EUROOPAN PAKOLAISRAHASTO ERF Kotiinpäin-projekti OPAS VANHEMMILLE kodin ja koulun välisen yhteistyön työkaluksi ja vanhemmuuden tukemiseksi KOTIINPÄIN-PROJEKTI Tervetuloa kouluun 2004 1 Monipuolinen tietopaketti vanhemmille
Sisällysluettelo 2 Opas vanhemmille 1. Uuteen kouluun tutustuminen... 5 Oppivelvollisuus... 5 Esiopetus... 5 Valmistava esiopetus... 5 Ensimmäinen luokka... 6 Valmistava luokka... 6 2. Koulumatkan opettelu... 8 3. Iltapäivähoidon järjestäminen... 9 Mistä tietoa:... 9 4. Koulutarvikkeet... 11 5. Mistä asioista koti huolehtii... 13 6. Ensimmäinen koulupäivä... 14 7. Koululaisen päivä... 16 Ruokailu... 16 Pukeutuminen... 16 Läksyjen teko... 17 Harrastukset ja leikkiminen... 18 8. Koulun työntekijöiden tehtävät... 19 Luokanopettaja... 19 Koulunkäyntiavustaja... 19 Erityisopettaja... 20 Oman äidinkielen opettaja... 20 Suomi toisena kielenä -opettaja... 20 Rehtori... 20 Oppilaanohjaaja eli opo... 21 Koulupsykologi... 21 Koulukuraattori... 21 Nuoriso-ohjaaja... 21 Kouluterveydenhoitaja... 22 Hammaslääkäri... 23 Kouluisäntä tai -emäntä... 23 Koulun keittiöhenkilökunta... 23 Laitoshuoltajat... 23 9. Oppilashuolto... 24 Oppimissuunnitelma... 24 HOJKS... 25 10. Kotoutumissuunnitelman teko koulussa... 26 Mikä kotoutumissuunnitelma on ja miksi se tehdään?... 26 Ketkä tekevät kotoutumissuunnitelman? 26 Mitä kotoutumissuunnitelma sisältää?... 26 Tavoite... 26 11. Vanhemmuus... 27 Ristiriidat... 28 Rankaiseminen... 29 12. Vanhempien ja koulun yhteistyö.. 30 Reissuvihko tiedonkuljettajana... 30 Vanhempienillat... 30 Tapaamiset opettajan kanssa... 31 13. Opetussuunnitelma... 32 14. Muista oppiaineista... 33 Äidinkieli ja kirjallisuus... 33 Oma äidinkieli... 33 Suomi toisena kielenä -opetus... 34 Uskonto... 35 Elämänkatsomustieto... 35 Musiikki... 35 Muista oppiaineista... 35 Kuvataide... 36 Liikunta... 36 Kielet... 37 Käsityö... 38 Muita oppiaineita... 38 Tutustuminen työelämään... 39 Tukiopetus... 39 Erityisopetus... 39 Opintoretki... 39 Leirikoulu... 39 Jatko-opiskelu... 39 15. Arviointi ja todistukset... 40 Oppilaan arviointi... 40 Arviointikeskustelu... 40 Itsearviointi... 40 Todistukset... 40 16. Koulun johtokunta... 41 17. Lomat ja poissaolot... 42 18. Koulun juhlat ja niiden sisältö... 43 Suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen historiaan liittyvät juhlat ja juhlapäivät... 43 Kansainväliset juhlapäivät... 44 Kristilliset juhlat... 44 Muiden uskontojen ja kulttuuriryhmien juhlapäivät... 44 19. Oppivelvollisuus ja jatko-opinnot 45 Lisäopetus... 45 Toisen asteen koulutus... 45 Oppaan on tuottanut Vantaan kaupungin ja Euroopan Pakolaisrahaston (ERF) rahoittama Kotiinpäin-projekti. Julkaisija: Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi, Sivistystoimi 2004 Teksti ja kuvat: Paula Konsti Taitto ja ulkoasu: Heidi Hölttä, Sivistystoimi
3 Vantaan kaupungin ja Euroopan Pakolaisrahaston (ERF) rahoittama Kotiinpäin-projekti on tuottanut tämän oppaan vanhemmille kodin ja koulun välisen yhteistyön työkaluksi ja vanhemmuuden tukemiseksi. Monipuolinen tietopaketti lisää vanhempien mahdollisuuksia käyttää laaja-alaisesti koulun tarjoamaa tukea ja tiedonvälitystä. Monet asiat ovat olleet ehkä epäselviä käsitteitä, joihin halutaan lisäselvennystä. Oppaasta löytää asiakokonaisuuksia, joita voi lukea, kun jokin pulma askarruttaa. Toivomme vanhempien löytävän oppaan avulla omat valmiutensa osallistua aktiivisesti koulun tilaisuuksiin. Keskustelut kaikkien vanhempien kesken antavat puolin ja toisin virikkeitä vanhemmuudessa jaksamiseen. Koulujen henkilökunnan työpanos yhteistyössä vanhempien kanssa antaa lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen tuen koulunkäynnissä. Oppiminen on työtä, joka onnistuessaan luo edellytykset lapsille ja nuorille kasvaa tasapainoisiksi, itsensä arvokkaiksi tunteviksi yksilöiksi. Vantaa, joulukuu 2003, Kotiinpäin-projekti Heljä Kostiainen Tiina Kentta Ashti Ismail Jama Abdulkadir Ibrahim Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
5 Oppivelvollisuus Kaikki Suomessa asuvat lapset ovat oppivelvollisia, heidän täytyy suorittaa peruskoulun oppimäärä. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta, eli nuori on täyttänyt 17 vuotta. Vanhempien pitää huolehtia, että lapsi ja nuori suorittavat oppivelvollisuutensa. Esiopetus Esiopetusta annetaan pääasiassa kuusivuotiaille, mutta jos lapsi tarvitsee lisäaikaa oppimistaitojensa kehittymiseen, hän voi opiskella esiopetuksen ryhmässä seitsemänvuotiaanakin, ennen kuin menee ensimmäiselle luokalle kouluun. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimistaitoja. Esiopetusryhmiä on päiväkodeissa ja kouluissa. 1. Uuteen kouluun tutustuminen Valmistava esiopetus Esivalmistavia opetusryhmiä on kouluissa. Esivalmistava luokka on tarkoitettu niille 6-vuotiaille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Oppilas harjoittelee pienessä ryhmässä sosiaalisia taitoja, kuten miten toimitaan yhdessä muiden lasten kanssa, miten leikitään ja pelataan sovussa. Lisäksi esivalmistavassa ryhmässä harjoitellaan erilaisia opiskelussa tarvittavia taitoja. Esiopetuksen tavoitteena on kannustaa lasta iloitsemaan oppimisestaan sekä vahvistaa lapsen taitoja, joita hän tarvitsee opiskelun onnistumiseksi. Valmistava esiopetus on tarkoitettu niille 6-vuotiaille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
6 Ensimmäinen luokka Jokaisen kuusivuotiaan lapsen kotiin lähetetään talven aikana ilmoitus, milloin ilmoittaudutaan kouluun. Ilmoittautumispäivä on yleensä helmikuussa. Opas vanhemmille Vanhemmat menevät silloin lapsen kanssa kouluun ja antavat tarpeelliset tiedot lapsesta, kuten esim. mitä kieltä lapsi käyttää kotona, mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu, lääkärintodistuksen lapsen allergiasta tai muusta sairaudesta. Koulussa vanhemmat ja lapsi tapaavat yleensä koulun rehtorin, koulusihteerin ja luokanopettajan ja ehkä oman äidinkielen opettajan ja suomi toisena kielenä -opettajankin. Vanhempien kannattaa kertoa jo ilmoittautumispäivänä, mikä on lapsen äidinkieli ja kuuluuko lapsi johonkin uskontokuntaan tai siviilirekisteriin, jotta lapselle voidaan etsiä oman äidinkielen ja uskonnon opettaja valmiiksi syksyä varten. Monissa kouluissa kutsutaan myöhemmin keväällä valmistavalle esiluokalle, esiluokalle tai ensimmäiselle luokalle tulevat oppilaat yhdeksi päiväksi kouluun tutustumaan. Rehtori kertoo vanhemmille koulutyöstä ja esittelee koulun henkilökuntaa. Yleensä koulukuraattori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulusihteeri, luokanopettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja kertovat omasta työstään vanhemmille. Valmistava luokka Jos oppilas tulee uuteen kouluun muulle kuin esiluokalle, valmistavalle esiluokalle tai 1. luokalle, hän menee vanhempien kanssa koulun rehtorin luokse. Rehtorin kanssa neuvotellaan, milloin oppilas voi aloittaa koulun ja minkälaisessa ryhmässä hän opiskelee. Jos oppilas on vasta äsken muuttanut Suomeen eikä voi vielä opiskella suomen tai ruotsin kielellä, hän aloittaa opiskelun valmistavassa luokassa. Valmistavassa luokassa opiskellaan pienessä ryhmässä suomen kieltä sekä opetussuunnitelman mukaan monia oppiaineita.
