Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen, jonka keskuksena on Forssan kaupunki. Forssassa on monipuolinen päivittäistavarakaupan ja etenkin erikoistavarakaupan tarjonta, joka palvelee koko seudun asukkaita. Forssan sijainti Suomen kolmen suurimman kaupunkiseudun keskellä melko kaukana lähimmistä suurista kaupunkikeskuksista antaa hyvät lähtökohdat myös kaupan tarjonnan kehittämiseen. Tulevaisuudessa Forssan markkina-alue voi jopa kasvaa nykyisestä. Kaupan palveluverkko vuonna 2030 perustuu seudun tulevaan väestömäärään ja sen ostovoimaan. Ennusteiden mukaan seudun väkimäärä kasvaa maltillisesti tulevaisuudessa. Yhdessä kulutuskysynnän kasvun kanssa tämä merkitsee kaupan ostovoiman selvää kasvua. Kasvava ostovoima taas tarvitsee uutta kaupan pinta-alaa, jota Forssan seudulla tarvitaan etenkin erikoistavarakaupassa useita kymmeniä tuhansia neliöitä. Päivittäistavarakaupassa pinta-alan lisätarve on vähäisempää ja tiedossa olevat hankepotentiaalit riittävät kattamaan sen. Forssan kaupan sijoittumisessa isot päätökset on viime vuosien aikana tehty, kun hypermarketit ovat sijoittuneet lähelle keskustaa taajamarakenteen sisään. Hypermarketeista on muodostunut kauppakeskustyyppisiä kokonaisuuksia erikoisliikkeineen. Citymarketin ja erityisesti Prisman myötä suurin osa erikoiskaupan ketjumyymälöistä on sijoittunut ydinkeskustan ulkopuolelle. Euromarketin ja torin ympäristön kortteleissa voi ainakin väliaikaisesti jäädä tyhjiä liiketiloja. Keskusta voi kuitenkin hyötyä lähellä sijaitsevien hypermarkettien tuomista asiakasvirroista. Pidemmällä aikavälillä ydinkeskustaan voidaan kehittää lisää liiketiloja. Näin keskustahakuinen erikoiskauppa ja kaupalliset palvelut kuten ravintolat keskittyvät melko tiiviille alueelle keskustaan ja sen välittömään tuntumaan. Keskustan ja hypermarkettien ulkopuolinen erikoiskauppa sijoittuu halpatavarataloihin ja tilaa vievän kaupan alueille, jotka ovat sijoittuneet liikenteellisesti helposti saavutettaville paikoille. Forssassa on useita tilaa vievän kaupan alueita, jotka ovat kaikki sijoittuneet joko taajamarakenteen sisälle tai aivan sen reunalle. Lähes kaikkia nykyisiä kaupan alueita on myös mahdollisuus laajentaa tai tiivistää muuttamalla rakennusten käyttötarkoitusta esimerkiksi varastotoiminnoista tilaa vievän kaupan myymälöiksi. Erikoiskaupan pinta-alan lisätarve on mahdollista toteuttaa keskustaan, sen välittömään tuntumaan sekä nykyisille

tilaa vievän kaupan alueille. Siten kokonaan uusia kaupan alueita ei tarvita. Seudullisesti parhaiten saavutettavissa oleva kaupan alue on valtateiden 2 ja 10 risteyksessä, jossa olisi paljon mahdollisuuksia laajentaa kaupan alueita. 3 Forssan seudun muista kunnista ostovoimavirtaus Forssaan jatkuu tulevaisuudessakin suurena etenkin erikoiskaupassa. Monipuolisen erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan suurmyymälöiden keskittyminen seudun keskukseen Forssaan hyödyttää koko seudun asukkaita, sillä ostosmatkat kauempana sijaitseviin suuriin kaupan keskuksiin vähenevät. Tammelan ja Jokioisten keskustat ja muut mahdolliset kaupan paikat sijaitsevat aivan Forssan tuntumassa, joten näissä varsinkin erikoiskaupan lisääminen on haastavaa. Sen sijaan päivittäistavarakaupan lisäämiseen on olemassa hyvät mahdollisuudet etenkin väestömäärän kasvaessa. Ypäjällä ei ole välitöntä tarvetta kaupan tarjonnan lisäämiseen, mutta hevosurheiluun liittyvien palveluiden, kaupan ja matkailutoimintojen kehittäminen voisi olla merkittävä mahdollisuus. Humppilassa on jo nykyisin kunnan omaan ostovoimaan nähden hyvä kaupan tarjonta, joka keskittyy Lasitehtaan alueelle valtatie 2:n varteen. Lasitehtaan alueen lisäksi Humppilassa tulevaisuuden mahdolliset kaupan hankkeet voisivat sijoittua myös valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle sekä suunnitellun lentokentän tuntumaan. Espoossa 16.6.2010 Saku Järvinen konsultti, KTM Entrecon Oy Kyösti Pätynen konsultti, KTM Entrecon Oy

