Sisällys Perustiedot... 4 Rakennuslupahistoria... 5 Selvityksestä... 6 Tiivistelmä... 7 Suunnittelu ja rakentaminen... 8 Tausta... 8 Ajatus rakennuksesta ja tontista... 8 Luonnosvaiheista... 10 Loka marraskuun 1961 luonnossarjat... 11 Kesän 1962 luonnokset... 12 Tammikuun 1963 luonnokset... 13 Työpiirustuksia kohti helmikuussa 1963... 14 Emännän asunto siirtyy maaliskuussa... 14 Kokonaisuuden suunnittelua marraskuussa 1963... 15 Visio ylioppilastalosta 22.11.1963... 15 Ensimmäisen rakennusvaiheen pääpiirustukset... 17 Ensimmäisen rakennusvaiheen työpiirustukset ja toteutuneet tilat... 17 Rakenteista... 18 Kattoikkunat... 18 Ikkunat ja ikkunasäleiköt... 20 Ravintola... 21 Keilahalli... 23 Osakuntatilat ja muut sisustukset... 24 Rakennustyöt ja käyttöönotto... 27 Rakennustöiden aloitus 29.1.1964... 27 Harjannostajaiset 2.6.1964... 28 Valmistuminen ja käyttöönotto... 29 Lähiympäristöstä... 32 Jäteastiat...33 Opiskelijaravintolan ja Ilokiven väli...35 Muutoshistoriaa...35 Asunnosta toimistoksi...36 Ravintolan muutokset 1967 68...37 Peruskorjaus 1979 1980...37 Luonnossuunnitelmat 1978 1979...38 Pääpiirustukset 22.5.1979 ja korjauksen suunnitelmat...39 Sisustukset...41 Ravintolamuutokset 1980-luvulla...45 Peruskorjaus 1995...46 Myöhemmät luvanvaraiset muutokset...50 Lähiympäristön muutoksista...50 Laajennussuunnitelmista...52 Laajennussuunnitelma 1974...52 Laajennussuunnitelma 1992...54 Suunnittelutyö Olavi Noroselle...54 Arkkitehtuurikilpailu 2000...56 Rakennuksen arvoista...57 Säilyneisyydestä ja toimenpiteiden tarpeista...58 Jatkossa seurattavaksi esitettäviä kohtia...59 Eteläjulkisivun ikkunat...59 Aula ja pääporras...60 Ravintola Ilokivi...61 Kattoikkunat...61 Alkuperäiset ja varhaiset kalusteet...62 Lähteet...63 Selvityksen liitekaaviot ja seurantakortit...64 Valikoima piirustuksia...73 Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 3
PERUSTIEDOT Kohde Jyväskylän ylioppilastalo Ilokivi Osoite Keskussairaalantie 2, 40100 Jyväskylä Kaupunginosa 5, kortteli 77, tontti 8 Suunnittelijat Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. Alvar Aalto ja Heikki Tarkka, avustajana Georg Schwalm-Theis Rakennesuunnittelija Insinööritoimisto P. Lunki, Jyväskylä Sähkö suunnittelu Insinööritoimisto Jyväskylän sähkösuunnittelu, T. Nousiainen LV-suunnittelija Jyväskylän Lämpösuunnittelu Ilmanvaihtosuunnittelu Insinööritoimisto J. Pakkanen, Jyväskylä Rakentajat Pääurakka Rakennustoimisto B. Lindberg Ilmastointityöt Suomen Puhallintehdas Oy Sähkötyöt Valo-Voima LVI-työt Huber Oy Maalaustyöt Maalausliike T. Kovanen Erikoispiirretyt valaisimet Artek oy / Valaistustyö Viljo Hirvonen Ky Kalustehankinnat SOK (osakuntien tiskit) Serlachius Oy (osakuntien keittokomerot) Rakennuttaja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulu ylioppilaskunta Suunnitteluvuodet luonnosvaihe 1961 1965 Rakennuslupa rakennuslupahistoria esitetty seuraavalla sivulla Rakennustyöt aloitus 29.1.1964 harjannostajaiset 2.6.1964 avajaiset keilahalli 11.10.1964 ravintola 8.5.1965 Suurimmat muutokset ja peruskorjaukset 1979. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. Sisätilojen uudelleenjärjestelyä, uusi terassi. 1983. Sisustusarkkitehtitoimisto Hannu Asunta. Ravintolan muutoksia. 1987. Arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelutoimisto Keijo Moilanen ky. Ravintolan muutoksia. 1995. Arkkitehtitoimisto Olavi Noronen ky. Sisätilojen uudelleenjärjestely. Omistus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kaavatilanne Asemakaava valmisteluvaiheessa. Laajuustiedot Kerrosala Kerrosala 2 434 k-m² * Kokonaisala 2 923 m² * Kellarin pinta-ala 1 079 m² * Tilavuus Kokonaistilavuus 10 560 m³ * Suojelutilanne Rakennus on Valtioneuvoston päätöksellä osa Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (www.rky.fi). Rakennuksen suojelua on esitetty valmisteltavana olevassa asemakaavassa. Aiemmat selvitykset Useita opinnäytteitä Jyväskylän yliopistossa (ks. lähdeluettelo) Rakennetutkimus Controlteam Oy, 9.12.2013. * tarkennusmittaustiedot lokakuulta 2010. Jyväskylän rakennusvalvontavirasto. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 4
