ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄ

Kuntayhtymäsuunnitelma Toiminta ja talous vuosina 2004-2006 Talousarvio vuodelle 2004 Kunnanjohtajatyöryhmä 06.10.2003 Yhtymähallitus 23.10.2003 Yhtymäkokous 30.10.2003

2 Johdanto Kuntayhteistyöllä on Itä-Savossa pitkät perinteet ja periaatteessa nykyisessä muodossa kuntayhteistyötä on harjoitettu vuodesta 1993 ja varsinaisesti kuntalain mukaisena vuodesta 1997. Vuosi 2004 on kuntayhtymän seitsemäs kokonainen toimintavuosi. Kuntayhtymän toimintaa on määrätietoisesti kehitetty siten, että vuodesta 2002 alkaen toiminta tapahtuu kokonaisuudessaan oman talousarvion puitteissa. Itä-Savon kuntayhtymä toimii viranomaistehtävissä Itä-Savon kuntien alueella toimialanaan perussopimuksen 2 mukaiset tehtävät. Vuoden 2001 loppupuolella Savonlinnan seutu nimettiin kansalliseen aluekeskusten kehittämisohjelmaan. Tämä merkitsee edelleen toimintojen jäntevöitymistä ja kehittämistoimenpiteiden aktivoitumista. Aluekeskusohjelman toteuttamiseen on varauduttu ohjelman mukaisesti. Itä-Savon kuntayhtymän yhtymäsuunnitelma ja talousarvio laaditaan Suomen kuntaliiton periaatteiden pohjalta. n sisällön muodostaa kuntayhtymän tavoitteisto ja käyttötalousosa. Investointimenoja yhtymällä ei ole.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...4 1.1 Perussopimuksen 2...4 1.2 Kuntayhtymän yleiset tehtävät...4 2 ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET...5 2.1 ISKY yrityspalvelut...5 2.2 ISKY kuntayhteistyö...8 2.3 Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma...8 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2004 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA 2004-2006...10 3.1 Yleisperustelut...10 3.2 Talousarvion sitovuus...11 3.3 Arvonlisäveron käsittely...11 3.4 Tuloslaskelma...11 4 KÄYTTÖTALOUSOSA...12 4.1 Kuntayhtymäsuunnitelma, toimintasuunnitelma ja talousarvio...12 4.2 Talousarvion määrärahat...12 4.2.1 Kuntayhtymän rahoituskehys projektitoiminnan osalta...13

4 1 Yleistä 1.1 Perussopimuksen 2 Perussopimuksen 2 :n mukaisesti kuntayhtymä huolehtii 1) Itä-Savon alueen kuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä. Itä-Savon kuntayhtymä toimii perussopimuksen 2 :n pohjalta seudullisena yhteistyöelimenä alueen kehittämisen hyväksi. 1.2 Kuntayhtymän yleiset tehtävät Itä-Savon kuntayhtymä 1. Korostaa seudullisten kehittämistoimenpiteiden pitkäjänteisyyttä ja tärkeyttä tulevaisuudessa ja parantaa seudullisen kehittämisen edellytyksiä osaltaan, 2. Selkeyttää seutukunnan ja seudullisen kehittämisohjelman roolia maakuntaja aluetason hallinnossa ja päätöksenteossa osana aluekeskusohjelmaa, 3. Vahvistaa seutukunnan edunvalvontaa ja päätöksentekoa, 4. Tehostaa ja konkretisoi valtakunnallisen ja maakunnallisen aluekehitysohjelman, Tavoite 1 ohjelman toteuttamista Savonlinnan talousalueella ja toimii osaltaan sen toteuttajana. Lisäksi kuntayhtymä vastaa kansallisen aluepolitiikan osalta Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman toteuttamisesta sekä osaltaan Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toimintaan kuuluvan prosessiteollisuuden elinkaarituottojen osaamisalueen toteuttamisesta, 5. Pyrkii vaikuttamaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin kohentumiseen, työllisyyden parantumiseen sekä alueen kilpailukyvyn lisääntymiseen hanke- ja kehittämistyön avulla, 6. Kiinteyttää ja tehostaa kuntien, viranomaisten, yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistoimintaa ja toteuttaa tätä tukevia hankkeita,