Valmistavassa luokassa opiskellaan pienessä ryhmässä. Luokassa opiskellaan paljon suomen kieltä sekä opetussuunnitelman mukaan monia oppiaineita. Opettajalla on enemmän aikaa neuvoa kutakin oppilasta, kun oppilaita ei ole liian monta. Opiskelu kestää yleensä yksi tai kaksi vuotta. Valmistavan luokan opetusryhmässä saattaa olla eri-ikäisiä oppilaita. Oppilas käy mahdollisuuksien mukaan opiskelemassa esim. liikuntaa, käsitöitä, kuvataidetta, musiikkia ja tietotekniikkaa ikätasoaan vastaavan yleisopetuksen luokan kanssa. Kun oppilaan kielitaito on riittävä, hän siirtyy ikänsä ja taitotasonsa mukaiselle luokalle. Kun perhe muuttaa toisesta kunnasta, kannattaa heti ottaa yhteyttä uuden asuinkunnan kouluvirastoon. Kouluvirasto neuvoo lähimmän koulun, johon oppilas voi mennä. 1. Uuteen kouluun tutustuminen 7 Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
8 Opas vanhemmille Kevään ja kesän aikana vanhempien kannattaa harjoitella lapsen tai nuoren kanssa, miten kouluun kuljetaan turvallista reittiä pitkin. Lapselle näytetään suojatiepaikat, häntä muistutetaan siitä, että liikennevaloissa täytyy odottaa vihreää valoa ja liikennettä täytyy seurata. Kun koulu alkaa, olisi hyvä, jos joku voisi seurata muutamia viikkoja, miten lapsi selviää koulumatkasta. Pimeänä aikana autoilijat huomaavat lapsen paremmin, kun hänellä on vaatteissaan heijastimet. Jos lapsi haluaa kulkea pyörällä kouluun, täytyy ensin kysyä opettajalta, saako kouluun tulla pyörällä. Joissakin kouluissa kielletään ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita käyttämästä pyörää, jos koulumatkalla pitää ylittää monta katua. Koulusihteeriltä voi kysyä, onko oppilaalla oikeus saada bussikortti koulumatkaa varten. Joskus oppilaalla on oikeus käyttää koulutaksia. Koulusihteeriltä voi kysyä neuvoa taksikuljetuksen anomisessa. Lapselle näytetään koulumatkan varrella sijaitsevat suojatiepaikat, häntä muistutetaan siitä, että liikennevaloissa täytyy odottaa vihreää valoa ja liikennettä täytyy seurata.
9 Ensimmäisellä luokalla lapsen elämään tulee paljon uusia asioita. Jos kotona ei ole ketään aikuista iltapäivisin, lapsi saattaa tuntea olonsa yksinäiseksi tai jopa pelätä. Siksi on hyvä jo keväällä etsiä iltapäivähoitopaikka syksyä varten. Kaupunki, järjestöt, yksityisyrittäjät ja seurakunnat pitävät iltapäiväkerhoja, joissa lapsi voi levätä ja leikkiä, syödä välipalaa ja tehdä läksyjä. Kerhossa on aikuisia, jolta lapsi voi kysyä neuvoa ja joille hän voi kertoa asioitaan. Kerhot toimivat kouluissa, kerrostalojen kerhohuoneissa, asukaspuistoissa, nuorisotaloilla ja seurakunnan tiloissa. Mistä tietoa: Päivähoidon suunnittelijat tietävät kunkin asuinalueen iltapäivähoidosta. Joissakin päiväkodeissa on ryhmiä, jonne esiluokalla tai esivalmistavalla luokalla opiskelevat oppilaat voivat mennä iltapäiviksi. Paikka pitää varata hyvissä ajoin ennen syksyä. Jotkut perhepäivähoitajat ottavat iltapäiviksi koululaisia hoitoonsa. Alueen päivähoidon suunnittelijalta voi kysyä, onko lähellä tällaista perhepäivähoitajaa. Useissa kouluissa toimii vanhempienyhdistyksiä, jotka järjestävät iltapäivisin koulun tiloissa iltapäiväkerhotoimintaa. Koulusihteeri tietää, kehen vanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Kerhot täyttyvät nopeasti, joten paikkaa kannattaa kysyä jo keväällä, samalla kun lapsi ilmoitetaan kouluun. Kerhot ovat usein maksullisia. 2. Koulumatkan opettelu 3. Iltapäivähoidon järjestäminen Nuorisopalveluilla on myös iltapäivisin kerhoja varhaisnuorille ja nuorille. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
10 Jotkin maahanmuuttajayhdistykset järjestävät iltapäiväkerhoja pienille koululaisille. Niistä tietävät vanhempien oma kieli- ja kulttuuriryhmän yhdistysten jäsenet. Myös oman kielen opettajalta voi kysyä iltapäiväkerhoista. Opas vanhemmille Urheiluseuroilla on monenlaisia kerhoja, esim. jalkapallo-, jääkiekko-, judo-, uima- ja sählykerhoja. Urheiluseurat laittavat koulujen ja urheiluhallien ilmoitustauluille ilmoituksia, joista näkee yhteystiedot. Kerhot ovat maksullisia. Nuorisopalveluilla on myös iltapäivisin kerhoja varhaisnuorille ja nuorille. Kerhoissa pelataan sählyä, pingistä, biljardia ja tietokonepelejä sekä pöytäpelejä. Kerhot ovat yleensä ilmaisia. Nuorisotalon ja asukaspuiston ohjaajat neuvovat, missä kerhot toimivat. Kerhoissa voi pelata sählyä, pingistä, biljardia ja tietokonepelejä sekä pöytäpelejä. Joissakin kaupunginosissa toimii iltapäivisin sanataidekoulu, jossa lapset saavat opetusta kirjoittamisessa, ja kuvataidekoulu, jossa opetellaan piirtämistä, maalaamista ja savitöiden tekoa. Sanataide- ja kuvataidekouluun pyritään ja ne ovat maksullisia kouluja. Musiikkiopistoissa on iltapäivisin tunteja lapsille, jotka haluavat opetella soittamaan pianoa, viulua, huilua tai muuta soitinta. Musiikkiopistoon on pääsykoe, ja opetus on maksullista. Seurakunnat pitävät alakoululaisille iltapäiväkerhoja. Kerhoissa puhutaan kristinuskoon liittyvistä asioista. Puhelinluettelosta löytyvät lähiseurakunnan numerot. Joillakin asuntoalueilla on maahanmuuttajia varten erityistyöntekijä, jolta kannattaa kysyä oman kieliryhmän kerhoista ja maksuista tarkemmin. Seurakunnilla on nuorille erikielisiä iltakerhoja.