RAKENNUSLUPAHISTORIA Ilokiven rakennuksen 179-5-77-8-1 lupahistoria Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistosta 12.11.2013. Tunnus Päätöspäivä Selostus 179-1964-2 15.1.1964 Ylioppilastalo 179-1979-19197 20.6.1979 Ylioppilastalon peruskorjaus ja muutostyö 179-1980-19020 30.1.1980 Ylioppilastalon peruskorjaus ja muutostyö 179-1983-20047 20.4.1983 Ravintolasalin laajennus 179-1987-126 20.5.1987 Ravintola Ilokiven muutoksia 179-1987-523 2.9.1987 Ravintola Ilokiven muutoksia 179-1995-124 16.5.1995 Ylioppilastalon peruskorjaus ja huonetilojen muutostyöt (aikaisempi lupa 73/94 raukeaa). Monitoimitilan (pohjakerros) käyttäminen kokoontumishuoneistona. 179-1995-125 16.5.1995 Ylioppilastalon 1. kerroksen (osa tiloista) ja 2. kerroksen käyttö yliopiston opetustiloina tilapäisesti viiden vuoden ajan 16.5.2000 saakka (aikaisempi tilapäislupa 114/94 raukeaa). 179-1998-267 17.7.1998 Kabinettitilan laajennus varastoon pohjakerroksessa 179-2002-99 15.5.2002 Ylioppilastalon* laajennus (tutkimus-, opetus- ja toimistotiloja), aloittamisoikeus 179-2003-381 1.7.2003 Valaistut nimikyltit ja logot 179-2004-69 18.2.2004 Tilapäisluvan 125/95 muuttaminen pysyväksi (ylioppilastalon 1. kerroksen osan ja 2. kerroksen tilapäinen käyttö yliopiston opetustiloina) 179-2004-138 24.3.2004 Varastotilan muutoksia sekä paloluokan muutos * Vuonna 2002 myönnetty lupa on Opinkiven uudisrakennuksen rakennuslupa. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 5
SELVITYKSESTÄ Ylioppilastalo Ilokivi on vuosikymmenten aikana muuttunut varsinkin sisältä useaan otteeseen. Rakennuksen säilyneisyys on siten erittäin vähäinen jopa tilajärjestelyjen osalta. Tämän selvitystyön keskeisenä tavoitteena on tunnistaa alkuperäisen arkkitehtuurin ja säilyneiden kohtien merkitys, erityisesti suunnitteilla olevan peruskorjaushankkeen tavoitteiden asettelua varten. Ylioppilaskunnan toiminnan historiaa ja rakennukseen liittyvää kulttuurihistoriaa on kirjattu runsaasti muun muassa Marko Lambergin teoksessa Nuoruus ja toivo, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934 2003. Tätä historiaa ei ole tarkoituksenmukaista referoida laajasti tai kirjoittaa tässä yhteydessä laveasti uudestaan. Rakennuksesta on tunnistettu ja valittu seurattaviksi ja erikseen pohdittavaksi rakennusperinnön kannalta kiinnostavia kohtia. Ne ovat esimerkiksi tiloja ja tilasarjoja, näkymiä, julkisivujäsentelyjä ja rakennuksen yksityiskohtia sekä materiaaleja. Näiden sijainnit on esitetty liitekaavioissa pohjapiirustuksien avulla. Näistä seurattavista kohdista on laadittu erilliset seurantakortit, ja näiden korttien aineisto on tarpeen täydentää peruskorjauksen yhteydessä ja päätyttyä siten, että esimerkiksi arkkitehtisuunnittelija laatii kuvauksen tehdyistä luonnosvaiheista, valinnoista ja lopullisista toimenpiteistä erilliseksi raportiksi. Se toimii myös tulevaisuudessa tehtävissä korjauksissa keskeisenä lähtötietona. Opiskelija-asuntola Naatin taustalle muodostui Ilokiven rakentamisen mukana uusi tiiviihkö ulkotila, joka päättyy ylärinteessä opiskelijaravintola Lozzin keittiöön ja sen yllä olevaan teatteriin (AAM ar 43 1). Tämän selvitystyön keskeisinä lähteinä ovat olleet arkistot: Alvar Aalto -museo, Jyväskylän yliopistomuseo ja Jyväskylän rakennusvalvontaviraston arkisto. Tekijät Selvityksen on laatinut Alvar Aalto -säätiöllä arkkitehti, FM Jonas Malmberg apunaan rakennuskonservaattori Elina Riksman ja FM Mia Hipeli. Työtä on ohjannut Alvar Aalto - säätiön johtaja arkkitehti, TkL Tommi Lindh. Tilaaja Selvityksen tilaaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. 6.8.2014. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 6
