KYNTTILÄN YRISTYSPUISTO kortteli 111

KYNTTILÄN YRISTYSPUISTO kortteli 111 HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka liittyy 19.2.2013 päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Vireilletulo 4.5.2009 Hyväksytty kunnanhallituksessa..2009 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2009 1

Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti... 4 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Muinaisjäännökset... 5 3.1.5 Maanomistus... 5 3.1.6 Maaperä... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 3.3.1 Osalliset... 8 3.3.2 Vireilletulo... 9 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 10 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 10 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 10 3.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 11 3.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 11 3.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 4.1 Kaavan rakenne... 12 4.1.1 Mitoitus... 12 4.1.2 Palvelut... 12 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen... 12 4.3 Aluevaraukset... 12 4.3.1 Korttelialueet... 12 4.3.2 Muut alueet... 13 4.4 Kaavan vaikutukset... 13 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 4.4.3 Muut vaikutukset... 13 2

4.5 Ympäristön häiriötekijät... 13 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 13 4.7 Nimistö... 13 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 5.4 Toteutuksen seuranta... 14 3

1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajaman pohjois-osassa Pulkkilantien itäpuolella. Alue rajautuu lännessä päätiehen, idässä Kalliotiehen, pohjoisessa Allastiehen ja etelässä Laitakalliontiehen. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke käynnistyi vuonna 2010, kun Pulkkilantien liittymien uudelleen järjestelyt tulivat ajankohtaisiksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.12.2010 15.1.201. Uusien hankkeiden myötä kaavan suunnittelu jatkui 2012 ja se oli luonnoksena nähtävillä 10.12.2012 9.1.2013. Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja yksi mielipide. 2.2 Asemakaava Kaavassa liikerakentaminen on sijoitettu alueen länsilaidalle. Pohjoisosan tonteilla on myös ympäristöhaittoja tuottamaton teollinen toiminta mahdollista. Kaupungin sähkömuuntamoasema jää alueen keskellä Pulkkilantien varteen. Tonttiliittymiä päätielle yhdistellään. Kaava-alueen pohjoisosassa kahden tontin ajoneuvoliikenne toteutetaan ajoneuvoyhteytenä ja eläosassa on uusi Pulkkilantien suuntainen katu, joka toimii tonttikatuna kolmelle tontille ja varayhteytenä rautakaupalle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä kaavamuutoksen ja laajennuksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pääosin rakennettua teollisuus- ja liikkeympäristöä. Itälaidalla on pieniä tai keskisuuria teollisuuskiinteistöjä. Laitakalliontien ja Pulkkilantien risteyksessä on rautakauppa. Pohjoisosassa on kodinelektroniikka liike. Keskellä aluetta, päätien laidalla, on muuntamoasema. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista tai siihen verrattavaa luonnonympäristö. Kasvillisuus on pääosin sekalaista puustoa tonteilla. Pohjoisosassa on pieniä kalliopaljastumia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta alueella on perinteistä teollisuusrakentamista eli pääosin peltiverhottuja hallirakennuksia. Uusin rakennus on rautakauppa alueen lounaiskulmassa. 3.1.4 Muinaisjäännökset Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. 3.1.5 Maanomistus Alue on kaupungin ja yksityisessä omistuksessa. 3.1.6 Maaperä Maaperältään on alue pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Pohjoisosassa on kalliopaljastumia. 5

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 ja 2009 vahvistamista alueiden käytön tavoitteista oleellisimpia tässä hankkeessa ovat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaava Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti Aluetta koskevat maakuntakaava merkinnät: Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman 6

vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Maaseudun kehittämisen kohdealue Pyhäjokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Yleiskaava Ote osayleiskaavasta Kaava-alueen alustava rajaus punaisella 7

