuneen lapsenomaisen ahneuden siirtymä. Vauvan jännitys ja ihana ahneus irronneet ruoasta, johon ne kuuluvat. Jos toistuu usein, lapsi menettää ruokaan liittyvän kiihotuksen esim. näpistely voi olla tapa käsitellä tätä kiihtymystä. Terapeuttinen tehtävä on yhdistää kiihtymys ruokaan, johon se alunperin kuului.

Trauman kahtalaiset reaktiot Ylivireystilan aktiivisuus ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna = sietoikkuna Optimaalinen vireystilan alue (Ogden and Minton) Alivireystila: Riittämätön aktivaatio integroimista varten

Opettajan näkökulmasta Ruoka välineenä, oppimisen ohella, eheyttää lasta Miten ruoan avulla voisi saada oppilaalle tunteen, että häntä ajatellaan, hän on merkityksellinen, hän on elävä aikuisen mielessä Lempiruoka; terveellinen, ei terveellinen Tuo mukaan minun perheeni Ryhmätunne, kuulun ryhmään lempiruokani kautta