NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
Elämään tyytyväisyyden tutkimisesta... Elämään tyytyväisyyttä on tutkittu paljon jo 1960- luvulta lähtien varsinkin USA:ssa Pääsiallisesti tutkimus on ollut sosiologien tai psykologien tekemää Valtavirran tutkimukselle tyypillistä on ollut suurien poikkileikkausaineistojen tutkiminen sekä sen hetkiseen elämäntilanteeseen liittyvien tekijöiden ja elämään tyytyväisyyden välisen yhteyden selvittäminen
Tyytyväisyystutkimuksen haasteita Eri alakulttuureihin/sosialisaatioympäristöihin kuuluvien yksilöiden elämään tyytyväisyyden rakentumisen tutkiminen Martikainen 2006 Aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyien tekijöiden (esim. lapsuus ja nuoruus) merkitys aikuisuuden elämään tyytyväisyyden kokemisessa?
Hyvinvointitutkimuksen tuloksia Lapsuudessa tai nuoruudessa koettujen kiintymyssuhteiden laatu yhteydessä aikuisuudessa koettuun hyvinvointiin (esim. An & Cooney 2006, Kafeitsios & Sideridis 2006) Taustateorioina Erikson psykososiaalinen kehitysteoria Bolwbyn teoria varhaisten kiintymyssuhteiden merkityksestä aikuisuuden kiintymyssuhteille
Muuta psykologista tai sosiologista elämänkulkututkimusta Lapsuudessa tai nuoruudessa koetun vanhemman ja lapsen välisen kiintymyssuhteen laatu yhteydessä aikuisuudessa koettujen romanttisten kiintymyssuhteiden laatuun ja ihmissuhteissa onnistumiseen (esim. Hazan & Shaver 1987) Vanhempien sosioekonominen asema ennustaa jälkeläisten koulutusuraa ja työuralla onnistumista (esim. Dubow ym. 2006)
Tässä tutkimuksessa kysytään: Millä tavalla nuoruuden perheympäristöön liittyvät tekijät erottelevat aikuisuudessa eri tavalla tyytyväisiä nuorten aikuisten ryhmiä? Miehiä ja naisia tarkastellaan erikseen Millä tavalla perheympäristöön liittyvät tekijät ovat yhteydessä aikuisuuden elämään tyytyväisyyteen?
Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto koostuu vuosina 1984 (N=398; Rauste von Wright 1988) ja 2001 (N=192; Martikainen 2006 ) samoilta v. 1968 syntyneiltä suomalaisilta kerätyistä kyselylomakeaineistoista Kumpanakin ajankohtana otokset edustivat kattavasti kyseistä ikäluokkaa Tämän tutkimuksen tutkimusjoukko koostuu kahdesta 32-33 -vuotiaiden aikuisten rymästä kaupungeissa elävät yksinäiset naiset (N=25) ja maaseudun miehet (N=36) Kaksi elämäänsä tyytymättömintä ryhmää viiden nuorten aikuisten ryhmän joukosta (Martikainen 2006) Molemmissa ryhmissä paljon eronneita tai naimattomia
Tulokset; miehet Aikuisuudessa elämäänsä tyytyväisemmän kaupungeissa asuvien johtajamiesten ryhmän jäsenten ja elämäänsä tyytymättömämpien maaseudulla asuvien enimmäkseen työntekijäasemassa olevien miesten ryhmän jäsenten nuoruuden perheympäristöt erosivat isän sosiaaliuokan suhteen (t(61)=2.21, p<.031) Korkeampiin asemiin aikuisuudessa päätyneiden miesten isät edustivat korkeampaan yhteiskuntaluokkaa kuin työntekijämiesten isät
Isän sosiaaliluokaan yhteyedessä olevia tekijöitä: Äidin sosiaaliluokka (r=.227, p<.000) Poikien koulumenestys (r=.408, p<.000) koulutustavoitteet (r=.224, p<.008) elämäntavat (alkoholi&tupakka; r=.194, p<.021) tappelutilanteen todistaminen (r=.248, p<.003) ajattelun kypsyys (r=.401, p<.000)
Isän sosiaaliluokan ja aikuisuuden elämään tyytyväisyyden välinen yhteys: Isän sosiaaliluokalla ja elämään tyytyväisyydellä ei ole suoraa yhteyttä Epäsuora yhteys isän sosiaaliluokan ja aikuisuuden elämään tyytyväisyyden välillä löytyy nuoruuden koulutustavoitteiden kautta, jotka ennustavat aikuisuuden elämään tyytyväisyyttä(r=.228, p<.049) Nuoruuden koulutustavoitteet ennustavat myös omaa aikuisuuden sosiaaliluokkaa (r=.376, p<.000), joka puolestaan korreloi elämään tyytyväisyyden kanssa (r=.430, p<.000) Myös isän sosiaaliluokan ja oman sosiaaliluokan välillä on yhteys (r=.233, p<.005)
