N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen

N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Asemakaavaehdotuksen selostus Asemakaavaluonnoksen selostus Kh 2.3.2015 46 kh om Kate 25.2.2015 14 kate om

Asia 133/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti: tuomas.turpeinen@vihti.fi matkap. (044) 767 4785 Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins.amk Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti: miia.peratalo@vihti.fi matkap. (044) 042 1345 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 15.1.2014 11 kate liite 19 Kuulutus 24.1.2014 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 12.3.2014 39 kate om Kh 24.3.2014 52 kh liite 7 Valmistelumateriaali Kate 14.5.2014 61 kate om Nähtävillä 28.5.-26.6.2014 Kaavaehdotus Kate 25.2.2015 14 kate om Kh 2.3.2015 46 kh om Kaavan hyväksyminen Tämä selostus liittyy 14.5.2014 päivättyyn asemakaavan ehdotuskarttaan (1:1000). Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Raportin on laatinut Tuomas Turpeinen. 2 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, N 161

Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaavan tarkoitus 4 1.3 Kaava-alueen määrittely 4 1.4 Luettelo liiteasiakirjoista 5 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3. LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu ympäristö 8 3.4 Suunnittelutilanne 11 3.5 Rakennusjärjestys 12 3.6 Rakennus- ja toimenpidekiellot 12 3.7 Pohjakartta 12 3.8 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 12 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 13 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet 13 4.5 Asemakaavaratkaisu 14 5. Asemakaavan kuvaus 20 5.1 Kaavan rakenne 20 5.2 Aluevaraukset 20 5.3 Kaavan vaikutukset 21 5.4 Ympäristön häiriötekijät 22 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 22 5.6 Nimistö 22 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 23 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 23 6.2 Toteuttaminen 23 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 3

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Numero: N 161 Kiinteistöt joita asemakaava koskee: Laidunmaa 927-406-5-135 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. 1.3 Kaava-alueen määrittely Asemakaava-alue sijaitsee Turunväylän (E18) pohjoispuolella, Nummelan taajaman eteläpuolella Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alue rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä 20 kv:n voimajohtoon. Kaava-alue muodostuu suureksi osaksi metsää kasvavasta kallioisesta mäestä, ja kaavan toteuttamisen yhteydessä on todennäköisesti tarve kallion louhinnalle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,7 hehtaaria. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa suurinpiirtein samaan aikaan on tarkoituksena laatia Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Suunnittelualueelle tyypillistä kallioista maastoa. Vasemmalla Pillistöntie. 4 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

1.4 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavaehdotuskartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset Liite 3. Havainnekuva Liite 4. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhinta- ja hulevesisuunnitelma sekä esirakentamisen vaikutukset (Ramboll, 2014) 1.5 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Höytiönnummi - Lehmälähteenmäki Liito-oravaselvitys 2014. Luontotieto Keiron, 2014. Lausunto Vihdin Höytiönnummen hiidenkirnun suojelullisesta arvosta. Geologian tutkimuskeskus, 2013. Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C. Kv 9.12.2013. Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Maakuntavaltuuston hyväksymä 20.3.2013. Vihdin Höytiönnummen kiviröykkiön arkeologinen kaivaus. Mikroliitti, 2013. Vihdin kunnan Höytinnummen asemakaava - Elinympäristöselvitys. Luontotieto Keiron, 2013. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, 2012. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan Ely-keskus, 2012. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2013. Kv 11.11.2013. Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020. Kv 2010. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhinta- ja hulevesisuunnitelma sekä esirakentamisen ympäristövaikutukset. Ramboll, 2014. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. Vihdin kunnan mittaustoimi höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 5

