Nurminäytteiden otto ARTTURI Korjuuaikatiedotus ja TilaTesti 2014

Samankaltaiset tiedostot
Opetusmaatilat TilaTestin puitteissa ARTTURI Korjuuaikatiedotuksen tukena

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Hyödyllinen puna-apila

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

RE-hanke: Vesien suojelu ja Ravinteiden hallinta

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Edustava näyte - tärkein laadunmäärityksen vaihe

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

VOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA)

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

Fabryn taudin seuranta Ohjeet vasta-ainenäytteen (IgG antibody) käsittelyyn ja lähettämiseen

Näytteiden merkitseminen, sinetöinti ja kuljetus

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

MRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

1. Seinäkiinnike 2. Pöytätuki 3. Paristokotelo 4. RESET -näppäin 5. C/ F -näppäin (paristokotelossa) 6. Tuuletusaukko

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Luonnonvara-alan reformin kehittäminen ja digiloikka yhteishanke Aloituskokoukset

Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4.

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kasvintuotanto kannattaa

Raisioagro. Nurmiopas 2014

TilaArtturi hanke

Säilörehun tuotantokustannus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Sisäilman mikrobitutkimus

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Herne säilörehun raaka-aineena

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, ESPOO orientoccident.fi

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

sivu 1 / 10 PUTKIEN TARRAAMINEN

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kerääjä- ja aluskasvit

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Transkriptio:

Nurminäytteiden otto ARTTURI Korjuuaikatiedotus ja TilaTesti 2014 Kesällä 2014 opetusmaatilat osallistuvat ARTTURI Korjuuaikatiedotuksen korjuuaikanäytteiden ottoon osana TilaTesti-konseptia. Lisätietoja TilaTestin sivuilla Virtuaalikylässä www.virtuaalikyla.fi/tilatesti) ja ARTTURI -verkkopalvelussa (www.artturi.fi). Nurminäytteitä kerätään nurmen ensimmäisestä ja toisesta sadosta. Ensimmäisessä sadossa näytteitä otetaan kahdesti viikossa ja toisessa sadossa kerran viikossa. Kultakin tilalta tarkoitukseen valitaan yksi nurmilohko tai lohkon osa, joka on mahdollisimman tasainen (ei muita kasvilajeja ja aukkoja), hyvin hoidettu ja asianmukaisesti lannoitettu. Erityisvaatimuksia lohkojen hoidon suhteen ei ole, vaan tilat noudattavat omia viljelykäytäntöjään. Nurminäytteet Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien kehitysrytmit poikkeavat toisistaan. Mahdollisimman yhdenmukaisen aineiston saamiseksi tähän selvitykseen pyritään ottamaan sellaisia nurmilohkoja, joissa heinäkasvien (timotei ja nurminata) osuus on mahdollisimman suuri eikä esim. apilaa ole mukana kasvustossa. Kasvuston perustiedot kirjataan saatelomakkeeseen (esim. timotei-nurminata, 100 kg N/ha 1. sadossa, 2. satovuosi, maalaji Hht, kasvilajikkeet). Palkokasvinäytteet Jos mahdollista, voidaan seurata myös apilapitoisen lohkon kehitystä. Apila/palkokasvipitoisuus arvioidaan silmämääräisesti lisäksi laboratoriossa määritetään Ca-pitoisuus, jonka perusteella voidaan tarkentaa esim. apilapitoisuutta. Nurmilohkolta (nurmi ja palkokasvi) otetaan näyte vähintään 5-6 kertaa. Jos mahdollisuuksia ja mielenkiintoa riittää, lohkolle voi jättää rehunkorjuussa alueen (minimi 5 10 m), jolta näytteenottoa voi jatkaa rehunkorjuun jälkeen. Näin pystytään jatkamaan kasvuston seuraamista vähän pidemmän aikaa, mikä palvelee niitä nurmirehun tekijöitä, joiden D-arvotavoite on matalampi ja antaa arvokasta aineistoa nurmien kasvun mallintamista varten. Ennen rehun korjuuta otetut näytteet kannattaa ottaa koko nurmilohkolta, jolloin ne edustavat suurempaa kasvustoa ja kuvaavat siten todennäköisesti paremmin koko kasvuston tilannetta. Näytteiden aloitus- ja lopetusajankohdat riippuvat kasvukauden etenemisestä valtakunnallisesti ja siinä täytyy käyttää tilannekohtaista arviointia. Näytteidenotto kannattaa aloittaa heti, kun kasvustosta saa järkevästi näytteen otettua. Ennen ensimmäisen näytteen ottoa on syytä varmistaa, että toiminta valtakunnallisesti on käynnistynyt. Ennakkoarvion mukaan näytteidenotto käynnistyy viikolla 21. Tiedustelut näytteiden lähetykseen liittyen: Maarit Viljakainen Valio Oy Puh. 010 381 2663 maarit.viljakainen@valio.fi Näytteiden lähetysosoite: Valio Oy Aluelaboratorio PL 337 60101 Seinäjoki Puh. 010 381 5085

