SALON KAUPUNKI Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava Luonnos
Pöyry Finland Oy Salon kaupunki 1
2 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 4 2 JOHDANTO 5 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus 6 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6 3 LÄHTÖTIEDOT 7 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 7 3.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus 7 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 7 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 3.3.2 Maakuntakaava 8 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 9 3.3.4 Rakennusjärjestys 9 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 3.3.6 VTT ja Finavia/Trafi 10 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet 10 3.4 Maisema ja luonnonympäristö 11 3.5 Kallioperä ja maaperä 12 3.6 Pinta- ja pohjavedet 13 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 13 3.8 Kasvillisuus 13 3.9 Merkittävät luontokohteet 14 3.10 Eläimet ja linnusto 16 3.11 Muinaisjäännökset 22 3.12 Rakennettu ympäristö 22 3.13 Väestö ja työpaikat 24 3.14 Palvelut 24 3.15 Yhdyskuntatekninen huolto 25 3.16 Liikenne ja tiestö 25 3.17 Maanomistus 25 3.18 Pohjakartta 25 3.19 Osalliset ja vuorovaikutus 25 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 26 4.1 Suunnittelun yleistavoitteet 26 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö 26 4.3 Kaavan tavoitteet 26 5 OSAYLEISKAAVALUONNOS 27 5.1 Kaavan rakenne 27 5.2 Aluevaraukset 27 5.3 Muut merkinnät 27 5.4 Suojelu 28 5.5 Kaavaluonnoksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 28 5.6 Kaavan sopeutuminen maakuntakaavaan 30 6 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 30
3 6.1 Yleistä 30 6.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 30 6.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 34 6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 35 6.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 36 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 37 7 TOTEUTTAMINEN 38 7.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat 38 7.2 Jatkosuunnittelu 38 8 SUUNNITTELUVAIHEET 38 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2.7.2012, päivitetty 2. Maisemaselvitys Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Paimion kaupunki, Salon kaupunki) / Pöyry Finland Oy, 3. Luontoselvitykset: Paimion - Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi ja suunnittelu Paimion Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu Paimion Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys / Ahlman Konsultointi & suunnittelu Paimion Salon Pöylän tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy 2.10.2012 4. Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi / Pöyry Management Consulting Oy 2012
1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lähtökohdat Salon kaupunki 4 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Salon ja Paimion kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän kylien läheisyyteen. Suunnittelualueelta on idässä sijaitsevaan Salon keskustaan matkaa noin 16 km, luoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan noin 10 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,6 neliökilometriä. Salon puolelle sijoittuva osayleiskaava-alue on kooltaan noin 1,6 km2 ja Paimion puoleinen osayleiskaava-alue puolestaan noin 3,0 km2. Clean Power Company Finland Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Salon ja Paimion rajamaastossa sijaitsevien Huson ja Pöylän kylien alueelle. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaava-alueen sijainti ja voimaloiden paikat on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja alustavat tuulivoimaloiden paikat Huso-Pöylän alueella. Tavoitteet Osayleiskaavojen tavoitteena on mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan laajuisen tuulivoimapuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. Alustavan suunnitelman mukaan tuulivoimaloista kaksi eteläisintä sijoittuu Salon kaupungin alueelle ja muut seitsemän Paimion kaupungin alueelle. Kaavoitusprosessi käsittää molempien kaupunkien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että Salon kaupunki ja Paimion kaupunki hoitavat kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti. Tämä kaavaselostus koskee Salon kaupungin puoleista osayleiskaava-aluetta.