11 Koulussa tarvitaan reppu kirjoja ja vihkoja varten sekä penaali, jossa säilytetään kyniä, kumia, teroitinta ja viivoitinta. Penaaliin voi laittaa koulussa tarvittavat kynät, kumit, teroittimen ja viivoittimen. 4. Koulutarvikkeet Alakoulussa riisutaan yleensä ulkojalkineet pois, joten lapsella on hyvä olla sisätossut tai sandaalit, etteivät sukat likaannu ja kastu. Opettaja antaa koulukirjat, vihkot ja muut koulutarvikkeet. Jos lapsi hukkaa tai rikkoo koulukirjan, vanhemmat joutuvat ostamaan uuden tilalle. Kirjat on hyvä päällystää esimerkiksi muovilla, jotta ne säilyvät hyvinä. Jotkut kirjat kerätään takaisin koululle, kun niitä ei enää tarvita opetuksessa. Seuraavana syksynä kirjat annetaan toisille oppilaille eli kirjoja kierrätetään. Liikuntatunneilla tarvitaan liikuntavaatteet, esim. housut ja paita, jotka puetaan pukuhuoneessa liikuntatunnin alussa ja riisutaan liikuntatunnin jälkeen. Koulussa käydään yleensä liikuntatunnin jälkeen suihkussa. Tytöillä ja pojilla on omat suihkuhuoneet ja pukuhuoneet. Joskus liikuntatunnit pidetään ulkona. Silloin lapselle on hyvä laittaa mukaan sään mukaiset vaatteet. Talvella käydään liikuntatunneilla hiihtämässä, luistelemassa ja laskemassa mäkeä. Koulun suksia ja luistimia voi kysyä lainaksi luokanopettajalta. On hyvä, jos lapsella on omat luistimet, niin hän voi vapaa-aikanakin harjoitella luistelemista. Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista saa edullisesti käytettyjä luistimia. Talvella käydään liikuntatunneilla hiihtämässä, luistelemassa ja laskemassa mäkeä. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
12 Koulussa ei tarvita sellaisia leluja tai tavaroita, jotka häiritsevät oppilaan keskittymistä opetukseen. Opas vanhemmille Useissa kouluissa on sääntö, että kännyköitä ei saa pitää auki koulupäivän aikana. Asiasta kannattaa kysyä opettajalta. Kouluun ei saa tuoda rahaa, ellei opettaja ole kirjoittanut lappua kotiin, jossa pyydetään tuomaan rahaa, esim. retkeä varten. Kouluun ei saa tuoda rahaa, ellei opettaja ole kirjoittanut lappua kotiin, jossa pyydetään tuomaan rahaa, esimerkiksi retkeä varten. Myöskään makeisia eikä leluja saa tuoda kouluun, ellei opettajan kanssa ole sovittu. Yleensä opettaja kirjoittaa lapun kotiin, milloin on esimerkiksi lelupäivä tai milloin tuodaan karamelleja tai omia eväitä retkiä varten. Kouluun ei saa tuoda mitään, mistä voisi olla vaaraa lapselle itselleen tai muille lapsille, esim. teräviä esineitä, tulitikkuja tai sytyttimiä.
13 Kotona voidaan harjoitella pienten lasten kanssa monia asioita, joista on hyötyä niin oppilaalle kuin opettajallekin. Ensimmäisen luokan ryhmässä on monta oppilasta. Opettajan työtä helpottaa kovasti, jos oppilas osaa itse pukea ja riisua ulkovaatteet sekä laittaa napit ja vetoketjut kiinni. Samoin kenkien pukemista, tarranauhojen kiinnittämistä tai nauhojen solmimista kannattaa harjoitella ennen koulun alkua. Ruokailussa on hyvä, jos oppilas osaa käyttää veistä ja haarukkaa, voidella itse voileivän, kaataa maitoa ja ottaa sopivasti ruokaa lautaselle. Keittiöväki toivoo, että oppilas ottaa ensin vähän ruokaa ja maistaa sitä ja hakee sitten lisää, jos pitää ruoasta. Näin oppilaan ei tarvitse heittää ruokaa roskiin. Koulussa on yleensä tarjolla kasvisruokaa sekä sellaista ruokaa, joka sopii islaminuskoisille. Myös erilaiset ruoka-allergiat pyritään ottamaan huomioon kouluruokien valmistuksessa. Vanhempien kannattaa sopia asioista oman luokanopettajan kanssa. 5. Mistä asioista koti huolehtii Lapsen on hyvä kotona opetella käymään vessassa ja pesemään kädet aina vessassa käynnin jälkeen. Kun koulu on alkanut, vanhemmat voivat neuvoa lasta huolehtimaan, että hän ei jätä koulutavaroita pikkusisarusten käsiin ja että hän pitää kirjoja ja vihkoja hyvin. Koulussa annetaan läksyjä lähes joka päivä. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että oppilas on tehnyt kaikki läksyt. Jos oppilas ei ymmärrä jotakin tehtävää, vanhemmat voivat kehottaa oppilasta kysymään neuvoa opettajalta. Vanhemmat voivat myös soittaa opettajalle ja kertoa, jos ovat huolissaan oppilaan edistymisestä tai muista asioista. Opettaja ilmoittaa vanhemmille tärkeitä asioita kirjoittamalla reissuvihkoon tai jakamalla luokalle tiedotteen. Vanhempien tehtävä on kysyä lapselta, onko hänellä repussa viestejä opettajalta. Jos viestejä on vaikea ymmärtää, voivat vanhemmat pyytää viestit omalle kielelle käännettyinä tai kysyä oman äidinkielen opettajalta tai avustajalta. Opettaja ilmoittaa vanhemmille tärkeitä asioita kirjoittamalla reissuvihkoon tai jakamalla luokalle tiedotteen. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
14 Opas vanhemmille Esivalmistavalle ja 1. luokalle menevälle lapselle ensimmäinen koulupäivä on jännittävä. Luokanopettaja kerää koulun pihalta oppilaat nimilistan mukaan luokkaansa. Vanhemmat voivat tulla mukaan luokkaan, jos lasta jännittää tai ujostuttaa. Jokaiselle lapselle etsitään oma pulpetti. Ensimmäisenä koulupäivänä luokanopettaja kerää koulun pihalta oppilaat nimilistan mukaan luokkaansa. Aluksi opettaja ja lapset kertovat nimensä. Yleensä oppilaiden kanssa kierretään katsomassa koulutaloa. Opettaja näyttää, missä on kunkin lapsen naulakkopaikka, missä ovat liikuntasali, koulukirjasto, ruokasali, vessat ja muut koulun tilat. Ensimmäisenä koulupäivänä myös ulkoillaan, ja opettaja neuvoo, missä oppilaat saavat leikkiä. Välitunnilla ei saa lähteä pois koulun pihalta. Ensimmäiset koulupäivät ovat lyhyitä. Opettaja ja oppilaat tutustuvat toisiinsa ja harjoittelevat luokassa olemista ja koulun tiloissa liikkumista. Ennen kotiinlähtöä ruokaillaan yhdessä ja opettaja neuvoo, mistä lautaset ja lusikat löytyvät ja minne ne viedään ruokailun jälkeen. Vanhemmillekin ensimmäinen koulupäivä on tärkeä. Vanhemmat näkevät opettajan ja lapsen luokkatoverit. Opettaja antaa ensimmäisen viikon lukujärjestyksen, joka ei yleensä ole vielä pysyvä lukujärjestys. Vanhempien on hyvä käydä hakemassa lapsi ensimmäisinä päivinä koulusta ja katsoa, miten hän osaa kulkea koulumatkan. Opettajalla voi myös olla paljon kysyttävää ensimmäisinä päivinä, joten on hyvä, jos hän voi tavata vanhempia päivittäin. Samoin vanhemmat voivat kysyä opettajalta, miten lapsen koulupäivä on sujunut.
