Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Testihenkilö 06.02.2009 1
Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna muihin. Se antaa tietoa myös vahvuuksistamme, asioista jotka kehittyvät meissä ilman suurempia ponnisteluja, olemalla vain oma itsemme. Vahvuuksiemme toinen puoli on heikosti kehittyneet osa-alueemme - asiat, joihin emme kiinnitä normaalisti huomiota. Joskus niiden tiedostamisesta on kuitenkin selvää hyötyä, koska jokainen pystyy kehittämään omia taitojaan myös näissä asioissa. Tässä käytetyn mallin perusideat on muotoillut sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung. Mallissa on neljä ulottuvuutta, joissa jokaisessa on kaksi vaihtoehtoa. Jompikumpi niistä on meille luontaisempi, kuin oikean tai vasemman käden käyttäminen kirjoittaessa. Jungin kuvaamat ulottuvuudet ovat seuraavat: Energian suunta: E Ulospäin suuntautunut I Sisäänpäin suuntautunut Tiedon hankinta: S Luottaa aisteihin N Luottaa intuitioon Päätöksenteko: T Loogiset periaatteet F Henkilökohtaiset arvot Elämäntyyli: J Järjestelmällinen P Spontaani / joustava Vaihtoehtojen (taipumusten) edessä olevat tunnukset tulevat niiden englanninkielisistä vastineista. Niitä käytetään tässä yhteydessä siksi, että ne ovat jo vakiintuneet suomalaiseen kielenkäyttöön (mm. MBTI -mallin kautta) ja ovat sitä kautta monille entuudestaan tuttuja. Tekemiesi valintojen perusteella on saatu luontaista ajattelutyyliäsi kuvaava neljän kirjaimen yhdistelmä, esimerkiksi ESFJ. Jokaisesta ulottuvuudesta on kirjainyhdistelmään otettu se vaihtoehto, joka on sinulla arvioinnin mukaan vahvempi. Seuraavilla sivuilla on sekä graafista että sanallista informaatiota todennäköisestä ajattelutyylistäsi. Ne on laadittu työelämän näkökulmasta. Kyvykkyys Luontainen ajattelutyyli ei kerro kovinkaan paljon siitä, miten kyvykäs olet, vaan ennen kaikkea siitä, mitkä asiat kehittyvät sinussa ilman suurempia ponnisteluja - olemalla vain oma itsesi. Se kertoo myös millaisissa työtehtävissä ja tilanteissa parhaiten viihdyt. Kyvykkyys on laajempi asia kuin taipumukset, koska siihen vaikuttaa taipumusten ohella kaikki elämän aikana hankitut taidot, esimerkiksi sosiaaliset taidot, kielelliset taidot, liikunnalliset taidot ja erilaiset työtaidot. Kyvykkyyttä voi ja kannattaa siis kehittää, taipumuksiin on vaikeampi vaikuttaa. Kyvykkyys on luontaisten taipumusten ja elämässä hankittujen taitojen summa. Tämä analyysi auttaakin sinua tunnistamaan myös niitä ajattelun ja toiminnan osa-alueita, jotka eivät kehity sinussa olemalla vain oma itsesi. KYVYKKYYS = Luontaiset TAIPUMUKSET + Hankitut TAIDOT 2
Luontainen ajattelutyylisi Tekemäsi valintojen perusteella ajattelutaipumustesi voimakkuudet ovat seuraavat: Kpl Energian suunta: E Ulospäin I Sisäänpäin Tiedon hankinta: S Luottaa aisteihin N Luottaa intuitioon Päätöksenteko: T Loogiset periaatteet F Henkilökohtaiset arvot Elämäntyyli: J Järjestelmällinen P Spontaani / joustava Seuraavassa kaavioissa arvioinnin tulos näkyy siten, että jokaisen ulottuvuuden puolivälissä on nollapiste. Heikomman taipumuksen osuus on vähennetty vahvemmasta ja tulos osoittaa jäljelle jäävän vahvemman taipumuksen voimakkuuden. Ulospäin suuntautunut E Luottaa aisteihin S Loogiset periaatteet T Järjestelmällinen J I Sisäänpäin suuntautunut N Luottaa intuitioon F Henkilökohtaiset arvot P Spontaani / joustava Todennäköinen ajattelutyylisi on tekemiesi valintojen perusteella: INTJ / Uudistaja Ajattelutyyli on Jungin mukaan osa persoonaamme. Sitä on siis vaikea, luultavasti mahdoton, muuttaa. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska jokaisessa ajattelutyylissä on omat vahvuutensa ja omat kehittämiskohteensa. Ajattelun kehittyminen tapahtuu Jungin mukaan niin, että opimme tietoisesti hallitsemaan yhä enemmän sen osatekijöitä. Jungin mukaan ajattelu rakentuu kahdesta päätoiminnosta: informaation hankinnasta ja johtopäätösten tekemisestä tämän informaation pohjalta (keskimmäiset ulottuvuudet). Nämä neljä ajatteluun osallistuvaa osatekijää (S, N, T ja F) voivat muodostaa sisäisen reagointihierarkian eli ajattelutyylin 16 eri tavalla. Ajattelutyylin kaksi muuta ulottuvuutta E/I ja J/P ovat luonteeltaan asenteita. Niistä ensimmäinen määrittelee sen onko ajattelumme kehittynein osatekijä luonteeltaan ekstrovertti (ulospäin suuntautunut) vai introvertti (sisäänpäin suuntautunut). Toinen asenneulottuvuus (J/P) kuvaa sitä, millainen on ulkoinen elämäntyylimme: järjestelmällinen (J) vai spontaani (P). Jos J on voimakkaampi kuin P, meistä näkyy selvimmin ulospäin päätösfunktio eli T tai F. Vastaavasti jos P on voimakkaampi kuin J, ulospäin näkyy selvimmin informaatiofunktio eli S tai N. 3
Voivatko taipumukset olla yhtä vahvat? Taipumusteoriassa on olettamus, että taipumukset eivät voi olla yhtä vahvat. Tämä johtuu siitä, että tässä tapauksessa ihminen joutuisi aina tekemään tietoisen valinnan ja päätöksen siitä kumpaa taipumusta hän missäkin tilanteessa käyttää. Se tekisi ajattelusta liian hidasta ja hankalaa. On huomattavasti helpompaa reagoida tilanteisiin jollakin sisäisellä perusmallilla, jota muutetaan vasta siinä tapauksessa, että se ei johda haluttuun lopputulokseen. Mikä vaikeuttaa tunnistamista? Oman ajattelutyylin tunnistaminen on suhteellisen haastava tehtävä. Tämä johtuu siitä, että meillä jokaisella on ainakin kolme erilaista minän muotoa: työminä, ihanneminä ja luontainen minä. - Työminä rakentuu niistä taidoista ja rooleista, joilla pystymme vastaamaan työympäristön ja työnantajan meihin kohdistuviin odotuksiin. - Ihanneminä on meihin tallentunut kuva / käsitys hyvästä ihmisestä. Se heijastaa lähinnä sitä kulttuuria ja arvomaailmaa, jossa olemme kasvaneet ja jossa vaikutamme. - Luontainen minä on joukko persoonallisia taipumuksia, jotka ovat meissä jo pienestä pitäen ja jotka ohjaavat meidän kehitystämme. Monet itseanalyysissä tekemämme valinnat sattuvat varsinkin ensimmäisellä kerralla Työminän puolelle. On ihan tavallista, että ensimmäisessä arvioinnissa tai muussa tunnistamisharjoituksessa, joka tehdään työpaikan organisoimana, varsinkin työminä ja luontainen minä jonkin verran sekoittuvat. Ajattelutyyleistä tehtyihin kuvauksiin tutustumalla saattaa kuitenkin huomata, että se taipumustyyli, jota testi ehdottaa ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Silloin kannattaa tutustua muihin lähellä oleviin ajattelutyyleihin. Lisää tietoa ajattelutyyleistä Ajattelutyyleistä löytyy todella paljon kirjallista materiaalia ja tutkimuksia. Netistä niitä voi hakea esimerkiksi tunnuksilla ajattelutyyli, MBTI tai Keirsey. Aiheesta on julkaistu tuhansia kirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia, suurin osa USA:ssa. Tämän arvioinnin pääkehittäjä Kari Helin on myös tehnyt teemasta oppikirjan, Ihmisten ERILAISUUS - 16 tyyppiä työelämässä. Sitä on saatavissa Innotiimistä sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista. Lisää tietoa ajattelutyyleistä (esimerkiksi eri ajattelutyylien kuvaukset) löytyy osoitteesta www.nettivalmentaja.com. 4