2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 15.1.2014 11. Kaava kuulutettiin vireille 24.1.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.3.2014 39. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan tavoitteet 24.3.2014 52. Asemakaavaluonnos on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.5.2014. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 28.5.-26.6.2014. Asemakaavaehdotus on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 25.2.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavaehdotuksessa on esitetty uuden työpaikka-alueen sijoittuminen Vihdin Nummelaan, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteykseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria, ja se muodostuu kokonaisuudessaan kunnan omistamasta kallioisesta mäkialueesta. Asemakaavaehdotukseen on merkitty kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jotka muodostavat yhteensä kahdeksan tonttia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Teollisuus- ja varastorakennusten tonttien lisäksi kaava-alueella sijaitsee yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaava liittyy liikenteellisesti Pillistöntiehen uuden Kirnutie -nimisen tonttikadun kautta. Alueen läpi on mahdollistettu kevyen liikenteen yhteys Kivipolun ja Hiisikujan kautta. Alueen maastonmuodoista ja maaperästä johtuen asemakaavan toteuttaminen tulee vaatimaan kallion louhintaa. Jotta louhinta aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille, on alueelle laadittu louhintasuunnitelma. Suunnitelmalla louhinta voidaan järjestää siten, että melun eteneminen ja muu mahdollinen häiriö ympäristössä aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille. Suunnittelualueelle on laadittu myös hulevesisuunnitelma, jossa on määritetty louhinnalla tavoiteltava maanpinnan likimääräinen korkeusasema, mikä mahdollistaa hulevesien hallinnan. Kaava-alueella sijaitseva arkeologinen kaivauspaikka. Museovirasto on kaivausten perusteella poistanut kohteen muinaisjäännösrekisteristään. 6 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Kaava-alue alue sijaitsee Nummelan taajamassa, Vanhan Turuntien (110) pohjoispuolella hieman yli puolen kilometrin etäisyydellä Pajuniityn asemakaava-alueesta. Kohde sijaitsee Nummelan keskustasta noin 3 kilometriä linnuntietä etelään Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä, ja se on pinta-alaltaan noin 6 hehtaaria. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava laaditaan alueelle, joka kattaa edellä mainittujen teiden risteyksessä sijaitsevan metsää kasvavan kallioisen mäen. Kaava-alue rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä 20 kv:n voimajohtoon. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus ilmakuvalla. Vihdin kunnan mittaustoimi. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu Etelä-Nummelan tasankovyöhykkeen eteläpuoliseen ns. Etelä-Nummelan kallioselännealueeseen. Kaava-alue muodostuu metsää kasvavasta kallioselänteestä, joka kohoaa korkeimmillaan noin 90 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se ei ole kuitenkaan korkeimpia kohtia Höytiönnummen alueella, sen korkeimman kohdan kohotessa 108 metriä merenpinnan yläpuolelle. Korkeustaso vaihtelee kaava-alueen kohdalla noin 64-90 m-mpy välillä. Heti Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan pohjoispuolella sijaitsee Höytiönnummen laakea soramuodostuma, jossa toimii mm. ajoharjoittelurata. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Suunnittelualue on pääosin kallioista ja peruskallio on niin lähellä maanpintaa, että myös maaperä luokitellaan kallioksi. Alueen kivilaji on kiillegneissi. Kallioalueen reunamilla on hienorakeisempaa maa-ainesta kuten moreenia, hiekkamoreenia, hiekkaa ja hienoa hietaa sekä hiesua. Kalliomaat ovat maarakentamisen kannalta sikäli ongelmattomia, että ne kantavat eivätkä roudi. Kallioalueilla rakennuksien ja rakenteiden perustaminen onkin helppoa. Rakentamisen maastoon sovittaminen on kuitenkin usein vaikeaa ja johtaa kallion leikkaamiseen, voimakkaisiin paikallisiin korkeuseroihin jne. Myös kallioalueiden maaaines on vaikeasti irrotettavissa. Höytiönnummen työpaikka-alueen toteuttamisen edellytyksenä on hyvin todennäköisesti kallion louhintaa. höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 7

Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kallioperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Suunnittelualue on suureksi osaksi kalliometsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuus on varpujen, lähinnä mustikan, vallitsemaa. Kuivemmilla kohdilla kasvaa myös kanervaa. Kallioalueille tyypillisiä suolaikkuja ei juuri esiinny. Metsät ovat hoidettuja talousmetsiä, joita on harvennettu viime vuosina. Maaperäkartta suunnittelualueelta (GTK). Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on vaihtelevaa, mutta sitä voidaan muokata kalliota louhimalla. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee kahden valuma-alueen rajalla. Suunnittelualueelta vedet laskevat osittain Enäjärveen ja osittain Risubackajokeen - Karhujärveen. (+ 31,9 m-mpy). Suunnittelualueen sisällä ei ole vesistöjä, lukuun ottamatta kaakkoiskulmassa olevaa ojaa. Suunnittelualue ei myöskään sijaitse pohjavesialueella. 3.3 Rakennettu ympäristö Korkeuskäyrät havainnollistavat alueen vaihtelevaa topografiaa. Suunnittelualueen ympäristön valuma-alueet. Likimääräinen sijainti merkitty ympyrällä Alueen historiallisia vaiheita Suunnittelualueella ei ole ollut tunnetusti aikaisempaa asutusta. Höytiönnummen kaakkoispuolella, Pillistöntien pohjoispuolella sijaitsevan mäen päällä kalliolla, lähellä sen korkeinta kohtaa on sijainnut noin 4 metriä leveä kiviröykkiö. Kiviröykkiötä on aikaisemmin epäilty vanhaksi rajamerkiksi tai hautaröykkiöksi. Kesällä 2013 alueella suoritettiin arkeologinen kaivaus, jossa ei löydetty mitään edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin viittaavaa. Kaivauksissa löydettiin hiiltyneitä luita, mutta osteologin tutkimusten perusteella ne ovat eläinten luita. Tutkimuksen perusteella röykkiön keskeltä dokumentoitu kivirakenne sopii tulisijavaihtoehtoon, mutta palamisen jälkien ja palaneiden luiden sijoittuminen pääasiassa röykkiön muihin osiin mutkistaa tulkintaa. Röykkiön sijainti ei ole asuinrakennukselle tyypilli- 8 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