Vanhempien kannattaa neuvoa lapselle, missä koulutavarat säilytetään, etteivät pikkusisarukset pääse piirtelemään kirjoihin ja vihkoihin. Lapselle on hyvä järjestää rauhallinen paikka, missä hän voi tehdä läksyt. On hyvä heti alusta pitäen totuttaa oppilas tekemään läksynsä. Suuressa ryhmässä opiskeleminen vaatii lapselta keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Lapsi saattaa olla hyvin väsynyt ensimmäisten viikkojen aikana. Riittävä yöuni auttaa lasta. Hän jaksaa seurata opetusta ja keskittyä koulutehtäviin. Nälkäisenä lapsi on usein levoton ja kiukkuinen. Aamulla on tärkeätä, että lapsi ehtii syödä jotain, sillä kouluruokailu saattaa olla vasta keskipäivän aikaan. Aamulla on tärkeätä, että lapsi ehtii syödä jotain, sillä kouluruokailu saattaa olla vasta keskipäivän aikaan. 6. Ensimmäinen koulupäivä 15 Uuteen kouluun tuleminen on lapselle sekä nuorelle jännittävää. Kotona on hyvä jutella koulupäivästä ja kuunnella, mitä asioita lapsi ja nuori miettii koulusta, opettajasta ja luokkatovereista. Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsen tai nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista, kannattaa aina kertoa huolensa luokanopettajalle. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
16 Opas vanhemmille Ruokailu Kotona syödään aamupala ja päivällä koulussa tarjotaan ruokaa. Lämpimän ruoan lisäksi on yleensä salaattia, leipää ja maitoa. Muslimioppilaille valmistetaan ruokaa, jossa ei käytetä sianlihaa eikä verta. On tärkeää, että lapsi syö koulussa. Lapsi tarvitsee ruokaa säännöllisesti, jotta hän kasvaisi ja pysyisi terveenä. Allergisille oppilaille on myös omaa ruokaa. Vanhempien pitää tuoda kouluun lääkärintodistus, jos lapsi on allerginen jollekin ruoka-aineelle tai jos lapsella on laktoosi-intoleranssi, keliakia tai muu sellainen sairaus, joka pitää ottaa ruokavaliossa huomioon. Useissa kouluissa on sellainen tapa, että oppilas saa itse ottaa ruokaa lautaselleen. Se tarkoittaa, että lapsen pitäisi syödä kaikki, minkä on ottanut. Ruoka saattaa olla lapsesta toisenlaista, mihin hän on tottunut. Lasta kannattaa rohkaista maistamaan uusia ruokia. On tärkeää, että lapsi syö koulussa. Lapsi tarvitsee ruokaa säännöllisesti, jotta hän kasvaisi ja pysyisi terveenä. Ruokailussa opitaan hyviä tapoja ja käyttäytymistä. Ruokailussa opettaja ruokailee yleensä lasten kanssa ja neuvoo, miten puhutaan kauniisti ja kohteliaasti ja mistä asioista voi keskustella ruokapöydässä. Ruokailun jälkeen siivotaan pöytä ja viedään astiat oikeille paikoille. Ruokasalissa käyttäydytään rauhallisesti eikä häiritä muiden oppilaiden ruokarauhaa. Pukeutuminen Koulussa ulkoillaan joka päivä, vaikka ulkona sataisi vettä tai olisi pakkasta. Pienellä oppilaalla on hyvä olla sellaiset vaatteet, että hänellä on lämmin myös tuulisina ja kylminä päivinä. Syksyllä ja keväällä tarvitaan usein kumisaappaita ja talvella lämpimiä talvikenkiä.
On hyvä opettaa lapsi laittamaan joka päivä puhtaat sukat jalkaan, sillä sukat likaantuvat koulun lattioilla nopeasti, ja likaiset sukat eivät ole lämpimät. Sisätossuissa tai sandaaleissa sukat pysyvät paremmin puhtaina, ja ne estävät lasta liukastumasta. On hyvä opettaa lapsi laittamaan joka päivä puhtaat sukat jalkaan, sillä sukat likaantuvat koulun lattioilla nopeasti, ja likaiset sukat eivät ole lämpimät. 7. Koululaisen päivä 17 Liikuntapäivinä tarvitaan pusero ja housut, jotka voi vaihtaa päälle liikuntatunneilla. Ulkoliikuntatunneilla ollaan yleensä kaksi tuntia ulkona, jolloin lämpimät vaatteet, hattu ja käsineet ovat tarpeen varsinkin tuulisina ja kylminä päivinä. Läksyjen teko Joissakin kouluissa voi koulupäivän jälkeen jäädä kouluun tekemään läksyjä opettajan tai koulunkäyntiavustajan valvonnassa. Jos tällaista ei ole koulussa järjestetty, kannattaa vanhempien huolehtia, että lapsella on kotona rauhallinen paikka, jossa voi tehdä läksyt. Läksyt ovat tärkeitä, jotta lapsi oppisi asioita. Läksyt ovat tärkeitä, jotta lapsi oppisi asioita. Tunnilla opettaja on opettanut asian, ja kotona lapsi kertaa vielä samat asiat läksyjä tehdessään. Niin hän muistaa asiat paremmin ja oppii uutta. Vanhemmat voivat kannustaa lasta kysymään omalta opettajalta, oman kielen opettajalta tai suomi toisena kielenä -opettajalta aina, kun hän ei ymmärrä jotain läksykohtaa. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
18 Opas vanhemmille Läksyissä voi olla vanhemmille uusia asioita, joita on vaikea neuvoa lapselle. Jos vanhemmista tuntuu, että lapsi ei ymmärrä riittävän hyvin tehtäviä, he voivat ottaa yhteyttä opettajaan ja kertoa huolensa. Tärkeintä on, että vanhemmat huolehtivat joka päivä siitä, että lapsi tekee läksyt. Harrastukset ja leikkiminen Pienet lapset oppivat ja harjoittelevat monia tärkeitä asioita leikkimällä. Koulutyö vaatii keskittymistä ja lapsi joutuu istumaan paljon paikallaan, kuuntelemaan ja oppimaan uusia asioita. Kun lapsi saa välillä leikkiä, hän saa uusia voimia ja jaksaa taas opiskella tehokkaasti. Kun lapsi kasvaa, on hyvä, jos hän löytää vapaa-aikana jotain sellaista tekemistä, josta hän nauttii ja josta hän saa iloa ja uusia ystäviä. Jotkut lapset harrastavat pallopelejä, jotkut urheilua, käsitöitä, ruoanlaittoa, kirjoittamista, piirtämistä, näyttelemistä, tanssia, soittamista, tietokoneen käyttöä jne. Vanhempien kannattaa kysellä koulusta, oman asuinalueen urheilutalolta, nuorisotalolta, maahanmuuttajia vastaanottavasta toimistosta, omasta seurakunnastaan tai uskonnollisesta yhteisöstään tai ystäviltään, mitä harrastuskerhoja alueella järjestetään lapsille ja nuorille. Ilmaiseksi kotiin tulevissa aluelehdissä on myös runsaasti ilmoituksia erilaisista harrastuskerhoista. Lapsi voi harrastaa esimerkiksi urheilua, käsitöitä, ruoanlaittoa, kirjoittamista, piirtämistä, näyttelemistä, tanssia, soittamista, tietokoneen käyttöä jne. Jos lapselle tai nuorelle tehdään kotoutumissuunnitelma, siinä yhteydessä keskustellaan myös, miten lapselle ja nuorelle löydetään sopivaa, kiinnostavaa ja lapsen ja nuoren kasvamista ja kehittymistä edistävää tekemistä vapaa-aikana.