Mukana olevat opetusmaatilat 2014 Opetusmaatila Maakunta ja kunta Yhdyshenkilö Haapajärven ammattiopisto OULU Haapajärvi Timo Seppälä; jedu.fi Riitta Uusivirta; jedu.fi Harjun oppimiskeskus Kymeenlaakso, Virolahti Kari Heimala; harjunopk.fi Hämeen ammatti-instituuti Mustiala Häme,Tammela Heikki Miettinen; hamk.fi Matti Ylösmäki; hamk.fi Järviseudun ammatti-instituutti ETELÄ-POHJANMAA Alajärvi Satu Ahopelto; jamin.fi Kainuun ammattiopisto Seppälä KAINUU Kajaani Kaisu Korhonen; kao.fi Otavan koulutila ETELÄ-SAVO, Mikkeli Markku Mononen; esedu.fi POKE Tarvaala KESKI-SUOMI Saarijärvi Hannu Korhonen; poke.fi Ruukin Maaseutuopisto OULU Ruukki Timo Hekkala; rmo.fi SuupohjanKoulutuskuntayhtymä / Maatalousoppilaitos / Kauhajoki ETELÄ-POHJANMAA Kauhajoki Hannu Laakso; saiedu.fi Viikin opetus- ja tutkimustila Etelä-Suomi Helsinki Miika Kahelin; helsinki.fi Nurminäytteiden otto Tarvittavat välineet Sakset (tavalliset sakset käyvät hyvin, mutta on myös olemassa sähkösaksia) Näytteenottokehikko Iso muovipussi näytteen keräämiseen pellolta (jätesäkki) Muovipussi (näytteen lähetystä varten) Metrimitta Saate + kynä Näytteenottokohdan valinta pellolla Tavoitteena on valita nurmesta sellaiset kohdat näytteenottoon, jotka mahdollisimman realistisesti edustavat koko lohkon kasvustoa, ei siis sellaiset kohdat, joissa on paras kasvusto. Näytteenottopaikan valinnalla on aivan keskeinen vaikutus tuloksiin. Erityisesti sadon määrä voi vaihdella paljon epätasaisesta kasvustosta otetuissa näytteissä. Periaatteessa näytteenottokohta pitäisi valita satunnaisesti, mutta on mielekästä hieman katsoa, että näyte ei tule esimerkiksi rikkakasvipehkosta tai erittäin aukkoisesta kohdasta. Lohkolta voi valita 4 paikkaa noin 100 m päässä toisistaan ja joka näytteenottokerralla jokaisesta paikasta otetaan yksi kehikko (ks. kaavakuva alla). Eri kerroilla kehikoiden väliin pitää jäädä ainakin 1 m

koskematonta kasvustoa. Kasvustoa on tallattava mahdollisimman vähän, ettei seuraavan leikkuukerran kasvusto kärsi edellisen näytteenoton yhteydessä. Näytteenottopaikkojen sijainnin voi merkitä esim. pitkällä puukepillä oikean kohdan löytämisen helpottamiseksi. Kepit on muistettava poistaa pellolta ennen sadon korjuuta! n. 100 m n. 100 m Kaavakuva kehikkonäytteiden ottopaikoista nurmilohkolla. Numerot 1, 2 ja 3 kuvaavat ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kerralla otettavien kehikoiden sijaintia suhteessa toisiinsa. Näytteen leikkaaminen Aseta kehikko huolellisesti kasvuston juureen ja leikkaa nurmi kehikon sisäpuolelta saksilla noin 8 cm korkeudelta poikki. Pääsääntöisesti 4 osanäytettä lohkolta riittää. Jos jostakin syystä otat kehikoita jonkun muun määrään, kirjaa se huolellisesti lomakkeelle, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti hehtaarisadon laskentaan. Laita kaikilta leikkuualueilta leikattu ruoho samaan pussiin. Leikkuukorkeuden vaihtelu aiheuttaa helposti virhettä tuloksiin. Sängen pituutta kannattaa mitata välillä, jotta tuntuma oikeaan leikkuukorkeuteen säilyy. Näytteenottokehikko tarvitaan, jotta leikattavan näytteen pinta-ala voidaan vakioida ja siten hehtaarisato laskea. Kehikon koko on 50 50 cm (tai 25 50 cm) eli yhden kehikon ala on 0,25 m 2. Käytännöllisin on kehikko, jossa on vain kolme sivua, sillä sen asettaminen myös pitkään kasvustoon on helppoa. Kehikko voi olla tehty metallista tai puusta. Asiakirjan lopussa on kaavakuva kehikosta. Sade ei ole este näytteen ottamiselle, mutta ravistele irtovedet näytteestä pois ennen pussiin laittamista. Muuten sadon määrä tulee helposti yliarvioitua, kun irtovesi ei tule mukaan kuivaainemääritykseen. Kun näyte on otettu, purista pussista ilma pois mahdollisimman tiiviisti ja sulje pussi huolellisesti solmien tai kumilenkillä. Varmista, että pussiin kirjoitetut tunnistetiedot näkyvät myös suljetusta pussista. Jos mahdollista, samalla tilalla näytteenoton voisi suorittaa aina sama henkilö. Näin yksilölliset työtavat eivät aiheuta lisää vaihtelua tuloksiin.