5 7. Luo suuntaviivat alueelliselle ja kansainväliselle yhteistyölle osana Itä- Savon ja koko maakunnan kehittämistyötä. 2 Itä-Savon kuntayhtymän toiminnan painopistealueet Itä-Savon kuntayhtymän toiminta jäsentyy perussopimuksen 2 :ssä määriteltyjen tehtävien perusteella. Toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi kuntayhtymän toiminta organisoidaan kolmeen keskeiseen toiminta-alueeseen: ISKY yrityspalvelut huolehtii seudullisesti elinkeinojen kehittämisestä, yrityspalveluista sekä elinkeinopolitiikasta. ISKY kuntayhteistyö edistää kuntien välistä yhteistoimintaa sekä vastaa kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä. Aluekeskusohjelman toteutuksen avulla pyritään tehostamaan edellä kuvattujen alueiden toimintaa hakemalla kokonaisvaltaista lähestymistä seudulliseen kehittämistyöhön. Näiden kolmen toiminnallisen alueen lisäksi kuntayhtymän toiminnassa olennainen osa on yhtymävirasto, joka huolehtii taloudesta ja hallinnosta. Erillistä edunvalvonnan kustannuspaikkaa ei ole jatkossa tarpeen säilyttää, sillä edunvalvonnan toiminnalliset tavoitteet liittyvät edellä kuvattuihin toiminnan painopistealueisiin ja niiden resursointi tapahtuu kullakin toiminnallisella sektorilla erikseen. Kuntayhtymää vahvistetaan edelleen seudullisten kehittämistoimenpiteiden kokoajana ja sen roolia kehittämisedellytysten luojana parannetaan. Vastuu konkretisoituu aluekeskusohjelman toteuttajana vuosina 2001-2006. 2.1 ISKY yrityspalvelut ISKY -yrityspalveluiden toimintaa ohjaa seudullinen elinkeinostrategia, jossa määritellään elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja toiminnan painopistealueet seuraavasti: Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan tavoitteena on saada koko seutukunta taloudellisen kasvun tielle. Tavoite saavutetaan: 1. Kohdistamalla seudun kuntien kehittämisresurssit valittujen avaintoimialojen kasvun tukemiseen.

6 2. Keskittämällä kuntien ja valtion (Te-keskus) elinkeinopolitiikan operatiiviset toiminnat seudulliseen yrityspalvelupisteeseen. 3. Tiivistämällä yhteistyötä koulutussektorin ja työmarkkinoiden välillä siten, että seudun yritykset saavat yritystoiminnan perusteet tuntevaa, aktiivista työvoimaa seutukunnan nuorista. 4. Kehittämällä yritysten toimintaympäristö kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi 5. Yhteisellä elinkeinomarkkinoinnilla, joka perustuu valittuun elinkeinostrategiaan ja jota toteutetaan vuosittain laadittavan markkinointisuunnitelman mukaan. 6. Erottamalla operatiivinen ja strateginen päätöksenteko seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisessa. Painopistealueet Elinkeinoelämän kehittämisen painopistetoimialat ovat: 1. Mekaaninen puunjalostus 2. Metalli ja teknologia 3. Matkailu Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ei ole varsinaisesti elinkeinostrategian painopistealue. Erilaisia maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä sisältyy keskeisiin strategian mukaisiin painopistealueisiin kuten matkailuun ja mekaaniseen puunjalostukseen. Varsinainen maaseutuelinkeinojen kehittäminen kytkeytyy osaksi kuntayhteistyön kehittämistä ja siinä pyritään löytämään uusia näkökulmia kehittämistyöhön yhteistyössä TE-keskuksen maaseutuosaston, maaseutusihteerien ja yrittäjien kanssa. Painopistealueiden kehittämistyössä jatketaan klusterityöskentelyä. Klusterivastaavan tukena toimivan klusterityöryhmän tehtävänä on kehittää uusia innovatiivisia kehittämisaihioita sekä pyrkiä kokoamaan alan kehittämistyötä laajaksi kokonaisvaltaiseksi kokonaisuudeksi, joka vie painopistealueen kehittymistä tehokkaasti eteenpäin. Klusterityöryhmien lisäksi työskentelyään jatkavat toimialojen suhteen kattavat elinkeino- ja työllisyyden edistämisen työryhmät, joita ei kuitenkaan enää rinnasteta varsinaisiin toimialakehittämisestä vastaaviin klusterityöryhmiin. Edunvalvonta Elinkeinopolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää toteuttaa laaja-alaista ja vaikuttavaa edunvalvontaa. Elinkeinopolitiikan näkökulmasta merkittävimpiä edunvalvonnan osa-alueita, joilla Itä-Savon kuntayhtymä toimii vuonna 2004 ovat liikennejärjestelyihin liittyvät kysymykset, erityisesti lentoliikenteen edellytysten turvaa