nen, mutta kuitenkin mahdollinen. Kaiken kaikkiaan tutkitun röykkiön alkuperäistä tarkoitusta on pidettävä epävarmana. Koska alueelta ei löydetty arkeologisesti merkittäviä kohteita, ja paikalle on suunniteltu maanrakennusta, arkeologit eivät nähneet röykkiön ennallistamista tarpeellisena. Museovirasto on tehdyn tutkimuksen perusteella poistanut kiviröykkiön muinaisjäännösrekisteristään. Suunnittelualueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. Siellä ei myöskään sijaitse erityisiä kulttuuriympäristöjä. Näkymä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteyksestä itään. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Höytiönnummen asemakaava-alue sijoittuu Nummelan taajaman eteläpuolelle, sen luonnolliselle laajenemisalueelle. Nummelan taajaman keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta juna-asemasta koilliseen, paikkaan, joka on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvulla. Kaupallinen keskusta on viime vuosina laajentunut Pisteeltä itään ja etelään päin kohti Höytiönnummea. Nummelan eteläpuolen peltoaukealle on kaavoitettu Pajuniityn eteläosien asuinalue koulu- ja urheilukeskuksineen. Höytiönnummen lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Nummelan Pisteen alueelle ja sen ympäristöön. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Lähimmät koulut sijaitsevat noin 4 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Huhdanmäen ja Pajuniityn pohjoisosan asemakaava-alueella sijaitsee Pajuniityn perhekeskuksen päiväkoti ja neuvola. Kultasepän yksityinen päiväkoti sijoittuu suunnittelualueen koillispuolelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Vihdin ajoharjoittelurata. Kaava-alueelle tyypillistä luonnonympäristöä. Talousmetsää kaava-alueella. Virkistys Nummelan taajaman eteläpuolella, Höytiönnummen lähiympäristössä, sijaitsevat vielä toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienestysalueinaan. Pillistöntie kuvattuna kaava-alueen eteläosasta. höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 9

Liikenneverkko Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alueelta on tietä pitkin noin 3 kilometriä Nummelan keskustaan ja noin 1 kilometri Linnanniitun asuinalueelle. Porintielle (vt2) sekä Turunväylälle (E18) kummallekin on matkaa hieman yli 2 kilometriä. Näkymä Pillistöntieltä Vanhan Turuntien risteykseen. Kaava-alue kuvassa oikealla. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa samanaikaisesti laaditaan Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Suunnittelualueelta on matkaa noin 3 kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Linja-autot kulkevat myös Vanhalla Turuntiellä. Heti kaava-alueen pohjoispuolelle suunnitellaan ESA-rataa (Espoo-Salo -oikorata) ja sen asemaa, joka toteutuessaan parantaa liikenneyhteyksiä alueelle entisestään. Kunnan omistaman maan ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkeva 20 kv voimalinja. Tekninen huolto Höytiönnummen kaava-alue ei ole kunnallistekniikan piirissä. Aivan kaava-alueen pohjoispuolella kulkee 110 kv voimajohto, jonka lisäksi kunnan omistaman maa-alueen ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkee 20 kv voimalinja. Kunnallistekniikka kulkee lähimmillään linnuntietä pitkin noin 650 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Ympäristöhäiriöt Vuonna 1998 tehdyn Vihdin tieliikenteen meluselvityksen mukaan Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava ei sijoitu Turunväylän melualueelle ennustetilanteessa vuodelle 2020. Aivan kaava-alueen eteläosa kuuluu Vanhan Turuntien melualueeseen. Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan kunnan omistuksessa. Kaava-alueelle ominaista mänty- ja kuusimetsää. 10 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

3.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa suunnittelukohde on taajamatoimintojen aluetta. Myös 110 kv voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 2. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi, ja sen pohjoispuolella kulkee varaus uudelle pääradalle. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on parhaillaan nähtävillä. Luonnoksessa ei ole esitetty lisäyksiä tai muutoksia kaavan N 161 alueelle. Yleiskaava Vihdin kunnan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986, mutta se on oikeusvaikutukseton. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisellaympyrällä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:n 9.12.2013 85. Uudenmaan ELY-keskuksen valituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 6.2.2015. Kunnan on tarkoitus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nummelan eteläosien osayleiskaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), joka on tarkoitettu liikennehakuisille työpaikkatoiminnoille, mutta ei kuitenkaan MRL 114 :ssä tarkoitetuille vähittäiskaupan suuryksiköille. Alueelle voi sijoittua teollisuutta ja varastointia, mikäli toiminta on ympäristövaikutuksiltaan verrattavissa liike- ja toimistotiloihin. Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavasta. höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 11

Pieni osa suunnittelualueen pohjoisosasta on merkitty Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:ssä keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Höytiönnummen asemakaavaa valmistellaan kuitenkin vain työpaikka-alueena, eikä sen alueelle suunnitella keskustatoimintoja. Asemakaava Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoittamatonta. Kaava-alueelta etäisyys Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueelle N 106 on noin 600 metriä. 3.5 Rakennusjärjestys Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. 3.8 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta ja yritystoiminnan aluetta. Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. 3.6 Rakennus- ja toimenpidekiellot Alueella on voimassa MRL:n mukainen rakennustai toimenpidekielto kunnes valtuuston Nummelan eteläosien osayleiskaavasta tekemä päätös vahvistuu tai kumoutuu. 3.7 Pohjakartta Alueen pohjakartta 1:1000 on saatettu ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. 12 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Höytiönnummen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa, se ei sijaitse pohjavesialueella ja on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 15.1.2014 11. Kaava kuulutettiin vireille 24.1.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokouksessa 12.3.2014 39. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan tavoitteet 24.3.2014 52. Asemakaavaluonnos on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.5.2014. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 28.5-26.62014. Asemakaavaehdotus on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 25.2.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Koska asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020:n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheyte- höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 13

