TIENKÄYTTÄJÄRYHMIEN ANALYYSI

Transkriptio

1 Mirka Vihavainen ja Maarit Wiik TIENKÄYTTÄJÄRYHMIEN ANALYYSI Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelma ASTAR Sisäisiä julkaisuja 6/2005

2

3 Tienkäyttäjäryhmien analyysi 1 Mirka Vihavainen ja Maarit Wiik TIENKÄYTTÄJÄRYHMIEN ANALYYSI Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelma ASTAR Sisäisiä julkaisuja 6/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 2 Tienkäyttäjäryhmien analyysi Kannen kuvat: Timo Huhtinen Sito-yhtiöt Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Tienkäyttäjäryhmien analyysi 3 ESIPUHE Tiehallinnossa ollaan segmentoimassa tienkäyttäjäasiakasta alaryhmiin. Alustaviksi alaryhmiksi hahmoteltiin syksyllä 2004 seuraavia ryhmiä: 1. Lapset, eli alle 15-vuotiaat 2. Nuoret, vuotiaat 3. Työikäiset, vuotiaat 4. Ikääntyvät, 65-vuotiaat ja vanhemmat 5. Liikunta- ja toimintaesteiset Tässä työssä on testattu olemassa olevan tyytyväisyysdatan perusteella näiden ryhmien toimivuutta. Työssä pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Eroavatko ikäryhmien tulokset toisistaan? Ovatko tulokset ikäryhmän sisällä homogeenisia? Onko ikäryhmien sisältä löydettävissä homogeenisiä, toisistaan selvästi poikkeavia alaryhmiä? Työssä havaittiin nopeasti, että ikä ei ainakaan sellaisenaan erottele tienkäyttäjien tyytyväisyyttä, tarpeita ja asenteita. Elämäntilanne vaikuttaa merkittävältä tienkäyttäjiä jaottelevalta tekijältä, mutta siihen ei tyytyväisyystutkimuksen aineistolla päästä käsiksi. Tämän työn tulosten pohjalta voidaan segmentointi jatkaa valmiiksi. Helsingissä helmikuussa 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

6 4 Tienkäyttäjäryhmien analyysi TYÖN TAVOITE JA MENETELMÄT TYÖN TAVOITE JA MENETELMÄT Työssä testattiin erilaisia tapoja segmentoida Tiehallinnon asiakkaat. Aineistona käytettiin Tiehallinnon tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksia talvelta 2003 ja kesältä 2004, joita käsiteltiin erikseen. Analyysi tehtiin tilastollisella tietojenkäsittelyohjelmalla (SPSS) seuraavilla menetelmillä: muuttujien ristiintaulukointi muuttujien korrelaatioiden tarkastelu summamuuttujien muodostaminen muuttujamuunnokset. Työssä testattiin mikä tai mitkä tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen taustamuuttujista voisivat luokitella tienkäyttäjiä. Pyrkimyksenä oli löytää toisistaan poikkeavia ryhmiä, joissa kunkin ryhmän jäsenillä on keskenään samanlaisia liikkumisen tapoja/tarpeita/asenteita/tyytyväisyyttä. Käytettyjä taustamuuttujia olivat (talvi 2003 ja kesä 2004): onko taloudessa käytettävissä auto auton käytön useus moottoripyörän ja mopon käyttö kuinka monta kilometriä ajaa vuodessa liikkuminen erilaisilla teillä käyttääkö linja-autoa pyöräileekö liikunta- tai toimintaeste asuinpaikka ikä sukupuoli kunta maakunta tiepiiri. Taustamuuttujia tarkasteltiin erilaisten tarve-, asenne- ja tyytyväisyysmuuttujien suhteen sekä muiden taustamuuttujien suhteen. Em. muuttujia olivat: Tarpeet Tulisiko Tiehallinnon panostusta lisätä, säilyttää nykyisellä tasolla vai vähentää seuraavissa asioissa: o pääteiden auraus o muun tieverkon auraus o jalankulku- ja pyöräteiden auraus o liukkauden torjunta pääteillä o liukkauden torjunta muilla teillä o liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä (t03).