Osayleiskaavan sisältö 2 JOHDANTO Salon kaupunki 5 Salon kaupungin alueelle sijoittuva Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 5. Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012). Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston hankevastaava on Clean Power Company Finland Oy (CPC Finland Oy). Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Salon kaupungin keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet käsitellään Salon kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Salon kaupungilta kaavan valmistelua ovat ohjanneet kaavoitusinsinööri Timo
6 Alhoke ja maankäyttöinsinööri Martti Halme. Hankevastaavan edustajana suunnittelu jatyöhön on osallistunut CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy (Kaupunki- ja aluesuunnittelu), jossa suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Soile Turkulainen ja FM, biologi Ismo Yli-Tuomi. Linnusto- ja lepakkoselvitysten laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Salon ja Paimion kaupungeille. Kaavakartan ja selostuksen lisäksi on suunnittelualueelta laadittu luontoselvitys ja maisemaselvitys. Selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös käynnissä olevan Varsinais-Suomen liiton tuulivoimatuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan laadinta. 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoitusprosessi käynnistyi alkuvuodesta 2012 CPC Finland Oy:n aloitteesta. Salon kaupunginhallitus käsitteli hanketta kokouksessaan toukokuulla 2012 ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville Salon kaupungintalolle ja kaupungin www-sivuille syksyllä 2012. OAS on nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 1. Osayleiskaava asetetaan julkisesti nähtäville sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Kaavan luonnosvaiheessa alkuvuodesta 2013 järjestetään yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla hankkeesta ja alueen kaavoituksesta tarkemmin sekä tutustua laa-
3 LÄHTÖTIEDOT Salon kaupunki 7 dittuihin taustaselvityksiin. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella ja se on tarkoitus asettaa nähtäville loppukeväällä 2013. Osayleiskaavan hyväksyy Salon kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua alkusyksystä 2013. 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue, jonka kokonaispinta-ala on noin 4,6 km 2, sijoittuu Salon ja Paimion kaupunkien rajamaastoon Huson ja Pöylän alueille. Suunnittelualueelta on idässä sijaitsevaan Salon keskustaan matkaa noin 16 km, luoteessa sijaitsevaan Paimion keskustaan noin 10 km, ja lounaassa sijaitsevaan Sauvon keskustaan noin 7 km. Suunnittelualue rajautuu etelästä Sauvontiehen ja pohjoisesta valtatiehen 110. Salossa sijaitseva Pöylän kylä sijoittuu suunnitellun tuulivoimapuiston kaakkoispuolelle ja Paimiossa sijaitseva Huson kylä puolestaan alueen länsipuolelle. 3.2 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kuvaus Suunnittelualueelle on tarkoitus kaavoittaa yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Voimaloista kaksi sijoittuu Salon kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle ja seitsemän puolestaan Paimion kaupungin puoleiselle osayleiskaava-alueelle. Alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 27 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 119-123 metriä ja roottorin läpimitta 112-120 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi siten noin 180 metriä. Tuulivoimaloiden malli ja perustustekniikka tulevat tarkentumaan hankkeen edetessä. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettäväsi sähköverkkoon alueen kautta kulkevan voimalinjan kautta. Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Clean Power Company Finland Oy. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
3.3.2 Maakuntakaava Salon kaupunki 8 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu erityisesti kohtia 2, 3 ja 4 koskevat tavoitteet. Huso-Pöylän alueelle kaavailtu tuulivoimapuisto sijoittuu kahden eri maakuntakaavan alueelle. Alueen pohjoispuolella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 23.8.2004. Kaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Alueen halki kulkee varaus suurjännitelinjalle. Länsipuolella alue sivuaa kaavaan merkittyä kahta suojelualuetta (S), jotka koostuvat luontokohteista tai -alueista. Eteläisempi suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 200 m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja pohjoisempi noin 500 m etäisyydellä. Pohjoispuolelle noin 1 km etäisyydelle voimaloista on kaavaan merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue. Alueen eteläpuolella on voimassa ympäristöministeriön 12.11.2008 vahvistama Salon seudun maakuntakaava. Siinä suunnittelualue on edeltävän kaavan tavoin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jonka läpi kulkee suurjännitelinjan varaus. Kuva 2. Ote alueella voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (Lounaispaikka 2012). Hankealueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Hankealueen pohjoispuolella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (YM vahvistanut 23.8.2004) ja eteläpuolella Salon seudun maakuntakaava (YM vahvistanut 12.11.2008)