7 minen, valtatie 14:sta liittyvien järjestelyiden toteuttaminen sekä alemman asteen tieverkon ylläpitäminen ja perusparantaminen. Myös raideliikenteen ja vesitiekuljetusten edellytysten turvaaminen ja parantaminen ovat tärkeitä elinkeinopolitiikan onnistumisen kannalta. Toinen keskeinen elinkeinopolitiikan kannalta merkittävä edunvalvonnan osa-alue on osaamisen kehittämisen edellytysten varmistaminen. Tämä konkretisoituu ammattikorkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen sekä niiden harjoittaman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisenä. Yksittäisinä merkittävinä kohteena ovat 3K-tehtaan sekä Softatest - yksikön hyvään vauhtiin päässeiden kehittämistöiden edellytysten turvaaminen. Elinkeinopolitiikan seudullinen toimintamalli Savonlinnan seudun pk-yritysten määrä on saatava kasvuun. Yritysten määrä heijastuu suoraan työllisyyteen ja elinkeinoelämän vilkastumiseen. Kunnallisesta elinkeinojen kehittämisestä siirrytään kehittämään elinkeinoelämää seudullisesti. Lisäksi tavoitteena on, että maakunnalliset toimijat siirtävät operatiivisen toiminnan seutukuntakohtaiseksi. Elinkeinopalvelutoiminta keskitetään Savonlinnan seudun yrityspalvelupisteeseen, jota hallinnoi Itä-Savon Kuntayhtymä. Operatiivinen ja strateginen päätöksenteko eriytetään toisistaan. Strategisten linjausten tarkastelu tapahtuu luottamushenkilö ja elinkeinoelämän johtohenkilöiden yhteistyönä. Operatiivinen suunnittelu ja toiminta keskitetään Seudulliseen yrityspalvelupisteeseen, jossa ISKY:n yhteistyökumppaneina toimivat mm. Te-keskus, Työvoimatoimisto, Savonlinnan seudun yrittäjäjärjestöt, Uusyrityskeskus, Kauppakamari ja paikalliset yrityspalveluita tuottavat yritykset ja muut organisaatiot. Tavoitteena on käynnistää seudullisen yrityspalvelupisteen toiminta vuoden 2004 aikana. Seudullista toimintamallia on kuvattu seuraavassa kuviossa:

8 2.2. ISKY kuntayhteistyö Kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua. Aluekeskusohjelman puitteissa toteutetaan vuoden 2004 aikana kuntien palveluyhteistyön strategian laatiminen. Strategian laatimisessa lähtökohtana on eri kuntien työntekijöiden osaamisalojen kartoitus sekä kattava selvitys mm. eläköitymisestä. Tämän työn pohjalta laaditaan strategiset linjaukset palveluyhteistyön kehittämiseksi. Kuntien välisen yhteistyön kehittämisen osalta toiminta käsittää seuraavia erillisiä asiakokonaisuuksia: Markkinointiyhteistyö Seudullisesti toteutettu markkinointi tehostaa selkeästi markkinoinnin kokonaisvaikuttavuutta. Painopisteenä markkinoinnin kehittämisessä on seudun luontaisten vahvuuksien ja positiivisen imagon hyödyntäminen erilaisissa markkinoinnillisissa toimenpiteissä kuten rekrytointi-ilmoituksissa. Markkinoinnissa ei ole varsinaista tarvetta lähteä toteuttamaan imagokampanjaa vaan voidaan keskittyä eri osa-alueiden täsmämarkkinointiin. Hankintarenkaan toiminta Hankintarenkaan toiminta organisoidaan Itä-Savon kuntayhtymän alaisuuteen. Ensimmäisessä vaiheessa toiminta jatkuu suhteellisen samankaltaisena kuin Savonlinnan kaupungin vetämänä. Vuoden 2004 aikana määritellään hankintarenkaan keskeiset kehittämistavoitteet sekä käydään läpi toimintaperiaatteet, ml. laskutusperiaatteet. Myös kuntayhteistyön edellytysten turvaamiseen kannalta on merkittävää pystyä johdonmukaiseen ja tuloksekkaaseen edunvalvontaan. Edunvalvonnan keskeisiä alueita ovat: Tasokkaiden terveydenhoitopalveluiden säilyttäminen ja parantaminen Tasapainoisen kuntatalouden edellytysten turvaaminen 2.3 Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelman toteuttaminen tapahtuu kansallisen rahoituksen ja seudullisen omarahoituksen turvin. Valtion rahoitus kattaa 50 % ohjelman hyväksyttävistä toteuttamiskustannuksista. Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman ydintavoitteena on muuttaa seudun yleinen kehityssuunta positiiviseksi luomalla edellytyksiä seudun ominaispiirteistä lähteville toimenpiteille ja pitkäjänteiselle, päämäärätietoiselle kehittämistoiminnalle, syventämällä kuntien välistä yhteistoimintaa ja yhtenäisiä kehittämispyrkimyksiä sekä lisäämällä alueen asukkaiden kiinnostusta osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja kehittämistoimiin.

9 Ohjelmassa on käsitelty alueellisen elinvoiman eri tekijöitä kytkien ne toimenpiteissä kansalaisten osallisuuden ja demokratian toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteet ja niihin pääsemiseksi tarvittavat toimenpiteet sisältävät osallisuuden vahvistamisen lisäksi niin elinkeinoja, osaamista, ympäristöä kuin palveluja koskevat painopisteet. Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma on hyväksytty kaikkien kuntayhtymän jäsenkuntien kunnanhallituksissa sekä kuntayhtymän omissa päättävissä elimissä. Aluekeskusohjelman painopistealueet ja strategiset linjaukset Aluekeskusohjelmassa on määritelty toimenpidealueet, joiden painotuksia tarkasteltiin marraskuussa 2002 sekä uudelleen elokuussa 2003. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Palvelurakenteiden kehittäminen Kansalaisten osallisuuden lisääminen Ohjelmakaudella 2004-2006 aluekeskusohjelman toimenpiteiden entistä selkeämpänä tavoitteena on konkreettisten merkittävien seudun elinvoimaa lisäävien tulosten saavuttaminen. Vuodelle 2004 on määritelty seuraavat toimenpidealueet: Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen: Metalliteollisuuden ja mekaanisen puunjalostuksen yritysten verkostoitumisen edistäminen Matkailuliiketoimintojen edistäminen tuotteistamalla verkostoitumiseen perustuvia palvelukokonaisuuksia Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Painopistealueiden, erityisesti teknologia-alojen ja mekaanisen puunjalostuksen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä koulutuksen kehittäminen Palvelujen rakenteet Kuntien palveluyhteistyön strategia Kansalaisten osallisuuden lisääminen Seutuportaali ja yhteistoimintafoorumi