19 Luokanopettaja Luokanopettaja vastaa oppilaista ja heidän oppimisestaan kouluaikana. Hän opettaa oppilaita opetussuunnitelman mukaan. Kaikki oppilaat eivät aina jaksa keskittyä ja opiskella luokan mukana, jolloin luokanopettaja saattaa tarvita luokkaan toisen aikuisen, koulunkäyntiavustajan, joka auttaa niitä oppilaita, joiden on vaikea pysyä muiden mukana. Luokanopettaja tapaa vanhempia kahden kesken ja vanhempien illassa. 8. Koulun työntekijöiden tehtävät Jos lapsi kertoo koulusta sellaisia asioita, jotka saavat vanhemmat ihmettelemään, kannattaa keskustella heti luokanopettajan kanssa ja selvittää asia. Luokanopettaja tapaa vanhempia kahden kesken ja vanhempien illassa. Valmistavan luokan opettaja käy usein lapsen kotona valmistavan opetuksen alussa. Koulunkäyntiavustaja Joillakin luokilla on koulunkäyntiavustaja luokanopettajan apuna. Hän auttaa yleensä niitä oppilaita, jotka tarvitsevat tukea opiskelussa. Koulunkäyntiavustaja valvoo opettajan apuna, miten pienet oppilaat selviävät välitunneilla, käytävillä, koulukirjastossa, atk-luokassa, ruokasalissa jne. Joskus koulu voi saada erikielisiä koulunkäyntiavustajia, joista on suuri apu oppilaille, opettajille ja vanhemmillekin. Jos oppilas tarvitsee erityistä tukea, hän voi saada luokkaan henkilökohtaisen avustajan, joka tukee oppilaan keskittymistä ja oppimista. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
20 Opas vanhemmille Erityisopettaja Monilla oppilailla on vaikeuksia koulussa. Suomen kielen oppiminen voi olla oppilaalle vaikeaa, lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on hidasta ja vaikeaa tai matematiikka ei suju. Silloin käännytään erityisopettajan puoleen. Erityisopettaja auttaa niitä oppilaita, jotka tarvitsevat lisätukea oppimiseensa. Kouluissa on yleensä erityisopettaja, joka auttaa niitä oppilaita, jotka tarvitsevat lisätukea oppimiseensa. Erityisopettaja voi auttaa lasta lapsen omassa luokassa tai sitten pienessä ryhmässä, jossa on muitakin oppilaita. Oman äidinkielen opettaja Oman äidinkielen opettaja pitää huolta, että oppilaan oma kieli kehittyy ja oppilas oppii uusia sanoja ja pystyy kertomaan asioista omalla äidinkielellään. Oman äidinkielen opettaja auttaa oppilasta tuntemaan omaan kulttuuriin liittyviä asioita sekä arvostamaan omaa kulttuuria. Suomi toisena kielenä -opettaja Suomi toisena kielenä -opettaja auttaa oppilasta aluksi selviytymään arkipäivän tilanteissa ja koulutyöhön liittyvistä asioista. Suomi toisena kielenä -opetus tähtää siihen, että oppilas vähitellen pystyisi opiskelemaan suomen kielellä, tutustuisi paremmin suomalaiseen kulttuuriin, kieleen ja yhteiskuntaan. Rehtori Kouluissa on koulunjohtaja tai rehtori. Hän ohjaa koko koulun toimintaa yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa sekä tekee päätöksiä koulua ja sen toimintaa koskevissa asioissa. Rehtori on mukana suunnittelemassa koulun kasvatus- ja opetustavoitteita, koulun järjestyssääntöjä sekä kouluvuoden tapahtumia. Rehtori kuuluu myös oppilashuoltoryhmään, joka toimii koulussa oppilaiden oppimisen edistämiseksi.
Rehtori ottaa uudet oppilaat kouluun. Rehtorilta pitää anoa yli kolme päivää pitemmät lomat. Vanhempien täytyy selvittää rehtorille, mihin lapsi tai nuori tarvitsee pitkän loman. Oppilaanohjaaja eli opo Yläkoulussa on oppilaanohjaaja, joka ohjaa yläkoulun oppilaita joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Oppilaanohjaaja pyrkii kehittämään oppilaan opiskeluvalmiuksia ja tukemaan oppilasta ainevalinnoissa. Kun oppilas on perusopetuksen päättövaiheessa, oppilaanohjaaja keskustelee oppilaan kanssa jatko-opinnoista ja ammattihaaveista. Koulupsykologi Joskus oppilaalla on ongelmia. Hän tarvitsee erilaisia tukitoimia, että voi edistyä opinnoissaan. Koulupsykologi auttaa selvittämään, mistä voisi olla kysymys. Hän tietää monia tapoja, joilla oppilasta voidaan auttaa. Psykologi tekee erilaisia tutkimuksia, jotta hän saa selville, mikä oppilaalle olisi parasta. Psykologin tutkimuksiin pyydetään lupa oppilaan vanhemmilta. 8. Koulun työntekijöiden tehtävät 21 Koulukuraattori Koulukuraattori toimii oppilaiden ja opettajien, koulun ja vanhempien välisenä yhdyshenkilönä. Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija. Oppilaat voivat mennä koulukuraattorin luo kertomaan ongelmistaan ja miettiä kuraattorin kanssa yhdessä, mitä ongelmille voitaisiin tehdä. Jos oppilasta esim. kiusataan, koulukuraattori voi keskustella kiusatun ja kiusaajan sekä heidän perheidensä ja luokanopettajan kanssa. Yhdessä neuvotellaan, miten asiaa kannattaisi hoitaa, että kiusaaminen loppuu. Koulukuraattorin tehtävänä on edistää koko kouluyhteisön sosiaalista hyvinvointia sekä tukea oppilaiden koulunkäyntiä. Vanhemmat voivat ottaa koulukuraattoriin yhteytä samoin kuin kuraattori voi ottaa vanhempiin yhteyttä, jos oppilaalla on ongelmia esim. kaverisuhteissa. Joissakin kouluissa on maahanmuuttajakoulukuraattori. Hänen on helpompi hoitaa koulun ja vanhempien välisiä asioita, koska vanhemmat puhuvat samaa kieltä. Hän auttaa koulun henkilökuntaa ymmärtämään oman kulttuurinsa erityispiirteitä sekä vanhempia vuorostaan tutustumaan suomalaiseen kouluun ja koulukulttuuriin. Nuoriso-ohjaaja Joissakin kouluissa on nuoriso-ohjaaja. Hänen tehtävänsä on auttaa koulua kasvatustyössä ja nuorten ohjaamisessa vapaa-aikana. Nuoriso-ohjaaja tukee oppilaiden koulunkäyntiä, on mukana luokka- ja opintoretkillä, leirikoulussa, ohjaa tukioppilastoimintaa ja kummioppilastoimintaa ja tekee yhteistyötä luokanopettajien ja koulukuraattorin kanssa. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
22 Nuoriso-ohjaaja neuvottelee oppilaiden perheiden ja luokanopettajan kanssa, miten oppilas löytäisi mieleisen harrastuksen ja erilaisia vapaa-ajanviettotapoja, jotka auttaisivat oppilaan kasvua ja myönteistä kehitystä. Opas vanhemmille Kouluterveydenhoitaja Terveydenhoitajan luo oppilas voi mennä koulupäivän aikana, jos hän on sairastunut tai loukannut itsensä. Terveydenhoitaja jatkaa neuvolassa aloitettua rokotusohjelmaa kouluikäisille. Vanhemmat kutsutaan kouluun, kun terveydenhoitaja ja koululääkäri tarkastavat lapsen. Vanhemmat voivat kysyä lapsensa terveyteen ja kehittymiseen liittyvistä asioista terveydenhoitajalta. Terveydenhoitajan luo oppilas voi mennä koulupäivän aikana, jos hän on sairastunut tai loukannut itsensä. Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaan kehittymistä ja tukee hänen tervettä kasvuaan. Hän seuraa muun muassa oppilaan pituuskasvua, painoa, näön ja kuulon kehittymistä. Terveydenhoitajan kanssa nuoret voivat käydä keskustelemassa mieheksi tai naiseksi kasvamiseen liittyvistä asioista, seurustelusta ja monista murrosikään liittyvistä asioista. Usein nuorella on sellaisia kysymyksiä, joista hänen on vaikea puhua vanhempien kanssa. Kouluterveydenhoitajan kanssa nuori voi keskustella monista nuoren elämään, aikuiseksi kypsymiseen ja seurustelusuhteisiin liittyvistä asioista. Vanhemmat voivat edistää lapsensa tervettä kehitystä, niin että he viettävät aikaa hänen kanssaan ja osoittavat kiinnostusta hänen harrastuksiaan kohtaan. Vanhempien on hyvä tietää, missä nuori viettää vapaa-aikaansa ja kenen kanssa. Nuoren kavereihin ja heidän vanhempiinsa kannattaa tutustua. Toisten vanhempien kanssa voi esimerkiksi sopia yhteisistä kotiintuloajoista nuorille. Vanhempien asettamat sopivat rajat ovat nuorelle esimerkki siitä, että hänestä todella välitetään. Nuoret saattavat joutua tekemisiin päihteiden - alkoholin tai huumeiden - kanssa kaveripiirissään. Päihteiden vaikutuksista on hyvä keskustella lap-