9 Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen liitto toteuttivat vuosina 2010 2011 Varsinais- Suomen tuulivoimaselvityksen, jossa kartoitettiin maakunnan alueelta parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Huso-Pöylän alue luokiteltiin selvityksessä Varsinais- Suomen parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden joukkoon. (Varsinais-Suomen liitto 2011). Varsinais-Suomen alueelle laaditaan parhaillaan tuulivoimavaihemaakuntakaavaa, jossa osoitetaan Varsinais-Suomen tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakuntakaava on kuulutettu vireille 17.9.2011 ja tavoitteena on saattaa kaavoitusprosessi loppuun vuonna 2013. Vaihemaakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä touko-kesäkuussa 2012 ja Huso-Pöylän alue sisältyy siihen tuulivoima-alueena. Ehdotusvaiheen aineisto on hyväksytty Varsinais-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa 17.12.2012 ja ehdotus asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2013. Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä toimii Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys (Varsinais-Suomen liitto 2012). Kuva 3. Ote Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, johon on merkitty mukaan Huso-Pöylän alue tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena. 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 3.3.4 Rakennusjärjestys Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Salon kaupungissa on voimassa kaupunginvaltuuston 12.4.2010 ( 37) hyväksymä rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 1.6.2010. 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tuulivoimapuiston hankevastaava CPC Finland Oy on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin Huso- Pöylän tuulivoimapuiston toteuttamisesta Salon ja Paimion kaupunkien alueella. Aineisto on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Huso-Pöylän hankkeessa. ELY-keskus on antamassaan lausunnossa todennut, että tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rin-
10 nastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys sekä luontoselvitys (sisältäen luonto-, liito-orava-, lepakko ja linnustoselvitykset sekä linnuston kevätmuuton seurannan ja törmäysriskiarvioinnin). Kaavaa koskevat lähtötiedot suunnittelualueen luonnosta ja maisemasta on koottu kaavaselostukseen YVA-hankearviointiraportista sekä laadituista maisema- ja luontoselvityksistä. Maisema- ja luontoselvitykset ovat kaavaselostuksen liitteinä 2 ja 3. 3.3.6 VTT ja Finavia/Trafi Tuulivoimahankkeiden vaikutukset lentoliikenteelle ja valvontasensoreihin (tutkiin) tulee selvittää ennen kuin hankkeiden toteuttaminen käynnistetään. Samassa yhteydessä puolustusvoimat arvioivat hankkeiden vaikutukset myös muihin toimintoihinsa. CPC Finland Oy on toimittanut Puolustusvoimilta pyydettävää lausuntoa varten tiedot Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kaavoituksesta asianosaisille tahoille. Energiateollisuus ry on myöntänyt CPC Finland Oy:n Huso-Pöylän hankkeelle lisenssin, joka oikeuttaa VTT:n laatimaan tutkaselvitykseen. Lisenssi hankkeelle on haettu heinäkuussa 2012. CPC Finland Oy on saanut joulukuussa 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta lentoesteluvan Huso-Pöylän tuulivoimaloille. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi on luvassa määritelty 180 metriä. 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Noin 30 kilometriä suunnittelualueesta lounaaseen, Kemiönsaarella, sijaitsee Varsinais-Suomen Energia Oy:n suunnittelema Nordanå Lövböle tuulivoimapuisto. Hankkeen YVA-selostus on valmistunut lokakuussa 2012 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2012. Tuulivoimapuiston on suunniteltu käsittävän 20 34 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 3 3,6 MW. Tuuliwatti Oy:n suunnittelema Näsen kartanon tuulivoimapuisto sijaitsee suunnittelua alueesta noin 30 kilometrin päässä kaakossa. Näsen kartanon tuulivoimapuiston YVAselostus on toimitettu yhteysviranomaiselle tammikuussa 2012 ja tämän jälkeen hankkeen osayleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen loppuvuodesta 2012. Hanke käsittää 12 tuulivoimalaa, joiden teho on 3 5 MW. Suunnittelualueen eteläpuolella on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita mm. Kemiön-saarella, Paraisilla ja Hangossa. Hankkeet ovat kooltaan pieniä, käsittäen 3 9 tuulivoimalaa / hanke. Olemassa olevia tuulivoimaloita sijaitsee Kemiönsaaren lounaispuolella (3 voimalaa) sekä Hangossa (4 voimalaa).
