Yleiskaavan mukaista täydennysrakentamista, Hämevaara 3 - Rakentamisohje, 27.11.2012 Liittyy asemakaavan nro 110400 Esitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 23.8.2012 Esitelty rakennuslupajaoksessa 27.11.2012 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 Vantaa http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto, Kaupunkisuunnittelu R00112 Lisätietoa: Aluearkkitehti Timo Kallaluoto, puh 09-8392 2675, sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi tai Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala, puh: 09-8392 2238, Sähköposti: johanna.rajala@vantaa.fi Kuvat: Kuva 1 (kannen julkisivukaaviot), kuvat 5 j a 6, liitteet 2,4 ja 5, Arkkit ehdit Anttila & Rusanen Oy/ Kuvat 12, 23. Veg Tech, Envire Oy/ Kuva 33 ja liite 6. Petri Eurasto/ Kuvat 22, 29, 36-38. Laura Muukka/ Liite 3. Sito/ Muut kuvat, kaaviot ja piirrokset: Johanna Rajala/ kaupunkisuunnittelu Sisällysluettelo s ivu: 1 Yleistä x 2. Korttelialueita koskevat rakentamisohjeet x Asuinkerrostalojen korttelialue AK x Mitoitus ja rakennusoikeus x Arkkitehtuuri x Materiaalit ja värit x Katto x Melu x Taide osana asuinympäristöä x Tekniset tilat, varastot ja jätteiden keräys x Autopaikat x Pihat x Hulevedet x Liitteet 1. asemakaavakartta ja asemakaavamääräykset 2. Asemapiirustus, 1:1500 3. liikennesuunnitelmat: katukartta 4. julkisivut 5. leikkaukset 2
1 Yleistä Hämevaara 3 asem akaava 110400 koskee yleiskaavan täydennysrakentamisaluetta Hämevaarassa. Kaava-alue sijaitsee Hämevaaran kaupunginosassa. Pohjoisessa aluetta rajaa Rajatorpantie, idässä voimalinjat sekä lännessä ja etelässä Hämeenkyläntie. Kaupungin maanomistuksessa oleva suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin avointa peltoaluetta. Alue on yleiskaavassa t iivistä ja matalaa asuinrakentamista, merkinnällä A2. Asemakaavassa alueelle on osoitettu 9300 kem2 2-6-kerroksista asuinrakentamista. Asemakaava on suunniteltu yhdessä Rajatorpantien pohjoispuoleisen täydennysrakentamisalueen kanssa (Pähkinärinne 4 asemakaava, A2- tiivis ja matala alue yleiskaavassa), koska ne muodostavat kokonaisuuden Raj atorpantien kummallekin puolin. Suunnittelun laadullisissa tavoitteissa on painotettu yhteisöllisyyttä ja erilaista kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävää kehitystä edistetään muun muassa hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä. Tontinluovutusehdoissa tullaan edellyttämään, että ostaja noudattaa suunnittelussa ja rakentamisessa asemakaavan lisäksi rakentamisohjetta. Rakentamisohje on koottu kaupunkisuunnittelussa ja se kos kee kaavan korttelialueita. Viitesuunnitelmat on t ehty Arkkitehtitoimisto Anttila & R usasen sekä m aisemaarkkitehti Petri Euraston toimesta. Rakentam isohjeen tavoitteena on luoda suunnitt elulle laatukriteerit. Tarkoituksena on ohjeistaa ja havainnollistaa asemakaavamääräyksiä (esitetty harmaissa kehyksissä) esimerkkikuvien ja teksti n avulla. Esimerkkivalokuvat ovat viitteellisiä. Rakentamisohjeen hyväksyy ympäristövalvontalautakunnan alainen rakennuslupajaosto Raja. Hyväksymisen jälkeen se saatetaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan tiedoksi. Rakentamisohjeita ovat olleet kokoamassa tai kommentoimassa seuraavat henkilöt: aluearkkitehti Timo Kallaluoto/ KS (Kaupunkisuunnittelu) asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala/ KS maisema-arkkitehti Laura Muukka/ KS lupa-arkkitehti Matti Kärki/ Rava liikenneinsinööri Jaana Virtanen/ Kuntek liikenneinsinööri Pirjo Salo/ Kuntek suunnitteluinsinööri Marika Orava/ Kuntek maisema-arkkitehti Heidi Burjam/ Kuntek asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme/ YPA asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson/ YPA arkkitehti Jesse Anttila/ Anttila & Rusanen Arkkitehdit arkkitehti Anne Viisteensaari/ Anttila & Rusanen Arkkitehdit rakennuttajapäällikkö Timo Petäjistö/ VAV-asunnot kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto/ VAV-asunnot Rakennuttajakonsultti Tuomo Saari johtaja Markku Hainari/ TA-Rakennuttaja Oy toimitusjohtaja Ilkka Joenperä / TA-Rakennuttaja Oy projektipäällikkö Ari Uotila/ TA-Rakennuttaja Oy maisema-arkkitehti Petri Eurasto/ Geotek Oy maisema-arkkitehti Eeva Eitsi/ FCG Kuva 2. korttelialueet 3
Perusratkaisu Asemakaava koostuu uude sta korttelista 11042, j ossa on kaksi tonttia 1 ja 2. Suunnitelmalla luodaan edel lytykset 9300 km2 asuntorakentamiselle, josta 4450 km2 sijoittuu tontille 1 ja 4850 tontille 2. Kaava mahdollistaa noin 230 uuden asukkaan korttelin rakentamisen. Asuinalueen suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asuinrakentamista. Suunnittelualue on näkyvä ja kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Korttelin sijainti liikennemääräänsä lisäävän Rajatorpantien ja ison voimalinja-alueen kainalossa suuntaa asuntorakentamista luontevasti - yhteispihan ympärille rakentuvan - yhtenäiskorttelin muotoon. Asunnot saadaan avattua pääosin otolliseen ilmansuuntaan ja samalla suojaudutaan liikennemelulta. Myös autojen pysäköinti voidaan hoitaa käytännöllisesti pohjoisen ja idän puolella, osin voimalinjavarauksen alueella. Ratkaisu luo lisäksi korttelille oman alueidentiteettiä vahvistavan ja helposti tunnistettavan ilmeen. Korttelin korkein - kuusikerroksinen osa - sijoittuu Rajatorpantien varteen koilliseen ja muodostaa t ien toisen puolen korttelin korkean osan kanssa kaupunkikuvallisen portin Pähkinärinteeseen saavuttaessa. Tästä rakennusmassa madaltuu kerroksittain eteläisimmän ja läntisimmän osan ollessa nelikerroksisia. Kortteli levittää sylinsä etelään Hämeenkyläntien ja sen toisella puolella sijaitsevan viheralueen suuntaan. Hämeenkyläntien varren katutilaa korttelin suunnalta rajaa kaksikerroksinen rivitalo. Suunnittelun laadullisissa tavoitteissa on painotettu yhteisöllisyyttä ja erilaista kestävää kehitystä. Näistä tavoitteista on nostettu esiin mm. seuraavia teemoja. Ehdotetut ratkaisut toimivat suunnittelijan muistilistana. Tavoitteena on, että ainakin osa kohdista voidaan ottaa suunnittelussa huomioon. 1. Ekologinen kestävä kehitys Alueen suunnittelussa pyritään ekologisesti monipuolisen ympäristön muotoutumiseen. Hulevesien luonnonmukainen käsittely toteutetaan kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti. Asuntojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakennuksen elinkaareen ja tarkoituksenmukaisiin materiaalivalintoihin. Taulukko 1. Ekologiseen kestävään kehitykseen vaikuttavia tekijöitä: Ekologiseen kestävään kehitykseen vaikuttavia tekijöitä: Hulevesien hallinta Energian säästö Luonnon monimuotoisuus suunnitteluratkaisuja - hulevesien luonnonmukainen käsittely kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti - viherkatot, biopidätysalueet, sadepuutarhat - passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen etelärinteillä: rakennusten massoittelu, sijoittelu ja suuntaus, lämpöä varastoivat materiaalit, ikkunoiden suuntaus - rakennusten elinkaarikustannukset - suojattujen mikroilmastojen luominen, esim. yhteispihat - Viherkatot 4