TIIVISTELMÄ Kasvatusopillisen korkeakoulun 1966 lähtien Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärä kasvoi jatkuvasti. Ylioppilaskunnan toiminta kasvoi opiskelijamäärien mukana, ja osakuntalaitos muodostui. Samalla asuntopula yltyi ylioppilaiden joukossa. Ylioppilastalon suunnittelun alkuvaiheessa nimenomaan asuntolatoiminta oli keskeisesti esillä, mutta sen ratkaisua päästiin työstämään kunnolla vasta 1970-luvulla, kun Kortepohjan asuntolarakennukset tehtiin. Aallon suunnittelemasta ylioppilastalosta toteutui vuonna 1965 ainoastaan osakuntatoimintaan tarkoitettu siipiosa sekä pienehkö ravintola ja kellarissa sijainnut keilahalli. Varsinainen juhlahuoneisto sekä ylioppilaskunnan toimistot jäivät toteuttamatta. Tämä keskeneräisyys näkyy rakennuksen ikkunattoman päädyn erityisen vähäeleisessä ilmeessä, joka osaltaan vaikeuttaa rakennuksen tavoitellun luonteen ymmärtämistä. Osakuntatoiminta hiipui 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, eivätkä Jyväskylän tapauksessa osakunnat omistaneet tilojaan. Siten tilat jäivät ylioppilaskunnalle, joka alkoi suhtautua niihin kehitettävänä kiinteistöomaisuutena. Ulkoarkkitehtuurin osalta rakennuksen säilyttäminen alkuperäistä vastaavana pidettiin tavoitteena, mutta sisätiloja muokattiin kulloistenkin tarpeiden mukaan. Seurauksena oli toistuvien peruskorjausten ja muutosten jatkumo. Viimeinen suuri peruskorjaus vuonna 1995 poisti käytännössä kaikki sisätilojen alkuperäiset piirteet. Ulkoarkkitehtuurinsa osalta rakennus on sen sijaan säilynyt varsin hyvin. Muutokset rajoittuvat lähinnä pieniin yksityiskohtiin ja ikkunajakoihin sekä vuonna 1979 rakennettuun ulkoterassiin. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri lähiympäristöineen kuuluu kokonaisuudessaan vaalittavien ominaisuuksien joukkoon, semminkin kun Ilokiven rakennuksella on suuri merkitys nimenomaan osana Aallon suunnittelemaa Jyväskylän yliopiston kampusta. Ilokiven rakennuksen muut keskeiset arvot liittyvät yliopiston ja sen opiskelijoiden toiminnan kulttuurihistoriaan sekä paikalliseen populaarikulttuuriin. Kampusalue vuonna 1995 ennen Opinkiven uudisrakennusta (AAM av 215 / Hannu Vallas). Opinkiven nimellä tunnettu vuonna 2003 valmistunut uudisrakennus ei varsinaisesti liity tilallisesti tai toiminnallisesti Ilokiven ylioppilastaloon. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 7
SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN TAUSTA ylioppilaskuntatoimintaan varatut tilat alkoivat jäädä riittämättömiksi. Siten ylioppilaskunnan hallitus päätti tammikuussa 1960 ryhtyä varainkeruuseen uutta asuntolarakennuksen varten. 4 Varainkeruulla oli oma vaiheikas historiansa, joka on kuvailtu laveasti esimerkiksi teoksessa Nuoruus ja Toivo. 5 Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun toiminta alkoi 1.9.1934. Se jatkoi vuonna 1863 perustetun seminaarin työtä. Jyväskylän seminaari antoi suomenkielistä koulutusta kansakoulunopettajille, järjesti jatkokoulutusta sekä harjoitti kasvatus- ja opetustyöhön liittyvää tutkimusta. 1 Ylioppilaskuntatoiminta oli elimellinen osa korkeakoulua. Oppilaskunta oli vuokrannut keväällä 1949 yhden miesinternaatin huoneen kansliakseen, mutta tila oli samaan aikaan myös asuntona. Alvar Aalto oli voittanut arkkitehtuurikilpailun korkeakoulun uudisrakennusten suunnittelusta 1951. Kilpailun perusteella rakennettiin 1950-luvulla kampuksen uudisrakennukset. Näihin valtion kustantamien uusien korkeakoulurakennusten hankkeeseen sisällytettiin myös ylioppilaskunnan tiloja, ja niissä sijaitsevan opiskelijaravintola Lozzin toiminnasta huolehti ylioppilaskunta. 