11 Kuva 4. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueelle suunnitellut ja olemassa olevat tuulivoimahankkeet. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tämän tarkemmassa osa-aluejaossa Lounaiseen viljelyseutuun. Lounaismaalle on tyypillistä korkeussuhteiden vaihtelevuus ja kallioperän suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden rytmittävä maisema. Alue on muinaista merenpohjaa, jonne kerrostuneet savikot on raivattu tarkoin viljelykäyttöön. Maisemarakenteen rungon muodostavat kallioperän suuria linjoja seurailevat polveilevat jokilaaksot, joiden varrelle sijoittuvat viljelymaisemat ja vauraat maatilat. Pysyvä peltoviljely ja karjatalous alkoivat seudulla jo esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla, minkä vuoksi maisemakuva on hyvin kehittynyttä ja vakiintun-
12 utta. Keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita ja muita vanhasta kulttuuri-suomesta kertovia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita on runsaasti. Seudun topografia on vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Suunnittelualueen lähistöllä selänteiden ja kalliomäkien laet kohoavat suunnilleen 75 metriä merenpinnan yläpuolelle, kun viereisten laaksopainanteiden perustaso on korkotasolla 20-25 mmpy. Pohjoisilla selännealueilla moottoritien pohjoispuolella korkeimmat mäet kohoavat 100-110 mmpy. Suunnittelualueella korkein kalliomäkialue on alueen länsiosaan sijoittuva Pyhässuonkallio, jonka laki on noin 75 m merenpinnan tasoa ja noin 15 m viereistä Pyhässuota korkeammalla. Kuvat 5 ja 6. Näkymä osayleiskaava-alueen eteläosassa sijaitsevilta kallioalueilta ( vasemmanpuoleinen kuva) ja näkymä Korkiamäenniitun pohjoispuoliselle kalliorinteelle (oikeanpuoleinen valokuva) (Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012). Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Uskelan- ja Halikonjoen laaksot, jonka läntisimmät osat sijoittuvat lähimmillään n. 3 km etäisyydelle kaava-alueesta. Alue on edustavaa Lounaisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa, jota laajat peltoaukeat, vauraat maatilat ja vanhat kartanot puistoineen luonnehtivat (Ympäristöministeriö 2011a). Paimionjokilaakson maisema-alue ulottuu Paimionlahdelta pohjoiseen Tarvasjoen kirkonkylään saakka ja se edustaa lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisemaa kartanoineen ja ryhmäkylineen (Ympäristöministeriö 2011b). Maisema-alue sijaitsee lähimmillään n. 7 km etäisyydellä kaava-alueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 2,5 km etäisyydellä kulkee Suuri Rantatie, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Suuri Rantatie on yksi Suomen tärkeimmistä historiallisista maantieyhteyksistä, joka rakennettiin keskiajalla yhdistämään Turkua ja Viipuria (RKY 2009). Huso-Pöylän tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut arvokohteet on luetteloitu tarkemmin kaavan liiteaineistoon kuuluvassa maisemaselvityksessä (liite 2). 3.5 Kallioperä ja maaperä Kallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat graniitti ja granodioriitti. Alue on topografialtaan vaihtelevaa maastoa, jolle ovat ominaisia kallioiset mäet ja niiden väleihin sijoittuvat soistuneet notkelmat. Vallitseva maalaji alueella, erityisesti pohjoisosassa, on moreeni. Paikoitellen alueella on myös pienialaisia soistumia, joissa maalaji on turvetta, jonka alla on savea. Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu noin 80 hehtaarin laajuinen Kalkkimäki Muurassuonmäen kallioalue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Heikkilä & Husa 1995) ja osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelukohteena. Kallioalue on etenkin luontoarvoiltaan merkittävä ja sen arvoluokka on korkea (2, erittäin arvokas).
13 Kallioalue koostuu pienistä jyrkänteistä, selänteistä ja niiden välisistä suonotkelmista ja siihen sisältyy Varkaankellarinmäen lehto. 3.6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita (OIVApalvelu 2012). Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 7 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueella ei myöskään ole järviä, lampia tai jokia. Virtavesiuomista luonnontilaisin on Myllytyryn puro, joka sijaitsee alueen eteläosassa. Puro saa alkunsa Paimion puolella sijaitsevilta kosteikkoalueilta ja se virtaa itään Salon puolelle Ketunniitunojaan. Myös muut alueen pintavedet virtaavat pääosin itään Ketunniitunojaan ja edelleen Vainionjokeen tai etelään suoraan Vainionjokeen. Länsireunalta vesien virtaussuunta on pohjoiseen Isoniitunojan kautta Poutajokeen. 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 3.8 Kasvillisuus Varsinais-Suomen maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja suurelta osin sen sisällä olevaan ns. tammivyöhykkeeseen Rannikkovyöhykkeellä paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys. Alueelle ovat tyypillisiä pitkät ja suhteellisen lämpimät kesät ja lyhyet, lauhat talvet. Meren läheisyyden ja sen lämmittävän vaikutuksen vuoksi syksy on usein pitkä ja sateinen vastaavasti kevät ja alkukesä on kuivaa ja viileää meren ollessa vielä kylmä (Suomen maakuntien ilmasto / Ilmatieteen laitos, raportteja 2009:8). Vallitseva tuulensuunta suunnittelualueella on lounaasta koilliseen. Tuulennopeus 100 metrin korkeudella on noin 6,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2012). Ilmanlaatu alueella on hyvä, koska lähistöllä ei sijaitse paikallisilmastoa kuormittavia teollisuus- tai tuotantolaitoksia. Suunnittelualue on nykyisellään pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen ympäristössä avautuu laajoja peltoaukeita ja myös alueen eteläosiin sijoittuu joitakin viljelyalueita. Alueen kasvillisuus kartoitettiin osayleiskaavaa varten laaditun luontoselvityksen yhteydessä keväällä 2012. Kuva 7. Huso-Pöylän alueella peltoaukeat ja metsäsaarekkeet vuorottelevat maisemassa (Kuva: Pöyry Finland Oy, 2012).