tään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa suurinpiirtein samanaikaisesti on tarkoituksena laatia Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. 4.5 Asemakaavaratkaisu Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Suunnittelualueelle laadittiin yksi kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaluonnoksessa esitettiin uuden työpaikkaalueen sijoittuminen Vihdin Nummelaan, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteykseen. Suunnittelualueen pinta-ala oli noin 6 hehtaaria, ja se muodostui kokonaisuudessaan kunnan omistamasta kallioisesta mäkialueesta. Asemakaavaluonnokseen merkittiin kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jotka muodostavat yhteensä kahdeksan tonttia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Teollisuus- ja varastorakennusten tonttien lisäksi kaava-alueella sijaitsi yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysaluetta. 14 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

Asemakaavaluonnos liittyi liikenteellisesti Pillistöntiehen uuden Kirnutie -nimisen kadun kautta. Alueen läpi on mahdollistettu kevyen liikenteen yhteys Kivipolun ja Hiisikujan kautta. Alueen maastonmuodoista ja maaperästä johtuen asemakaavan toteuttaminen tulee vaatimaan kallion louhintaa. Jotta louhinta aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille, alueelle laadittiin louhintasuunnitelma kaavaluonnoksen perusteella. Suunnitelmalla louhinta voidaan järjestää siten, että melun eteneminen ympäristössä aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille. Luonnoksen perusteella alueelle laadittiin myös hulevesisuunnitelma, jossa määritetään louhinnalla saavutettava maanpinnan likimääräinen korkeusasema, mikä mahdollistaa hulevesien hallinnan. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan luonnos oli nähtävillä 28.5.-26.6.2014. Kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnoksessa esitetyn kaavaratkaisun pohjalta, ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä näkökohtia. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunto seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, museovirasto, Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo, Vihdin Vesi, Fingrid Oyj, Caruna Oy, Gasum Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto, Rosk n Roll Oy Ab sekä kunnan rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi, tilapalvelu ja museotoimi. Lisäksi lausuntoa pyydetään seuraavilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä: Vihdin yrittäjät ry, Vihti-Seura ry, Vihdin luonto ry ja Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry. Myös muut kaavan osalliset voivat jättää mielipiteensä kaavasta sen nähtävilläolon aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 10 lausuntoa. Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, museovirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Caruna Oy, Fingrid Oyj, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, sekä kunnan ympäristövalvonta, museotoimi ja Vihti-Seura ry. Kaavaluonnokesta saatiin myös kolme mielipidettä yksityisiltä. Alla on referoitu kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. Referoidun lausunnon ja mielipiteen jälkeen on kursiivilla esitetty tarvittaessa vastaus ja mahdolliset muutokset, joihin lausunto tai mielipide on johtanut. Uudenmaan ELY-keskus: Alueen korkeuserot ovat merkittävät, mikä vaikeuttaa teollisuus- ja varastotoiminnan edellyttämien kulkuyhteyksien järjestämistä alueelle. Kulkuyhteyksien toteuttaminen edellyttää ilmeisesti kallion louhintaa. Yhteyksien toteutettavuutta tulee arvioida kaavan jatkotyössä. Lisäksi tulee arvioida kaava-alueelle sijoittuvien toimintojen synnyttämää liikenteen määrää, kaava-alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja mahdollisia liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteitä. Kaavaan tulee lisätä hulevesien hallinnan kaavamääräykset, joissa kiinnitetään huomiota hulevesien viivyttämiseen alueella ja jossa otetaan huomioon tekeille tulevan hulevesisuunnitelman suositukset mahdollisuuksien mukaan. Vastine: Alueelle laaditun louhintasuunnitelman mukaan alueen maastoa on tarkoitus louhia lähelle Vanhan Turuntien ja Pillistöntien tasoa. Näin ollen louhinnan jälkeen alueella ei ole enää merkittäviä korkeuseroja jotka vaikuttaisivat liikenneyhteyksien järjestämiseen. Kaavaselostuksessa on arvioitu kaava-alueelle sijoittuvien toimintojen synnyttämää liikenteen määrää, kaava-alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja mahdollisia liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteitä. Kaavaan on lisätty hulevesien hallinnan kaavamerkinnät tehdyn hulevesisuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan liitto: Uudenmaan liitto katsoo, että asemakaavan valmisteluaineistossa esitetty ratkaisu on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen ja noudattaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitetta kehittää Nummelan taajamaa etelää kohti. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa kaavasta. Kaavan valmisteluaineisto muodostaa hyvän lähtökohdan kaavaehdotuksen valmistelulle. Museovirasto: Vihdin kunta on teettänyt vaaditut tutkimukset Mikroliitti Oy:llä. Rakenne (kiviröykkiö) on tutkittu kokonaisuudessaan, mutta sitä ei ole entisöity koska kallio on suunniteltu louhittavaksi pois. Museovirasto katsoo, että Höytiönnummen kiviröykkiö on nyt riittävällä tavalla dokumentoitu ja tutkittu, eikä alueen maankäytölle ole enää muinaismuistolain asettamaa estettä. Höytiönnummen kiviröykkiö on nyt poistettu rauhoitettujen höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 15