2. Sosiaalisesti kestävä kehitys Kaavan yhtenä tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä suunnittelun keinoin. Alueelle tulee suunnitellaan paikkoja, joissa asukkaat tapaavat toisiaan, ja viettävät vapaa-aikaa turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Taulukko 2. Yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä: Yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä: Turvallisuuden tuntu suunnitteluratkaisuja - Ajoneuvojen ja jalankulkijoiden onnettomuuksia voidaan vähentää erottamalla kummallekin omat alueensa. - Varkaudet voidaan saada estettyä naapuruston yhteisellä seurannalla, esim. yhteinen pihapiiri - Myös pienet suunnitteluratkaisut kuten ikkuna oikeassa kohdassa autt aa pitämään silmällä tontin puoleista tietä ja ohikulkijoita. - Oman yksityisyyden hallinta: Siirtyminen yksityisestä tilasta julkiseen asteittain: tarkoin määritellyt alueet yksityiselle, puoli-yksityiselle, puolijulkiselle ja julkiselle tilalle - Oikein mitoitettu ympäristö, ei liian ahdas, mutta ei liian väljäkään. Sosiaalisten kontaktien intensiteetti: perhe - ystävät - tutut - sattumalta tavatut - passiiviset kontaktit: -> mahdollisuus kontakteihin kaikilla näillä tasoilla - Luodaan suunnittelulla paikkoja, jossa ihmiset tapaavat helpommin -> yhteispihat - Hyödynnetään sosiaalisia etäisyyksiä suunnittelussa - Ulkona oleskelua edesauttavat suunnittelulliset tekijät Asukkaiden monipuolinen ikärakenne, perh e- tyyppi ja asumismuodot - Monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta - Eri kokoisia asuntoja - asuntojen muunneltavuus Kuvat 3-4. Naapuruston yhteinen pihapiiri Varistossa ja piharaitti Porvoossa 5
2. Korttelialueita koskevat rakentamisohjeet 2.1 AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Mitoitus ja rakennusoikeus (Yhteensä noin 140 asuntoa) Asuntojen pinta-alat vaihtelevat, mutta ovat keskimäärin 55 m2. Tontti tontin pinta-ala m2, noin: kerrosala asuntoja (saattaa tarkentua) kortteli 11042, tontti 1 5707 m2 4450 kem2 n. 70 kortteli 11042, tontti 2 6919 m2 4850 kem2 n. 57 Yhteistilojen osalta on kaavassa s anallinen määräys: "Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi voidaan kerroksiin rakentaa asumista palvelevia väestönsuojia, varastoja, teknisiä tiloja, yhteissaunoja ja asukkaiden yhteistiloja, yhteensä enintään 20% sallitusta kerrosalasta. Nämä tilat eivät mitoita autopaikkoja." Tämän toivotaan kannustavan rakennuttajan toteuttamaan asukkaiden yhteiskäyttöisiä tiloja. Näitä tiloja ei tarvitse huomioida mitoitettaessa autopaikkoja. Arkkitehtuuri Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennuksen 6-kerroksista osaa tulee korostaa porttiaiheena Rajatorpantielle. Julkisivusommittelussa tavoitellaan yhtenäisen parvekekennoston ilmettä. Erillisiä parveketorneja ei sallita. Kumpaankin kerrostalomassaan