7 Tienkäyttäjäryhmien analyysi 5 TYÖN TAVOITE JA MENETELMÄT Tulisiko Tiehallinnon panostusta lisätä, säilyttää nykyisellä tasolla vai vähentää seuraavissa asioissa: o tiedottaminen kelistä ja liikenteen häiriöistä radiossa, tv:ssä, internetissä, tieinfokioskeissa o tienvarsien levähdys- ja pysähtymisalueiden hoito ja kunnossapito o linja-autopysäkkien hoito ja kunnossapito yleisten teiden varsilla o liikennemerkit ja viitoitus (t03). Kuinka tärkeitä seuraavat tiestön kuntoon ja kesähoitoon liittyvät asiat ovat teille liikkumisenne kannalta: o Päällysteiden kunto pääteillä. o Ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä. o Linja-autopysäkkien määrä. o Jalankulku- ja pyöräteiden määrä (k04). Asenne Hyväksyttekö liikenneturvallisuuden parantamisen nykyisiä nopeusrajoituksia alentamalla o taajamissa o taajamien ulkopuolella (t03+k04). Tyytyväisyys Minkä arvosanan antaisitte Tiehallinnon toiminnalle yleisesti? (t03+k04). Minkä arvosanan antaisitte yleisten teiden tilasta ja kunnosta kokonaisuudessaan talvikaudella/kesäkaudella? (t03+k04). Minkä kokonaisarvosanan annatte pääteiden hoidolle kuluneena talvena/kesänä? (t03+k04). Minkä kokonaisarvosanan annatte muiden teiden hoidolle? (t03). Minkä kokonaisarvosanan annatte jalankulku- ja pyöräteiden hoidolle? (t03+k04).

8 6 Tienkäyttäjäryhmien analyysi TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU Tienkäyttäjien luokittelu iän mukaan Tienkäyttäjät jaettiin ensin seuraaviin ikäluokkiin: 1) 0-14-vuotiaat (lapset) 2) vuotiaat (nuoret) 3) vuotiaat (työikäiset) 4) Yli 65-vuotiaat (ikääntyvät) 5) Liikunta- tai toimintaesteiset Tämän luokittelun toimivuutta testattiin hyvin monilla muuttujilla; ristiintaulukoimalla, tarkastelemalla korrelaatioita ja muodostamalla summamuuttujia. Analyysissa tarkasteltiin jakaantuvatko tienkäyttäjät tällä luokittelulla liikkumisen käytäntöjen, tarpeiden, asenteiden ja/tai tyytyväisyyden suhteen ryhmiin. Luokittelulla ei kuitenkaan löytynyt selkeitä tienkäyttäjäryhmiä. Seuraavaksi ryhdyttiin etsimään mahdollista tarkempaa ikäluokittelua (kesän 2004 ja talven 2003 aineistoilla). Kokeilujen jälkeen päädyttiin seuraavaan luokitteluun: 1) 0-14-vuotiaat (lapset) 2) vuotiaat (nuoret, ei ajokorttia, mukana mopoilijoita) 3) vuotiaat (nuoret aikuiset) 4) vuotiaat ( lapsiperheiden vanhemmat ) 5) vuotiaat ( ei lasten kuljettamista ) 6) Yli 65-vuotiaat (ikääntyvät) 7) Liikunta- tai toimintaesteiset Tällä aineistolla ei tietenkään päästä käsiksi elämäntilanteeseen, eli onko kyseessä lapsiperhe, yksinasuva jne. Ikäluokittelua on kuitenkin mietitty elämäntilanteesta lähtien. Nuorin ikäluokka (0-14-vuotiaat eli lapset) ei ole edustettuna aineistoissa, joten siihen ei päästä tarkemmin käsiksi. Voidaan kuitenkin arvella, että se olisi hyödyllistä jakaa kahteen luokkaan: 0-7-vuotiaat (vanhempien kanssa liikkuvat lapset) ja 8-14-vuotiaat (yksin liikkuvat lapset). Ikäluokka vuotiaat oli aluksi kahtena luokkana: vuotiaat ( juuri ajokortin saaneet ) ja vuotiaat (nuoret aikuiset), mutta nämä luokat eivät eronneet toisistaan, joten ne yhdistettiin. Vanhinta ikäluokkaa (yli 65-vuotiaat) yritettiin jakaa osiin ja etsiä, missä iässä ikääntyneiden liikkumisen tavat muuttuvat. Kuitenkaan vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden liikkumisen tavat eivät huomattavasti eronneet toisistaan. Ajateltiin myös yhtenä luokkana yli 80-vuotiaita, mutta heitä ei ollut aineistossa edustettuna. Voidaan kuitenkin olettaa, että jossain iässä ikääntyneiden liikkumisen käytännöt ja tarpeet muuttuvat, ja tämä ikä voisi hyvinkin olla 80 vuotta. Yli 80-vuotiaat voitaisiin ajatella yhdistettävän liikunta- tai toimintaesteisten luokan kanssa.