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 Sisällysluettelo 4 1. Johdanto 5 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet 5 1.2 Tutkimusalue 5 2. Vähittäiskauppa tutkimusalueella 7 2.1 Kaupan liikevaihto ja myynti 7 2.2 Päivittäistavarakaupan palveluverkko 10 2.3 Erikoistavarakaupan palveluverkko 13 2.4 Kaupan hankepotentiaali 14 3. Väestö ja ostovoima 15 3.1 Väestönkasvu ja väestön sijainti 15 3.1.1 Väestökehitys seudulla 15 3.1.2 Väestö ja työpaikat ruuduittain 18 3.2 Pendelöinti sekä kesäasukkaat ja matkailijat 20 3.3 Ostovoima, ostovoiman kasvu ja ostovoiman virtaukset 22 3.4 Vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve 25 4. Vähittäiskaupan näkymät Forssan seudulla 27 4.1 Kaupan kehitys Suomessa 27 4.2 Forssan kaupan palveluverkko 28 4.2.1 Yleiset kehityspiirteet 28 4.2.2 Forssan keskusta 29 4.2.3 Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet 30 4.3 Muun Forssan seudun palveluverkko 32 4.3.1 Tammela 32 4.3.2 Jokioinen 33 4.3.3 Humppila 33 4.3.4 Ypäjä 34 5. Liite: Vähittäiskaupan sanastoa ja määritelmiä 35

5 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Entrecon Oy laatii A-Insinöörit Oy:n alikonsulttina selvityksen kaupan palveluverkosta. Entrecon Oy:n työ on luonteeltaan kaupan palveluverkkoselvitys, jonka yhteydessä tarkastellaan myös väestöä ja työssäkäyntiä. Selvityksessä tarkastellaan Forssan seudun kaupallista rakennetta, kaupan tarjontaa ja sen kehitystä. Selvityksen perusteella luodaan kokonaiskuva kaupan rakenteesta, kehityssuunnista ja -tarpeista sekä mahdollisuuksista. Tämä kaupallinen selvitys on yksi esiselvityksistä ja toimii pohjana A-Insinöörien tekemälle Forssan seudun strategiselle rakennetarkastelulle (FOSTRA). Kaupan rakenne ja sijoittuminen vaikuttaa voimakkaasti maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaupallinen vetovoimaisuus on keskeinen menestystekijä kaikille keskuksille. Kaupan palveluverkkoselvitys on tärkeä työkalu strategiselle suunnittelulle. Tämän selvityksen lähtökohtana on kaupan nykytilanne sekä väestö- ja ostovoimatiedot. Lähtökohtana ovat myös maankäytön suunnitelmat ja etenkin Kanta-Hämeen 28.9.2006 vahvistettu maakuntakaava, josta seuraavassa on ote Forssan seudusta. Kuva 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (Hämeen liitto) 1.2 Tutkimusalue Tämän selvityksen tutkimusalueen muodostavat Forssan seudun kunnat eli Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Seuraavassa kartassa on esitetty TNS Gallupin Forssan sekä läheisten kaupunkien paikallismarkkina-alueet. Markkina-aluejako perustuu Suureen Vaikutusaluetutkimukseen 2006, jossa selvitetään suomalaisten kotitalouksien ostosten tekoa ja palveluiden käyttöä omalla paikkakunnalla ja sen ulkopuolella. Forssan paikallismarkkina-alue on identtinen seutukuntajaon kanssa. Karttaan on nimetty markkina-alueiden keskuskaupunkien lisäksi Forssan seudun naapurikunnat.