Asemakaava Ote ajantasakaavasta. Voimassaolevat asemakaavan ovat vuosilta 1993 ja 2008. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta 24.5.2002. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Pulkkilantien varsin etenkin Allastien ja Laitakalliontien välisellä osuudella on ollut liittymien osalta ongelmallinen. Osalla liittymistä ei ole virallista lupaa. Alueen kiinteistöjen käyttötarkoitukset ovat myös joillain tiloilla muuttuneet alkuperäisestä. Muuntamoaseman pohjoispuolelle on käynnistymässä uusi rakennushanke teollisuuskiinteistölle. Kaavassa tutkitaan liittymien määrä ja sijainti ja tarkistetaan alueen käyttötarkoitukset vastaamaan paremmin nykytilannetta ja tulevaisuuden tavoitteita. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on Haapaveden kaupungin kaavoitusohjelman mukainen, joka on hyväksytty Haapaveden kaupunginvaltuustossa 4.5.2009. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vattenfall Verkko Oy Pohjanmaan Puhelin Oy Maanomistajat Lähialueiden asukkaat Kaupungin hallinto 8

3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on Haapeven kaupungin kaavoitusohjelman mukainen, joka on hyväksytty 4.5.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.12.2010 15.1.2011 Asemakaavan muutos ja laajennus oli luonnoksena nähtävillä 10.12.2012 9.1.2013 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaiheen palautteessa otettiin kantaa liikerakentamisen merkintöihin ja tekniseen huoltoon. ELY-keskuksen lausunnon perusteella merkintää KL-2 muutettiin siten, että päivittäistavaran määrää rajoitettiin ja ti laavievan kaupan osalta mahdollistettiin yli 2000 m² yksikön rakentaminen. Mielipiteessä vastustettiin liittyminen uudelleen järjestelyä. Kaavaratkaisua ei kuitenkaan muutettu, koska viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta ajoneuvoliikenne tulee keskittää lainvoimaisiin liittymiin eikä voimassaolevan kaavan mukaiset katuyhteydet Kalliotieltä ole nykytilanteessa järkeviä. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavasta on neuvoteltu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 9

Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavan tavoitteista keskeisimpiä ovat taajamatoimintojen alueeseen liittyvät eheytyvä yhdyskunta rakenne ja liikenteelliset tavoitteet. Ks. kohta 3.2.1 Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan mukaan alue on suunniteltu teollisuutta ja liiketoimintaa varten. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessi käynnistyi alunperin liittymien uudelleen järjestelyjen takia. Uusi rakennushanke tuli kaavan tavoitteisiin mukaan 2012. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavan alkuvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja liittymäjärjestelyjen ja rinnakkaistiestön suhteen. Ve 1 Ve 2 10 Ve 3 Ve 4

3.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehtojen pääpaino oli liikenteellisissä järjestelyissä. Ve1:ssä liittymät Pulkkilantieltä oli merkitty kaikkiin oleviin liittymiin, myös luvattomiin. Ve2:ssa ja ve3:ssa liittymien määrää on oli muokattu ja niitä oli korvattu myös uusilla katuyhteyksillä Kalliotien suunnasta. Uuden rakennushankkeen myötä valmisteltiin ve 4, jossa tutkittiin myös mahdollisuus yhdistää liittymiä, jolloin osa voitaisiin poistaa. 3.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Neuvotteluissa ely-keskusken kanssa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa liittymien määrää Pulkkilantiellä vähennetään. Tonteille ajot yhdistetään kahteen liittymään. Kaupunki omistaa maata tien varressa ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu liittymien yhdistämisestä. Nykyinen haltuunotettu tiealue on kapeampi kuin kaavaan merkitty tiealue, mutta kaavassa pitänee varautua mahdollisen kevyenliikenteen väylän rakentamiseen tulevaisuudessa. 3.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaa on käsitelty Haapaveden kaupungin maankäyttötoimikunnassa: 7.10.2010 9.12.2010 28.1.2011 22.3.2011 21.9.2011 7.11.2012 4.12.2012 23.1.2013 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaluonnos 11