SOVELLUTUKSIA eli taipumusten heijastuksia 1. Luontainen kyvykkyytesi Luontaista kyvykkyyttä on useampaa tyyppiä. Tekemiesi valintojen perusteella sinun luontainen kyvykkyysprofiilisi on seuraava: Kyvykkyyden laji Vastaavat Voimakkuus taipumukset Operatiivinen ST 5/14 Sosiaalinen SF 0/14 Strateginen NT 12/14 Uudistava NF 7/14 Korkean operatiivisen kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaimmillaan asioiden käytännön organisaattoreina ja ongelmien ratkaisijoita. Korkean sosiaalinen kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaimmillaan asiakaspalvelijoina, kasvattajina, hoitajina ja muiden viihdyttäjinä. Korkean strategisen kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaillaan toimintojen uudistajina eli muutosten suunnittelijoina ja käynnistäjinä. Korkean uudistavan kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaimmillaan työyhteisöjen kehittäjinä, ihmisten valmentajina ja ristiriitojen sovittelijoina. 2. Luontaiset taipumuksesi johtamisessa Sisäiset taipumukset vaikuttavat tapaamme johtaa sitä kautta, että kiinnitämme luonnostaan enemmän huomiota asioihin, jotka hallitsevat ajatteluamme ja jätämme vähäisemmälle huomiolle asiat, joissa luontaiset taipumuksemme ovat vähäiset. Tämän erittelyn taustalla on prof. David Keirseyn luonnemalli. Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on taipumus suosia johtamisessa eri rooleja seuraavalla tavalla: Rooli Vastaavat Voimakkuus johtamisessa taipumukset Varmistaja SJ 5/14 Reagoija SP 1/14 Tehostaja NT 12/14 Valmentaja NF 7/14 Varmistajat (SJ) ovat luonnostaan hyviä suoritusten johtajia. He kantavat erityistä huolta siitä, että sovitut asiat tulevat tehtyä annetussa aikataulussa ja että asetetut tavoitteet saavutetaan. Reagoijat (SP) ovat ennen kaikkea hyviä junailemaan (hoitamaan, ratkomaan) monia asioita samanaikaisesti. Heillä riittää ulkoista huomiokykyä useampaan suuntaan. Tehostajat (NT) ovat perinteisten toimintamallien kyseenalaistajia ja uudistajia. He haluavat parantaa ennen kaikkea organisaation kilpailukykyä. Valmentajat (NF) ovat ennen kaikkea organisaation sisäisen toiminnan ja henkilöstön kehittäjiä. Yhteistyö, sitoutuminen ja osaaminen ovat heidän lempiteemojaan. 5
3. Luontaiset roolisi muutoksissa Ihmisillä on taipumus olla aktiivinen muutoksen eri vaiheissa. He aktivoituvat eniten silloin kun muutos on sellaisessa vaiheessa, joka kuuluu heidän luontaiselle mukavuusalueelleen. Rooli Vastaavat Voimakkuus muutoksessa taipumukset Visionääri IN 13/14 Käynnistäjä EN 7/14 Toimeenpanija ES 0/14 Loppuun viejä IS 6/14 Visionäärit (IN) ovat hiljaisia näkijöitä, joilla on kyky elää edellä aikaansa. Se johtuu lähinnä N-taipumuksen ja introvertin mielenlaadun yhdistelmästä. He luovat suuntaviivat lähes kaikille uudistuksille. Käynnistäjät (EN) rakastavat muutoshaasteita. He eivät epäröi lähteä liikkeelle, kun heillä on jonkinlainen suunnitelma ja näkemys suunnasta. Käynnistäjät motivoivat ja haastavat ihmisiä mukaan muutoksiin. Toimeenpanijat (ES) ovat suoraviivaisia asioiden toteuttajia. He ottavat spontaanisti kantaa asioihin ja reagoivat usein nopeammin kuin ajattelevat. Toimeenpanijat vievät muutokset käytännön tasolle. Loppuun viejät (IS) ovat eräänlaisia muutoksen ankkureita. He syttyvät suhteellisen hitaasti uusille asioille, mutta vievät käytäntöön ja vakiinnuttavat ne asiat, joihin ovat mukaan lähteneet. 