sen kanssa jo ennen murrosiän alkamista. Päihdeasioista voi myös keskustella opettajan tai jonkun muun kanssa. Jos epäilet lapsesi käyttävän päihteitä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Ota yhteyttä terveydenhoitajaan tai koulukuraattoriin. Alaikäinen nuori ei vielä ymmärrä kaikkia päihteiden käytön vaikutuksia. Aikuisten tehtävä on asettaa rajat tässäkin asiassa. Tärkeää on puuttua alkavaan nuoren päihteiden käyttöön heti kun asian huomaa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmaan puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on selviytyä. Hammaslääkäri Hammaslääkäri tarkastaa oppilaan hampaat, huolehtii hampaiden kunnosta ja antaa ohjeita, miten hampaita pitää hoitaa. Kouluisäntä tai -emäntä Kouluissa on kouluisäntä tai kouluemäntä, joka huolehtii monista koulun asioista. Hän katsoo, että koulutalo on kunnossa ja koulupiha siisti. Eri kouluissa kouluisännällä on erilaisia tehtäviä. Oppilas voi esimerkiksi kysyä kadonneita tavaroita kouluisännältä tai pyytää avaamaan oven, jos tavaroita on jäänyt lukkojen taakse. 8. Koulun työntekijöiden tehtävät 23 Koulun keittiöhenkilökunta Keittiöhenkilökunta huolehtii siitä, että oppilas saa päivittäin terveellistä ja ravitsevaa kouluruokaa. Keittiöhenkilökunta tukee opettajaa ruokailutilanteissa, jotta oppilas oppii käyttäytymään kohteliaasti ja hyvin myös ruokasalissa. Keittiöhenkilökunta toivoo, ettei oppilas ota enempää ruokaa, kuin jaksaa syödä, siivoaa jälkensä ja vie astiat oikeille paikoille. Laitoshuoltajat Laitoshuoltajien tehtävänä on pitää koulu siistinä. He neuvovat ja ohjaavat yhdessä opettajien kanssa oppilasta viemään roskat roskakoriin, siivoamaan pulpettinsa ja huolehtimaan, että koulun tavarat ovat paikoillaan. Siisti luokka on viihtyisä. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
24 Opas vanhemmille Koulun tehtävä on pitää huoli oppilaan hyvästä oppimisesta ja kasvamisesta. Oppilashuolto pyrkii edistämään oppilaan hyvinvointia, oppimistaitoja ja oppimista. Joskus oppilaan opiskelu ei suju toivotulla tavalla. Luokanopettaja voi silloin keskustella ja saada neuvoja oppilashuoltoryhmässä. Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, jossa yleensä koulun rehtori, luokanopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja oppilaan äidinkielen opettaja keskustelevat, miten oppilasta voitaisiin parhaiten auttaa oppimaan, kehittymään ja kasvamaan. Oppilaalla saattaa olla vaikeuksia keskittyä ja rauhoittua opiskelemaan isossa yleisopetuksen ryhmässä. Joskus oppilasta auttaa suuresti, että hänellä on luokassa henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Toisinaan on parempi, että oppilas pääsee pienempään ryhmään, jossa hänen on helpompi keskittyä oppimiseen. Oppilas voi käydä pienessä ryhmässä silloin tällöin opiskelemassa jotakin tiettyä ainetta tai opiskella koko lukuvuoden. Pienessä ryhmässä opettajalla on enemmän aikaa seurata oppilaan oppimista ja auttaa häntä tarpeen mukaan. Joskus oppilaan on vaikea pysyä luokan mukana tai hän ei ymmärrä opetusta esimerkiksi vähäisen suomen kielen taitonsa vuoksi. Silloin hän voi saada tukiopetusta sekä suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan että omalla äidinkielellään. Oppilaalla saattaa myös olla ongelmia lukemisessa tai kirjoittamisessa. Silloin hän voi saada erityisopetusta lukemiseen ja kirjoittamiseen eli LUKIopetusta. Jos oppilaalla on kuulo-, näkö- tai liikuntavamma, oppilashuoltoryhmässä pohditaan eri tapoja tukea ja auttaa oppilasta opiskelemaan omassa luokassaan. Joskus on oppilaan edistymisen kannalta parasta opiskella erityiskoulussa, jossa erityisopettajat tietävät, miten opettaa oppilasta. Oppimissuunnitelma Oppilaalle, joka tarvitsee erityistä tukea opiskelussa, tehdään oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa oppilashuoltoryhmässä koulussa. Suunnitelmassa sovitaan, miten oppilasta autetaan opinnoissaan.
HOJKS Oppilaalle, joka on otettu tai siirretty erityisopetukseen, tehdään yhdessä vanhempien, opettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa suunnitelma. Suunnitelmaan kirjoitetaan ne asiat, joita oppilas tarvitsee oppimisensa avuksi. Lisäksi kirjoitetaan oppimistavoitteet ja sovitaan, milloin tarkistetaan, ovatko tavoitteet toteutuneet. Tämän suunnitelman nimi on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. 9. Oppilashuolto 25 HOJKS tehdään yhdessä vanhempien, opettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
26 Opas vanhemmille Mikä kotoutumissuunnitelma on ja miksi se tehdään? Kotoutumisella tarkoitetaan niiden tietojen ja taitojen hankkimista, joiden avulla maahanmuuttaja selviytyy Suomessa ja voi osallistua sekä työelämään että yhteiskunnan toimintaan. Lapset ja nuoret kuuluvat myös kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Jotta lapsi ja nuori kotoutuu Suomeen, hänen on hankittava hyvä koulutus. Toinen yhtä tärkeä asia on, että lapsella ja nuorella on hyviä harrastuksia, hyviä ystäviä ja hän voi viettää vapaa-aikaansa mielekkäästi. Ketkä tekevät kotoutumissuunnitelman? Kotoutumissuunnitelman avulla mietitään yhdessä, millä tavalla lapsen ja nuoren koulunkäynti ja harrastukset voitaisiin järjestää, että ne auttaisivat lasta ja nuorta kasvamaan ja kehittymään parhaalla tavalla. Kotoutumissuunnitelma tehdään lapsen ja nuoren vanhempien ja yleensä luokanopettajan, oman äidinkielen opettajan, suomi toisena kielenä - opettajan kanssa yhdessä. Tulkki ja muitakin henkilöitä voi osallistua suunnitelman laatimiseen. Vanhemmat voivat kotona keskustella yhdessä perheen kanssa, mitä lapsi ja nuori toivoo koululta ja vapaa-ajanvietolta. Vanhempien ajatukset lapsen ja nuoren oppimisesta ja kasvamisesta ovat hyvin tärkeitä. Koulun on hyvä tietää niistä, jotta oppilaan koulutus ja harrastukset toimivat yhdessä lapsen, nuoren ja koko perheen parhaaksi. Mitä kotoutumissuunnitelma sisältää? Jotta keskusteluissa käsitellyt asiat eivät unohtuisi, kirjoitetaan tärkeimmät asiat kotoutumislomakkeeseen, joka sisältää tiedot: - lapsesta ja nuoresta ja hänen perheestään - lapsen ja nuoren aikaisemmasta koulunkäynnistä - vanhempien tarvitsemista tiedoista - mahdollisista harrastustoivomuksista Tavoite Kotoutumissuunnitelman ja keskustelujen tavoitteena on, että perhe voi tutustua asuinalueellaan niihin aikuisiin, jotka tukevat lapsen ja nuoren kasvatusta ja hyvinvointia, ja päinvastoin. Kun ollaan tuttuja, on paljon helpompi toimia yhdessä lapsen ja nuoren parhaaksi. Silloin voidaan miettiä yhdessä, miten tukea lasta ja nuorta koulussa, kotona ja vapaa-aikana. Sovitaan, miten lapsen ja nuoren kehittymistä seurataan. Yhdessä suunnitellaan myös, minkälaisia harrastuksia lapsi ja nuori tarvitsee.
