Ihmisten erilaisuus ryhmän toiminnassa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisten erilaisuus ryhmän toiminnassa"

Kalevi Kivelä
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ihmisten erilaisuus ryhmän toiminnassa - Hyvistä yksilöistä toimiva työryhmä Aki Miettinen

2 Vuorovaikutustyylit Voimakastahtoinen ET IT Ekstrovertti Introvertti EF IF Hyväntahtoinen

3 Energinen Suoraviivainen Tavoitteellinen Itsevarma Voimakastahtoinen Jämäkkä Äänekäs Hallitseva Käskyttävä

4 Suunnitelmallinen Perusteellinen Hillitty Harkitseva Tarkkaileva Tutkiva Faktinen Vetäytyvä Asiantunteva

5 Ystävällinen Kärsivällinen Leppoisa Pehmeä Rauhallinen Sovitteleva Lohduttava Harkitseva Sopeutuva

6 Avoin Innostunut Idearikas Vuorovaikutteinen Vikkelä Kekseliäs Luova Seikkaileva Kokeileva Eläytyvä

7 Ryhmien työkäyttäytyminen (myös yksilöiden) Työryhmillä (sekä yksilöillä) on taipumus käyttää aikaa asioihin, jotka tuntuvat KIIREELLISILTÄ (päälle kaatuvat asiat) joita on MUKAVA hoitaa (omat mukavuusalueet) joita OSATAAN hoitaa hyvin (hallinnan tunne)

8 Tukevatko taipumukset tehtävien hoitoa? Kivat hommat T S N Taipumukset ryhmässä Tehtävien luonne F Kuka hoitaa?

9 Luontaiset kiinnostuksen alueet Operatiivinen Palvelutoiminta Ihmisten Asioiden Toiminta Kehittäminen Kehittäminen Eevamaria Maija Marjo Lasse Minna Pekka Kalle Anu Ville Toni Karri

10 Energian suunta E (ulospäin suuntautuminen) Jos E on vahva: Työryhmä pitää mielellään paljon palavereita, virallisia ja epävirallisia. Työskentely niissä on spontaania, mutta palavereihin valmistaudutaan useinkin huonosti. I (sisäänpäin suuntautuminen) Jos I on vahva: Kaikki hoitavat helposti vain omia työtehtäviään. Muille niistä kerrotaan vain pakolliset asiat. Yhteiset palaverit ovat luonteeltaan hyvinkin informatiivisia. 55,7 % 44,3 %

11 Informaation hankinta, kehittämisen fokus S (tosiasiallinen) N (intuitiivinen) Keskustelujen ja tekemisten painopiste on käytännön asioissa. Uusia ideoita esiintyy vähän ja vain harvoja niistä viedään kehityshankkeiksi. 39,0 % Kiinnostuksen painopiste on uusissa ideoissa ja kehityshankkeissa. Uusia ajatuksia esiintyy paljon, mutta suurin osa niistä jää ideoiden tai suunnitelmien asteelle. Asioita ei viedä loppuun asti. 61,0 %

12 Päätöksenteko T (looginen) F (arvot, tunteet) Ryhmän kommunikointi tapahtuu valtaosin älyllisellä tasolla. Sille ovat tyypillistä analyysit, suunnitelmat ja kritiikki. Tunneasiat voivat jäädä helposti takaalalle. Arvoasiat korostuvat; sekä yhteiset arvot että henkilökohtaiset arvot otetaan huomioon. Myönteisiä tunteita näytetään avoimesti ja positiivisen palautteen antaminen on yleistä. Kielteisen palautteen antaminen sen sijaan on ryhmälle vaikeaa. 60,9 % 39,1 %

13 Työskentelytapa J (järjestelmällinen) P (spontaani) Ryhmä tekee päätöksiä nopeasti ja pystyy sopimaan, miten mennään eteenpäin (kuka, mitä, milloin). Aikataulut ovat kireitä ja niitä yritetään noudattaa. Useiden päätösvaihtoehtojen miettimiselle ja joustavuudelle ryhmässä on sen sijaan hyvin vähän tilaa. 58,4 % Toiminta on spontaania ja luovaa. Sääntöjä on vähän ja nekin muuttuvat helposti. Asioita selvitetään ja ideoidaan hyvin, mutta päätösten ja suunnitelmien tekeminen on vaikeaa. 41,6 %