9 Tienkäyttäjäryhmien analyysi 7 TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU Edellä esitelty ikäluokittelu tuntui ainakin jossain määrin toimivalta. Seuraavassa havaintoja kustakin ikäluokasta: 1) 0-14-vuotiaat (lapset): Ei edustettuna aineistossa. 2) vuotiaat (nuoret, ei ajokorttia, mukana mopoilijoita) Auton kyydissä kulkevia. Mopoilijoita. Käyttävät linja-autoa. Pyöräilevät. Linja-automatkustamiseen liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. Jalankulku- ja pyöräteihin liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. 3) vuotiaat (nuoret aikuiset): Käyttävät paljon autoa. Teiden kuntoon liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. Linja-automatkustamiseen liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. Jalankulku- ja pyöräteihin liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. 4) vuotiaat ( lapsiperheiden vanhemmat ): Käyttävät erittäin paljon autoa. Käyttävät hyvin vähän linja-autoa. Hieman tyytymättömämpiä Tiehallinnon toimintaan kuin muut ikäluokat. Hieman tyytymättömämpiä pääteiden kuntoon kuin muut ikäluokat. Teiden kuntoon liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. 5) vuotiaat ( ei lasten kuljettamista ): Käyttävät paljon autoa. Hieman tyytymättömämpiä Tiehallinnon toimintaan kuin muut ikäluokat.