Jos näytteeseen tulee mukaan runsaasti edellisen vuoden kuloheinää tai suojaviljan sänkeä, se vääristää D-arvoa alaspäin erityisesti aikaisin korjatuissa näytteissä, joissa niiden osuus kasvimassasta on suuri. Näytettä otettaessa kannattaa erotella ne pois pussiin menevästä materiaalista. Kasvuston korkeuden mittaaminen Mittaa kasvuston korkeus jokaisen leikatun kehikon alan kolmelta sivulta ja kirjaa lomakkeeseen. Ota lukema tasolta, johon suurin osa pisimmistä kasviyksilöistä ulottuu, ei siis yksittäisen kaikkein korkeimman kasvin mukaan. Laske mittausten keskiarvo ja merkitse se saatteeseen. Näytteenottoajankohta Näytteidenoton vuorokauden ajalla ei tässä toiminnassa ole kovin suurta merkitystä, vaan aika voidaan valita siten, että se työteknisesti ja näytteen edelleen lähettämisen kannalta on mielekästä. Näytteet on hyvä ottaa joka kerta suunnilleen samaan aikaan, mutta kovin suurta merkitystä näytteenottoajalla ei ole. Näytteenottoaikataulu (kellonaika ja viikonpäivä) täytyy sovittaa niin, että näyte saadaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelyyn. Jos näyte odottaa lämpimässä perjantai-illasta maanantai-aamuun, on sen laatu jo pahasti kärsinyt. Näytteen lähettäminen Jos joudut säilyttämään näytettä ennen lähetystä, sijoita se mahdollisimman viileään paikkaan (esim. jääkaappiin, mutta älä pakasta). Huolehdi ainakin siitä, että näyte ei ole suorassa auringonpaisteessa. Varmista, että näytteen mukana lähtee täytetty tätä varten laadittu Korjuuaikatiedotuksen saatelomake. Siitä laboratorio tietää, että kyseessä on Artturi Korjuuaikatiedotuksen näyte. Muuta saatekorttia näytteen mukana ei tarvita. Näyte lähetetään laboratorioon siten, että se on perillä viimeistään näytteenottopäivää seuraavan päivän aamupäivällä. Lähetä näyte postipakettina esim. postin Ovelle-pakettina ja siihen lisäpalveluna Aamujakelu. Joissain tapauksissa myös Matkahuollon Pikapaketti ja siihen lisäpalveluna Jakelupalvelu on mahdollinen lähetystapa, jos bussiyhteydet Seinäjoelle ovat sujuvat. Selvitä etukäteen sopivin lähettämistapa ja aikataulut. Näytteet voi lähettää myös Valion maitoauton mukana, jolloin on huomioitava maitoauton aikataulu, että näyte saadaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelyyn. Näytteet täytyy Valion laboratoriossa kuivata ennen kuin ne voidaan NIR-menetelmällä analysoida. Näytteen tulee saapua laboratorioon ennen puolta päivää, että se voidaan seuraavan päivän aamuna jauhaa ja analysoida niin että tulokset voidaan ilmoittaa viimeistään klo 14 mennessä. Jos näyte lähetetään postipakettina, täytyy näyte ottaa 2 päivää ennen tulosten julkaisemista. Esimerkki: Näyte otetaan maanantaina ja lähetetään postin mukana Valion Seinäjoen laboratorioon. Näyte saapuu laboratorioon tiistai-aamuna, jolloin se kuivataan. Keskiviikkoaamuna näyte analysoidaan ja tulokset näkyvät netissä iltapäivällä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos näytteiden laboratorioon toimitustapa on posti, näytteenottopäivät ovat maanantai ja keskiviikko. Jos näyte voidaan toimittaa esim. Matkahuollon kautta niin että maanantai-aamuna (tai sunnuntaina) otettu näyte saadaan laboratorioon jo maanantaina ennen puolta päivää, saadaan tulokset jo tiistaina julki. Alkuviikon näytteitä julkistetaan tiistaisin ja keskiviikkoisin, mutta kaikki loppuviikon näytteiden tulokset julkistetaan perjantaina eli näytteiden tulee olla laboratoriossa torstai-aamupäivällä. Opetusmaatilat vastaavat näytteiden ottoon ja lähetykseen liittyvistä kustannuksista. Näytteiden analysoinnista ei tule opetusmaatiloille kustannuksia. Kehikon kaavakuva. Se voi olla muodoltaan myös 25 100 cm. 50 cm 50 cm