6 Kuva 2 Forssan paikallismarkkina-alue TNS Gallupin mukaan vuonna 2006 Forssan markkina-aluetta rajoittavat etenkin suuret kaupalliset keskukset Helsinki, Tampere ja Turku sekä Hämeenlinna ja Salo. Myös Loimaan, Huittisten, Riihimäen ja Karkkilan sekä Nummelan kaupan tarjonta rajaavat Forssan markkina-aluetta. Seuraavassa kuvassa on esitetty ajoetäisyydet Forssasta lähimpiin kaupan keskuksiin. Huittinen Tampere 92 km Loimaa 67 km 38 km Forssa 56 km Hämeenlinna 91 km Turku 62 km Salo 49 km Karkkila Helsinki 116 km, Espoo 100 km Pääkaupunkiseutu Kuva 3 Etäisyydet Forssasta läheisiin kaupunkikeskuksiin

2. Vähittäiskauppa tutkimusalueella 7 2.1 Kaupan liikevaihto ja myynti Seuraavissa kuvissa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Forssan seudun kunnissa vuonna 2008. Liikevaihto on jaettu Tilastokeskuksen TOL2008-toimialaluokittelun mukaisesti seuraavasti: TOL 471: Supermarketit, valintamyymälät, kioskit, itsepalvelutavaratalot ja pienoistavaratalot TOL 472: Hedelmien, marjojen, vihannesten, lihatuotteiden, leipomotuotteiden, luontaistuotteiden ja muiden pt-erikoistavaroiden myynti sekä Alko TOL 474: Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot, viihde-elektroniikka TOL 475: Tekstiilit, rauta- ja rakennustarvikkeet, keittiö ja saniteettitilojen kalusteet, matot, tapetit, lattiapäällysteet, sähköiset kodinkoneet, huonekalut, valaisimet, taloustavarat, soittimet TOL 476: Kirjat, sanomalehdet, paperitavarat, urheiluvälineet, pelit, leikkikalut TOL 477: Vaatteet, jalkineet, apteekit, terveydenhoitotarvikkeet, kosmetiikka, kukat/kasvit/siemenet/lannoitteet, lemmikkieläimet, kulta/kello, valokuvausala, optinen ala, lahjatavarat/askartelu Ei sisällä TOL 473 (= ajoneuvojen polttoaineet) eikä TOL 478 (= tori- ja markkinakauppa) ja 479 (=vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä) Lähes 80 % seutukunnan vähittäiskaupasta tapahtuu Forssan kaupungissa. Toiseksi suurin liikevaihto on Humppilassa. Seuraavana suuruusjärjestyksessä tulevat Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Vähittäiskaupan liikevaihto kunnittain vuonna 2008 180 160 140 milj. euroa 120 100 80 60 Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Pt-erikoiskauppa ml. Alko (472) Päivittäistavarat ja tavaratalot (471) 40 20 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuva 4 Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. euroa) kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Erikoistavarakaupoista 84 % liikevaihdosta eli lähes 80 miljoonaa euroa tapahtui Forssassa. Humppilan erikoiskauppojen liikevaihto oli kymmenesosa eli 8 miljoonaa euroa. Jokioisten, Tammela ja Ypäjän erikoiskauppojen liikevaihto oli suppeaa ja vaihteli 1-3 miljoonan euron välillä.

8 Erikoistavarakauppojen liikevaihto kunnittain vuonna 2008 90 80 70 60 milj. euroa 50 40 30 Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) 20 10 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kuva 5 Erikoiskauppojen liikevaihto kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Seuraavassa kahdessa kuvassa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto kunnittain asukasta kohden vuonna 2008. Yksittäisten kuntien lisäksi kuvioissa on esitetty koko Forssan seudun ja Suomen asukaskohtainen liikevaihto. Koko Suomessa asukaskohtainen liikevaihto oli 5 751 euroa vuonna 2008. Forssan seudun luku jäi tästä vain muutamalla eurolla. Siten Forssan seudun kaupan liikevaihto on hyvin lähelle seudun ostovoimaa ja ostovoimavirtaus on tasapainossa. Sekä Forssa että Humppila ovat selvästi valtakunnallisen tason yläpuolella ja siten ostovoimavirtaus näihin kuntiin on positiivinen. Jokioinen, Tammela ja Ypäjä jäävät kaikki alle kolmannekseen Suomen keskiarvosta, joten ostovoimavirtaus näistä kunnista ulos on huomattavaa. Erikoiskauppojen asukaskohtaisessa liikevaihdossa Forssa ja Humppila ovat edelleen ylivoimaisia. Forssassa kaikki erikoiskaupan päätoimialat ovat edustettuina ja Humppilassakin 3 toimialaa neljästä. Sen sijaan Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän tarjonta on vaatimatonta: edustettuina on lähinnä muut erikoistavarat -toimiala ja erikoiskauppojen liikevaihto on vain 16-18 % valtakunnan keskiarvosta.