kohteiden luettelosta Museoviraston ylläpitämästä kiinteiden muinaisjäännösten kohderekisteristä. Kaavan valmisteluaineistoon Museovirastolla ei ole huomautettavaa. Kaava-alueelta ei tunneta Museovirastolla käytettävissä olevien tietojen mukaan muita muinaisjäännöksiä. Koska kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta, sitä ei tule myöskään merkitä kaavaan suojelukohteena. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo: Kallioalueen louhiminen on aina peruuttamaton muutos maisemassa. Kaavoitettaessa tulisi huomioida myös se, että louhintaa ja sen aiheuttamia voimakkaita maisemavaikutuksia voidaan mahdollisimman paljon välttää. Vaastine: Nyt louhittava Höytiönnummi ei ole lähialueen korkein kohta, eikä se näy maisemakuvassa muusta alueesta erottuvasti. Maisemavaikutukset tulevat olemaan vain paikallisia. Myöskään koko kallioaluetta ei ole tarkoitus louhia. Caruna Oy: Alueelle tuleva rakentaminen edellyttää sähkönhuollon varmistamiseksi muuntamon rakentamista. Vastine: Kaavaan on varattu ohjeellinen muuntamopaikka liitekartan ehdottamalle paikalle. Fingrid Oy: Asemakaavaluonnoksen osoittama rakentaminen sijoittuu lähimmillään noin 70 metrin etäisyydelle 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridillä ei siten ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Tonttien suunnittelun osalta tulee huomioida pelastuslaitoksen raskaan kaluston liikennöintitarve rakennusten läheisyydessä. Rakennusten sijoittelussa tontille tulee mahdollistaa tarpeellisten pelastusteiden järjestäminen rakennusten läheisyyteen. Alueelle tulee järjestää riittävä sammutusveden saanti pelastuslaitoksen tarpeisiin. Tämä tulee huomioida alueen kunnallistekniikan järjestämisen osalta. Vastine: Asemakaava on mitoitettu katualueiden ja tonttien osalta siten, että teollisuus- ja varastotoiminnan edellyttämät, ja myös pelastuslaitoksen raskas kalusto pääsee liikennöimään alueella. Sammutusvesijärjestelmää ei ratkaista asemakaavoituksessa. Asemakaava-alue tullaan liittämään kunnallistekniseen verkostoon, jonka suunnitelmat ovat asemakaavasta erillisiä suunnitelmia. Kunnan ympäristövalvonta: Ympäristövalvonta pitää tärkeänä, että asemakaavatasolla tutkitaan työpaikkatoiminnoille soveltuvien tonttien sijoittamismahdollisuuksia alueelle, joka sijoittuu pohjavesialueiden ulkopuolelle, hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen. Kaavan vaikutukset louhinnan osalta on selvitettävä. Louhinta suositellaan suunniteltavan ja esitettävän kaavakartassa ja -aineistossa siten, että suunniteltu maanpinnan korkeus, louhintamäärät ja ylijäämämaiden hyväksikäyttäminen ovat selkeästi osoitettavissa. Maa-aineslain 2 :n mukaan maa-aineisten oton luvanvaraisuus ei koske rakentamisen yhteydessä irroitettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisten antamaan tai hyväksymään suunnitelmaan. Louhinta edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, mikäli otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Mikäli louhinta kestää yhtäjaksoisesti yli 2 viikkoa tai sitä tehdään muulloin kuin klo 7-18 välisenä ainaka arkisin, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävä ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta. Vastine: Kaavan vaikutukset louhinnan osalta on selvitetty ja arvioitu. Asemakaavaluonnoksen perusteella alueelle on laadittu louhinta- ja hulevesisuunnitelma. Kaavakartassa ja -aineistossa on esitetty louhinnalla saavutettava maanpinnan likimääräinen tavoiteltava korkeusasema. Arviot louhintamäärästä on esitetty louhintasuunnitelman yhteydessä. Louhinnan ylijäämämaita voidaan hyödyntää louhinnan yhteydessä melusuojana, mutta näitä alueita ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan. Vihdin museotoimi: Vihdin museo paheksuu, että tieto alueen historiaan liittyvistä tutkimuksista tuli viiveellä museolle huolestuneen kuntalaisen kautta. Kunnan sisäistä tiedotusta on parannettava. Kajoaminen peruskallioon tuhoaa paikallisen kulttuuriympäristön arvoja aina lopullisesti. Tässä tapauksessa kiviröykkiön osalta olisi syytä jatkaa tutkimuksia radiohiiliajoituksella. Saatamme ymmärtämättömyyttämme menettää merkittävän osan paikallista historiaa. 16 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