10 3 Kuntayhtymän toiminta ja talous vuonna 2004 ja taloussuunnittelukaudella 2004-2006 3.1 Yleisperustelut Kuntayhtymän toiminnan kehittämisen tavoitteena on: Toimiva ja joustava hallinto Riittävä delegointi ja joustava päätöksenteko ja Riittävät henkilöstövoimavarat Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Vuoden 2004 talousarvio ja kuntayhtymäsuunnitelma vuosille 2004-2006 on laadittu edellä esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Kuntayhtymän toiminnan kustannuksiin kunnat osallistuvat niiltä osin kuin kustannuksia ei voida muulla tulorahoituksella kattaa. Kuntayhtymän maksuosuuksien perusteena ovat perussopimuksen 17 :n mukaan tilikauden menot ja tulot. Kustannuksiin sisältyvät toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset, projektikohtaiset kustannukset ja mahdolliset pääomakustannukset. Yleishallintomenot ja menot, jotka kohdistuvat koko kuntayhtymän toimintaan, jaetaan kunnille asukaslukujen perusteella. Henkilöstömenot koostuvat seuraavasta henkilöstörakenteesta: Yhtymävirasto ISKY yrityspalvelut ISKY kuntayhteistyö Aluekeskusohjelma Seutujohtaja Hallinto- ja talousvastaava Toimistosihteeri 4 projektipäällikköä (seutu YP, teknologia, mekaaninen puunjalostus, matkailu) 5 yritysneuvojaa (elinkeinoasiamiehet yms.) Hankesihteeri toimistoapulainen Maahanmuuttajatutor Projektipäällikkö (seutuportaali) Hankintapäällikkö Projektipäällikkö (maaseutu) Ohjelmakoordinaattori Ohjelmasihteeri

11 Kuntien maksuosuudet kuntayhtymän toiminnan kustannuksista määräytyvät seuraavasti: Yhtymävirasto ja luottamushenkilöhallinto ISKY yrityspalvelut ISKY kuntayhteistyö Aluekeskusohjelma Asukasmäärien suhteessa Yritysten liikevaihtojen suhteessa Asukasmäärien suhteessa, tai muulla sovitulla perusteella yksittäisissä toimenpiteissä Asukasmäärien suhteessa 3.2 Talousarvion sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen. Tuloarvio on valtuuston toimielimelle asettama tulotavoite. Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko brutto- tai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että valtuusto (yhtymäkokous) päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. Yhtymäkokoukseen nähden sitovia tasoja ovat luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston osalta bruttomenot. Kehittämistoimintojen (ISKY yrityspalvelut, ISKY kuntayhteistyö ja aluekeskusohjelma) sitovuustaso on netto. Yhtymäkokous hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän kokonaismenot ja tulot (määrärahat) sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Yhtymähallitus hyväksyy käyttösuunnitelmassa tulosyksikön ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot. Seutujohtaja päättää tulosyksikön ja toimialaansa kuuluvan hankkeen käyttösuunnitelmassa sen menoista ja tuloista sekä tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. 3.3 Arvonlisäveron käsittely Mikäli hankkeen toteuttajana on Itä-Savon kuntayhtymä ja kuntayhtymä käyttää alihankkijoita, joudutaan kustannuksiin lisäämään arvonlisävero 22 %. 3.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma on esitetty tämän asiakirjan liiteosana.

12 4 Käyttötalousosa 4.1 Kuntayhtymäsuunnitelma, toimintasuunnitelma ja talousarvio Itä-Savon kuntayhtymän toimintavuoden 1997 aikana toteutettiin laaja kuntayhtymän talouden, toimintojen ja hallinnon uudistamistyö, jossa kuntayhtymän toiminta saatettiin kuntalain mukaiseksi. Itä-Savon kuntayhtymän 14 :n mukaan yhtymällä on kuntayhtymäsuunnitelma, joka laaditaan kolmeksi vuodeksi. Kuntayhtymäsuunnitelmassa esitetään yhtymän toiminnan ja talouden suuntaviivat. Yhtymäkokouksen tehtävänä on hyväksyä kuntayhtymän kuntayhtymäsuunnitelma, toimintasuunnitelma vuosille 2004-2006 ja talousarvio vuodelle 2004. Kuntayhtymän talousarvio ja kuntayhtymäsuunnitelman osana oleva taloussuunnitelma hyväksytään lokakuun loppuun mennessä. Talousarviossa hyväksytään yhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. 4.2 Talousarvion määrärahat Itä-Savon kuntayhtymän määrärahat ja osamäärärahat ovat seuraavat: Määräraha Osamääräraha Sitovuustaso 1. Kuntien välinen Luottamushenkilöhallinto Menot yhteistoiminta Yhtymän virasto Menot 2. Seudun yleinen ISKY yrityspalvelut Netto kehittäminen ISKY kuntayhteistyö Netto Aluekeskusohjelma Netto Kuntien välisen yhteistoiminnan määräraha käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymän viraston kustannukset. Luottamushenkilöhallinnon kustannuksia aiheuttavat seuraavat toimielimet: Yhtymäkokous Yhtymähallitus Ohjelmatyöryhmä Klusterityöryhmät, ja Tarkastuslautakunta.