9 Vähittäiskaupan liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain vuonna 2008 9 000 8 000 7 000 euroa 6 000 5 000 4 000 3 000 Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) Pt-erikoiskauppa ml. Alko (472) Päivittäistavarat ja tavaratalot (471) 2 000 1 000 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Seutu Suomi Kuva 6 Vähittäiskaupan liikevaihto euroa per asukas kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Erikoiskauppojen liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain vuonna 2008 4 500 4 000 3 500 euroa 3 000 2 500 2 000 1 500 Muut erikoistavarat (477) Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet (476) Muut kotitaloustavarat (475) Tieto- ja viestintätekniset laitteet (474) 1 000 500 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Seutu Suomi Kuva 7 Erikoiskauppojen liikevaihto euroa per asukas kunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus) Seuraavassa taulukossa liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero. Lähteenä on Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin lisäksi käytetty A.C. Nielsenin myymälärekisteriä. Kauppa on jaettu päivittäistavarakauppaan sekä erikoiskaupan eri toimialoihin Forssassa ja Forssa seudulla vuonna 2008.

Taulukko 1 Vähittäiskaupan myynti (milj. ) Forssan seudulla vuonna 2008 Myynti, milj. Toimiala Forssa Muu seutu Forssan seutukunta Päivittäistavarat 67 28 95 Pt-erikoiskauppa ja Alko 11 1 12 Pt-kauppa yhteensä 78 29 107 Erikoiskauppa tavarataloissa 20 5 26 Terveys- ja kauneuskauppa 12 6 18 Muotikauppa 7 2 9 Tilaa vievä ja tietotekninen kauppa 57 4 60 Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa 8 2 10 Muu erikoiskauppa myymälöissä 9 3 12 Erikoiskauppa yhteensä 113 22 135 Vähittäiskauppa yhteensä 191 51 242 10 Päivittäistäistavarakaupan (ml. Alko) myynti oli 107 ja erikoistavarakaupan 135 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupasta 73 % ja erikoistavarakaupasta 84 % tapahtui keskuskaupunki Forssassa. 2.2 Päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Forssan seudun suurimmat päivittäistavaraa myymät yksiköt ovat sijoittuneet Forssan keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Seuraavassa kartassa on esitetty AC Nielsenin Myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan toimipaikat Forssassa vuonna 2008. Ympyrän koko kuvaa myymälän myyntipinta-alaa ja värit sen jakautumista päivittäis- ja erikoistavaraan. Pienimmissä myymälöissä ei erikoistavaraa ole myynnissä ollenkaan, sen sijaan etenkin hypermarketeissa saattaa olla hyvinkin laajat erikoistavaravalikoimat. Kartassa näkyvistä hypermarketeista Citymarketin ja Euromarketin pinta-aloista yli puolet on erikoistavaraa.

11 Kuva 8 Päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan Forssassa vuonna 2008 Forssassa on neljä yli tuhannen myyntineliön päivittäistavarakauppaa. Hypermarketit Citymarket ja Euromarket saavat seurakseen vuoden 2010 syksyllä avattavan Prisman. Suuria supermarketteja ovat S-market keskustan pohjoispuolella sekä Lidl. Muut Forssan päivittäistavarakaupat ovat pieniä alle 400 neliön lähimyymälöitä asuinalueilla tai valtateiden risteysalueelle sijoittuneita liikennepalveluasemien päivittäistavarakauppoja. Forssan ulkopuolisen seutukunnan suurimmat päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet kuntakeskuksiin, joissa jokaisessa on vähintään 2 pt-kauppaa. Lisäksi seudulla on vielä muutamia kyläkauppoja. Lisäksi seuraavassa kartassa näkyy suurena pisteenä Humppilan Suoramyynti, jonka pinta-alasta suurin osa on erikoistavaroita.

12 Kuva 9 Päivittäistavaramyymälät pinta-alan mukaan Forssan seudulla vuonna 2008 Seuraavassa kuvassa Forssan seudun myymälät on esitetty päivittäistavaroiden pinta-alan ja myyntitehokkuuden (euroa per neliö) mukaan. Forssan seudun päivittäistavarakaupan vuonna 2008 10 000 9 000 8 000 7 000 Myynti, euroa per neliö 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0 500 1000 1500 2000 2500 Pt-myyntipinta-ala Kuva 10 Forssan seudun päivittäistavaramyymälät pinta-alan ja myyntitehokkuuden mukaan vuonna 2008