sijoittuu kolme tai neljä porrashuonetta. Kerrostalot on koilliskulmassa yhdistetty aukotetulla katoksella, joka sitoo rakennusten päädyt kaupunkikuvallisesti toisiinsa. Katosaihe voidaan toteuttaa myös palkkirakenteena. Kortteli toteutetaan yhtenäisellä rakennustavalla. Pohjoiseen ja itään korttelia kiertää rapattu valkoinen takki, jota värikkäät kissansilmät elävöittävät. Korttelin yhtenäistä luonnetta korostetaan pyöristetyillä ulkokulmilla. Julkisivun aukotus tulee olla sommittelultaan hillityn rasterimaista. Maantasokerros on väritykseltään selvästi muuta massaa tummempi (pl. nelikerroksiset päädyt luoteeseen ja etelään). Porrashuoneiden sisäänkäynnit on vedetty osin massan sisään ja niitä on korostettu väriaihein. Kuva 5. 6
Kortteli paljastaa etelään - yhteispihan suuntaan - vaalean takkinsa värikkään sisävuoren. Asuin- ja parveketilat avautuvat pihan suuntaan. Julkisivuissa tavoitellaan yhtenäisen parvekekennoston ilmettä. Erillisiä parveketorneja ei sallita. Lounaissivun rivitalo sidotaan rakennustavallaan muun korttelin osaksi. Tätä voidaan korostaa korttelin reunaa rajaavilla kaupunkikuvallisilla palkeilla tai katoksilla. Rivitalon parvekekennosto voidaan tehdä julkisivun massoittelultaan kahden kerroksen korkuisena, jolloin 2.kerroksen mahdollinen parveke on luonteeltaan kevyt ja sisäänvedetty räystäslinjasta. Rivitalojen etupiha voidaan rajata tukimuurein jalkakäytävästä. Kerrostalomassojen ulkokulmat toteutetaan pyöristettyinä. Pyöristyksen sädettä voidaan t arkentaa toteutusvaiheessa sisätilojen kannalta t arkoituksenmukaisimmaksi. Kuva 6. Kuva 7-8. Modernia julkisivusommittelua 7
Kuvat 9-10. Esimerkki julkisivun parvekekennostosta Materiaalit ja värit Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa rappausta. Parvekkeiden taustaseinissä voidaan rappauksen sijasta käyttää puupaneelia. Mahdollinen panelointi tulee suunnitella yhtenäisesti koko korttelille. Porrashuoneiden sisäänkäynnit tulee vetää rakennusrungon sisään ja käyttää erottuvaa väriä. Rapatut julkisivut Rapatut julkisivut voivat olla sileäksi peittorapattuja tai slammattuja. Julkisivuväritys on ilmeeltään raikas. Värisävyissä suositaan puhtaita sävyjä havainnekuvien hengen mukaisesti. Julkisivun pääsävy itään ja pohjoiseen on valkoinen tai vaalea. Puujulkisivut Puujulkisivuissa tulee käyttää peittom aalattua vaakalaudoitusta. Parvekkeiden taustan sävy on selkeästi valkoisesta pääväristä erottuva. Se voi olla keltasävyinen, kuten havainnekuvissa tai perustellusti jokin muu hengeltään kirkas ja raikas sävy. Katto 4-6-kerroksisissa rakennuksissa tulee olla tasakatto. 2-kerroksisessa rakennuksessa tulee olla joko tasakatto tai enintään 1:4 pulpettikatto. Kerrostalot ovat tasakattoisia. Rivitalo toteutetaan tasakattoisena tai loivalla pulpettikatolla. Kattomateriaaliksi rivitalolle suositellaan viherkattoa. Viherkatto voidaan toteuttaa joko maksaruohopintaisena extensiivisenä kansirakenteena tai intensiivisenä kansirakenteena runsaammin istutuksin. Lajien valinnassa tulee ottaa huomioon kattopienilmaston erityispiirteet kuten ympäröivien rakennusten aiheuttamat tuulenpyörteet ja varjostus sekä lämpöä varaavat ja valoa hei- 8