2 Siten Lozzin ja opiskelija-asuntolarakennus Naatin toimintojen vuoksi Ilokiven naapurina sijaitsevalla ravintola- ja asuntolarakennuksella oli jo 1950-luvulla aivan erityinen merkityksensä opiskelijaelämän kannalta. Aalto valikoitui ylioppilaskunnan uudisrakennuksen suunnittelijaksi nimenomaan kampuksen uudisrakennusten suunnittelijana, eikä esimerkiksi arkkitehtuurikilpailua tässä yhteydessä järjestetty. Osakuntalaitos päätettiin laajentaa myös Jyväskylään ja helmikuussa 1960 perustettiin neljä osakuntaa: Keski-Suomen osakunta, Pohjanmaan osakunta, Itä-Suomen osakunta ja Lounais-Suomen osakunta. Osakuntien jäsenmäärät vaihtelivat alkuun runsaan kahdensadan ja runsaan kolmensadan välillä. 3 Ylioppilastalon toteutuneen osan keskeisin alkuperäinen toiminta liittyi osakuntiin, joille suunnitellut tilat olivat keilahallin ja pienen ravintolan ohella talon alkuperäiset käyttötarkoitukset. AJATUS RAKENNUKSESTA JA TONTISTA Opiskelija-asuntola Naatti ei riittänyt pitkään tyydyttämään opiskelijoiden majoitustilojen tarvetta. 1960-luvun alussa opiskelijamäärä oli noussut jo yli tuhanteen. Samalla Varhaisin Aallon toimiston päivätty luonnos 10.1.1961 ylioppilastalolle sijoittui Vaasankadun tontille (AAM 42 5931). Tämä on ainoa, jossa asuntola esiintyy. Naatin ja Lozzin vierelle asuntoja ei enää suunniteltu. Varhaisin päivätty Aallon toimiston hahmotelma ylioppilastalolle on tammikuulta 1961. Tässä tontti sijaitsi Vaasankadun varrella ja hanke sisälsi kaksi rakennusta: asuntolan ja juhlasalin. Ylioppilaskunnan uudisrakennukseen ei Aallon suunnitelmissa enää kuulunut asuntolaa sen jälkeen, kun rakennuksen suunniteltu paikka siirtyi toteutuneelle paikalle. Siten asuntola jäi hankkeesta pois varsin pian. Aalto ja Tarkka pitivät kuitenkin valikoinutta paikkaa, ja varsinkin sen tontteja riittämättömänä, yhdistetylle ravintola- ja asuntolatoiminnalle. Heikki Tarkka kirjoitti ylioppilaskunnalle 22.11.1960, jolloin hän ehdotti tontin hankkimista Mattilanniemeltä tai jopa Jyväsjärven toiselta puolelta. Samalla hän perusteli näkemystään ja esitti jatkosuunnitteluun myöhemmin päätyneen ratkaisun pelkästä klubitalosta: 1 Lukkarinen 1994, 9. 2 Lamberg 2004, 122 124. 3 Lamberg 2004, 168 169. 4 Putkonen1998, 74. 5 Lamberg 2004, 206 237. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 8
Meille esitetty ohjelmaluonnos jakautuu Ylioppilaskunnan klubi- ja asuntotiloihin. Asuntotilojen osalta kyseinen ohjelma on varsin laaja. Klubitilat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat sekä verraten hyviä liikeyrityksiä, ja verraten rauhoitettua vapaata ympäristöä. [--] Koko ohjelmaluonnoksen esittämän hankkeen rakentamiseksi on tonttien No 6 ja 7 pintaala liian pieni. Ei kyseisille tonteille, eikä Korkeakoulun nykyiselle alueelle voida ajatella rakennettavaksi tarkoitetun laista rakennusta enempää kuin kolmen kerroksen korkuiseksi. [--] Yhtenä mahdollisuutena on pidettävä sitä, että Ylioppilaskunta jakaisi suunnitelmansa asuntolasuunnitelmaksi ja klubirakennussuunnitelmaksi ja rakentaisi klubirakennuksen tonteille No 6 ja 7. 6 tällöin ylioppilastalon suunnittelu Aallon toimistossa käynnistyi kunnolla. Toimistossa säilyneiden tuntikirjanpitojen mukaan Heikki Tarkka ensimmäiset työtunnit kohteelle ovat lokakuulta 1961. 13 Suunnittelun varhaiseen vaiheeseen liittyy myös ylioppilaskunnan pääsihteeri Osmo Rinta-Tassin 19.6.1961 päivätty kirje Aallolle. Siinä Rinta-Tassi viittaa Keski-Suomen museon vihkiäisissä Aallon kanssa käymäänsä keskusteluun ja pyyttää, että Aalto ottaisi vastaan ylioppilaskunnan edustajia huvilallaan juhannuspyhien aikana tai niitä seuraavina arkipäivinä. Tarkoituksena olisi esitellä Siljonkuja 2 4:ään rakennettavan ylioppilastalon tilaohjelmaa. 7 Vihkiäisjuhlaa oli vietetty 27.5.1961. 