Rakentamistapaohjeet rol-8393

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rakentamistapaohjeet rol-8393"

Karoliina Kristiina Karvonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 IV JA PUISTOALUETTA, SEPÄNKATU 9, AMURIN KOULUN LAAJENNUS, KAAVA NRO , tark Rakentamistapaohjeet rol-8393 A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Sanna Karppinen 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet liittyvät asemakaavaan nro 8393 ja koskevat tonttia IV Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa uudisrakentamisen laatu ja sopeutuminen osaksi korttelikokonaisuutta sekä Amurin koulun kulttuurihistoriallisten, arkkitehtonisten sekä kaupunkikuvallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä. Ohjeiden suositukset ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa. Rakennustapaohjeet perustuvat Amurin koulun rakennuskulttuuriselvitykseen (Jouko Seppänen ja Marjut Lund. Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut 2009, liitteenä Amurin koulun ulko- ja sisätilojen rakennussuojelullinen arviointi Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy / Lasse Kosunen.) 2. Rakennustapaan liittyvät asemakaavamääräykset Kaavan mahdollistaman uudisrakentamisen on sopeuduttava julkisivumateriaaleiltaan ja julkisivun rakennustaiteelliselta käsittelyltään ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen (ym-7). Uudisrakennus on rakennettava kiinni katulinjaan (nuolimerkintä) ja sen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään (uudisrakennus matalampi kuin vanhan koulun säilyvä luokkasiipi). Myös meluseinä on rakennettava ympäristöön sopivaksi (mes-6 M + 116,5 ja mes-6 M + 118). Asemakaavassa on määrätty, että koulurakennuksen luokkasiipi sekä juhlasali- ja ruokasalisiipi on suojeltu (sr-33). Asemakaavassa on lisäksi määrätty, että osa tontin pihaympäristöä (s-piha4) ja liuskekiviverhottu tukimuuri tontin Satakunnankadun puoleisen sivun länsiosissa on säilytettävä (sr/r). 3. Taustat Nykytila Amurin koulu on valmistunut vuonna Rakennuksen on suunnitellut Tampereen kaupungin rakennustoimiston arkkitehti Bertel Strömmer ja mahdollisesti myös Vilho Kolho ja/tai Jaakko Ilveskoski vuonna Koulurakennus koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta siivestä; ruokalasta ja liikuntasalista, luokkahuoneista sekä terveydenhuoltotiloista, joiden päälle pihatasoon on rakennettu wcrakennus ja sadekatos. Koulurakennus on hyväkuntoinen teknisiä järjestelmiä ja ajan vaatimuksia lukuun ottamatta.

ruokasali- ja juhlasalisiipi terveydenhoitotilojen siipi luokkasiipi Arvot Amurin koulurakennuksesta laaditun rakennuskulttuuriselvityksen (Seppänen,

Koulun kulttuurihistorialliset arvot perustuvat koulun merkittävään rooliin osana Tampereen koululaitoksen kehitystä.

Koulurakennuksen arkkitehtonisia arvoja ovat mm.

2 ruokasali- ja juhlasalisiipi terveydenhoitotilojen siipi luokkasiipi Arvot Amurin koulurakennuksesta laaditun rakennuskulttuuriselvityksen (Seppänen, Lund 2009, Kosunen 2010) mukaan rakennuksella on sekä kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista että kaupunkikuvallista arvoa. Koulun kulttuurihistorialliset arvot perustuvat koulun merkittävään rooliin osana Tampereen koululaitoksen kehitystä. Amurin koulu on Tampereen koulujen joukossa ainoa esimerkki sodanjälkeisestä, maanläheisestä rationalismista. Koulurakennuksen arkkitehtonisia arvoja ovat mm. rakennusmassojen sijoittaminen tontille, rakentamisen laadukkuus, funktionaalisuutta pehmentävät käsityömäiset detaljit, oviympäristöt ja Satakunnankadun puoleisen tukimuurin liuskekiviverhous. Rakennuksen kaupunkikuvalliset arvot liittyvät rakennuksen sijaintiin näkyvällä paikalla Satakunnankadun varrella osana Amurin muuta 1950-luvun rakennuskantaa.