jastavat pinnat. Istutuksissa kannattaa hyödyntää lajivalikoimaa, joka esiintyy luonnossa avoimien paahteisten kallioiden ja kivikkojen kasviyhdyskunnissa. Viherkaton kuormitus on huomioitava kantavien rakenteiden suunnittelussa. Kuva 11. Viherkatto Espoon Ruusutorpan koulu, kuva 12. Viherkatto Tukholmassa Taide osana asuinympäristöä Kerrostalomassojen välistä kaupunkikuva-aukkoa voidaan korostaa rakennuksen päädyssä taide- / väriseinällä, joka toteutetaan esim. rappauspintojen muodostamalla värisommitelmalla. Ns. taideseinän voisi suunnitella kohteen arkkitehti tai erikseen valittu taiteilija. Myös piha-alueella voidaan toteuttaa yhteisöllisiä taideprojekteja, jossa asukkaat ovat mukana suunnittelussa tai toteutuksessa. Tämä tukee suunni ttelutavoitteiden yhteisöllisyyden syntyä. Taideteos voi olla esimerkiksi jotain, mitä voi fyysisesti kokea, kuten pihan rakenteisiin integroitu leikkialue. Kuvat 13-15. taidetta osana rakennusta Kuvat 16-17. yhteinäisesti suunniteltu leikkipaikka Leinelässä 9
Tekniset tilat, varastot ja jätteiden keräys IV-konehuoneita ja teknisiä tiloja sekä niiden vaatimia rakenteita saa sijoittaa rakennusoikeuden ja kerrosluvun estämättä. Näiden tilojen ulkonäköön julkisivussa tulee kiinnittää riittävästi huomiota siten, että ne suunnitellaan osana rakennuksen arkkitehtuuria. Teknisten tilojen ja laitteiden sekä varastotilojen suunnittelussa tulee pyrkiä hallittuun kokonaisuuteen. Iv-konehuoneet voidaan toteuttaa erillisinä kappaleina vesikaton päälle, jos ne vedetään reilusti sisään julkisivulinjasta ja häivytetään väritykseltään muusta julkisivusta. Jätehuolto keskitetään tonttiliittymien lähelle pysäköintialueen ulkoiluvälinevarastojen yhteyteen. Mahdolliset syväkeräysastiat voivat sij aita tarvittaessa varsinaisen rakennusalueen ulkopuolella. Alla olevissa kuvissa on esitetty esimerkkejä teknisistä tiloista osana rakennuksen arkkitehtuuria. kuva 18: Herttoniemi, kuva 19: Leppävaara, kuva 20: Wien, kuva 21: Herttoniemi Autopaikat Pysäköintialueet on erotettava muusta piha-alueesta istutuksin. Pysäköintialuetta on jäsenneltävä istutuksin. Katoksettomat autopaikat tulee päällystää läpäisevällä pinnoitteella. Rakennusryhmän itäpuoliset pysäköintipaikat tulee pengertää varsinaista piha-aluetta matalammalle. Tontin sisäiset ajoyhteydet tulee suunnitella viihtyisäksi osaksi tontin yhteisiä piha-alueita. Ajoyhteyttä tulee jaksottaa eri pinnoitteilla. Asfalttia saa käyttää vain ajoradoilla. Autokatokset tulee suunnitella osaksi kerrostalokorttelin kokonaisuutta. Autokatosten rakenteissa tulee ottaa huomioon Rajatorpantien leventämisen aiheuttama korkotasojen muutos. Autokatosten perustukset ja routasuojaukset saavat ulottua katualueen puolelle. Autokatoksissa tulee olla viherkatto. Rajatorpantien puoleiset pysäköintipaikat sijoitetaan maksaruohokatteiseen katokseen, johon sijoitetaan lisäksi ulkoiluvälinevarastotilaa. Itäpuolen pysäköintipaikat sijoitetaan kaksipuoliselle avopysäköintialueelle, joka pengerretään varsinaista piha-aluetta matalammalle. Ratkaisulla halutaan tukea maantasokerroksen asuntojen käytettävyyttä. Istutusvyöhykkeet ja porrastukset jaksottavat avopysäköintialueen pienempiin osiin. Tontilla 1 ajoradan ja r akennuksen väliin osoitetaan asfaltista poikkeavalla pintamateriaalilla jalankulkukäytävä jalankulkijoiden turvallisuuden takaamiseksi. Polkupyöräpaikkoja tulee varata 1 kpl / asuinhuone. 10