8 Mahdollisesta tapaamisesta ei ole varmuutta, mutta eräs varhaisista rakennuksen luonnoksista on piirretty mainittujen tonttien virallisen karttaotteen päälle lyijykynällä. Karttaote on päivitätty 13.6.1961. 9 Siten vaikuttaa mahdolliselta, että tonttikartalle laadittu luonnos rakennuksen sijoituksesta ja ulkohahmosta on piirretty tuossa tapaamisessa tai sen seurauksena Muuratsalossa. Aallon suunnitelma ei siis sisältänyt enää asuntolaa, mutta opiskelijat olivat keränneet varoja opiskelijoiden asuntopulan ratkaisemiseksi. Lambergin mukaan viimeistään vuoden 1961 kesän ja alkusyksyn aikana ylioppilaskunnan johdolle selvisi, ettei asuntolaa tässä yhdeydessä tule. Edustajistolle esitettiin syyskuussa 1961, että ylioppilastalo oli ensisijainen rakennushanke. Seuraavana tulisi asuntola ja sen jälkeen kirjasto. 10 Asuntolat toteutuivat Kortepohjaan 1968 1975. 11 Syyskuussa 1961 tonttikysymys alkoi ratketa aikaisemmin pohjustettujen kuvioiden mukaan. Tällöin ylioppilaskunnan edustajistolle esitettiin myös mahdollisuus hankkia Siljonkujalla sijainneet kaksi omakotitaloa tontteineen omistukseensa. 12 Viimeistään Varhainen 13.6.1961 päivätylle tonttikartalle tehty luonnos ylioppilastalosta, jossa hahmo on tunnistettavissa myöhempien kokonaissuunnitelmien mukaiseksi (AAM 42 5932). Tonttikysymys ratkesi lopullisesti vasta puolisentoista vuotta myöhemmin, kun kaupunki päätti 1.2.1963 lahjoittaa ylioppilaskunnan tarvitseman lisämaan entisen Siljonkadun toiselta puolelta. Lamberg arvelee ylioppilaskunnan Erkki Rutasen henkilökohtaisilla suhteilla olleen tähän suuri vaikutus. 14 6 Heikki Tarkan kirje ylioppilaskunnalle 22.11.1960. AAM kirjearkisto. 7 Osmo Rinta-Tassin kirje Aallolle 19.6.1961. AAM kirjearkisto. 8 Pohjamo 2013, 22. 9 AAM 42 5932. 10 Lamberg 2004, 226. 11 Lamberg 2004, 365. 12 Lamberg 2004, 225 226. 13 Tuntitaulukoissa on runsaasti puutteita, joten sitä voi lukea varmuudella ainoastaan siten, että tiedämme Tarkan suunnitelleen kohdetta 80 tuntia lokakuussa 1961. 14 Lamberg 2004, 228. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 9
Näkymä opiskelija-asuntola Naatin ikkunasta ennen Ilokiven rakentamista Siljon eli Sarkkion ja Järvenpään eli Heporauta Hästeskon talojen suuntaan (JYM: DUO_K3032_79). Tonttikysymys on vaikuttanut myös rakennuksen luonnosvaiheessa, kun laajan kokonaisuuden sijoittumista ja pituutta tutkittiin. Useisiin pohjapiirustuksiin on esitetty tontin rajat, minkä lisäksi toisinaan on selvästi täsmennetty ongelmaa tekstillä: tarvittava lisämaa. 15 LUONNOSVAIHEISTA Ensimmäiset päivätyt suunnitelmat Siljonkadun tonteille ovat lokakuulta 1961. Näitä oletettavasti edeltää joukko päiväämättömiä luonnoksia, joissa rakennusta on hahmoteltu. Luonnosten pääpaino on rakennukseen suunnitellun juhlasalin ratkaisuissa. Saliin kaavailtiin kolmelle sivulle katsomot, hieman samaan tapaan kuin Kasvatusopillisen korkeakoulun päärakennuksen auditoriossa on. Toinen piirre, joka säilyi suunnitelmissa loppuun asti, oli sisäänkäyntiaukio Keskussairaalan tien varressa sekä kulkuyhteyksiin liittyneet sisäportaikot. Päiväämätön luonnos, jossa korostuvat juhlasali ja kulkuyhteys Keskussairaalantien suunnasta korostuvat (AAM 42 5933). Aallon toimiston luonnoksissa on varsin harvoin tekijän nimikirjaimia tai muita piirustuksen tekijästä kertovaa tietoa. Ilokiven erääseen varhaiseen luonnokseen Heikki Tarkka on laittanut nimikirjaimensa H. T. 16 Se kielinee hänen tavallista suuremmasta roolistaan heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tässä päiväämättömässä, mutta ilmeisen varhaisessa luonnoksessa rakennuksen toteutuneen osan periaatteet, eli sivukäytävä opiskelija-asuntolan suuntaan ja varsinaiset käyttötilan Jyväsjärven suuntaan, ovat jo näkyvissä. Edellä mainitut salin ja alarinteestä tulevan sisäänkäynnin teemat olivat niin ikään luonnosteltuna. Rakennuksen porrastuva hahmo on esitetty myös leikkauksena, jossa on keskeistä ajatus yläikkunoista. Rakennuksen varhaisia luonnoksia ja myöhempää toteumaa ei voi ymmärtää ilman käsitystä koko tavoitellusta kokonaisuudesta. Toteutunut Ilokivi oli ainoastaan varsinaisen ylioppilastalon sivusiipi. 15 AAM 42 5980. 16 AAM 42 5936. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 10
Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, 18.10.1961 (AAM 42 5957). Ilokiven päiväämätön idealuonnos, jossa rakennuksen kokonaisuus on hahmottunut jo hyvinkin pitkälle. Rakennuksesta toteutettiin ainoastaan osakuntasiipi (AAM 42 5936) LOKA MARRASKUUN 1961 LUONNOSSARJAT Ensimmäinen varsinainen luonnossarja ylioppilastalo varten päivättiin 18.10.1961. Suunnitelmassa sivukäytävällinen osakuntasiipi oli yksikerroksinen, ja se porrastui rinteen mukana. Siivessä oli eri osakunnille osoitettu neljä samankokoista tilaa pienine aputiloineen. Näiden alla olivat autotallit neljälle autolle. 17 Osakuntatiloihin johtava portaikko esiintyi myös näissä ensimmäisissä sarjoissa. Koska varsinaisiksi pääsisäänkäynneiksi ajatellut yhteydet tulivat alarinteen puolelta, tarvittiin sisäportaat, jotka johtivat suunnitelluista auloista osakuntasiipeen. Tämä ratkaistiin pitkällä suoralla portaalla, joka säilyi osakuntasiiven keskeisenä aulaan liittyvänä teemana. Osakuntatilojen kanssa samalle tasolle sijoittui aiemminkin mainittu juhlasali ja lämpiö sen vierelle, järven suuntaan avautuvana. Autotallien kellarimainen tila muuttui maastonmuodon mukana normaaliksi kerrokseksi kohti Keskisairaalantietä. Alarinteen puolelle, lämpiön alapuolelle kaavailtiin lasiseinäistä aulaa. Järven puolella olevaan siipeen suunniteltiin ylioppilaskunnan toimistot, jotka olivat varsin rationaalisena keskikäytäväratkaisuna. Saliosan alapuolelle jäivät pukutilat ja varastot ilmeisesti teatteri- ynnä muuta salin toimintaa ajatellen sekä studionäyttämö- ja harjoitustila. Ulkopuoliselle vuokrattavaksi suunniteltiin muutama liikehuoneisto ja niiden yläpuolella olevat toimistot. Kaikkein ylimmässä kerroksessa, juhlasalin yläosan rinnalla olivat pienet asunnot vahtimestarille ja emännälle. 18 Toisen kerroksen pohjapiirustus, 18.10.1961 (AAM 42 5958). 17 AAM 42 5957; 42 5958. 18 AAM 42 5957; 42 5958; 42 5959. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 11
Erillisenä sivurakennuksena suunnitelman tässä vaiheessa oli temppelimäinen kappeli, joka sijoittui lähelle Ilokiveksi kutsuttua suurta siirtolohkaretta. Suunniteltu rakennuskokonaisuus oli kaupunkikuvallisesti kiinnostava. Se muodosti maaston muotoja mukaillen erilaisia tasoja ja toiminnallisesti erilaisia sisäisiä ja ulkopuolisia yhteyksiä. Keskeiset sisäänkäynnit sijoittuivat Keskussairaalantien suuntaan, jonne kaavailtiin kahta merkittävää aihetta: kivettyä aukiota, jonka reunalla oli pienimuotoista liiketilaa sekä pääsy juhlasalin lämpiön alapuoleiseen aulaan. Toinen aihe oli ylioppilaskunnan tilojen katolle suunniteltu terassi, jolle johti näyttävä kaksiosainen ulkoporras. Terassille pääsi myös lämpiön pienestä kahviosta. Julkisivu etelään, 7.7.1962. Salin korosteinen asema väheni aiempaan verrattuna, kun osakuntasiipi muutettiin suunnitelmassa kaksikerroksiseksi (AAM 42 5984). Luonnosta kehitettiin eteenpäin seuraavina kuukausina ilman, että suuret linjat olisivat muuttuneet. Ylioppilaskunnan toimistosiipi jalostui moni-ilmeisemmäksi, kun keskikäytävää avattiin ja kappeli siirtyi terassin kylkeen. 19 Perspektiivi Keskussairaalantien suunnalta, 7.11.1961 (AAM 42 5971). KESÄN 1962 LUONNOKSET Seuraava säilynyt ja päivätty luonnoskokonaisuus on laadittu kesällä 1962 ja päivätty 14. 