4. Innovaatiotyyli Innovaatioiden synnyttämiseen tarvitaan monenlaisten ihmisten rakentavaa yhteistyötä. Pitää olla niitä, jotka synnyttävät uusia ideoita sekä niitä jotka vievät ideoita käytäntöön. Lisäksi jotkut luovat asioita mieluummin yksin, jotkut toiset taas yhdessä. Tekemiesi valintojen perusteella sinun innovaatiotyylisi painottuu seuraavasti. Taipumus Miten päätellään Voimakkuus Ideoija NP 7/49 Visionääri NJ 35/49 Konkretisoija SP 0/49 Toteuttaja SJ 0/49 Ideoija tarvitsee innovointiin ulkoisia virikkeitä, esimerkiksi muita idearikkaita ihmisiä tai vähintään hyvän kirjan. Hän huomaa helposti eri asioiden ja ideoiden välisiä yhteyksiä ja osaa rakentaa niistä jotakin uutta. Vuorovaikutus on ideoiden syntyyn ja jalostumiseen erittäin ratkaisevaa. Visionääri tarvitsee innovointiin ennen kaikkea ajattelurauhaa, koska hän ammentaa ideansa lähinnä omista kokemuksista, havainnoista ja tavoitteista. Visionäärin luova ajattelu tapahtuu lähinnä omassa päässä, ei niinkään vuorovaikutuksessa. Konkretisoija on hyvä muokkaamaan näkemiään ja kuulemiaan ideoita käytännölliseen muotoon. Mieluiten hän tekee sitä yhdessä muiden kanssa. Hänen luovuutensa on astetta konkreettisempaa kuin ideoijan ja visionäärin. Toteuttaja on hyvä organisaattori eli osaa panna asioita toimeksi. Päätösten tekemisessä hän on yleensä nopea. Uusien ideoiden hakemiseen ja kehittelyyn toteuttajalla löytyy motivaatiota vain silloin kun hänellä on joku selkeä ongelma. 6
5. Taipumuksesi ajankäytössä Aika on monille yhä kriittisempi resurssi, varsinkin työelämässä. Siihen, mihin meillä kuluu ja riittää aikaa, kuvastaa sekä meidän arvojamme että taipumuksiamme. Alla asiaa on jäsennetty neljän roolin kautta. Roolin nimi Korostuvat Voimakkuus taipumukset Tehokas organisaattori TJ 25/49 Perinpohjainen selvittäjä TP 5/49 Luotettava huolehtija FJ 0/49 Arvojen puolustaja FP 0/49 Tehokas organisaattori (TJ) Organisaattorin päähuomio on asioiden tehokkaassa hoitamisessa. Tavoitteena on saada asiat sujumaan laaditussa ja luvatussa aikataulussa. Yleensä organisaattorit laativat melko kireitä aikatauluja, mutta heidän kunnia-asia on pysyä niissä. Organisaattori tinkii mieluummin laadusta ja vaihtoehdoista kuin aikataulusta. Perinpohjainen selvittäjä (TP) Tässäkin roolissa päähuomio on asioissa, ei ihmisissä. Tavoitteena on selvittää asiat aina perinpohjaisesti ennen päätöksiä tai yhteenvetojen tekemistä. Tätä roolia suosivat ihmiset tinkivät mieluummin aikatauluista kuin selvitysten laadusta. Heille laadittu aikataulu on vain ohjeellinen, ei ajankäyttöä voimakkaimmin ohjaava tekijä. Luotettava huolehtija (FJ) Tähän rooliin taipuvaisen henkilön suuri arvo on luotettavuus: hän ei halua kuulla että joku arvostelee negatiivisesti hänen tekemisiään. Tästä syystä hänestä kehittyy hyvä oman ajankäytön suunnittelija. Liian kireäksi asetetut aikataulut saattaisivat johtaa tilanteeseen, jota hän kaikin keinoin yrittää välttää: muille annettujen lupausten pettäminen. Arvojen puolustaja (FP) Omat arvot vaikuttavat voimakkaimmin tätä roolia suosivan henkilön ajankäyttöön. Hän hoitaa hyvin ja ajoissa