Päivittäistavarakaupan verkoston muutospaineita voidaan arvioida tarkastelemalla nykyisen myymäläverkoston neliömyyntitehoja. Alle 3 000 euroa/my-m2:n myyntiteholla toimiva myymälä ei yleensä toimi taloudellisesti kannattavasti. Edellisestä kuvasta näkyy hyvin, että alhaisella myyntiteholla toimivia myymälöitä on vain muutamia yksittäisiä tapauksia eikä verkossa siten ole välittömiä harvenemispaineita. Pienten myymälöiden myyntitehot ovat siis pääosin hyvällä tasolla eli toiminta on tässä suhteessa terveellä pohjalla. Suurimpien yksiköiden eli hypermarkettien myyntitehot ovat myös melko korkeita. Keskimäärin Suomen pt-myymälöiden myyntitehokkuus oli 6 800 euroa per neliö. Forssan seudun myymälöiden keskimääräinen myyntitehokkuus on tätä korkeammalla tasolla. Siten myymäläverkostossa on pikemminkin tarvetta uusille myymälöille kuin myymäläverkoston harvenemiselle. 13 Syksyllä 2010 valmistuvan Prisman myötä Forssan seutu saa uuden suurimman päivittäistavaramyymälänsä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaikki Forssan seudun päivittäistavaramyymälät pt-pinta-alan mukaan vuonna 2008 sekä tilanteessa, jossa Prisma on valmistunut. Tulevaisuudessa suuret myymälät ottavat siis entistä suuremman siivun markkinoista. Päivittäistavarakaupat v. 2008 pt-pinta-alan mukaan Päivittäistavarakaupat ml. Prisma pt-pinta-alan mukaan Kuva 11 Päivittäistavarakaupat Forssan seudulla pinta-alan mukaan vuonna 2008 ja 2010 2.3 Erikoistavarakaupan palveluverkko Forssan seudun erikoistavarakaupan tarjonta keskittyy pääosin Forssaan. Muissa seudun kunnissa erikoiskaupan tarjonta on melko suppeaa, ja ostovoimavirtaukset Forssaan ovat huomattavia. Muissa kunnissa erikoiskaupan tarjonta on keskittynyt pääosin kuntakeskukseen lukuun ottamatta Humppilaa, jossa Lasitehtaan alue Vt2:n varrella on kunnan merkittävä kaupan keskus. Merkittävä osa Forssan erikoistavarakaupasta tapahtuu päivittäistavaran suuryksiköiden erikoistavaosastojen kautta. Hypermarketit sekä nk. halpatavaratalot ovat merkittävässä roolissa erikoistavarakaupan tarjonnan osalta. Hypermarketeista Euromarket on sijoittunut kaupungin ydinkeskustaan ja Citymarket keskustan välittömään läheisyyteen. Halpatavarataloista Tokmanni on sijoittunut Citymarketin lähelle ja Hurrikaani Vt2:n varrelle. Halpatavaratalot eivät sisälly A.C. Nielsenin myymälärekisteriin ja valtaosa niiden pinta-alasta on erikoiskauppaa. Hypermarketit, halpatavaratalot ja muut Forssan erikoiskaupan alueet on merkitty seuraavaan karttaan.

ABC, Autokeidas, Gigantti, autokauppaa Tilaa vievän kaupan alue. S-market 14 Keskusta Autokauppaa, kivijalkakauppaa Tekniset, autokauppa Hurrikaani Lidl Prisma Citymarket Tarjoustalo Kuva 12 Kaupan alueet Forssassa Perinteinen kaupunkikeskusta on muodostunut torin ympärille, jonne on sijoittunut useita erikoisliikkeitä. Myös joen länsipuolella Kauppakadun varrella on erikoisliikkeiden keskittymä. Eniten erikoiskaupan ketjumyymälöitä on kuitenkin keskittynyt nykyisiin hypermarket-keskuksiin Citymarkettiin ja Euromarkettiin, joista on muodostunut vetovoimaisia kauppakeskuksia. Prisman myötä Forssaan saadaan kolmas hypermarketkauppakeskus. Keskustan sekä hypermarket-keskusten ja halpatavaratalojen ulkopuolelle kaupan alueet ovat pääosin tilaa vievää erikoiskauppaa. Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on keskustan ja Vt10:n välisellä alueelle Tampereentiellä ja Sortohaan yritysalueella. Valtateiden 2 ja 10 risteysalueelle on myös sijoittunut muutama tilaa vievän kaupan yksikkö liikennepalveluasemien läheisyyteen. Hämeentiellä tulevan Prisman pohjoispuolella on sijoittunut etenkin autokauppaa. Rautatienkadulla Vt2:n tuntumassa sekä Hurrikaaniin läheisyydessä on myös muutamia yksittäisin kaupan yksiköitä. Kaikki Forssan kaupan alueet ovat sijoittuneet keskeisille paikoille taajamarakenteen sisään tai reunalle. 2.4 Kaupan hankepotentiaali Prisma-keskus tuo uutta kaupan pinta-alaa noin 23 500 kerrosneliötä. Tästä Prisman osuus on noin 13 000 k-m2, josta noin 2/3 on erikoistavarakauppaa. Prisman lisäksi keskukseen sijoittuu useita erikoistavarakaupan myymälöitä sekä ravintoloita ja muita kaupallisia palveluita. Forssan keskustassa kehityspotentiaalia on useissa kiinteistöissä. Euromarket-keskusta ja viereistä linja-autoasemaa olisi mahdollista kehittää erikoiskaupan keskuksina. Myös S- marketilta tyhjilleen jääneet tilat aivan keskustan ytimessä Hämeentiellä tarjoisivat mahdollisuuden palveluiden kehittämiselle. Prisman tuoman kaupan lisäkapasiteetin vuoksi uusille erikoiskaupan tiloille voi olla vähän kysyntää lähiaikoina. Ostovoiman