27 Vanhemmuus on lapsesta ja nuoresta huolehtimista ja välittämistä. Jokainen vanhempi haluaa, että hänen lapsensa ja nuorensa menestyisi elämässään. Koulutus on yksi tärkeimmistä asioista lapsen ja nuoren elämässä. Vanhempien kannustus ja tuki ovat tarpeen, jotta lapsi ja nuori jaksaisi opiskella ja tehdä tehtävänsä hyvin. Suomessa koulu on avoin paikka, jonne vanhemmat voivat mennä seuraamaan opetusta. Opettajan kanssa voi sopia ajasta, milloin vanhemmat haluaisivat tulla luokkaan. Äidinkielen osaaminen on arvokasta ja tärkeää, sillä uusien kielien hyvä oppiminen perustuu siihen, että lapsi ja nuori osaa hyvin äidinkieltään. Oman kulttuurin arvot ja tavat opitaan kotona oman äidinkielen avulla. Koulussa oman äidinkielen opettaja rikastaa oppilaan sanavarastoa ja vahvistaa oppilaan omaan kulttuuriin kuulumisen tunnetta eli kulttuuri-identiteettiä. Äidinkielen osaaminen on arvokasta ja tärkeää, sillä uusien kielien hyvä oppiminen perustuu siihen, että lapsi ja nuori osaa hyvin äidinkieltään. 10. Kotoutumissuunnitelman teko koulussa 11. Vanhemmuus Oman kielen osaaminen tuo iloa oppilaan elämään nyt ja myös aikuisena. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset oppilaatkin opiskelevat useita tunteja viikossa äidinkieltään. Lapsi ja nuori vaistoaa vanhempien puheista ja asenteista, onko oma äidinkieli arvokas, ja kannattaako sitä osata hyvin ja opiskella ahkerasti. Vanhempien kertomat sadut, tarinat, suvun tärkeät tapahtumat ja perinnejuhlat ovat tärkeitä asioita lapselle ja nuorelle. Oman kulttuurin lauluja, tansseja sekä pukeutumis- ja ruokaperinteitä, käyttäytymistapoja ja elämän viisauksia ei kukaan suomalainen osaa eikä voi opettaa vanhempi- Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
28 en puolesta lapselle eikä nuorelle. Tieto omasta kulttuurista, tavoista ja viisauksista auttaa lapsia ja nuoria monin tavoin, kun he kasvavat kohti aikuisen elämää. Opas vanhemmille Koulu arvostaa suuresti sitä, että vanhemmat pitävät huolen lapsen ja nuoren oman kielen kehittämisestä sekä oman kulttuurin tuntemisesta. Usein koulussa pyydetään eri kulttuureista olevia oppilaita esittelemään omaa kulttuuriaan. Nämä esitykset rikastavat koulun toimintaa. Vieraalla kielellä opiskeleminen vaatii lapselta ja nuorelta paljon työtä niin kotona läksyjen parissa kuin koulussakin. Lasta ja nuorta auttaa, jos vanhemmat pitävät arvossa lapsen ja nuoren koulutyötä, kyselevät läksyistä ja koulun tapahtumista. Ristiriidat Ristiriitoja syntyy silloin tällöin kaikissa perheissä. Lapsen elämää helpottaa paljon, jos kotona on selkeät säännöt, mitä saa tehdä ja mitä ei. Yhteisistä säännöistä on hyvä jutella koulun vanhempien illoissa muiden vanhempien ja opettajien kanssa sekä kahdenkeskisissä tapaamisissa luokanopettajan kanssa. Koulun puoleen voi aina kääntyä, jos vanhemmista tuntuu, etteivät he jaksa tai osaa rajoittaa ja valvoa lapsen ja nuoren tekemisiä. Koulussa on lapsen ja nuoren kasvatukseen perehtyneitä aikuisia, jotka auttavat mielellään. Tukea voi kysyä esimerkiksi koulun erityisopettajalta, koulupsykologilta, koulukuraattorilta ja terveydenhoitajalta. Nuori haluaa usein kokeilla, mitä vanhemmat antavat hänen tehdä ja mitä eivät. Vaikka vanhempien valvonta ärsyttää nuorta, hän kuitenkin toivoo, että vanhemmat estävät häntä tekemästä pahaa itselleen tai muille. Kun lapsi alkaa kehittyä nuoreksi tytöksi tai pojaksi, hänen käytöksensä ja mielialansa vaihtelevat. Nuori haluaisi kokeilla, miltä tuntuu olla aikuinen, ja päättää itse tekemisistään. Nuori haluaa välillä riidellä aikuisten kanssa ja olla välillä vielä pieni lapsi, jota aikuiset neuvovat. Usein nuoren on helpompi puhua asioistaan esim. koulun terveydenhoitajan kanssa kuin omien vanhempien kanssa. Nuorta kiinnostaa, millaiseksi mieheksi tai naiseksi hän on kasvamassa sekä minkälaisia muutoksia hänen mielessään ja vartalossaan tapahtuu. Ystävyyssuhteet toisiin nuoriin ovat tärkeitä nuorelle, mutta ystävistä voi olla helpompi puhua nuoriso-ohjaajan tai jonkun muun aikuisen kanssa. Joissakin kunnissa on Tyttöjen taloja, jossa nuoret tytöt voivat tavata toisia tyttöjä ja keskustella talon henkilökunnan kanssa vaikeistakin asioista. Tyttöjen talossa tytön ei tarvitse miettiä, mitä pojat ajattelevat hänestä, ja hän saa rauhassa harrastaa tyttöjä kiinnostavia asioita. Samantapaisia kokoontumispaikkoja on myös poikaryhmille.
Rankaiseminen Eri maissa on erilaisia tapoja kasvattaa, rajoittaa ja rangaista lapsia ja nuoria. Suomen laki kieltää aikuisia lyömästä lasta tai nuorta. Vaikka aikuinen olisi kuinka vihainen, hänen pitää koettaa puhua lapselle ja nuorelle vakavasti ja koettaa saada selvitettyä asiat lapsen ja nuoren kanssa muuten kuin nujertamalla. Vanhemmille ei ole aina helppoa rajoittaa lasta tai nuorta. Lapsi ja nuori saattaa näyttää surulliselta tai vihaiselta ja sanoa, että muutkin lapset ja nuoret saavat tehdä sitä ja tätä. Koska kaikki vanhemmat toivovat, että lapsi ja nuori olisi tyytyväinen, heidän on vaikea katsella lapsen ja nuoren surua. 11. Vanhemmuus 29 Jos vanhemmat eivät halua neuvoja koululta, on kunnassa olemassa esim. perhe- ja nuorisoneuvola, josta saa apua lasten ja nuorten kasvatusongelmiin. Vaikeita asioita kannattaa ruveta heti selvittelemään, ennen kuin lapsi tai nuori joutuu suuriin vaikeuksiin. Kaikissa kouluissa on järjestyssäännöt. Jos oppilas ei noudata koulun sääntöjä, hänet voidaan jättää jälki-istuntoon, kotiin otetaan yhteyttä ja oppilas saa varoituksen. Jos oppilas häiritsee tunnilla, opettaja voi määrätä oppilaan opiskelemaan jossakin muussa paikassa tai käskeä hänet kotiin. Opettaja pyytää silloin tällöin vanhempia kouluun keskustelemaan oppilaasta. On hyvä käydä näissä neuvotteluissa, sillä yhdessä aikuiset voivat auttaa ja tukea sekä toisiaan että lasta ja nuorta. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
30 Opas vanhemmille Vanhempien tehtävänä on järjestää lapselle ja nuorelle paikka, jossa hän voi rauhassa tehdä koulutehtävänsä. Vanhemmat valvovat, että lapsi ja nuori on tehnyt läksyt. Lisäksi vanhemmat pitävät huolta, että lapsi saa riittävästi levätä, saa riittävästi ruokaa ja puhtaat, lämpöiset vaatteet. Jos vanhemmat huomaavat, että lapsi tai nuori ei lähde mielellään kouluun tai kertoo huolestuttavia asioita koulusta, on hyvä ottaa nopeasti yhteyttä luokanopettajaan ja selvittää asia. Vanhempien on hyvä kysyä pieneltä koululaiselta joka päivä, onko opettaja antanut viestejä tai kirjoittanut reissuvihkoon jotain. Opettajan antamat viestit ovat tärkeitä. Jos vanhemmat haluavat viestit omalla kielellä, kannattaa kertoa opettajalle tai pyytää oman kielen opettajaa kääntämään viestit. Reissuvihko tiedonkuljettajana Useimmat luokanopettajat käyttävät reissuvihkoa. Se on pieni vihko, joka kulkee pienen oppilaan repussa. Opettaja kirjoittaa sinne asioita, jotka on tarkoitettu vanhempien luettavaksi. Reissuvihkoon voivat myös vanhemmat kirjoittaa, mitä haluavat tietää oppilaan kouluasioista. Opettaja lukee reissuvihkot joka päivä ja voi heti ottaa vanhempiin yhteyttä, jos on tarpeen. Vanhempienillat Reissuvihkoon kirjoitetaan myös kutsuja vanhemmille. Vanhempienillat ovat tärkeitä tilaisuuksia, joissa luokanopettaja kertoo oman luokkansa asioista. Hän kertoo tapahtumista ja retkistä, mitä asioita opiskellaan milloinkin, mitä asioita kotona voidaan harjoitella ja miten lasta ja nuorta autetaan oppimisessa. Vanhempienillassa vanhemmat tapaavat lapsen ja nuoren luokkatovereiden vanhempia. Vanhemmat voivat tutustua toisiinsa ja keskustella monista yhteisistä asioista. Usein saman luokan vanhemmat perustavat vanhempienyhdistyksen. Vanhempienyhdistykseen on hyvä mennä mukaan. Opettaja saattaa tarvita vanhempia esim. mukaan retkille tai suunnittelemaan erilaisia tapahtumia. Vanhempien illassa kuulee milloin apua tarvitaan. Vanhempienillassa on myös aikaa kysymyksille. Vanhemmat voivat kysyä opetuksesta, koulun kasvatustavoista ja oman lapsen tai nuoren opiskelun sujumisesta suoraan opettajalta.