asiat, jotka hän kokee tärkeiksi. Vähemmän tärkeiksi kokemansa asiat hän hoitaa viime tingassa ja usein `vasemmalla kädellä. Tällaisen ihmisen ajankäyttöön on suhteellisen vaikea ulkopuolelta vaikuttaa. Työelämän näkökulma Työelämä arvostaa tehtyjen sopimusten noudattamista. Laadittu aikataulu on aina yksi sopimuksen muoto. Jos yksi henkilö myöhästyy omassa aikataulussaan, se saattaa vaikuttaa haitallisesti monen muun henkilön aikatauluihin. Työelämän arvostukset näkyvät konkreettisesti esimiesten ja johtajien valinnoissa. Johtajista yli 80 % ja esimiehistä yli 70 % omaa (CCL:n selvitysten mukaan) J-taipumuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että P-ihmisille ajankäyttö on selvästi suurempi haaste kuin J-ihmisille. Monissa muissa asioissa (esimerkiksi luovassa ajattelussa) asia on päinvastoin. 7
6. Yhteys värityyppeihin Yksi suosittu luonteiden jäsentämismalli on jakaa ihmiset neljään värityyppiin: punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Tekemiesi valintojen perusteella sinun `värikarttasi on seuraava: Luonneväri Punainen Sininen Keltainen Vihreä Eniten vaikuttavat valinnat ET IT EF IF Värien voimakkuus Punainen luonne on ulospäin suuntautunut ja omia mielipiteitään selkeästi ilmaiseva. Hän ottaa mielellään kantaa asioihin ja pyrkii vaikuttamaan muihin lähinnä puhumalla. Hän on luonteeltaan johtaja. Punaiselta saa helposti palautetta, varsinkin kriittistä. Vaikka punainen on luonteeltaan väittelijä, hän on valmis muuttamaan kantaansa, jos kuulee joltakin riittävän järkevät perustelut. Sininen luonne on harkitseva ja analyyttinen. Hän pyrkii vaikuttamaan asioiden kulkuun lähinnä hyvällä suunnittelulla ja oikea-aikaisilla mielipiteiden esiin tuomisilla. Sininen on luonteeltaan analyytikko ja taktikko. Hänen luonteessaan on samanlaista selkeyttä ja määrätietoisuutta kuin punaisessa, mutta hän ei tuo sitä yhtä avoimesti esille. Keltainen luonne on ulospäin suuntautunut ja hyväntahtoinen. Hänkin ottaa punaisen tavoin mielellään kantaa asioihin, mutta rakentavalla tyylillä. Keltainen on luonteeltaan kannustaja. Häneltä saa helposti palautetta, joka on pääsääntöisesti kannustavaa. Korjaavan palautteen antaminen on keltaiselle vaikeaa, vastoin hänen perusluonnettaan. Vihreä luonne on sinisen ja keltaisen risteytys: siinä on samanlaista syvällistä harkintaa kuin sinisessä ja samanlaista hyväntahtoisuutta kuin keltaisessa. Vihreille tärkeitä asioita ovat ennen kaikkea henkilökohtaiset arvot. Siksi vihreän on vaikea työskennellä organisaatiossa, jonka (todellinen) arvomaailma on hänen omien arvojensa vastainen. (Värien voimakkuus lasketaan taipumusvalintojen tulona eli esimerkiksi punaisen luonteen voimakkuus on E-valinnat x T-valinnat. Yksittäisen värin maksimivoimakkuus on 7 x 7 = 49 ja minimivoimakkuus 0). Kuvaus mahdollisesta ajattelutyylistäsi Kahdella viimeisellä sivulla on kuvaus yhdestä ajattelutyylistä, joka saattaa olla sinun todellinen ajattelutyylisi, varsinkin jos taipumusten erot olivat selkeät. On kuitenkin mahdollista, että tämä ensimmäinen analyysi antoi sinulle vain luontaisen ajattelutyylisi ja työminäsi yhdistelmän. Tällöin todellisen ajattelutyylisi löytämistä voi edistää se, että otat kopiot 2-4 mahdollisesta tyylistä ja annat ne luettavaksi muutamalle tutulle henkilölle. Jos kaikki päätyvät samaan kuvaukseen, se on todennäköisesti oikea. Toinen mahdollisuus on pyytää näitä tuttuja tekemään sinusta ulkoinen LTA -analyysi. Siitä saat lisää tietoa Nettivalmentajasta. 8