14 Alue edustaa hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä. Hemiboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta, joka Suomessa ulottuu vain maan lounaisimpaan osaan. Suovyöhykejaossa selvitysalue on Suomen eteläisintä vyöhykettä, kilpikeitaiden eli konsentristen kermikeitaiden aluetta (alajako laakiokeitaat). Maastokartoitusten perusteella suunnittelualue on kasvillisuudeltaan pääosin melko karua ja reheviä metsä- ja suokasvillisuustyyppejä esiintyy vain hyvin pienialaisesti. Rehevimmät metsäkuviot ovat kuusivaltaisia tuoreen ja lehtomaisten kankaan kangasmetsiä ja valoisia männikkörinteitä, joiden aluskasvillisuudessa on kuivan lehdon piirteitä. Kallioiden lakialueet ovat kalliomännikköä ja painanteet pääosin ojitettuja suoalueita. Eteläosassa on kuitenkin pienialaisia vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisia räme- ja korpipainanteita. Puusto on nuorta tai varttuvaa, tuoreita hakkuita on muutamia ja eteläosassa puustoa on äskettäin harvennettu. Luontoselvityksen perusteella suunnittelualue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista kallioista metsämaastoa, jossa on ojitettuja suojuotteja ja jonka metsät ovat talousmetsinä hoidettuja. Laajin Paimion puolelle sijoittuva kalliomäkialue Pyhässuonkallio on puustoltaan nuorta ja laajimman suoalueen Pyhässuon luonnontila on muuttunut ojituksen seurauksena. Mahdollisia metsälain (10 ) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Salon puolella eteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva rehevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Luonnontilaiset norot ovat vesilailla (2 luku 11 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Myös purouoman luonnontilan muuttaminen vaati luvan (3 luku 2 ). Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsä- ja vesilain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008) alueella todetuista suotyypeistä saniaiskorpi on arvioitu Etelä- Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN), mustikkakorpi ja korpiräme vaarantuneiksi (VU) ja tupasvillaräme ja isovarpuräme silmälläpidettäviksi (NT). Kangasmaiden latvapurot ja purot ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä. Vaikka alue sijoittuu hemiboreealiselle kasvillisuusvyöhykkeelle, todettiin siellä tuoretta ja kosteaa lehtoa vain pienialaisesti pienvesien ympäristössä, eteläosassa sijaitsevan kalliojyrkänteen alapuolella sekä muutamin paikoin rinteissä kuivan lehdon piirteitä. Useimmat lehtotyypit on arvioitu uhanalaisiksi. (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2012). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan suunnittelualueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee muutamia arvokkaita kallioalueita sekä yksi yksityisen maalle perustettu luonnonsuojelualue. Kohteet on esitetty oheisessa kartassa.
15 Kuva 8. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen lähistöllä sijaitsevat yksityisten maalle perustetut luonnonsuojelualueet, Natura 2000 alueet, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä arvokkaat kallioalueet. Paimion puolelle sijoittuva Varkaankellarinmäen lehto käsittää kaksi suojelualuetta, jotka sijaitsevat lähimmillään noin 400 metrin päässä suunnittelualueen rajasta. Alue kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan ja sen pinta-ala on 3 hehtaaria. Alueella on kalliojyrkänteitä ja kalkkivaikutteisia lehtoalueita. (OIVA 2012, Varsinais-Suomen liitto 2002). Suunnittelualueesta noin kolme kilometriä lounaaseen sijaitsee pieni, yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue Kalliometsä. Toinen yksityisten maalla oleva suojelualue, Härjänmäen luonnonsuojelualue, sijaitsee alueesta noin viisi kilometriä itään.