kehittyessä tulevaisuudessa myönteisesti on keskustassa paremmat mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja uusia liiketiloja. 15 Prisman lisäksi Forssaan on tekeillä myös uusi Sale-lähimyymälä. Myös muissa Forssan seudun kunnissa on päivittäistavarakaupan laajennuksia tai uusia myymälöitä suunnitteilla. Päivittäistavarakaupan pinta-alaa lisääntyy todennäköisesti ainakin Tammelassa, Jokioisilla ja Humppilassa. Erikoiskaupassa Forssan keskustan ulkopuoliset nykyiset kaupan alueet ovat kaikki potentiaalisia laajentuvia kaupan alueita tulevaisuudessa. Nykyiset kaupan alueet voivat tiivistyä ja laajentua kysynnän mukaan. Forssan ulkopuolisista kunnista erikoiskaupan lisäpotentiaalia voisi olla etenkin Humppilalla, jossa nykyisen Lasitehtaan alue ja suunnitellun lentokentän läheisiä alueita on mietitty myös kaupan sijoittumisalueina. 3. Väestö ja ostovoima 3.1 Väestönkasvu ja väestön sijainti 3.1.1 Väestökehitys seudulla Forssan paikallismarkkina-alueella asuu noin 35 000 ihmistä. Alue muodostuu keskuskaupungista Forssasta, jonka kanssa Jokioinen ja Tammela muodostavat lähes yhtenäisen kaupunkiseudun. Humppila ja Ypäjä sijaitsevat hieman kauempana Forssasta ja ovat seudun pienimmät kunnat. Seuraavassa kuviossa on esitetty väestön määrä alueen kunnissa vuodesta 1980 vuoteen 2005 sekä Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 asti. Forssan seudun väestökehitys v. 1980-2005 sekä väestöennuste v. 2010-2040 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Ypäjä Tammela Jokioinen Humppila Forssa 10 000 5 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuva 13 Forssan seudun väestökehitys 1980-2005 sekä väestöennuste 2010-2040 (Tilastokeskus) Väestönkasvu Forssan seudulla vuosina 1980-1995 oli 1 150. Tämän jälkeen vuoteen 2009 mennessä väkimäärä on vähentynyt 1 500 asukkaalla. Jokioisten ja Tammelan väkiluku on kasvanut vuodesta 1980 lähtien, muiden kuntien väkimäärä on pääosin

vähentynyt. Vuodesta 2009 vuoteen 2040 kaikkien Forssan seudun kuntien väkiluvun ennustetaan kasvavan - prosentuaalisesti eniten Jokioisissa ja Tammelassa. 16 Seuraavissa kartoissa on kuvattu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen väkimäärän muutos kunnittain vuodesta 2008 vuoteen 2030. Forssan seutu sijaitsee kolmen Suomen merkittävimmän kasvukaupunkiseudun eli Helsingin, Tampereen ja Turun keskellä. Forssan seudulla ennustettu kasvu on kuitenkin melko hidasta. Lisäksi Forssan seudun etelä- ja länsipuolella sekä koko luoteiselle vyöhykkeellä on väkeään menettäviä kuntia. Kuva 14 Suomessa Asukasmäärien muutokset kunnittain v. 2008-2030 Tilastokeskuksen mukaan Etelä- Seuraavassa kartassa näkyvät asukasmäärien prosentuaaliset ja absoluuttiset muutokset kunnittain vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä Forssan seudun kasvuksi ennustetaan 3,5 % eli 1 228 asukasta.