10 8 Tienkäyttäjäryhmien analyysi TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU 6) Yli 65-vuotiaat (ikääntyvät): Vain alle puolet ajaa säännöllisesti autoa. Eivät juuri pyöräile. Hieman tyytyväisempiä Tiehallinnon toimintaan kuin muut ikäluokat. Jalankulku- ja pyöräteihin liittyvät asiat hieman tärkeämpiä kuin muille ikäluokille. Hyväksyvät parhaiten nopeusrajoitusten alentamisen taajamissa ja muualla. 7) Liikunta- tai toimintaesteiset Hyvin vähän auton käyttöä. Tyytyväisyydessä ei suuria eroja muihin ikäluokkiin verrattuna. Tienkäyttäjien luokittelu elämäntilanteen mukaan Elämäntilanteeseen ei päästä käsiksi tienkäyttäjätyytyväisyystutkimusten aineistoilla. Se saattaa kuitenkin olla merkittävä tienkäyttäjiä jaotteleva tekijä. Seuraavassa viitataan viimeistelyvaiheessa olevaan tutkimukseen ekotehokkaista käytännöistä erilaisilla asuinalueilla ja erilaisissa elämäntilanteissa (Ekotehokkaat käytännöt erilaisilla asuinalueilla, YM, Sito, ). Tässä tutkimuksessa todettiin, että elämäntilanne vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumisen muotoihin. Elämäntilanteella tarkoitetaan sitä, onko kyseessä yksinasuva, pariskunta ilman lapsia vai lapsiperhe. Em. tutkimuksessa keskeiseksi ekotehokkaaksi käytännöksi nousi liikkumisen muodot, ja nämä vaihtelivat selkeästi sen mukaan, missä elämäntilanteessa vastaaja oli. Liikkumisen muodoista tarkasteltiin monilla eri muuttujilla autoilua, joukkoliikenteen käyttöä ja kävelyä/pyöräilyä sekä asenteita ja suhtautumista niihin. Eri elämäntilanteissa olevista lapsiperheet käyttivät erittäin paljon autoa liikkumiseensa, ja kokivat sen olosuhteiden pakoksi. Lapsiperheissä käytettiin hyvin vähän julkista liikennettä ja käveltiin/pyöräiltiin vähemmän kuin muissa elämäntilanteissa. Myös lapsettomat pariskunnat autoilivat melko paljon. Yksinasuvat autoilivat vähiten ja käyttivät eniten joukkoliikennettä sekä kävelivät/pyöräilivät eniten. Lapsiperheiden suurta auton käyttöä selittävät mm. tiukat aikataulut, lasten kuljettaminen kouluun ja harrastuksiin sekä suuret kauppaostokset. Toinen em. tutkimuksessa esiin noussut liikkumisen tapoihin vaikuttava seikka oli asuinpaikka. Asuinpaikan sijainti suhteessa työpaikkoihin, palveluihin ja muihin asiointikohteisiin sekä joukkoliikenneyhteyksien toimivuus ja kevyen liikenteen reitit aiheuttavat sen, minkälaisia liikkumisen muotoja käytetään. Muita tutkimuksessa esiin nousseita liikkumisen tapoihin vaikuttavia seikkoja olivat sukupuoli sekä henkilökohtaiset arvot ja asenteet.