4. Uudisrakentaminen Uudisrakentamisen tulee olla massoittelultaan monoliittista ja siten koulun arvokkaaseen ja lähiympäristön 1950-luvun miljööseen sopivaa. Suositeltavin kattomuoto on harjakatto.

Satakunnankadun varren kivivyöry -teeman moderni variointi).

Nykyisen rakennuksen muutostyöt Koulurakennusten ulkoasu Koulurakennuksen ja miljöön arvot säilytetään parhaiten säilyttämällä koulu alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

3 4. Uudisrakentaminen Uudisrakentamisen tulee olla massoittelultaan monoliittista ja siten koulun arvokkaaseen ja lähiympäristön 1950-luvun miljööseen sopivaa. Suositeltavin kattomuoto on harjakatto. Julkisivujen tulee olla pääosin rapattuja. Uudisrakentamisessa voidaan yhdistää uusia ja vanhoja elementtejä ja tulkita uudella tavalla vanhan koulurakennusten rakennustaiteellisia piirteitä (esim. Satakunnankadun varren kivivyöry -teeman moderni variointi). Uudisrakennuksessa on suositeltavaa yhdistää taidetta ja hienovaraisia koristeellisia elementtejä funktionaalisuuteen koulurakennuksen vanhojen siipien tapaan. 5. Nykyisen rakennuksen muutostyöt Koulurakennusten ulkoasu Koulurakennuksen ja miljöön arvot säilytetään parhaiten säilyttämällä koulu alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Alkuperäiset rakennusosat pyritään ensisijaisesti korjaamaan ja kunnostamaan ja vasta toissijaisesti korvaamaan uusilla rakennusosilla. Uudet rakennusosat ja talotekniikka pyritään sovittamaan rakennuksen tyyliin ja ilmeeseen. Koulurakennuksen luokkasiipeä ja ruokala- ja juhlasalisiipiä ei saa purkaa. Terveydenhuoltotilojen siipi voidaan purkaa ja korvata uudisrakennuksella. Julkisivuissa säilytetään rappaus julkisivumateriaalina, sokkelien verhoaminen liuskekivin, oviympäristöjen graniittikehykset, ovikatosten sirous ja kulmien pyöristys, ulko-ovien materiaali ja yksityiskohdat sekä ikkunoiden ruutujako ja puitteiden sirous.

Koulurakennusten sisätilat Sisätilojen olennaiset, säilytettävät piirteet liittyvät julkisiin tiloihin: pääportaaseen ja pääaulaan, luokkasiiven

Opetustiloissa voidaan varsin vapaasti tehdä muutoksia vaarantamatta rakennuksen kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.

Alkuperäiset rakennusosat pyritään ensisijaisesti korjaamaan ja kunnostamaan ja vasta toissijaisesti korvaamaan uusilla.

Portaikoissa ja auloissa pyritään säilyttämään aulojen tilajako, porraskaiteet ja kerrosopasteet sekä suojakaiteet, lattiapinnat detaljeineen,

4 Koulurakennusten sisätilat Sisätilojen olennaiset, säilytettävät piirteet liittyvät julkisiin tiloihin: pääportaaseen ja pääaulaan, luokkasiiven käytäviin, ruokalaan ja juhlasaliin. Opetustiloissa voidaan varsin vapaasti tehdä muutoksia vaarantamatta rakennuksen kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa. Alla on esitelty koulun sisätilojen ilmeen ja tunnelman kannalta olennaisia piirteitä ja rakennusosia. Alkuperäiset rakennusosat pyritään ensisijaisesti korjaamaan ja kunnostamaan ja vasta toissijaisesti korvaamaan uusilla. Uudet rakennusosat ja talotekniikka pyritään sovittamaan rakennuksen tyyliin ja ilmeeseen. Portaikoissa ja auloissa pyritään säilyttämään aulojen tilajako, porraskaiteet ja kerrosopasteet sekä suojakaiteet, lattiapinnat detaljeineen, puiset kerrostaso-ovet ja mosaiikkibetoniset ikkunapenkit. Ensimmäisen kerroksen vaateaula olisi hyvä avata alkuperäiseen muotoonsa purkamalla myöhemmin rakennetut levyrakenteiset kopit. Portaikkojen ja aulojen seinien pintajaot, värimaailma ja karkea lasikuitukangas ovat rakennukselle vieraita ja seinien pinnoitteet ja värimaailma tulisi entistää rakennuksen alkuperäiseen henkeen paremmin sopiviksi.