4.1 Kaavan rakenne Kaavassa liikerakentaminen on sijoitettu alueen länsilaidalle. Pohjoisosan tonteilla on myös ympäristöhaittoja tuottamaton teollinen toiminta mahdollista. Kaupungin sähkömuuntamoasema jää alueen keskellä Pulkkilantien varteen. Tonttiliittymiä päätielle yhdistellään. Kaava-alueen pohjoisosassa kahden tontin ajoneuvoliikenne toteutetaan ajoneuvoyhteytenä ja eläosassa on uusi Pulkkilantien suuntainen katu, joka toimii tonttikatuna kolmelle tontille ja varayhteytenä rautakaupalle. 4.1.1 Mitoitus Rakentamisen mitoitus perustuu tehokkuuslukuihin. Tonttikohtainen rakennusoikeus on pääsääntöisesti 0.35 eli 35% tontin pinta-alaa vastaava neliömäärä voidaan käyttöön rakennusoikeutta vastaavaksi kerrosalaksi. Tehokkuudella 0.35 rakennusoikeutta on n. 1400 5100 neliömetriä. Teollisuustonteille osoitettu rakennusoikeus olisi tehokkuudella 0.25 noin 650 900 neliömetriä. 4.1.2 Palvelut Kaava-alueella on kaupallisia palveluita (rautakauppa, kodinkoneliike) ja niitä voi kaavan perusteella tulla myös lisää. Julkisten palvelujen osalta kaava-alue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Kaava-alue etenkin liike ja työpaikkarakentamisen osalta näkyvällä paikalla Pulkkilantien varressa. Rakentamisen taso tulee olla paikan näkyvyyteen nähden laadukasta. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet KL Liikerakennusten korttelialue. II e=0.35 Kortteliosalla on tällä hetkellä rautakauppa, kirpputori ja kuljetusyritys. KL-2 Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa yli 2000 m²:n suuruisen tilaa vievän kaupan yksikön. Päivittäistavarakauppaa saa olla korkeitaan 400 m². Alueella voi olla liikerakentamisen lisäksi myös ympäristöhaittoja tuottamatonta teollisuutta. II e=0.35 Korttelinosalla on tällä hetkellä kodinkoneliike. Rakennustarvikkeita valmistava yritys on suunnitteilla. Alue on tarkoitettu pääasiassa erikoiskaupalla ja tilaa vievälle kaupalle. Tilaa vievää kauppaa voi olla yli 2000 m². Päivittäistavaraa voi olla korkeitaan 400 m² ja muuta vähittäiskauppaa voi olla alle 2000 m² 12

T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. I e=0.25 Alueilla on pienteollisuus yrityksiä. 4.3.2 Muut alueet ET-3 Yhdyskuntateknistä huolto palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Alueelle saa rakentaa tiedon siirtoa palvelevia laitteita ja rakennuksia. EV Suojaviheralue. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Oleva rakennuskanta pääosin säilynee. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole suoria vaikutuksia arvokkaisiin luontoarvoihin tai luontoon. Kaavaalueen maankäyttö on kuitenkin teollista- tai kaupallista toimintaa, joten kaavan mukaisella käytöllä on välillisiä vaikutuksia luontoon erilaisten tarvikkeiden ja tuotteiden tuottamisen ja kuljetusten osalta. 4.4.3 Muut vaikutukset Kaava selkeyttää Pulkkilantien liittymäjärjestelyjä, joten sillä on vaikutusta liikenneturvallisuuteen. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on teollisuusympäristöä ja sijoittuu vilkkaasti liikennöidyn tien varrelle, joten alueella on jonkin verran meluhaittoja. 4.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Ks. kaavakartta ja kohta 4.3. 4.7 Nimistö Kaava-alueelta poistuu kaksi voimassaolevassa kaavassa olevaa katua, Yrittäjäntie ja Jalostajantie. Katuja ei ole rakennettu. Jalostajantie säilyy vielä Kalliotien itäpuolella. 13

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.3 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. 5.4 Toteutuksen seuranta Kaavan toteumista seuraa pääasiassa kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa 19.2.2013 Tapio Tuuttila Mikko Korhonen DI TkK LIITTEET 14