Alueen itäreunan pitkää paikoitusaluetta voidaan jäsennellä myös rytmittävin rakentein, joihin voidaan liittää köynnösmäisiä istutuksia. Rakenteissa tulisi näkyä rakennuksille ominainen raikkaiden värien käyttö. Niihin voidaan myös integroida valaistusta ja lämmitystolppia. Pysäköintialueen ajoratojen pintamateriaalina on asfalttia, jota jäsennetään kiveyksillä. Puistoalueen puoleiset pysäköintipaikat päällystetään läpäisevällä pinnoitteella esimerkiksi nurmikivellä. Sisäänkäyntivyöhykkeiden pintamateriaalin tulee olla asfaltista poikkeavaa, esimerkiksi betonilaatoitusta. Pintamateriaalien rajapintojen detaljeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Niissä voidaan käyttää esimerkiksi noppakiviraitoja asfaltin tai kivituhkan liityntäkohdissa muihin pintamateriaaleihin. Pysäköintialueen liittymistä puistoalueeseen voidaan pehmentää esimerkiksi kuvan 22 materiaalivalinnoin. Kuvat 22-23 Kuvat 24-28 11
Pihat Korttelialueella ei asuintonttia saa aidata toista asuintonttia vastaan. Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava. Istutettavalla alueella tulee olla puita ja pensaita. Alueella tulee käyttää läpäiseviä pinnoitteita. Tonttien 1 ja 2 pihat suunnitellaan yht enä kokonaisuutena. Asuintonttia ei saa aidata t oista asuintonttia vastaan. Kuljettaessa tikasautolla korttelin sisäpihalle joudutaan käyttämään paikoin molempia tontteja, varsinkin sisäpihalle käännyttäessä. Pelastusreitit suunnitellaan tontin rajojen estämättä tarkoituksenmukaisiksi osiksi pihan toimintoja kuten aukiomaisiksi tiloiksi sisäänkäyntien yhteyteen. Yhtiöiden tulee laatia näiltä osin tarvittavat rasitesopimukset. Asuinrakennusten sisäänkäyntien, piharakennusten ja pihan valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida yhtenäinen ilme. Pihan toiminnot tulee suunnitella siten, että se kannustaa yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä kannustavia rakenteita voivat olla esimerkiksi katsomo-tyyppiset piharakenteet, grillikatokset ja erilaiset istuskeluryhmät. Kuvat 29-31. Yhteispihojen rakenteita Kuva 32. Pihasuunnittelua Kööpenhaminassa esimerkki pihan ja rakennusten arkkitehtuurin onnistuneesta yhteensovittamisesta 12
Kuva 33. Pihasuunnitelmaluonnos, Geotek Oy/ Petri Eurasto (Katso myös liite 6) 13
Vesihuolto ja hulevedet (Katso myös kohta Pihat!) Alueella tulee järjestää hulevesien viivytys ennen niiden johtamista yleiseen sadevesijärjestelmään. Hulevesien viivytys voidaan järjestää tontin rajoista riippumatta. Toisiinsa rajautuvilla tonteilla tulee pihojen leikki- ja oleskelualueet, reitit, hulevesijärjestelmät ja istutukset suunnitella ja rakentaa yhtenäisesti. Alueella tulee käyttää läpäiseviä pinnoitteita. wh wr wp ohjeellinen hulevesialue ohjeellinen hulevesireitti Puro tai pienvesialue Suunnittelun tavoitteissa on painotettu mm. erilaista kestävää kehitystä. Näistä tavoitteista on nostettu esiin hulevesien luonnonmukainen käsittely kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti sekä maiseman arvojen säilyminen. Pähkinärinne 4 ja Hämevaara 3 asemakaavat ovat mukana pilott ikohteena hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta. Yleispiirteinen hulevesiselvitys ja suunnitelma laadittiin Pähkinärinne 4 alueen suunnit telun yhteydessä. Hulevesien