Tapaamiset opettajan kanssa Tapaamisessa opettajan kanssa on ehkä helpompi kysyä lapsen ja nuoren edistymisestä ja oppimisesta. Yleensä kouluissa järjestetään ainakin yksi tapaaminen syyslukukauden ja yksi kevätlukukauden aikana. Tapaamiset ovat tärkeitä niin opettajalle, lapselle ja nuorelle kuin vanhemmillekin, joten niihin kannattaa aina osallistua. Tapaamisissa opettaja ja vanhemmat arvioivat yhdessä oppilaan kehittymistä ja oppimista. Tapaamiset ovat tärkeitä niin opettajalle, lapselle ja nuorelle kuin vanhemmillekin, joten niihin kannattaa aina osallistua. 12. Vanhempien ja koulun yhteistyö 31 Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
32 Opas vanhemmille Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet. Perusteissa kerrotaan koulutuksen keskeiset tavoitteet. Tärkeänä tavoitteena on, että opiskelija oppii sellaisia taitoja ja saa sellaista tietoa, että hän selviää elämässään hyvin, kasvaa ihmisenä ja että hänestä tulee toimiva yhteiskunnan jäsen. Koulutuksen toinen tärkeä tavoite on, että opiskelija saa hyvän peruskoulutuksen avulla tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opiskeluaan, päästä haluamaansa jatkokoulutukseen ja intoa kehittää itseään ja opiskella koko elinikänsä. Jokainen kunta ja koulu laatii perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelman, jossa saattaa olla erilaisia painotuksia. Jokin koulu painottaa opetussuunnitelmassaan liikuntaa, toinen koulu tietotekniikkaa, kolmas taide- ja taitoaineita jne. Vanhemmat voivat ottaa osaa koulun opetussuunnitelman kehittämiseen. Opettajat valitsevat menetelmät, miten toteuttavat koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta. Vanhemmat voivat pyytää nähtäväkseen koulun opetussuunnitelman. Siinä kerrotaan, miten opetus ja muu toiminta on koulussa järjestetty. Eri oppiaineilla on omat opetussuunnitelmansa. Opetussuunnitelma ohjaa koulun opetustoimintaa sekä kehittää sitä. Vanhemmat voivat ottaa osaa koulun opetussuunnitelman kehittämiseen. Koulun johtaja osaa kertoa, miten kehittämistyöhön voi osallistua. Opettajat tarkistavat opetussuunnitelmat joka vuosi ja tekevät niihin muutoksia tarpeen mukaan.
33 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvat: - suomi tai ruotsi äidinkielenä - suomi toisena kielenä - saame äidinkielenä - romani äidinkielenä - maahanmuuttajien äidinkieli Ne oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, voivat osallistua kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä -opetukseen. Kuitenkin heidän suomen kielen taitoaan arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Jos oppilaan kielitaito on yhtä hyvä kuin suomea äidinkielenä puhuvalla, arvioidaan häntä suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Yleensä oppilaat saavat 2 tuntia oman äidinkielen opetusta, 2 tuntia suomi toisena kielenä -opetusta ja osallistuvat joitakin tunteja vielä suomi äidinkielenä -tunneille viikossa. Oma äidinkieli Oman äidinkielen opiskelu on tärkeää. Oman äidinkielen osaaminen tukee oppilaan muiden kielien ja muiden oppiaineiden oppimista. 13. Opetussuunnitelma 14. Muista oppiaineista Oman äidinkielen osaaminen tukee oppilaan muiden kielien ja muiden oppiaineiden oppimista. Missä järjestetään? Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, vanhemmat voivat pyytää koulua järjestämään oman äidinkielen opetusta. Vanhempien kannattaa olla aktiivisia ja kysyä lapsen ja nuoren äidinkielen opetuksen järjestämisestä koulusta. Vantaan kaupunki ja Euroopan Pakolaisrahasto (ERF)
34 Oman äidinkielen opetusta pyritään antamaan oppilaan omassa koulussa, yleensä 2 tuntia viikossa, mutta aina se ei ole mahdollista, vaan oppilaat saavat opetusta jossakin toisessa koulussa. Opas vanhemmille Jos koulussa on vain yksi tai kaksi samankielistä oppilasta, he joutuvat usein opiskelemaan omaa äidinkieltään sellaisessa koulussa, johon kerätään samankielisiä oppilaita opiskelemaan. Jos lapsen äidinkieli on sellainen, että omassa kunnassa ei ole opettajaa, voi oppilas ehkä käydä äidinkielen tunneilla toisessa kunnassa. Yleensä oppilaan kotikunta maksaa äidinkielen opettajan palkan, mutta vanhemmat maksavat matkakulut. Kulkeminen Jos oman äidinkielen opetusta ei anneta omassa koulussa, vanhemmat maksavat oppilaan matkakulut. On hyvä, jos vanhemmat voivat aluksi kuljettaa lasta tunneille toiseen kouluun. Nuori oppii kulkemaan itsekin, mutta saattaa vaatia vanhempien tukea ja kannustusta tunneilla käymiseen. Oman äidinkielen opiskelu on tärkeää, sillä se auttaa oppilasta oppimaan paremmin muitakin oppiaineita. Lapsi ja nuori ei itse vielä osaa ajatella tulevaisuuttaan niin pitkälle kuin vanhemmat. Siksi on tärkeää, että vanhemmat kannustavat lasta kaikin tavoin opiskelemaan omaa äidinkieltään. Oman äidinkielen opettajaan voi ottaa yhteyttä, jos opiskelussa on vaikeuksia. Suomi toisena kielenä -opetus Uuden kielen oppimiseen kuluu 5 7 vuotta, ennen kuin oppilas osaa kieltä niin hyvin, että pystyy täysipainoisesti opiskelemaan uudella kielellä. Pienet lapset oppivat nopeasti puhumaan arkielämässä tarvittavista asioista, mutta se ei kerro vielä todellisesta osaamisesta. Jos koulussa on eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita, pyritään heille järjestämään suomi toisena kielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -opetuksessa on eri tavoitteet ja sisällöt kuin suomi äidinkielenä -opetuksessa. Oppitunneilla opiskellaan monia samoja asioita kuin suomi äidinkielenä -oppitunneilla, mutta opetus on suunniteltu oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Suomi toisena kielenä -opetus ei ole esteenä oppilaan jatko-opinnoille. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä -oppiainetta yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Ylioppilaskirjoituksissa oppilas voi kirjoittaa suomi toisena kielenä -kokeen, jos hänen väestörekisteriotteessaan on mainittu, että hänen äidinkielensä ei ole suomi eikä ruotsi. Jos väestörekisteriotteessa lukee, että oppilaan äidinkieli on suomi, hänen pitää kirjoittaa ylioppilaskokeessa suomi äidinkielenä -koe, vaikka ei hallitsisikaan suomea hyvin.