17 Kuva 15 Asukasmäärien muutokset kunnittain v. 2008-2030 Tilastokeskuksen mukaan Forssan seudulla ja lähikunnissa Seuraavassa kuvassa on esitetty väestö kunnittain ja alueittain ikäryhmissä vuosina 2008 ja 2030. Väestö ikäryhmittäin vuosina 2008 ja 2030 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Forssa 14 12 22 31 11 10 Tammela 18 11 22 31 9 10 Jokioinen 19 10 23 30 9 9 Ypäjä 16 11 21 32 9 11 2008 Humppila 17 9 22 31 10 11 Forssan seutu 16 11 22 31 10 10 Kanta-Häme 17 11 24 29 9 9 Koko maa 17 12 25 29 9 8 Forssa 13 10 19 23 14 20 Tammela 17 9 21 25 14 15 Jokioinen 17 9 21 25 13 15 2030 Ypäjä Humppila 16 16 10 9 20 19 25 24 13 13 16 18 Forssan seutu 15 10 20 24 14 18 Kanta-Häme 16 10 22 24 12 15 Koko maa 16 11 24 23 12 14-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Kuva 16 Asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2008 ja 2030

18 Forssan seudulla on muuta Kanta-Hämettä ja koko Suomea keskimäärin vanhempi väestörakenne. Työikäistä (15-64-vuotiaat) väkeä on Forssan seudulla nykyisin 64 % väestöstä, kun Kanta-Hämeessä työikäisen väestön osuus on keskimäärin 64,7 % ja koko Suomessa 66,5 %. Vuoden 2030 tilanteessa Tilastokeskuksen mukaan työikäistä väkeä on Forssan seudulla 53,8 %, Kanta-Hämeessä 56,2 % ja koko Suomessa 57,8 % väestöstä 3.1.2 Väestö ja työpaikat ruuduittain Seuraavissa kartoissa on havainnollistettu väestön sijoittumista Forssan kaupunkiin ja koko seudulle. Kartat perustuvat Tilastokeskuksen Ruutuaineistoon. Ensimmäisessä kartassa on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduissa ja toisessa kilometrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa. Forssan seudun reilusta 35 000 asukkaasta noin 25 000 eli yli 70 % on keskittynyt ensimmäisen kartan alueelle eli Forssan, Jokioisten ja Tammelan keskustojen muodostamalle alueelle. Ainoita muita selviä väestökeskittymiä seudulla ovat Humppilan ja Ypäjän keskustaajamat. Forssan väki on keskittynyt hyvin tiiviisti pääosin valtatie 2:n itä- ja valtatie 10:n eteläpuolelle. Samalle alueelle on keskittynyt myös Forssan seudun suurimmat kaupan vyöhykkeet. Kuva 17 Asukkaat 250 m ruuduittain Forssan kaupunkiseudulla vuonna 2007

19 Kuva 18 Asukkaat kilometrin ruuduittain Forssan seudulla vuonna 2007 Työpaikkojen sijoittumista 250 metrin ruuduissa on esitetty seuraavassa kartassa. Suurin osa työpaikoista on sijoittunut tiiviille alueelle lähelle Forssan keskustaa. Ruutuaineisto on vuoden 2005 lopusta. Kuva 19 Työpaikat 250 m ruuduittain Forssan kaupunkiseudulla vuonna 2005

20 Kuva 19 Työpaikat 1 km ruuduittain Forssan seudulla vuonna 2005 Vuonna 2007 Forssan seudulla oli yhteensä 15 188 työpaikkaa, josta 9 783 eli 64 % oli Forssassa (Tilastokeskus). 3.2 Pendelöinti sekä kesäasukkaat ja matkailijat Forssan työpaikkaomavaraisuus on Kanta-Hämeen kunnista paras eli 127 %. Koko Forssan seudun työpaikkaomavaraisuus on 98 % eli työllisiä seudulla on vaan hieman enemmän kuin työpaikkoja. Myös tämä luku on parempi kuin muissa Kanta-Hämeen seutukunnissa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2007) Seuraavassa kartassa on esitetty työssäkäynti eli pendelöinti Forssaan asuinkunnittain vuonna 2007. Forssalaisista 5 925 eli 77 % työvoimasta kävi kotikunnassaan töissä. 1 791 eli 23 % Forssan työvoimasta puolestaan kävi töissä oman kotikuntansa ulkopuolella. 3 858 ihmistä pendelöi Forssaan, ja nämä pendelöijät näkyvät kunnittain seuraavassa kartassa. (Tilastokeskus)