Tulkintaa Taipumuksiltaan heterogeeniset ryhmät

pystyvät tekemään luovempia päätöksiä kuin

Taipumuksiltaan homogeeniset ryhmät saavat

14 Tulkintaa Taipumuksiltaan heterogeeniset ryhmät kokevat enemmän vaikeuksia yhteistyössä, mutta pystyvät tekemään luovempia päätöksiä kuin homogeeniset ryhmät. Taipumuksiltaan homogeeniset ryhmät saavat helposti aikaan yhteisiä päätöksiä, mutta tehtyjen päätösten laatutaso ei ole niin hyvä kuin voisi.

15 Taipumusrakenne ja uudistaminen Ryhmien luontainen uudistamiskyky on sidoksissa niiden taipumusrakenteeseen. Uudistamisessa tarvitaan sekä uusia ideoita että kykyä viedä niitä käytäntöön. S-funktio N-funktio Ideoiden konkretisointi ja hyödyntäminen Uusien ideoiden ja mahdollisuuksien löytäminen "N osaa muuttaa rahaa ideoiksi ja S ideoita rahaksi". J-taipumus Järjestelmällinen eteneminen (päätöksiä, suunnitelmia) P-taipumus Joustavuus eri vaihtoehtojen suhteen (useiden vaihtoehtojen etsiminen)

Uudistamisen roolit Innovointi (NP) Innovointi on luovaa, vanhoja tottumuksia kyseenalaistavaa ajattelua. Se onnistuu parhaiten N- ja P-taipumusten yhdistelmällä (ENTP, ENFP, INTP, INFP).

Yhdistelmä voi olla joko samassa henkilössä (INTJ, ENTJ, INFJ, ENFJ) tai syntyä useamman henkilön (esimerkiksi INTP ja ESTJ) rakentavana yhteistyönä.

16 Uudistamisen roolit Innovointi (NP) Innovointi on luovaa, vanhoja tottumuksia kyseenalaistavaa ajattelua. Se onnistuu parhaiten N- ja P-taipumusten yhdistelmällä (ENTP, ENFP, INTP, INFP). Visiointi (NJ) Visiointi on hyvin päämäärätietoista ideoiden kehittelyä. Siinä tarvitaan ennen kaikkea N- ja J-taipumuksia. Yhdistelmä voi olla joko samassa henkilössä (INTJ, ENTJ, INFJ, ENFJ) tai syntyä useamman henkilön (esimerkiksi INTP ja ESTJ) rakentavana yhteistyönä. Konkretisointi (SP) Konkretisointi on ideoiden muokkaamista käytännön ratkaisumalleiksi. S vie asioita käytännölliseen suuntaan ja P pitää vaihtoehtoja yllä. Henkilöillä, joilla esiintyy SPtaipumusyhdistelmä (ESTP, ISTP, ESFP, ISFP), on luonnostaan hyvä taipumus asioiden konkretisointiin. Toteuttaminen (SJ) Toteuttaminen tarkoittaa uudistamistyössä kehityshankkeiden loppuun viemistä. Parhaiten se onnistuu S- ja J-taipumusten yhteistyönä. Luontaisesti hyviä asioiden loppuun viejiä ovat ISTJ, ISFJ, ESTJ ja ESFJ. 24,7 % 30,5 % 19,5 % 25,3 %