11 Tienkäyttäjäryhmien analyysi 9 TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU Tienkäyttäjien luokittelu sukupuolen mukaan Myös miehet ja naiset eroavat toisistaan tienkäyttäjinä. Miehet ajavat autoa selvästi enemmän kuin naiset (miehistä 74 % ajaa säännöllisesti autoa, naisista 48 %). Kyydissäolijoita (ei aja itse, mutta liikkuu auton kyydissä) on selkeästi enemmän naisissa (21 % - 8 %). Miehet ajavat selvästi enemmän moottoripyörällä kuin naiset, mopoilussa ero ei ole yhtä selvä, vaikkakin miehet mopoilevat naisia enemmän. Naiset käyttävät linja-autoa hieman enemmän kuin miehet ja naiset myös pyöräilevät enemmän kuin miehet. Myös asenteissa, tarpeissa ja tyytyväisyydessä on eroa miesten ja naisten välillä. Naiset hyväksyvät selvästi paremmin nopeusrajoitusten alentamisen kuin miehet. Taajamissa nopeusrajoitusten alentamisen hyväksyy miehistä 35 % ja naisista 60 %, taajamien ulkopuolella miehistä 23 %, naisista 42 %. Miehet ovat valmiimpia tinkimään Tiehallinnon tehtävistä kuin naiset (esim. auraus, liukkauden torjunta), naiset haluavat lisätä niitä. Miehet ovat myös tyytyväisempiä kuin naiset: Tiehallinnon toimintaan yleisesti, teiden hoitoon ja jalankulku- ja pyöräteiden hoitoon. Tarkasteltiin myös sitä, eroavatko autoilevat naiset ja ei-autoilevat naiset toisistaan, mutta merkittäviä eroja tyytyväisyydessä, tarpeissa tai asenteissa ei löytynyt. Löytyneet erot liittyivät pikemminkin auton käytön useuteen ja samat erot olivat myös miehillä. On mielenkiintoista, että miehet, jotka ajavat enemmän kuin naiset, ovat kuitenkin tyytyväisempiä Tiehallinnon toimintaan ja teiden hoitoon. Ilmiö ei koskenut pelkästään miehiä, vaan sama toteutui koko aineiston tasolla: ne, jotka autoilivat eniten, olivat tyytyväisimpiä ja ne, jotka autoilivat silloin tällöin (tai eivät koskaan), olivat tyytymättömimpiä. Yksi syy tähän voi olla varmuus ja taidot ajamisessa: ne, jotka ajavat vain silloin tällöin, ovat epävarmempia ajajia, ja siitä heijastuen myös tyytymättömämpiä (esim. talvella lumi ja liukkaus aiheuttavat epävarmuutta). Olisi myös mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon mielikuvat, media ja huonot kokemukset vaikuttavat tyytyväisyyteen. Esimerkiksi jos mediassa puhutaan sorateiden huonosta kunnosta, ovatko ne, jotka eivät sorateillä aja, tyytymättömiä sorateiden kuntoon median tiedon (mielikuvan) perusteella (mikä ei välttämättä ole oikea tieto). Myös omat huonot kokemukset liikenteessä voivat mahdollisesti aiheuttaa pitkään tyytymättömyyttä. Tienkäyttäjien luokittelu asuinalueen mukaan (taajama/haja-asutusalue) Myös se, asuuko taajamassa vai haja-asutusalueella, erottelee tienkäyttäjiä. Haja-asutusalueella asuvat käyttävät ymmärrettävästi enemmän autoa kuin taajamassa asuvat. Säännöllisesti autoa ajaa haja-asutusalueella asuvista 69 % ja taajamassa asuvista 57 %. Linja-autoa käytetään enemmän taajamassa: päivittäin tai viikoittain 27 %, kun vastaava luku on haja-asutusalueella 13 %. Asennekysymyksessä koskien nopeusrajoitusten alentamista ei ollut suuria eroja taajamassa ja haja-asutusalueella asuvien välillä. Myöskään tarvekysymyksissä (esim. auraus, liukkauden torjunta) ei ollut suuria eroja, paitsi että taajamassa asuvat kokivat jalankulku- ja pyöräteihin liittyvät asiat tärkeäm-

12 10 Tienkäyttäjäryhmien analyysi TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU mäksi kuin haja-asutusalueella asuvat. Tyytyväisyyskysymyksissä taajamassa asuvat olivat tyytyväisempiä Tiehallinnon toimintaan yleisesti kuin haja-asutusalueella asuvat, mutta taajamassa asuvat olivat tyytymättömämpiä jalankulku- ja pyöräteiden hoitoon. Muissa tyytyväisyyskysymyksissä ei ollut suuria eroja. Tienkäyttäjien luokittelu auton käytön useuden mukaan Ajateltiin myös, että auton käytön useus (vaihtoehdot: ajaa säännöllisesti autoa, ajaa silloin tällöin autoa, ei aja itse autoa, mutta on kyydissä, ei juurikaan/ ollenkaan käytä autoa) voisi olla tienkäyttäjiä luokitteleva tekijä. Tätä testattiin monilla tyytyväisyys-, asenne- ja tarvekysymyksillä sekä muilla taustamuuttujilla. Tällä tavoin ei kuitenkaan löytynyt selkeitä tienkäyttäjäryhmiä. Tienkäyttäjien luokittelu maakunnan mukaan Tienkäyttäjien luokittelussa maakunnan mukaan nousi esiin selkeitä eroja maakuntien välillä. Tiedot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä (otoskoot eivät riitä maakunnittaiseen tarkasteluun). Maakunnat ovat seuraavat (yht. 19): Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Maakunnat eroavat toisistaan ensinnäkin siinä, onko taloudessa auto käytettävissä. Eniten autoja on Kymenlaaksossa (98,2 %:ssa talouksista auto käytettävissä), Pohjois-Karjalassa (98,1 %), Etelä-Karjalassa (97,6 %), Lapissa (96,6 %), Pohjanmaalla (96,2 %) ja Keski-Pohjanmaalla (95,5 %). Vähiten autoja on Päijät-Hämeessä (81,7 %), Kanta-Hämeessä (84,0 %) ja Uudellamaalla (86,6 %). Myös auton käytön useudessa on selviä eroja eri maakuntien välillä. Eniten autoa käytetään Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Vähiten autoillaan Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla.