13 Kuntayhtymän ylimmän päättävän elimen muodostaa yhtymäkokous, joka kokoontuu vuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Yhtymäkokouksessa on kullakin kunnalla kaksi kokousedustajaa, yhteensä 14 edustajaa. Kuntien äänivalta määräytyy kutakin alkavaa 3 000 asukasta kohden. Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano määräytyy siten, että se toteuttaa alueella vallitsevan poliittisen suhteellisuusperiaatteen sekä tasa-arvoperiaatteen, ja että hallituksessa on edustaja kustakin kuntayhtymän kunnasta. Yhtymähallituksessa on 10 jäsentä. Tarkastuslautakunnassa on kolme jäsentä. Kuntayhtymän viraston kustannuksia ovat henkilöstön palkkakulut, toimistopalvelujen ostot, kuten monistuspalvelut, painatukset ja puhelinkulut sekä huoneistojen vuokrat. Kuntayhtymän virastossa hoidetaan kuntayhtymän päivittäiseen toimintaan kuuluvat viranomaistehtävät, hallintotehtävät, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät tilinpäätöksineen ja valtionosuuslaskelmineen (mm. EU-tilitykset) sekä arkistoinnin järjestämiseen liittyvät käytännön tehtävät. Kuntayhtymän virastoon on sijoitettu toiminnan edellyttämä henkilöstö. Peruskuntien kunnanjohtajat muodostavat kuntayhtymän kunnanjohtajatyöryhmän, joka käsittelee valmistelevasti yhtymähallitukselle esiteltävät asiat. Kunnanjohtajatyöryhmän kustannukset on sijoitettu tälle kustannuspaikalle. Tähän menokohtaan kuuluvia kuluja ovat lisäksi tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Seudun yleinen kehittäminen Määrärahaan sisältyvät ISKY yrityspalvelut, ISKY kuntayhteistyö sekä aluekeskusohjelma. Kuntayhtymä hallinnoi seudullisia kehittämishankkeita silloin kun kuntayhtymä on ollut hakijana. Kuntayhtymän hallinnoimana ja toteutettavana on erikseen sovittavat hankkeet. Projektikohtaisesti harkitaan onko hanke toteutettavissa kuntayhtymän hankkeena vai hankitaanko palvelu alihankintana. 4.2.1 Kuntayhtymän rahoituskehys projektitoiminnan osalta Aluekeskusohjelman toteuttaminen Aluekeskusohjelman toteuttamisen kustannukset ovat vuoden 2003 osalta ovat n. 345 000 koostuen seuraavista osioista. Kehittämisprosessin ylläpitäminen Evaluointitoimenpiteet