Geologian tutkimuskeskus on arvioinut Höytiönnummen hiidenkirnun paikallisesti arvokkaaksi, ja sitä se todellakin on. Vastine: Museoviraston Mikroliitti Oy:lle antama tutkimuslupapäätös MV/104/05.04.01.02/2013 on ollut valitusosoituksineen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti julkisesti nähtävillä kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnanviraston ulkoseinällä sekä kunnan www-sivuilla. Museovirasto katsoo kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan, että Höytiönnummen kiviröykkiö on riittävällä tavalla dokumentoitu ja tutkittu, eikä alueen maankäytölle ole enää muinaismuistolain asettamaa estettä. Höytiönnummen kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta. Museovirasto katsoo myös, että koska kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta, sitä ei tule myöskään merkitä kaavaan suojelukohteena. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija on arvioinut lausunnossaan, että Höytiönnummen hiidenkirnu on käytössä olevalla neliportaisella asteikolla ns. vähiten arvokas, eikä se ole erityisen harvinainen tai sisällä sellaisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen suojelua. Lainaus lausunnosta: Höytiönnummen hiidenkirnun geologisen ja maisemallisen arvon huomioon ottaen kirnu on neliportaisella asteikolla (kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen, paikallinen) paikallisesti arvokas. (...) Kirnu ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen tai sisällä sellaisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen ehdotonta suojelua. Vihdin kunnan alueella on useita muitakin hiidenkirnuja, joista osa on maakunnallisesti arvokkaita. Näin ollen kiviröykkiön tai hiidenkirnun suojelulle tai tarkemmalle tutkimukselle ei ole tarvetta. Vihti-Seura ry: Kaava-alueella sijaitsee paikallisesti arvokas hiidenkirnu ja sen vieressä pienempi hiidenkirnumainen uurre kalliossa. On hyvä, että hiidenkirnu on huomioitu tiestön nimistössä. Tonttijakoa / tiestöä tulee muuttaa kuitenkin siten, että hiidenkirnu säilytetään. Vihti-Seuran näkemyksen mukaan hiidenkirnu täytyy ja voidaan ehdottomasti suojella. Alueella sijaitsee myös kiviröykkiö, joka on Vihdin kunnan tilaamassa kaivauksessa hajotettu. Kunnan tilaama tutkimus on hyvä asia, mutta se on jäänyt pahasti kesken. Löydökset tulisi tutkia tarkemmin radiohiiliajoituksella ja röykkiö tulisi kasata uudelleen paikallisen arvon vuoksi. Muinaismuistoihin ei tulisi kajota ennen kuin jälkitöiden tekeminen on suunniteltu. Kunnan tulee huolehtia tutkimuksen loppuun saattamisesta, röykkiön uudelleen kasaamisesta ja sen suojelusta osana kaavaa. Vihtiin on tärkeää saada työpaikka-alueita, mutta niiden suunnittelussa tulee huomioida kulttuuriympäristö, luonnonmuistomerkit, muinaisjäännökset, rakennushistoria sekä jo olevan asutuksen, yritysten ja työpaikkojen edut. Tärkeää on huomioida jo varhaisessa vaiheessa paikallisesti merkittävät kohteet, koska niitä ei koske niin tiukka säätely kuin muuten suojeltuja kohteita. Kaavoittajan tulisi tälläisissä tapauksissa kuulla varhaisessa vaiheessa myös paikallisia toimijoita. Kaava on mahdollista toteuttaa myös paikallisesti arvokkaat muistomerkit säilyttäen. Vastine: Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija on arvioinut lausunnossaan, että Höytiönnummen hiidenkirnu on käytössä olevalla neliportaisella asteikolla ns. vähiten arvokas, eikä se ole erityisen harvinainen tai sisällä selalisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen suojelua. Lainaus lausunnosta: Höytiönnummen hiidenkirnun geologisen ja maisemallisen arvon huomioon ottaen kirnu on neliportaisella asteikolla (kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen, paikallinen) paikallisesti arvokas. (...) Kirnu ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen tai sisällä sellaisia tieteellisiä arvoja, jotka vaatisivat sen ehdotonta suojelua. Vihdin kunnan alueella on useita muitakin hiidenkirnuja, joista osa on maakunnallisesti arvokkaita. Näin ollen hiidenkirnu ei vaadi suojelua asemakaavassa. Alueella sijaitseva kiviröykkiö ei ole enää muinaismuistolain suojelema muinaismuisto. Museovirasto katsoo kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan, että Höytiönnummen kiviröykkiö on riittävällä tavalla dokumentoitu ja tutkittu, eikä alueen maankäytölle ole enää muinaismuistolain asettamaa estettä. Höytiönnummen kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta. Museovirasto katsoo myös, että koska kiviröykkiö on poistettu rauhoitettujen kohteiden luettelosta, sitä ei tule myöskään merkitä kaavaan suojelukohteena. Alueella sijaitseva kiviröykkiö ja hiidenkirnu on pyritty ottamaan huomioon uusien katujen nimeämisessä. Alue on tarkoitus louhia katujen ja korttelialueiden osalta lähelle Pillistöntien ja Vanhan Turuntien korkeusasemaa. Hiidenkirnu ja kiviröykkiö sijaitsevat 5-10 metriä maanpinnan tavoiteltua korkeusasemaa ylempänä, joten niiden säilyttäminen ei onnistu kun työpaikka-alue toteutetaan. Asemakaavaprosessi aloitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekemisellä, ja vuorovaikutus eri osallisten kanssa on tärkeässä roolissa kaavoituksessa. Kuitenkin MRL:n korostama vuorovaikutusprosessi osallisten kanssa, eli muunmuassa em. paikallisten toimijoiden kuuleminen, aloitetaan nimenomaan asettamalla kaavan valmisteluaineisto julkisesti nähtäville. Tästä osalliset pääsevät esittämään mielipiteitään. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 17