13 Tienkäyttäjäryhmien analyysi 11 TIENKÄYTTÄJIEN LUOKITTELU Linja-auton käytössäkin on selviä eroja maakuntien välillä: Eniten linja-autoa käytetään Uudellamaalla ja vähiten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Myös pyöräilyssä eri maakuntien asukkaat eroavat toisistaan. Eniten pyöräillään Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, vähiten Etelä- Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla. Kulkumuodon valintaan (auto, joukkoliikennevälineet, polkupyörä, kävely) vaikuttavat tietysti etäisyydet, joukkoliikenteen toimivuus sekä jalankulku- ja pyörätiet. Myös tyytyväisyydessä eri asioihin on selviä eroja maakuntien välillä. Tiehallinnon toimintaan yleisesti ollaan tyytymättömimpiä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, tyytyväisimpiä ollaan Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois- Savossa ja Päijät-Hämeessä. Yleisten teiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan ollaan tyytymättömimpiä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, tyytyväisimpiä Etelä-Karjalassa, Itä- Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla. Koska kaikki maakuntia koskevat analyysit eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, joidenkin maakuntien yhdistämistä toisiinsa mietittiin. Kuitenkin kun tuloksia käytiin läpi, todettiin, että maakuntia ei kannata yhdistellä. Mahdollisten yhdistettävien maakuntien (esim. Etelä-Pohjanmaa/Pohjanmaa/Keski-Pohjanmaa, Etelä-Savo/Pohjois-Savo, Uusimaa/Itä-Uusimaa) tulokset poikkesivat selkeästi toisistaan, ja jos ne yhdistettäisiin, kadotettaisiin tärkeää informaatiota.

14 12 Tienkäyttäjäryhmien analyysi JATKOEHDOTUKSET JATKOEHDOTUKSET Tiehallinnon asiakassegmentointia ehdotetaan jatkettavan seuraavasti: Elämäntilanteen tarkastelu Henkilöliikennetutkimuksen aineistolla niin, että tarkastelussa on mukana ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. o o o o Jako elämäntilanteen mukaan, esim. yksinasuvat, pariskunnat ilman lapsia, lapsiperheet. Jakoa tarkennetaan ikätarkastelulla. Esim. yksinasuvissa ja pariskunnissa eri-ikäiset erotetaan toisistaan (nuoret yksinasuvat ja pariskunnat ikääntyneet yksinasuvat ja pariskunnat). Näidenkin sisällä voidaan tehdä tarkempia jakoja (esim. alle 18- vuotiaat ja yli 18-vuotiaat nuoret, vuotiaat ja yli 80-vuotiaat ikääntyneet). Myös sillä on merkitystä, minkä ikäisiä lapsia perheessä on (esim. yli 15-vuotiaat voivat liikkua jo yksin). Jakoa tarkennetaan sukupuolen tarkastelulla. (Esim. lapsiperheen äiti lapsiperheen isä). Mukaan otetaan asuinpaikan tarkastelu. Asuuko keskusta-alueella, kerrostalovaltaisella alueella keskustan ulkopuolella, pientalovaltaisella alueella vai maaseudun haja-asutusalueella. Myös arvot ja asenteet (elämäntapa) voivat vaikuttaa liikkumisen muotoihin, tarpeisiin ja asenteisiin. Näitä seikkoja on kuitenkin vaikea selvittää. Lisäksi ne eivät välttämättä lopullisesti määrää liikkumisen muotoja yms., vaan olosuhteet (elämäntilanne, asuinpaikka) määrittelevät viime kädessä liikkumisen käytännöt.

15

16 ISSN TIEH v