21 Kuva 20 Työssäkäynti Forssan kaupunkiin asuinkunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus) Kesäasukkaat ja valtateillä liikkuvat ohikulkijat tuovat oman lisänsä Forssan seudun oman väestön ostovoimaan. Seuraavassa kartassa on esitetty kesämökkien määrä kunnittain vuonna 2007. Forssan seudulla oli vuonna 2007 yhteensä 4 876 kesämökkiä, joista valtaosa (3 176 kpl) sijaitsi Tammelassa (Lähde: Tilastokeskus). Kuva 21 Kesämökit kunnittain vuonna 2007 (Tilastokeskus)

22 Etenkin Tammelassa kesäasukkaiden myötä kunnan asukasluku jopa tuplaantuu kesäloma-aikoina. Tällä on merkitystä Tammelan kauppojen lisäksi myös etenkin Forssan kauppojen kannalta. 3.3 Ostovoima, ostovoiman kasvu ja ostovoiman virtaukset Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset (Tilastokeskuksen mukaan). Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pintaalan tarve tulevaisuudessa. Ostovoimalaskelmissa käytettävä toimialajaottelu: Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavassa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut. Kulutusluvut perustuvat Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan teoksen Vähittäiskauppa Suomessa 2008 päivitettyihin (7.4.2010) maakuntakohtaisiin lukuihin vuosilta 2008 ja 2009. Tässä selvityksessä on käytetty Kanta-Hämeen maakunnan kulutuslukuja. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Taloudellisesta taantumasta johtuvan epävarmuuden vuoksi kulutusluvun kasvulle on arvioitu toimialoittain nopean sekä hitaan kasvun mukainen kehitys sekä niistä johdettu keskiarvo seuraavien oletusten mukaisesti: Hidas kasvu vuoden 2010 kulutuksen kasvu 0 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 on 2 %/v. ja vuosina 2020-2030 1,5 %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 1 % /v. ja vuosina 2020-2030 0,5 %/v. Nopea kasvu kasvu alkaa jo vuonna 2010, jolloin erikoistavarakaupan kasvu on 2 % ja päivittäistavarakaupan kasvu 1 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 4 %/v. ja vuosina 2020-2030 3%/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 2%/v. ja vuosina 2020-2030 1 %/v. Keskiarvo Kahden edellisen keskiarvo

23 Taulukko 2 Kaupan kulutusluvut ( per asukas) nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoissa v.2008-2030 Kulutusluvut, nopea kasvu Kanta-Häme 2008 2009 2010 2020 2030 Päivittäistavarakauppa ml. Alko 3 101 3 172 3 204 3 905 4 314 Tilaa vievä kauppa 1 503 1 323 1 349 1 998 2 685 Muu erikoiskauppa 2 389 2 336 2 383 3 527 4 740 Erikoistavarakauppa yhteensä 3 892 3 659 3 732 5 525 7 425 Yhteensä 6 993 6 831 6 936 9 430 11 738 Kulutusluvut, hidas kasvu Kanta-Häme 2008 2009 2010 2020 2030 Päivittäistavarakauppa ml. Alko 3 101 3 172 3 172 3 504 3 683 Tilaa vievä kauppa 1 503 1 323 1 323 1 613 1 872 Muu erikoiskauppa 2 389 2 336 2 336 2 848 3 305 Erikoistavarakauppa yhteensä 3 892 3 659 3 659 4 460 5 176 Yhteensä 6 993 6 831 6 831 7 964 8 859 Tilastokeskuksen väestöennusteen ja edellä esitettyjen kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan ostovoima Forssan markkina-alueella vuosina 2008-2010, 2020 ja 2030. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Forssan seudun päivittäistavaroiden ostovoima kasvoi noin 1,9 % lamasta huolimatta. Päivittäistavarakaupan ostovoima vuosina 2008-2010, 2020 ja 2030 170 160 158 milj. euroa 150 140 130 120 112 113 139 125 132 147 135 Hidas Keskiarvo Nopea 110 110 112 100 90 80 2008 2009 2010 2020 2030 Kuva 22 Päivittäistavarakaupan ostovoima (milj. ) eri kasvuvaihtoehdoilla Forssan seudulla v. 2008-2030