Isän sosiaaliiluokan yhteys aikuisuuden elämään tyytyväisyyteen ISÄN SOSIAALI- LUOKKA Nuoruuden koulutustavoitteet Oma aikuisuuden sosiaaliluokka AIKUI- SUUDEN ELÄMÄÄN TYYTY- VÄISYYS
Tulokset, naiset Eläämänsä eri tavalla tyytyväiset naisten ryhmät (maasudun perheelliset naiset, pääkaupunkiseudun johtajanaiset ja kaupunkien yksinäiset naiset) erosivat nuoruuden perheympäristöissään toisistaan siinä, millaiseksi he arvioivat oman äitisuhteensa laadun (summamuuttuja; F(2,83)=3.95, p<.023)
Äitisuhteen ulottuvuuksia Arvionti tapahtui kahdenksan eri ulottuvuuden avulla (viisiportainen skaala) turvaton-turvallinen, kylmä-lämmin, jännittynyt- leppoisa, riitaisa-sopuisa, salaileva-avoin, tuomitseva-ymmärtävä, kahlitseva-kannustava, valta yhdellä-tasvertaisuus) Erityisesti kaupunkien yksinäisille naisille tyypillistä oli ollut äidin tuomitsevaksi ja äitisuhteen turvattomaksi kokeminen
Nuoruuden äitisuhteen ja aikuisuuden elämään tyytyväisyyden välinen yhteys Äitisuhdesumman ja aikuisuuden elämääntyytyväisyyden välinen yhteys epäsuora Äitisuhdesumma on yhteydessä aikuisuuden siviilisäätyyn (r=.155, p<.036), joka puolestaan on erittäin voimakkaassa yhteydessä elämään tyytyväisyyteen (r=.358, p<.000) Kaupunkien naiset olivat muita naisia useammin naimattomia tai eronneita (F(2,85)=214.48, p<.000) Äitisuhdesumma ennustaa myös aikuisuuden parisuhteessa koettua fyystän tai psyykkistä väkivaltaa (f=.212, p<.004), joka taas korreloi aikuisuuden elämään tyytyväisyyden kanssa (r=.159, p<.029) Kaupunkien naiset olivat kokeneet parisuhteessaan väkivaltaa muita naisryhmiä enemmän (F(2,85)=5.10, p<.008)
Naisten ja miesten ryhmien välinen vertailu: Isän sosiaaliluokalla ei ollut tilastollista merkitystä eri tavalla elämäänsä tyytyväisiä naisia vertailtaessa (p<.831, ns) Myöskään äitisuhteen laatu ei erotellut kahta eri tavalla elämäänsä tyytyväistä miesten ryhmää toisistaan (p<.965, ns)
Johtopäätöksiä Aikaisuudessa koettua elämään tyytyväisyyttä tutkittaessa sen hetkiseen elämäntilanteeseen liittyvien tekijöiden lisäksi myös nuoruuden sosialisaatioympäristöillä on merkitystä Elämääntyytyväisyystutkimus hyötyisi sukupuolisensitiivisestä tutkimusotteesta Naisten ja miesten elmääntyytyväisyys näyttäisi rakentuvan erilaisten tekijöiden varaan Mahdollisia taustavaikuttaija: Miesten ja naisten toisistaan eroava arvomaailma (esim.martikainen 2006, Helve 2002) Sosialisaatioympäristöstä eri sukupuoliin kohdistuvat erityyppiset odotukset (Martikainen 2006)
Lähteet: An, J & Cooney, T. (2006). Psychological well-being in mid to late life: The role of generativity development and parent-child relationships across lifespan. International Journal of Behavioral Development, 30: 410-421. Dubow, E., Huesman, L., Boxer, P., Pulkkinen, L. & Kokko, K. (2006). Middle childhood and adolescent contextual and personal predictors of adult educational and occupational outcomes: A mediational model in two countries. Developmental Psychology, 42: 937-949. Hazan, C. & Shaver, P. (1987). Romantic love conceptualized as an attachment process. Journal of Personality and Social Psychology, 52: 511-524. Helve, H. (2002). Arvot, muutos ja nuoret. Helsinki: University Press. Kafetsios, K. & Sideridis, G. (2006). Attachment, social support and wellbeing in young and older adults. Journal of Health Psychology, 11: 863-875. Martikainen, L. (2006). Suomalaisten nuorten aikuisten elämään tyytyväisyyden monet kasvot. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 287. Rauste von Wright, M. (1988). Suomalaisten tyttöjen elämäntapojen terveys ja koulutustavoiatteet. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Sarja Tutkimukset 6/1988. Helsinki.