johtaminen pyritään toteuttamaan painanteissa, kouruissa tai pintojen kaadoilla. Sadevesiviemäröintiä käytetään vain ahtaimmissa paikoissa. Kaava-alueen itäpuolinen puro, Multaoja, säilytetään avouomana ja pyritään parantamaan puron maisema- ja virkistysarvoja Vantaan pienvesiselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Uomaa joudutaan siirtämään suunnittelualueen eteläosassa kaavan mukaisesti. Uoman siirtosuunnitelmassa tavoitteena on säilyttää uoman nykyinen pituus, kaltevuus ja poikkileikkaus. Uomaan voidaan siirtää kasveja nykyisestä uomasta. Siirron suunnittelun ja toteutuksen hoitaa Vantaan kaupungin viheralueyksikkö. Hulevesi virtaa Multaojasta edelleen Monikonpuroon, joka laskee mereen Isossa Huopalahdessa. Monikonpuro on taimenpitoinen puro. Kaava-alueelta purettava hulevesi ei saa aiheuttaa haittaa puron eliöstölle. Tavoitteena on, että alueelta purkautuva huippuvirtaama ei kasva. Huleveden käsittely tehdään osin kiinteistökohtaisesti ja osin alueellisesti hyödyntäen maaston muotoiluja ja kerroksellista, monipuolista kasvillisuutta. Alueen maaperä on savea, joten imeyttämisen sijaan tonteilla suositellaan käytettäväksi suodattavia ja viivyttäviä huleveden hallintamenetelmiä. Kattovedet voidaan imeyttää tontilla, mikäli maaperä soveltuu imeytykseen ja siitä ei aiheudu haittaa naapureille tai perustusten kuivatukselle. Hulevesisuunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon Vantaan kaupungin hulevesiohjelma. Suunnitelma hyväksytetään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee mitoittaa vähintään 10 mm/ 10 min sateelle. Hulevesirakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3 jokaista 100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Suunnittelualueella sijaitsee kadun kuivatusta varten rakennettu hulevesiviemäri, joka joudutaan siirtämään. Kaavakarttaan on merkitty hulevesisuunnitelman mukaisesti ohjeellinen hulevesialue wh ja pienvesialueet wp. Autokatoksiin suunnitellaan viherkatot. Osa alueen hulevesi stä voidaan kerätä tontin 2 itärajalle rakennettavaan avo-ojaan, josta vesi johdetaan säännellysti Multa-ojaan. Hulevesiä tulee pidättää avo-ojassa esimerkiksi kivirakentein (Kuvat 36-38), jotta alueelta purkautuva huippuvirtaama ei kasva Multaojassa. 14
Osa hulevesistä johdetaan tontin 2 eteläosassa olevan hulevesien viivytysalueen kautta Multaojaan. Hulevesien viivytysalue voidaan toteuttaa esimerkiksi ns. sadepuutarhana, jossa hulevedet viivästyvät ja osin imeytyvät ja haihtuvat kasvillisuuden kautta. Ylivuoto johdetaan edelleen yleiseen hulevesijärjestelmään. Sadepuutarhan syvyys on 15-30 cm ja sinne istutetaan hyvin kosteutta kestäviä kasveja, jotka selviävät myös pitkästä kuivasta kaudesta. Painanteen alin osa on kostein, joten sinne istutaan kosteikkokasveja. Hulevettä voidaan varastoida tontilla myös kastelua varten. Yhteispihan matalimpaan kohtaan kerääntyvän huleveden käyttämistä pihan kasteluvetenä tulee tutkia. Kuvat 34-35. Hulevesien hallintaa piha-alueella Wienissä ja Edinburghissa Kuvat 36-38. Kivirakenteet viivyttävät hulevesiä avo-ojassa tai painanteessa. 15
Liitteet: Liite 1. Asemakaavakartta
Asemakaavamääräykset 17
18
19
Liite 2. Asemapiirros
Liite 3. Liikennesuunnitelma
Liite 4. Julkisivut
Liite 5. Leikkaukset
Liite 6. Pihasuunnitelma