21.6. Tällöin ulkohahmo säilyi osakuntasiipeä lukuun ottamatta pääosin ennallaan. Rakennusta suunniteltiin nyt edellistä vaihetta lyhyemmäksi siten, että osakuntatilat sijoittuivat päällekkäin kahteen kerrokseen. Samalla autotalli suureni koko osakuntasiiven kellarin kokoiseksi halliksi. Näin rakennus mahdutettiin aiempaa paremmin käytettävissä olevalle maa-alalle. Edustajistolle kaavailtiin tässä sarjassa selkeästi omaa, näyttävää kokoushuonettaan. 20 Kappelin sijainti lienee aiheuttanut suunnittelijoille päänvaivaa. Heinäkuussa päivätyissä piirustuksissa kappeli palasi lähemmäs aiempaa paikkaansa ylioppilaskunnan tiloja kattavan kattoterassin ylärinteen päätyyn. Edellisessä vaiheessa sitä oli tutkittu sijoitettavaksi osakuntasiiven ja saliosan kulmaan. Valokuva tämän vaiheen pienoismallista (kuva JYM / JKKY:n kokoelma). Kulmauksen lähellä, niin ikään toisen kerroksen tasolla, terassiin liittynyt tarjoilutila sai varsin erityisen ja monimuotoisen hahmon. Aiemmissakin luonnoksissa se oli ollut pohjamuodoltaan monikulmainen, mutta tässä heinäkuun 1962 suunnitelmassa sen paviljonkimainen muoto korostui muilta osiltaan suorakulmaisessa ja rakennuksessa. Tässä vaiheessa opiskelijoiden lukusaliksi kaavailtu tila ja edustajiston huone jäivät aiempaa tiiviimmin ylioppilaskunnan toimistorivin rinnalle. Näin muodostuneen siiven kattoon suunniteltiin suuri joukko pyöreitä kattoikkunoita. Silti katto säilyi terassina ja sinne johti Keskussairaalantien suunnasta leveä ulkoporras. 19 AAM 42 5964 AAM 42 5972. 20 AAM 42 5973 AAM 42 5978. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 12
TAMMIKUUN 1963 LUONNOKSET Suunnittelu eteni, ja eri tilojen kokonaisuuksia tarkennettiin. Tammikuussa 1963 päivätyssä sarjassa rakennuksen toteuttamisen vaiheistus tulee mukaan suunnitelmiin. Autohalli on tässä vaiheessa myös jäänyt pois, ja tilalle on tullut keilahalli. Keilahallin vaatima pituus palautti rakennuksen päädyn aiempaa luonnosvaihetta lähemmäs Lozzin kerhohuoneen nurkkaa. Ensimmäisessä kerroksessa näin tullut lisätila osoitettiin osakunnan varastoksi ja toisen kerroksen tasolla Lozzin ravintolan terassin lähistölle tuli uusi ja varsin laaja terassi. Sen ajateltu käyttötarkoitus ei selkeästi ilmene piirustuksesta, mutta terassilta on kulku ainoastaan päätyyn tässä vaiheessa sijoitettuun emännän asuntoon sekä alemmista kerroksista tulevasta porrastornista, joka nousee maantasolle eräänlaisena paviljonkina. 21 Tonttikysymys on myös piirustuksissa oletettu ratkaistuksi, sillä tarvittavia lisämaan merkintöjä tai taloa halkovia tontinrajoja ei enää piirretty esille. Kaupunki lahjoitti lisämaat helmikuussa. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, 2.7.1962 (AAM 42 5980). Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, 10.1.1963 (AAM 42 5988). Toisen kerroksen pohjapiirustus, 2.7.1962. Lämpiön päätyn luonnosteltu tarjoilutila on erityisen monimuotoinen ja korostunut muutoin varsin suorakulmaisessa kokonaisuudessa (AAM 42 5980). 21 AAM 42 5988 42 5890. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 13
TYÖPIIRUSTUKSIA KOHTI HELMIKUUSSA 1963 Rakennuksen vaiheistaminen ilmaantui 1:200 mittakaavassa tehtyihin luonnoksiin tammikuussa ja ensimmäisen rakennusvaiheen, eli osakuntasiiven piirustuksissa siirryttiin samoihin aikoihin tarkempaan 1:100-mittakaavaan ja rakennuksen päämitat mitoitettiin. 