14 Seutustrategioiden kehittäminen ja seutujen välisen yhteistyön tiivistäminen Yhteistoimintafoorumin ja seutuportaalin toiminta Muut ohjelmaa toteuttavat erillistoimet Ulkopuolisen rahoituksen osuus on noin 50 % hankkeen kustannuksista. ISKY yrityspalvelut ISKY yrityspalveluiden toiminnassa keskeisessä roolissa ovat EU-osarahoitteiset hankkeet. Niiden toteuttamiseksi on kuntayhtymän talousarvioon varattu kuntarahoitusosuuksiin 480 000 euroa, joka merkitsee varautumista n. 1,5 miljoonan euron hankekantaan. Kuntayhtymän omien hankkeiden lisäksi varaudutaan muiden osapuolten toteuttamien hankkeiden kuntaosuuksiin 200 000 euron määrärahalla. Kuntayhtymän rahoitustarve suunnitelmakauden loppuun lähtee siitä, että alueella toteutetaan ensisijaisesti sellaisia hankkeita, jotka sijoittuvat seudullisessa elinkeinostrategiassa määritellyille painopistealueille. Muita rahoituslähteitä hankkeiden toteuttamiselle ovat kansallinen maakunnan kehittämisraha (20 %) ja EU- rahoitus (50 %). Lisäksi hankkeessa voi olla EU- rahoitusta suoraan valtionhallinnon kautta. Yritysten verkottumishankkeissa on lisäksi yritysrahoitusta. Tavoitteena on Eu:n rahoitusmahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Ulkopuolisten rahoittajien maksuosuuksien osalta luvut ovat viitteellisiä. Hankkeisiin haetaan ulkopuolista rahoitusta; suoraan EU-rahoitusta, maakunnallista kehittämisrahoitusta tai rahoitusta muista lähteistä. Em. hankkeiden lisäksi kuntayhtymän talousarviossa varaudutaan yritysten kehittämishankkeisiin myönnettäviin avustuksiin 360 000 euron määrärahalla. ISKY kuntayhteistyö Kuntayhteistyön kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan osittain EUhankkeiden avulla. Hankkeisiin varaudutaan n. 130 000 euron suuruisella varauksella, jonka kunnat varaavat omiin talousarvioihinsa ja sen käytöstä tehdään päätökset kulloinkin hanketta käynnistettäessä. Meneillään olevia hankkeita, joita toteutetaan ovat Reimari, Maahanmuuttajatutor, Seutuportaali sekä vammaisten ja vajaakuntoisten palvelutoiminnan uudelleenorganisointi. ======== Seuraavalla sivulla esitetään käyttötalousosan määrärahat.

15 TULOSLASKELMAOSA TOIMINTATUOTOT TP 2002 TA 2003 TA 2004 Myyntituotot 459 729,25 925 515,97 2 528 511 Tuet ja avustukset 538 927,13 1 733 527,68 1 640 457 Muut tuotot 308,34 0,00 70 000 Toimintatuotot yhteensä 998 964,72 2 659 043,65 4 238 968 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -194 577,81-250 933,00-808 700 Henkilösivukulut -40 504,39-48 467,12-189 736 Eläkekulut -30 457,76-39 495,88-149 612 muut henkilöstösivukulut -10 046,63-8 971,24-40 124 Palvelujen ostot -751 975,14-2 336 784,94-3 091 889 Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -12 599,48-9 900,89-25 815 Muut toimintakulut -16 641,53-12 957,70-122 828 Yhteensä -1 016 298,35-2 659 043,65-4 238 968 TOIMINTAKATE -17 333,63 0,00 0 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot 56,63 Korkokulut -6,98 VUOSIKATE -17 283,98 0,00 0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -17 283,98 0,00 0 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ -17 283,98 0,00 0

Kuntien Asukas- Liike- Luottamus- Yhtymä- Kunta- Elinkeino- Aluekeskus- Yhteensä maksuosuudet luvun vaihdon henkilö- virasto yhteistyö politiikka ohjelma Ta mukaan mukaan hallinto 2004 Budjetti 2004 50 000 217 750 269 793 1 818 218 172 750 Enonkoski 3,68 % 1,20 % 1 840 8 013 9 928 22 036 6 357 48 175 Kerimäki 12,32 % 6,50 % 6 160 26 827 33 238 119 363 21 283 206 871 Punkaharju 8,55 % 8,80 % 4 275 18 618 23 067 161 599 14 770 222 329 Rantasalmi 9,26 % 4,60 % 4 630 20 164 24 983 65 746 15 997 131 519 Savonlinna 56,62 % 74,80 % 28 310 123 290 152 757 1 373 590 97 811 1 775 758 Savonranta 2,67 % 1,00 % 1 335 5 814 7 203 18 957 4 612 37 922 Sulkava 6,90 % 3,10 % 3 450 15 025 18 616 56 927 11 920 105 937 Yhteensä 100,00 % 100,00 % 50 000 217 750 269 793 1 818 218 172 750 2 528 511 EP:n toteuttaminen 1 733 515 Hankevaraus Rantasalmi ja Savonranta 84 703 Asukasluku 48 742 48 742 48 742 48 742 48 742 48 742 Kustannukset asukasta kohden 1,03 EUR 4,47 EUR 5,54 EUR 37,30 EUR 3,54 EUR 51,88 EUR *) Rantasalmen ja Savonrannan osalta hankevaraus