16 Lähimmät Natura-alueet ovat Paimionlahti (FI0200036, aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta länteen sekä osin päällekkäiset Viurilanlahti (FI0200027, aluetyyppi SPA) ja Vasaikko (FI0200125, aluetyyppi SCI) noin 10 km suunnittelualueelta kaakkoon. Paimionlahti kuluu kansainvälisesti tärkeisiin IBA-lintualueisiin ja Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin, joihin kuuluu myös Viurilanlahti. 3.10 Eläimet ja linnusto Lepakot Suunnittelualueen eläimistössä esiintynee pääasiassa metsälajeja ja vähäisemmässä määrin viljelysmaiden ja kulttuuriympäristöjen lajeja. YVA-tarveharkintaa varten pyydettiin lepakko- ja liito-oravahavaintoja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. ELY-keskuksen uhanalaisrekisterissä ei ollut havaintoja lepakoista suunnittelualueelta eikä 10 km:n säteeltä suunnittelualueesta. Sen sijaan liitooravasta alueella on tehty havaintoja. Uhanalaiset päiväpetolinnut (olemassa olevat pesintätiedot) ja merikotkien pesäpaikat on selvitetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Lounais-Suomen Metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen tietokannassa ei ollut havaintoja petolinnuista suunnittelualueella ja ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan merikotkan pesiä ei löytynyt 10 kilometrin säteellä suunnittelualueesta. Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen yhteydessä suunnittelualueelta tehtiin päivitykset alueen lepakkoja ja liito-oravia koskevasta tilanteesta. Osana luontoselvitystä toteutettiin lepakkoselvitys kesällä 2012, joka koostui sekä lepakkoselvityksestä että lepakkopotentiaalin kartoituksesta. Selvitysaineiston avulla voidaan arvioida alueen arvoa lepakoiden kannalta. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on arvioitu voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston selvitys tehtiin yleispiirteisenä suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00 4.00 välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 36 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin 10. 11.6, 11. 12.6., 24. 25.7., 26. 28.7., 26. 27.8. ja 27. 28.8. Lisäksi lepakkopotentiaalia arvioitiin kultakin suunnitellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 12.9.
17 Kuva 9. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella tehdyt lepakkohavainnot (Paimion-Salon Pöylän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012) Suunnittelualueelta löydettiin yksittäisiä pohjanlepakoita 11 eri paikasta, joista peräti kuusi melko suppealta alueelta aivan eteläosasta. Lisäksi isoviiksi-/viiksisiippa havaittiin neljässä paikassa, joista kolme oli eteläosassa. Kahden tai useamman yksilön keskittymiä ei havaittu kuuden yön aikana lainkaan. Siippojen vähäinen esiintyminen havaintoaineistossa selittynee sillä, että lajien luotausäänet kuuluvat vain lyhyen matkan ja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman maastotyöpanoksen.
18 Liito-orava Vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventointien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Kokonaisuudessaan alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen. Salon kaupungin puolelle sijoittuva osayleiskaavan eteläosa on kuitenkin selvästi merkittävä lepakoiden esiintymisalue. Kyseiselle alueelle ei ole ainakaan alustavasti suunniteltu tuulivoimaloita. Jos alueelle suunnitellaan myöhemmin voimaloita, tulee ne sijoittaa mahdollisimman kauas esitetyistä havaintopaikoista. Lepakkopotentiaalin arvioinnissa vain kaksi sijoituspaikkaa arvioitiin potentiaaliltaan korkeiksi (voimalapaikat 3 ja 9). Muut arvioitiin joko tavanomaisiksi tai heikoksi. Lepakoiden muuttoa ei selvitetty, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Rannikon läheisyydestä johtuen alueen läpi saattaa muuttaa jonkin verran lepakoita, mutta se ei ole todennäköisesti merkittävän muuttoreitin varrella. (Paimion- Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Luontoselvitystä varten tehtiin kolme maastokäyntiä (17.4., 24.4 ja 7.6.2012), joista huhtikuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä. YVA-tarveharkintaa varten tehdyn selvityksen mukaan alueella on tehty liito-oravahavaintoja, joten tarkempi selvitys nähtiin tarpeelliseksi. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa (Rassi ym.) liito-orava on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Liito-oravakartoituksessa etsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruokailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Lisäksi pyrittiin löytämään liito-oravan pesäpaikat ja mahdolliset lajin käyttämät liikkumisyhteydet. Myös jokaisen suunnitellun tuulivoimalan lähialue tarkistettiin liito-oravalle soveltuvana mahdollisena elinpiirinä. Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alueella. Elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toiseen. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan elintavoista johtuen on mahdollista, että reviirit voivat olla ajoittain tyhjillään. Suunnittelualuetta lähimmät tiedossa olevat liito-oravahavainnot ovat Varkaankellarinmäen lehdon alueelta ja valtatien 110 pohjoispuolelta. Liito-oravalle elinpiiriksi soveltuvia metsiä on suunnittelualueella lähinnä vain pohjoisosassa Paimion puolella Kukolan mäen reunaosissa ja Salon puolella eteläosassa Korkiamäenniityn peltoalueen ympäristössä. Keväällä 2012 liito-oravia havaittiin Kukolan mäen alueella kahdessa paikassa: Kukolan länsiosassa liito-oravan papanahavaintojen perusteella kohteessa oli asuttu liito-oravaesiintymä keväällä 2012. Kolopuuta ja sen lähipuita voidaan pitää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Kohde ei sijoitu minkään voimalapaikan läheisyyteen. Kukolan itäosan papanahavaintojen perusteella liito-oravat ovat liikkuneet kohteen alueella ja metsän rakenteen perusteella se soveltuu liito-oravan elinpiiriksi. Keväällä 2012 esiintymä ei ollut asuttu. Papanapuut sijoittuvat suunnittelualueen reunaan noin 200 metrin päähän voimalapaikasta 1 eikä voimalan rakentaminen vaikuta liito-oravien elinmahdollisuuksiin alueella. Tienvarsimetsä
19 ulottuu etelässä metsätiehen asti, mikä tulee ottaa huomioon, jos metsätietä käytetään tuulivoimapuiston liikenteessä. Kuva 10. Liito-oravaesiintymät Kukolan alueella. Papanahavainnot on merkitty kuvaan pinkillä tähdellä ja todennäköinen pesäpuukolohaapa sinisellä vinoneliöllä. Pisteet 1-3 ovat suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja. (Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys: kasvillisuus ja liito-oravat / Pöyry Finland Oy 2012). Linnusto Huso-Pöylän alueelta on laadittu kattava linnustoselvitys osana luontoselvitystä kevään ja kesän 2012 aikana. Linnuston osalta selvitettiin alueen pesimälinnusto ja toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu. Pesimälinnustoselvityksellä hankittiin tietoa alueen linnustosta, jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Vastaavasti kevätmuutontarkkailun tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Muuttoaineiston avulla on myös laadittu törmäysmallinnus. Pesimälinnusto Pesimälinnusto selvitettiin alueelta tekemällä viisi sovellettua kartoituslaskentaa, neljä linjalaskentaa sekä pistelaskennat suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien mukaan. Lepakkoselvityksen laatimisen yhteydessä suoritettiin myös yölaulajalaskenta (laskentojen menetelmäkuvaukset on esitetty osayleiskaavan liiteaineistoon kuuluvassa pesimälinnustoa koskevassa selvityksessä Paimion-Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu, 2012). Tulosten valossa suunnittelualueella ja sen lähistöllä pesi 110,72 paria neliökilometriä kohden. Se on alhainen lukema, mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden. Nuoret kasvatusmänniköt ja yksipuoliset biotoopit ovat syynä vähäiseen tiheyteen. Metsämaiden perustiheys on yleensä 100 200 paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa 400 600 pariin per neliökilometri. Suunnittelualueen runsaimpia lajeja olivat peippo (24,57 paria / km 2 ), pajulintu (17,35) ja punarinta (7,27). Nämä kolme lajia muodostavat 49 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös mustarastas, keltasirkku, hippiäinen, harmaasieppo ja metsäkirvinen. Punarinnan pesimätiheys oli poikkeuksellisen suuri, mikä kuvastaa toisaalta hyvin suunnittelualueen metsien nuorta ikää. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 37 lajista.
Päätelmät pesimälinnustoselvityksestä: Salon kaupunki 20 Paimion Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu suunnittelualueen biotoopeista. Vaikka alueella on pienialaisia vanhemman seka- ja havumetsän alueita, ovat ne kuitenkin varsin pirstoutuneita. Aluerajauksen sisällä on kaksi melko selvää huomionarvoisten lajien reviirikeskittymää Paimion puoleisella osayleiskaava-alueella: keskiosassa ja pohjoisosassa (pesimälinnustoselvityksen reviirikartat 1 2, kaavaselostuksen liite 3). Merkittävää lajistoa on kuitenkin varsin vähän. Alueen kokonaislajimäärä on 51 lajia. Suunnittelualueen kokoon suhteutettuna lajimäärä on melko korkea. Kokonaisuudessaan suunnittelualueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan (Paimion-Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Lintujen kevätmuuton seuranta Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys suunnittelualueen ylle. Koska lähialueet ovat peltojen ja kalliometsien mosaiikkia, osoittautui parhaaksi paikaksi Sauvon Koskissa sijaitseva, josta näki hyvin alueen läpi muuttavaa linnustoa. Eniten katveeseen jäi alueen luoteis- ja pohjoisosa. Kuva 11. Kevättarkkailun havaintopisteet. Sauvon koski on merkitty punaisella ja Salon Halikonlahti sinisellä pallolla (Paimion-Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu) Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Salon Halikonlahti, jossa havaintopaikkana oli Viurilanlahden kupeessa oleva Timalitorni. Sauvon ja Salon havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 27 kilometriä. Halikonlahti sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden idässä. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin suunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolo-