17 Ryhmän jäsenten rooli uudistajina ISTJ Varmistaja ISFJ Huolehtija INFJ Neuvonantaja INTJ Uudistaja Vastuullinen Luotettava, lojaali Luova ajattelija Itsenäinen ajattelija Vie asiat loppuun Hyvä muisti päättäväinen Voimakas tahto Eeva Maiju Marjo ISTP Teknikko ISFP Taiteilija INFP Idealisti INTP Arkkitehti Taitava käsistään Esteettinen Selkeät omat arvot Analyyttinen Spontaani, joustava Avulias Ihmisten kehittäjä Oppii nopeasti Lasse Miisa ESTP Yrittäjä ESFP Palvelija ENFP Kannustaja ENTP Kehittäjä Myyntihenkinen Spontaani, joustava Yhteistyökykyinen Oppimishaluinen ongelmanratkaisija Esteettinen Spontaani, idearikas Hyvä improvisoija Pekka Kalle ESTJ Organisoija ESFJ Harmonisoija ENFJ Vaikuttaja ENTJ Muutosjohtaja Suorasukainen Yhteistyökykyinen Ystävällinen Kunnianhimoinen Taitava organisoija Käytännöllinen Vakuuttava Johtajatyyppi! Annu Ville Joni Kari Toteuttaja (SJ) Konkretisoija (SP) Visionääri (NJ) Ideoija (NP)

18 Ryhmän tehtävien priorisointi -mitä pitäisi ryhmänä saada aikaan? Yksilötehtävä Seuraavassa on listattu kahdeksan erilaista tehtävä-/ kehitysaluetta. Ne painottuvat erilaisissa työryhmissä hieman eri tavoilla. Jokaisen ryhmän jäsenen tehtävänä on asettaa nämä 8 tehtäväaluetta omassa mielessään tärkeysjärjestykseen siten, että omalle ryhmälle tärkein tehtävä saa 8 pistettä, seuraavaksi tärkein 7 pistettä jne. Vähiten tärkeä saa 1 pisteen. Tarkastelun aikajänne on tuleva vuosi. Tehtävien joukossa on sekä operatiivisia tehtäviä että kehitystehtäviä.

19 Tärkeys (1-8)/tehtäväalue ST A. Töiden, työnjaon suunnittelu ja resursointi B. Suunniteltujen työtehtävien hoitaminen ja ryhmän sisäinen tehtävän jako SF C. Asiakkaiden ja/tai yhteistyökumppaneiden palveleminen D. Kollegoiden ja alaisten auttaminen ja tukeminen E. Toiminnan tehostaminen ja uudistaminen NT F. Tuotteiden, palvelujen ja konseptien kehittäminen ja parantaminen G. Ihmisten osaamisen ja jaksaminen kehittäminen NF H. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen

20 Tehtävä 2 priorisointi pienryhmissä Ryhmä jakautuu 2-3 hengen pienryhmiin. Asettakaa tehtäväalueet (A-H) tärkeysjärjestykseen samalla tavalla kuin yksilövaiheessa: tärkein saa 8 pistettä, seuraavaksi tärkein 7 pistettä jne. Aikaa on 15 minuuttia.

21 Tehtävä 3 koko ryhmän yhteinen tärkeysjärjestys Lopuksi pienryhmien näkemykset yhdistetään laskemalla yhteen pienryhmien eri tehtäväalueille antamat tärkeyspisteet. Esim. Ryhmä 1: A+B: 10 C+D: 7 E+F: 14 G+H: 5 Jne Lopputulos edustaa ryhmän yhteistä näkemystä tehtävien tärkeysjärjestyksestä.

5 10 0 0 0 26 24 % 13,6 % Asioiden kehittäminen (NT) E+F 9 9 8 0 0 0 26 24 % 36,4 % Ihmisten kehittäminen

22 R1 R2 R3 R4 R5 R6 Yht. %-osuudet LTA-tulos Operatiivinen toiminta (ST) A+B % 29,9 % Palvelutoiminta (SF) C+D % 13,6 % Asioiden kehittäminen (NT) E+F % 36,4 % Ihmisten kehittäminen (NF) G+H % 20,1 % Yhteensä % 100,0 % Operat. Palvelut. Asioiden keh Ihmisten keh. 36,4 % 29,9 % 30 % 22 % 24 % 24 % 20,1 % %-osuudet LTA-tulos 13,6 %

Samankaltaiset tiedostot

Demo 19.08.2011. Vastaajia raportilla: 12

Demo 19.08.2011. Vastaajia raportilla: 12 Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Demo 19.08.2011 Vastaajia raportilla: 12 1 Analyysin