Luokkasiiven käytävillä pyritään säilyttämään käytävien tilojen selkeä muoto ja pilareista muodostuva tilallinen rytmi sekä yksityiskohtia, kuten lasitiiliseinät, puiset luokkien ovet

Käytävien seinien pintajaot, värimaailma ja karkea lasikuitukangas ovat rakennukselle vieraita ja seinien pinnoitteet ja värimaailma tulisi entistää rakennuksen alkuperäiseen henkeen paremmin

Talotekniikka ja akustiset verhoilut jouduttaneen tuomaan tilaan näkyvinä elementteinä.

Talotekniikka pyritään ensisijaisesti asentamaan yläpuoliseen ullakkotilaan. Akustiset verhoilut jouduttaneen tuomaan tilaan näkyvinä elementteinä.

5 Luokkasiiven käytävillä pyritään säilyttämään käytävien tilojen selkeä muoto ja pilareista muodostuva tilallinen rytmi sekä yksityiskohtia, kuten lasitiiliseinät, puiset luokkien ovet listoituksineen sekä joiltain sopivilta osin 1950-luvun tyyppinaulakot. Käytävien sisäkattojen alapinnan korkeusasema pyritään säilyttämään nykyisellään. Käytävien seinien pintajaot, värimaailma ja karkea lasikuitukangas ovat rakennukselle vieraita ja seinien pinnoitteet ja värimaailma tulisi entistää rakennuksen alkuperäiseen henkeen paremmin sopiviksi. Ruokasalissa pyritään säilyttämään tilan selkeä muoto ja yksityiskohdat, kuten pilarien kiiltomaalaus ja nyöritys. Talotekniikka ja akustiset verhoilut jouduttaneen tuomaan tilaan näkyvinä elementteinä. Juhlasalissa pyritään säilyttämään tilan selkeä muoto ja yksityiskohdat, kuten näyttämön reunus ja portaat pyöristyksineen. Talotekniikka pyritään ensisijaisesti asentamaan yläpuoliseen ullakkotilaan. Akustiset verhoilut jouduttaneen tuomaan tilaan näkyvinä elementteinä. Piha-alue Säilytettäväksi rajatulla piha-alueen osalla (s-piha4) säilytetään kalliopaljastumat ja mahdollisuuksien mukaan männyt. Tontin Satakunnankadun puoleisen sivun länsiosan tukimuurin verhoaminen liuskekivin säilytetään (sr/r). Piha-alueen rakennelmat ja rakenteet tulee sovittaa tontin rakennusten tyyliin. Meluseinässä on suositeltavaa yhdistää taidetta ja hienovaraisia koristeellisia elementtejä samaan tapaan kuin uudisrakennuksessa ja nivoa se siten osaksi kokonaisuutta ja katuympäristöä parantavaksi elementiksi.

Samankaltaiset tiedostot

AMURIN KOULU / ULKO- JA SISÄTILOJEN RAKENNUSSUOJELULLINEN ARVIOINTI LIITE AMURIN KOULUN RAKENNUSKULTTUURISELVITYKSEEN

AMURIN KOULU / ULKO- JA SISÄTILOJEN RAKENNUSSUOJELULLINEN ARVIOINTI LIITE AMURIN KOULUN RAKENNUSKULTTUURISELVITYKSEEN 1 LIITE N RAKENNUSKULTTUURISELVITYKSEEN / ULKO- JA SISÄTILOJEN RAKENNUSSUOJELULLINEN ARVIOINTI 15.04.2010 2 LIITE N RAKENNUSKULTTUURISELVITYKSEEN ULKO- JA SISÄTILOJEN RAKENNUSSUOJELULLINEN ARVIOINTI 1.