21 makkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 38 metriä, toinen 38 100 metriä, kolmas 100 150 ja neljäs yli 150 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Sauvon lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävät linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Epävarmuustekijänä seurannasta voidaan mainita se, että suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti maassa. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten havaintojaksojen aikana melko vähäistä. Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 27 815 lentoa, joista vain 27 prosenttia havaittiin Sauvossa. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Salon Halikonlahdella, laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Sauvon kokonaislentomäärästä vain noin 23 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 1 707 yksilöä. Sauvossa lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, koillinen oli selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy etenkin Halikonlahden aineistossa, jossa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Halikonlahdella. Päätelmät kevätmuuton seurannasta: Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (23.3. 24.4.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Halikonlahden kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin 20 400 yksilöstä. Naurulokkeja merkittiin selvästi eniten (7 600 yksilöä), mutta myös harmaalokkeja (3 650 yks.) kirjattiin runsaasti. Lokit muodostivat peräti 56 prosenttia Halikonlahden lennoista. Kookkaita lintuja kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja havaittiin seitsemän havainnointipäivän aikana varsin pieniä määriä kummallakin paikalla. Halikonlahdella niitä nähtiin muiden lajien tavoin enemmän kuin Sauvossa, jonka lentomäärät olivat hyvin pieniä. Riskilentojen määrä oli useiden lajien osalta suorastaan mitätön: laulujoutsen
22 19 yksilöä, metsähanhi 8 yks., tundrahanhi 5 yks., merihanhi 16 yks., kanadanhanhi 27 yks., merimetso 22 yks., hiirihaukka 15 yks. ja kurki 5 yks. Vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Huson Pöylän tuulivoimapuistoalue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä päinvastoin. Jopa Halikonlahden muuttajamäärät ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi Satakunnan sisämaakohteisiin. Sauvossa lentomäärä 42 tunnin aika oli noin 7 400. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin noin 175, mikä on erittäin pieni päämuuttoaikaan keväällä. Kohdealueen vähäinen lentomäärä selittynee pitkälti sillä, että rannikkolinja on hyvin rikkonainen, jolloin lukuisten lajien muutto leviää laajalle rintamalle (Paimion-Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Linnustoselvityksen törmäysmallinnus Linnuston kevätmuutonseurannasta saadun aineiston avulla on laadittu mallinnus tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen riskeistä törmätä tuulivoimaloihin. Törmäysmallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat sepelkyyhky, töyhtöhyyppä ja laulujoutsen. Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta. Kurki, kuten myös joutsen, hanhet ja petolinnut, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin kurjen, metsähanhen, laulujoutsenen ja petolintujen todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia (Paimion-Salon Pöylän tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy, 2.10.2012). 3.11 Muinaisjäännökset Kaikki luonto- ja linnustoselvitykset ovat kaavaselostuksen liitteenä 3. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston suunnittelualueelle ei rajaudu muinaisjäännöksiä. Lähimmät, enintään n. kahden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet ovat: Pöylän muinaislinna, sm 73067 (1) Yöntilä, vanha kylätontti, muinaismuistokohde, sm 073081 (2) Kivikautinen asuinpaikka, (SM 577055) (3) kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, sm 73066 (4) Kohteiden perässä oleva indeksinumero viittaa osayleiskaavan maisemaselvityksen karttaan kohteista (liite 2). Suunnittelualueella on tarkoitus suorittaa muinaisjäännösinventointi keväällä 2013 ennen kaavan etenemistä ehdotusvaiheeseen. 3.12 Rakennettu ympäristö Asutus suunnittelualueen ympäristössä on kylämäistä ja se on sijoittunut hieman hajanaisesti ympäröivien peltoalueiden reunoille. Karttatarkastelun mukaan lähimmät yksittäiset loma- tai vakituiset asumukset sijoittuvat yli 1 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähimmät suuremmat asutuskeskittymät sijaitsevat useampien kilometrien etäisyydellä alueesta: Sauvo sijaitsee noin 7 km päässä alueesta lounaaseen, Paimio noin 10 km päässä alueesta luoteeseen. Itäpuolella sijaitsevaan Halikkoon on matkaa noin 12 km. Oheisessa kuvassa on esitetty asutus ja loma-asutus sekä muut toiminnot suunnittelualueen ympäristössä.