pidettiin myös kaikille asukkaille ja toimijoille avoin kaavan yleisötilaisuus, jossa esiteltiin kaavaluonnosta, vastattiin osallisten kysymyksiin ja keskusteltiin kaavan jatkosuunnittelusta. Mielipide A: Toivon, että kunnan virkamiehet ottavat huomioon lähiasutuksen. Louhintatyötä ei voida tehdä niin, että siitä ei aiheutuisi haittaa lähialueen asukkaille. Suunniteltu työpaikka-alue on sijoitettu nykyisin lähialueen asukkaiden virkistysalueena käyttämälle alueelle. Kaavassa esitetty pieni alue ei enää riitä virkistykseen. Honkasalonmäki on saanut ympäristö- ja maaainesluvan, mikä toteutuessaan on liikaa. Melumittauksia ei ole tehty luotettavasti, koska räjäytys ja rikotus ei ole mukana mittauksissa. Melun ohjearvot ovat viitteellisiä ja ne rasittavat ihmisiä kohtuuttomasti. Työpaikka-alueen toteuttaminen tarkoittaa sitä, että jäämme kahden louhintakohteen väliin, mikä on kohtuuton rasite. Toivon, että Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava tullaan muuttamaan työpaikka-alueesta virkistysalueeksi. Vastine: Lähialueen asutus on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan kaavan suunnittelussa. Kunta on tilannut konsultilta louhintasuunnitelman, jossa louhinta kaikkine vaiheineen pyritään järjestämään siten, että lähialueen asukkaille tulisi mahdollisimman vähän haittaa. Uusi rakentaminen vaatii hyvin usein maaston muokkausta, ja suuriakin louhinta- ja räjäytystöitä tehdään nykytekniikalla jopa tiiviiseen rakennetuilla kaupunkialueilla olemassa olevien rakennusten vieressä ilman merkittäviä haittoja tai vaurioiden syntymistä. Asemakaava-alueen lähiympäristössä on laajoja ja vastaavanlaisia metsä- ja luontokohteita, jotka eivät kaavan toteutuksen myötä tule häviämään. Näin ollen kaavan toteuttaminen ei vähennä lähialueen asukkaiden mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Honkasalonmäen louhintaan myönnetty maaaineisten ottolupa sekä ympäristölupa on tätä kirjoitettaessa muutoksenhaussa, eikä oikeusasteiden päätöstä voida ennakoida. Tässä ei myöskään arvioida tai oteta kantaa Hankasalonmäen louhintaa varten tehdyn louhintasuunnitelman laatijan pätevyyteen. Nyt tehdyssä louhintasuunnitelmassa räjäytys ja rikotus ovat mukana melumittauksissa. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhintaa varten louhinnan tekijä hakee omat tarvittavat lupansa, jossa määritetään tietyt lupaehdot. Yleisesti ottaen Honkasalonmäen louhintaa on tarkoitus jatkaa pidemmän aikaisesti, ja se toteutetaan vain maa-ainesten ottamista varten. Höytiönnummen työpaikka-alueen louhinta on tarkoitus suorittaa niin nopeasti kuin mahdollista, ja nyt tehtyä louhintasuunnitelmaa noudattaen vain siinä laajuudessa, kuin kaava-alueen toteuttaminen vaatii. Käytössä olevat melun ohjearvot on hyväksytty valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992), ja ne ovat yleisesti käytössä maankäytön suunnittelussa. Mielipide B: En vastusta alueen suunniteltua muutosta. Toivon jopa, että suunnitellun juna-aseman kaava tulisi nopeasti käsittelyyn. Louhintatasanteita voisi tehdä kaksi. Ensimmäinen tien tasalle ja toinen mäessä edellistä korkeammalla. Näiden tasojen väliin jäisi metsäkaista johon hulevedet saisi johdettua ja maisemointi olisi silmään sopivampaa. Louhinta pitää suorittaa niin nopeasti kuin voidaan. Mielellään louhintaa ei suoriteta kesällä kun ihmiset ulkoilevat alueella. Lupaehdoissa pitää olla maininta ettei murskaamoon saa tuoda ulkopuolista mursketta. Vastine: Louhintasuunitelman mukaan korttelialueet sekä katualueet on tarkoitus louhia ns. tasaiseksi, lähelle Pillistöntien ja Vanhan Turuntien tasoa. Näin louhimalla saadaan mahdollisimman tehokkaasti uutta tonttitilaa. Louhintasuunnitelman yhteydessä on myös laadittu hulevesisuunnitelma, jossa hulevesien käsittely on suunniteltu. Louhinta on tarkoitus suorittaa mahdollisimman nopeasti. Mielipide C: Kaavaselostuksessa ei ole tuotu esille mitä hyötyjä alueen toteuttamisesta olisi lähialueen asukkaille ja miten ne vaikuttavat alueen tonttien ja kiinteistöjen arvoon. Kaavaan merkityllä lähivirkistysalueella ei saa tehdä louhintaa, ja luonto siellä pidetään mahdollisimman koskemattomana. Vanhan Turuntien ja työpaikka-alueen väliin jätetään olemassa olevaa tiheää metsää näkö- ja melusuojaksi liitteen ehdottamalla tavalla. Mahdollisen louhinnan määrä minimoidaan ja murskaus toteutetaan mahdollisimman kaukana. Vastine: Kaavaan merkityllä lähivirkistysalueella ei ole tarkoitus tehdä louhintaa lukuunottamatta pientä osaa sen ja korttelin 357 rajalla, ja se pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena. 18 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161