INTJ / Uudistaja 1. Erottuvat ominaisuudet INTJ:n muista ajattelutyyleistä selvimmin erottuvat ominaisuudet ovat ajattelun omaperäisyys ja teoreettisuus sekä voimakastahtoisuus. INTJ:t ovat vallitsevien totuuksien (paradigmojen) kyseenalaistajia ja uudistajia. Monet uudistukset lähtevät liikkeelle tämän luonnetyypin ajattelusta. 2. Taipumusten voimakkuus ja suunta Alla olevasta taulukosta näkyvät INTJ -tyylin ajattelufunktioiden voimakkuusjärjestys ja suunta. Osatekijöiden Osatekijä Suunta Tunnus voimakkuus (MBTI) Voimakkain / hallitseva Intuitio Sisään Ni Toiseksi voimakkain Logiikka Ulos Te Kolmas Tunne F Heikoin Aistit Ulos Se 3. Heijastuksia ajatteluun ja toimintaan Kun sisäänpäin suuntautuva intuitio (Ni) on ajattelua voimakkaimmin hallitseva funktio, ihminen käyttää mieluiten aikaa ja energiaa omien ideoidensa ja oivallustensa (yksin tapahtuvaan) työstämiseen. Ajattelun toiseksi voimakkain tekijä on ulospäin suuntautuva logiikka (Te). Tämä vaikuttaa siihen, että INTJ:llä on normaalia parempi kyky sekä perustella että panna toimeksi omia ideoitaan. Lempinimi Uudistaja kuvaa hyvin tätä taipumusyhdistelmää. 4. Luontaiset vahvuudet Tyylin luontaiset vahvuudet perustuvat ajattelua hallitsevaan funktioon sekä sitä tukevaan kakkosfunktioon. INTJ:llä vahvin funktio (Ni) ilmenee kykynä nähdä ja aavistaa sellaisia asioita, joita ei tavallisilla silmillä näe. Sisäisellä intuitiolla on voimakas kytkentä alitajuntaan, jossa luovat prosessimme pääsääntöisesti tapahtuvat. Ajattelun toiseksi voimakkain funktio on ulospäin suuntautuva logiikka (Te). Tämä vaikuttaa siihen, että INTJ osaa sekä hyvin perustella ideoitaan että miettiä, miten ne voidaan käytännössä toteuttaa. 5. Heikompien funktioiden vaikutuksia Funktioiden järjestyksestä voidaan päätellä myös, mitä synnynnäisiä heikkouksia tällä ajatustyylillä on. Koska INTJ:llä aistiminen (Se) on ajattelun heikoin funktio, ulkoinen huomiokyky ja yksityiskohtien (nimien, päivämäärien, jne.) muistaminen saattaa muuttua todella vaikeaksi. Ihminen alkaa elää ja viihtyä omassa sisäisessä maailmassaan. Tästä voi olla seurauksena, että INTJ alkaa uskoa vain omiin ideoihinsa. 6. Luontainen johtamistyyli INTJ:n perustyyli johtamisessa on Innovaattori (NT). Huomio kiinnittyy lähinnä uudistuksiin ja muutoksiin. Niissä INTJ onkin tehokkaimmillaan. Päätökset hän tekee melko nopeasti, omiin ideoihinsa ja visioihinsa luottaen. Omaan organisaatioonsa INTJ yleensä sitoutuu voimakkaasti, edellyttäen että hänellä on siinä rooli, jossa hän voi toteuttaa itseään. Johtajana INTJ kiinnittää eniten huomiota strategioihin ja toimintojen uudistamiseen. Johtamisessa huonoimmalle huomiolle jääviä osa-alueita ovat ihmisten ja päivittäisten suoritusten johtaminen. 7. Vaikeat yhteistyökumppanit Vaikeimpia yhteistyökumppaneita INTJ:lle ovat hitaat ja rajoittavat ihmiset. Ensimmäiset eli hitaat siksi, että INTJ:t ovat itse nopeita päätöksentekijöitä (TJ -taipumus). INTJ ärsyyntyy, kun muut eivät ymmärrä ja arvosta heidän hyviä ideoitaan. Rajoittavat ihmiset ovat INTJ:lle hankalia siksi, että hänellä on normaalia suurempi itsenäisyyden tarve. Vapaus - sekä ajattelun että toiminnan vapaus - on INTJ:lle tärkeä arvo. Rajoittavat ihmiset loukkaavat sitä. 9