22 Toisesta rakennusvaiheesta nouseva pitkä porras päätyi sisäänkäyntitasolle, jossa olivat ensimmäisen kerroksen osakuntatilat. Ylempään kerrokseen oli suunniteltu tämän pitkän portaan päällä toinen vastaava porras, joka kulki järvenpuoleiselta pihalta toiseen kerrokseen. Porras näkyi julkisivussa korkeana ikkunana. Suuret osakuntien huoneiden ikkunat olivat jaetut suuriin neliömäisiin ruutuihin. Tässä vaiheessa rakennuksen pohjoispäädyn terassiin liittyivät emännän asunto sekä erillinen porrastornin yläosa. EMÄNNÄN ASUNTO SIIRTYY MAALISKUUSSA Sisätilojen suunnittelu eteni alkuvuonna 1963 1:100-mittakaavaisissa piirustuksissa. Ratkaisuja haettiin muiden muassa wc-tilojen ja toimistojen sijoituksissa. Runsaat päätyportaat säilyivät vielä tässä vaiheessa, mutta emännän pieni huoneisto siirrettiin pois toisesta kerroksesta ensimmäiseen, pääovien viereen. Tähän suunniteltiin matala siipiosa. Paikalla oli jo aiemmissa vaiheissa portaista johtunut seinälinjan muutos, joka tässä siis vaiheessa muuttui aiempaa suuremmaksi. Samassa 22.3.1963 päivätyssä piirustuksessa ensimmäisen kerroksen maan alle jäävään päätyyn lisättiin toimistoja kattoikkunallisen valokuilun äärelle ja niiden rinnalle tuotiin pohjapiirustuksen suoralinjaisuudesta poikkeava viistokäytävä. 24 Tässä yhteydessä esitettiin leikkauksessa ensimmäistä kertaa keilahallin alakatto. Sen palkkien mukaan taitteinen muoto oli mukana jo ensiesiintymisessä. 23 Kellarin pohjapiirustus, 8.3.1963 (AAM 42 5996). I vaihe. Leikkaus keilahallin kohdalta, 6.2.1963 (AAM 42 5993). I vaihe. Julkisivu etelään, 8.2.1963 (AAM 42 5994). Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, 22.3.1963 (AAM 42 5997). 22 AAM 42 5991 AAM 42 5995. 23 AAM 42 5993. 24 AAM 42 5997. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 14
Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, 22.3.1963 (AAM 42 5998). Toisessa kerroksessa päädyn terassi porrastorneineen säilyi, mutta hieman erikoisesti terassille ei tässä vaiheessa suunniteltu lainkaan kulkuyhteyttä toisesta kerroksesta, mutta sinne oli sentään keittokomerosta ikkuna. 25 Kesäkuun 7. päivätyssä luonnoksessa tämä ikkunakin jätettiin pois. 26 KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUA MARRASKUUSSA 1963 Vaikka rakennuksen toteutus oli vaiheistettu, koko kokonaisuuden suunnittelua edistettiin edelleen loppuvuodesta 1963. Tällöin kappeli jäi kokonaan pois. Lisäksi erityisen monimuotoiseksi aiemmin kaavailtu tarjoilutila muotoutui suorakulmaiseksi ravintolaosaksi. Se avautui edelleen juhlasalin lämpiön ohella suurelle toimistosiiven yläpuoleiselle kattoterassille. Osakuntasiiven päädyssä olleen kattoterassin kokonaisuus selkiytyi poistumistieportaan siirron vuoksi. Porras siirrettiin alarinteen puolelle uudeksi ulkonemaksi. 27 Toteutuneen Ilokiven kannalta keskeinen sisätila, eli toisen kerroksen päädyssä ollut ravintola tuli suunnitelmiin tässä vaiheessa. Paikalla olleesta toisesta portaasta luovuttiin, kun ravintolan keittiö sommiteltiin rakennussiipien sisäkulmaukseen. Pyörein kattoikkunoin valaistu tila nimettiin tällöin kabinetiksi. 28 Osakuntasiiven toisen kerroksen tason pohjapiirustus, 11.11.1963 (AAM 42 6004). VISIO YLIOPPILASTALOSTA 22.11.1963 Ylioppilastalon kokonaisuuden suunnitelmasta laadittiin huolellisesti piirretty esitys 22. 28.11.1963. Tätä sarjaa voi pitää ylioppilastalon kokonaisuuden tarkimpana ensimmäisen vaiheen rakentamista edeltäneenä suunnitelmana. Siten siinä lienee parhaiten nähtävillä ajatukset, joiden mukainen kokonaisuus Aallon toimistossa oli 1960-luvuun alkupuolella kaavailtu ylioppilastaloksi. 29 Tässä suunnitelmassa oli useita ensimmäisistä luonnoksista tunnistettavia elementtejä. Rakennus koostui useista samaan koordinaatistoon asetetuista siivistä. Näiden sisänurkkiin muodostui merkityksellisiä kohtia, joista tärkeimmät olivat Keskussairaalantien suunnalle avautuneiksi kaavaillut liiketilojen ja juhlasalin sisäänkäynnit sekä ylioppilaskunnan toimistosiiven sisäänkäynti. Asuntolan puoleiselle julkisivulle sijoittui keilahallin sisäänkäynti ja ravintolan keittiön huolto. 30 25 AAM 42 5998. 26 AAM 42 6000. 27 AAM 42 6003. 29 AAM 42 6007 AAM 42 6014. 28 AAM 42 6004. 30 AAM 42 6007. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 15