Koska liitteessä ehdotetussa paikassa tullaan louhimaan kalliota ja täyttämään tien risteyksessä olevaa monttua, niin olemassa olevaa puustoa ei valitettavasti voida jättää paikalle. Kaavaehdotukseen on kuitenkin kyseiseen kohtaan merkitty tontille 10 metriä leveä istutettava alueen osa, joka tarkoittaa sitä, että siihen tulee istuttaa kasvillisuutta. Louhintaa tullaan suorittamaan vain sen verran, kuin alueen toteuttaminen vaatii. Murske hyötykäytetään, mutta sitä ei ole tarkoitus ottaa enempää kuin maanpinnan likimääräinen korkeustason saavuttaminen vaatii. Louhintasuunnitelmassa murskauspaikka on pyritty sijoittamaan siten, että haittavaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Suunnitelman mukaan murskaus tapahtuu kaavaalueen pohjoisosassa. Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisun valintaan vaikuttavat kaavasta esitetyt mielipiteet ja lausunnot, vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset, louhinta- ja hulevesisuunnitelma sekä kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittely. Lisäksi kaavoitustyötä ovat ohjanneet ylemmän asteiset suunnitteluvelvoitteet, maankäyttöä ohjaavat säädökset ja ohjeistukset sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Ehdotusvaiheessa asemakaava on pysynyt hyvin pitkälti valmisteluaineistossa esitetyn kaltaisena. Merkittävimmät muutokset ja valinnat kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen: Asemakaavaan on merkitty louhintasuunnitelman perusteella louhinnalla tavoiteltava maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Asemakaavaan on lisätty paikka hulevesialtaalle. Kaava-alueelle on lisätty ohjeellinen puistomuuntamolle tarkoitettu alueen osa. Korttelin 357 tontin 3 Vanhan Turuntien puoleiseen reunaan on lisätty istutettava alueen osa. höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava n 161 19

5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Alueelle on kaavoitettu kolme ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta yhden tonttikadun varteen. Suunnittelualueella on myös yleinen pysäköintialue sekä lähivirkistysaluetta. Mitoitus Alueelle voidaan rakentaa tehokkuudella e=0.30 teollisuus- ja varastorakennuksia. Maankäyttö jakautuu kaava-alueella seuraavasti: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY): Pinta-ala: 39 408 m 2 Kerrosala: 11 822 k-m 2 Tehokkuus: e=0.30 Osuus kokonaispinta-alasta: 59 % Yleinen pysäköintialue (LP): Pinta-ala: 3331 m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 5 % Lähivirkistysalue (VL): Pinta-ala: 16 343 m 2 Kerrosala: 20 k-m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 25 % Kadut ja kevyen liikenteen väylät: Pinta-ala: 7469 m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 11 % Yhteensä: Pinta-ala: 66 551 m 2 Kerrosala: 11 842 k-m 2 Osuus kokonaispinta-alasta: 100 % 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY) Alueelle voidaan rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Rakennukset voidaan TY -korttelialueilla rakentaa kahteen kerrokseen, ja jokaista 100 k-m 2 kohden tulee rakentaa yksi autopaikka. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja niiden tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen teollisuusja varastorakennusten sekä katualueiden ja yleisen pysäköintialueen ulkopuolelle jääneet alueet. Lähivirkistysalue toimii teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen ja kaava-alueen itä- ja eteläpuolisen asutuksen välisenä ns. suojavyöhykkeenä louhintatöiden aikana. Lähivirkistysalueelle on merkitty rakennusoikeutta 20 k-m 2, joka mahdollistaa esim. kodan tai vastaavan rakennelman sijoittamisen alueelle. Yleinen pysäköintialue (LP) Merkinnällä on osoitettu yleiseen pysäköintiin tarkoitetut alueet. Yleinen pysäköintialue toimii liityntäpysäköintipaikkana. Kadut ja kevyen liikenteen väylät: Kaava-alueen tonttikatuna toimii uusi katualue Kirnutie, jolta korttelialueiden tonttiliittymät tulee järjestää. Asemakaavassa on mahdollistettu kevyen liikenteen yhteys kaava-alueelle pohjoisesta ja mahdollinen yhteys tulevaisuudessa kaava-alueen läpi Pillistöntieltä korttelialueiden läpi Kivipolkua ja Hiisikujaa pitkin. Hiisikuja on mitoitettu siten, että sen kautta voidaan kulkea lähivirkistysalueelle, jos se halutaan tulevaisuudessa ottaa rakentamiskäyttöön asemakaavamuutoksella. Kortteleiden 355-357 kaikki tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Tontit ovat pinta-alaltaan noin 4700-5900 m 2 ja niiden rakennusoikeus vaihtelee noin 1410-1770 k-m 2 välillä (e=0.30). 20 Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava, n 161