8. Stressaavia tilanteita INTJ:lle stressaavimpia ovat tilanteet, joissa asioita pitää hoitaa joidenkin tiettyjen mallien ja sääntöjen mukaan. INTJ:n aistit ja huomiokyky väsyvät nopeasti ja tarkkaavaisuus heikkenee. Alkaa tulla huolimattomuudesta johtuvia virheitä. INTJ:n isot aivot (voimakkaimmat funktiot) heräävät eloon vasta uusien haasteiden edessä. 9. Stressikäyttäytyminen Kun ihminen kovasti väsyy, hän alkaa helposti ajatella ja käyttäytyä tavalla, joka on hänen perusluonteelleen vierasta. MBTI -teoriassa tämä muutos selitetään niin, että alamme stressin pitkittyessä, kun vahvimmat funktiomme ovat ylirasittuneita, toimia persoonallisuutemme heikoimmin kehittyneillä funktioilla (3. ja 4. funktio). INTJ:n kohdalla ne ovat aistiminen (S) ja tunne (F). Väsyttyään ja epäonnistuttuaan INTJ, jonka itseluottamus on normaalioloissa hyvinkin vahva, saattaa käydä epävarmaksi ja herkkätunteiseksi. Samoin voi käydä myös itsehillinnän kanssa, joka on INTJ:llä normaalioloissa hyvä. Väsymyksen myötä se saattaa pettää, ja sisälle patoutunut paine purkautua hyvinkin rumalla tavalla. Kolmas stressikäyttäytymisen muoto voi olla aistien ylenmääräinen kuormittaminen syömällä, juomalla, urheilemalla tai vaikka TV:tä katselemalla. Kun väsymys (stressi) hellittää, INTJ palautuu omaan perustyyliinsä, eli hallitsevien funktioiden käyttämiseen. 10. Palautetyyli INTJ elää paljon omien ideoidensa maailmoissa ja unohtaa antaa muille palautetta. Toinen syy palautteen niukkuuteen on, että INTJ luottaa omiin ideoihinsa niin paljon, ettei hän tarvitse eikä pyydä muiden palautetta. 11. Kehityshaasteita Jokaiseen ajattelutyyliin liittyy omia kehityshaasteitaan, jotka kytkeytyvät joko hallitsevan funktiomme ylivoimakkaaseen suosimiseen tai kolmannen ja neljännen funktion vähäiseen käyttöön. Alla kuvatut kehityshaasteet ovat vain kyseisen ajattelutyylin yleisiä kehityshaasteita. Voi hyvinkin olla, että henkilö on jo aikaisemmin tiedostanut ne tai osan niistä ja harjoitellut taitoja, joilla hän osaa taitavasti kiertää nuo luontaiseen tyyliinsä liittyvät sudenkuopat. INTJ:n yksi luontainen kehityshaaste on oppia paremmin kuuntelemaan muita ihmisiä etenkin heidän ideoitaan ja näkemyksiään asioista. Kuuntelu on INTJ:lle myös keino tulla pois omasta maailmastaan, jossa hän mielellään viihtyy. Toinen INTJ:lle tyypillinen kehityshaaste on oppia sitouttamaan muita omiin ideoihin. Tämän haasteen tärkeyttä voidaan perustella sillä, että INTJ:llä on normaalisti paljon uusia ja hyviä ideoita. Ne jäävät toteuttamatta, ellei hän saa muita mukaan niiden toteuttamiseen. 12. Ajattelutyylin yleisyys INTJ -taipumusyhdistelmä on noin 2 %:lla USA:n väestöstä. Esimiehistä tämän ajattelutyylin edustajia on kuitenkin noin 10 % eli INTJ.llä on erittäin suuri todennäköisyys päätyä esimieheksi tai johtajaksi. Vastaavia prosentteja ei ole saatavissa Suomesta, mutta Innotiimin kokemukset ovat hyvin samansuuntaiset. Lopuksi Kannattaa vielä korostaa, ettei mikään ajattelutyyli ole sinänsä muita tyylejä parempi tai huonompi, vaan erot syntyvät lähinnä erilaisissa tilanteissa. Jokaista tyyliä edustavien kohdalla on tunnistettavissa tilanteita ja tehtäviä, joissa he ovat luontaisesti hyviä, sekä tilanteita ja tehtäviä, jotka ovat heille luontaisesti vaikeita ja ahdistavia. Suurin kehityspotentiaalimme ihmisinä ja esimiehinä liittyy tilanteisiin ja ihmisiin, jotka ovat meille vaikeita. 10