Mänttä-Vilppula. Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet
|
|
- Emilia Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mänttä-Vilppula Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet Airix Ympäristö Oy
2 SISÄLTÖ Selvityksen tavoite... 3 Kaupallinen asema... 3 Sijainti... 3 Väestö... 4 Kaupan tarjonta... 4 Kulutus ja ostovoima... 7 Kulutus... 7 Ostovoima... 8 Ostovoiman siirtymät... 9 Vapaa-ajan asukkaat Lisäpinta-alan tarve Kehittäminen Lähteet
3 SELVITYKSEN TAVOITE Selvityksen tavoitteena on muodostaa arvio kaupan kehittymismahdollisuuksista. Kehittymismahdollisuuksia kuvaamaan tähän selvityksen on valittu kulutuksen kehittyminen, ostovoiman kehittyminen ja laskennallisen lisäliiketilatarpeen selvittäminen. Kaupallisista palveluista on lisäksi tehty karttaesitys. Tavoitteena oli tehdä pienimuotoinen kaupallinen selvitys Entreconin (2006) tekemän selvityksen pohjalta. Lisäksi työssä hyödynnettiin suurelta osin Entreconin (2010) Keuruulle tekemää kaupallisen aseman selvitystä. KAUPALLINEN ASEMA SIJAINTI Mänttä-Vilppula sijaitsee kahden maakuntakeskuksen, Tampereen ja Jyväskylän välissä. Etäisyysmaakuntakeskuksiin on noin 90 km. Lähietäisyydellä sijaitsee Keuruun ja Jämsän kuntakeskukset. Kaupunkia ympäröi maaseutuasutus. Sijainti kahden maakuntakeskuksen välissä asettaa omat haasteensa kaupungin omien kaupanpalvelujen kehittämiseksi, sillä ostovoimaa suuntautuu myös maakuntakeskuksiin. Jokapäiväistä asiointia ei kuitenkaan juuri suunnata maakuntakeskuksiin, sillä ajoetäisyys keskuksiin on noin 1,5 tuntia, lähes 90 kilometriä. Tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut siihen, että Mänttään on muodostunut alueensa kaupan keskus, johon ostovoimaa saapuu myös ympäröivältä maaseudulta. (Entrecon 2006) Liikenteellisesti kunnan sijainti kantateiden 56 ja 58 risteyksessä on hyvä. Joukkoliikenneyhteydet mahdollistavat asiointiyhteydet kaupungista kuntakeskuksiin myös muille kuin autollisille; Mäntästä Tampereelle linja-autoyhteyksiä on suuntaansa toista kymmentä ja Jyväskylään lähes yhtä monta. Myös lähikunnista kaupunkiin on yhteyksiä. Etäisyydet valtateiltä 9, 23 ja 24 Mänttä-Vilppulaan on kilometriä. KUVA 1. PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAAN MAHDOLLISTAMAT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJOITTUMISPAIKAT VASEMMALLA JA OTE MAAKUNTAKAAVASTA OIKEALLA (PIRKANMAAN LIITTO 2008). 3
4 Väestöennuste Mänttä-Vilppula 23. syyskuuta 2010 VÄESTÖ Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 2009 Mäntsä-Vilppulassa oli asukkaita (tilanne ). Vuonna 2009 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan asukasmäärä tulee kaupungissa laskemaan. Vuoteen 2020 asukasmäärän ennustetaan laskevan noin 1000 asukkaalla (v. 2020: as). Väestö tulee vähenemään myös useissa naapurikunnissa. Vuoteen 2030 nähden Keuruun, Jämsän, Ruoveden ja Virtojen väkimäärä tulee ennusteen mukaan vähenemään 6 9 %. Sen sijaan Juupajoen asukaskehityksen ennustetaan olevan pysyvän positiivisena (+ 5 % vuoteen 2030). Myös Tampereen ja Jyväskylän lähikunnissa väestöennusteet ovat myönteisiä, mutta kaupunkiseutujen väliin jäävillä kunnilla, Keuruulla, Jämsässä Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä, väki tulee ennusteiden mukaan vähenemään kaupungistumisen ja vinon ikärakenteen myötä. Väestö ja työpaikat ovat keskittyneet Mäntsä- Vilppulassa Mäntän ja Vilppulan entisiin kuntakeskuksiin sekä Kolhoon. Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppulan väestöennuste Vuosi KUVA 2. MÄNTTÄ-VILPPULA MÄNTTÄ-VILPPULAN VÄESTÖENNUSTE (TILASTOKESKUS 2010, ENNUSTE VUODELTA 2009) KAUPAN TARJONTA Mänttä-Vilppulassa oli vuonna vähittäiskaupan toimipaikkaa, joista 18 on päivittäistavarakauppoja ja 50 erikoiskauppoja. Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli noin 18 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osalta liikevaihto nousi 44 miljoonaa euroa, yhteensä liikevaihtoa kertyi 62 milj.. Liikevaihtoluvut on hyvin lähellä Keuruun vastaavia liikevaihtotietoja (Entrecon 2010). Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterissä olevat tiedot poikkeavat hieman edellä esitetyistä luvuista: toimipaikkoja 77 (henkilöstöä 299) ja liikevaihtoa 69,9 miljoonaa euroa. Kaupantarjonnan jakauma Mänttä-Vilppulassa ja suurimmissa naapurikunnissa on hyvin yhdenmukainen. Päivittäistavarakauppojen toimipaikkojen osuus kaikista vähittäiskaupan toimipaikoista on noin neljännes. Jämsän kaupan tarjonta toimipaikkojen lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna on Mänttä-Vilppulaan verraten yli kaksinkertainen (140 toimipaikkaa 132 milj. ) 4
5 Mänttä- Vilppula Keuruu Jämsä Virrat Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa KUVA 3. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKAT MÄNTTÄ-VILPPULASSA JA SUURIMMISSA NAAPURIKUNNISSA (TILASTOT ENTRECON 2010/TILASTOKESKUS). KUVA 4. VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO MÄNTTÄ-VILPPULASSA JA MUISSA KEURUUN LÄHIKUNNISSA VUONNA 2008 (ENTRECON 2010/TILASTOKESKUS). Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan tarjonta alueella on runsasta. Kaupanpalvelut keskittyvät keskuksen alueelle, entisen Mäntän ja Vilppulan kuntakeskuksien lävistävän seututien 347 varrelle. Päivittäistavarakauppoja on myös Ukonselässä (K-extra Saarimäki ja Siwa Kohlo) sekä Pohjaslahdessa Tarjannevedellä (Kyläkauppa Tarjanne). Vähittäiskaupat - Valintatalo Vilppula - K-Market Järvinen - K-Market Ruokapaletti - Siwa Mänttä - Valintatalo Mänttä - S-Market Sokkari - Siwa Mustalahti - K-Extra Saarimäki - Siwa Kolho - Kyläkauppa Tarjanne Muut tavaratalot: - Rautia - Tokmanni - Myllyrannan ostoskeskus 5
6 KUVA 5. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN SIJOITTUMINEN MÄNTSÄ-VILPPULASSA. 6
7 KULUTUS JA OSTOVOIMA KULUTUS Ostovoimaa arvioitaessa on ensin laskettava asukkaiden laskennalliset kulutusluvut. Ostovoima arvioidaan asukkaiden kulutuslukujen ja väestömäärätiedon perusteella. Seuraavaan taulukkoon on laskettu Pirkanmaan asukkaiden laskennalliset kulutusluvut. Kulutusluvut kertovat asukkaan kulutuksesta vähittäiskauppaan yhtenä vuonna. Kulutuslukuarviot perustuvat Tuomas Santasalo Ky:n julkaisemiin tietoihin maakunnallisista kulutusluvuista. Vuosittaiset kasvuoletuksen perustuvat Entreconin arvioihin. Entrecon on käyttänyt kasvuoletusarvioita mm. Keuruun kaupallisen aseman selvityksessä (2010). Näiden kasvuoletuksien perusteella on päästy seuraavassa taulukossa esitettyihin vähittäiskaupan kulutuslukuarvioihin. Kasvuoletukset (prosenttia vuodessa) (Entrecon 2010): Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,5 %, erikoistavarakauppa 1 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 1,6 %, erikoistavarakauppa 3,2 % Vuosina : päivittäistavarakauppa 0,8 %, erikoistavarakauppa 2,4 % TAULUKKO 1. VÄHITTÄISKAUPAN KULUTUSLUVUT PIRKANMAALLA 2009, 2015, 2020, 2025 JA Päivittäistavara ml. alkoholi , , , ,629 Tilaa vaativa kauppa , , , ,88 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi , , , ,942 Erikoiskauppa yht , , , ,821 Vähittäiskauppa yhteensä , , , ,45 Pirkanmaan kulutusluvut ja kulutuslukuennusteet (1000 /as/v.) Päivittäistavara ml. Alhokoli Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi KUVA 6. VÄHITTÄISKAUPAN KULUTUSLUVUT PIRKANMAALLA 2009, 2015, 2020, 2025 JA
8 OSTOVOIMA Edellä esitettyihin laskennallisiin kulutuslukuihin perustuen on seuraavassa laskettu kunnan asukkaiden ostovoima. Ostovoimalla tarkoitetaan kunnan asukkaiden yhteenlaskettua ostopotentiaalia vuodessa. Arvio perustuu kulutuslukuun ja väestönmäärään. Kulutuslukuna käytetään Tuoman Santasalo KY:n määrittelemää maakunnallista kulutuslukua 2010 (Pirkanmaan maakunta). Tämä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti kunnan vähittäiskauppojen myynti voi toteutua kyseisen suuruisena, jos kaikki asukkaat asioisivat omassa kunnassa paikallisissa myymälöissä. Mänttä- Vilppulan asukkaiden vähittäiskaupan laskennallinen ostovoima on ollut noin 70 miljoonaa euroa vuonna Tästä päivittäistavaran osuus on noin 34 milj. ja erikoiskaupan 36 milj.. Laskelmissa ei ole huomioitu ostovoiman siirtymää eli paikallisten asukkaiden ostoja muissa kunnissa, kesäasukkaiden ostovoimaa eikä kaupungissa pendelöijien tai ohikulkuliikenteen tuomaa ostovoimaa. Seuraavista taulukoista ensimmäinen perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan väestökehitys tulee olemaan kunnassa laskeva. Tästä huolimatta alueen asukkaiden yhteenlasketun ostovoiman voidaan ennustaa kasvavan alueella kulutuksen kasvaessa. Vuodesta 2009 vuoteen 2020 vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa ennusteen mukaan lähes 14 milj.. Suurin osa kasvusta selittyy erikoiskaupan tavaran kulutuksen lisääntymisellä. Päivittäistavaran osalta kasvua vuoteen 2020 voi tulla yli 3 milj. ja erikoistavaran osalta yli 10 milj.. Jälkimmäisen taulukon laskentojen perusteena on kunnan tavoiteltu asukasluku. Väestötavoitteena on tässä väkiluvun laskemisen pysäyttäminen, eli tavoitteen mukaan vuonna 2020 kunnassa olisi edelleen noin asukasta. Tavoitteeseen pääsy tarkoittaisi ostovoiman lisääntymistä lähes 20 milj. eurolla vuodesta 2009 vuoteen Erikoiskaupan ostovoima kasvaisi tuolloin noin 14 milj. ja päivittäistavarakaupan noin 6 milj.. TAULUKKO 2. MÄNTTÄ-VILPPULAN TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESEEN PERUSTUVA ASUKKAIDEN LASKENNALLINEN OSTOVOIMA VUONNA 2009 JA OSTOVOIMAENNUSTEET 2015, 2020, 2025 JA OSTOVOIMA MILJ Erotus Päivittäistavara 33,76 35,15 37,11 3,35 Tilaa vaativa kauppa 12,92 14,62 16,68 3,76 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 23,01 26,03 29,72 6,71 Erikoiskauppa yht. 35,93 40,65 46,40 10,47 Vähittäiskauppa yhteensä 69,69 75,80 83,51 13,82 TAULUKKO 3. MÄNTTÄ-VILPPULAN KUNNAN VÄESTÖTAVOITTEESEEN PERUSTUVA ASUKKAIDEN LASKENNALLINEN OSTOVOIMA VUONNA 2009 JA OSTOVOIMAENNUSTEET 2015, 2020, 2025 JA Erotus Päivittäistavara 33,76 36,73 39,77 6,01 Tilaa vaativa kauppa 12,92 15,27 17,88 4,96 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 23,01 27,21 31,85 8,84 Erikoiskauppa yht. 35,93 42,48 49,73 13,8 Vähittäiskauppa yhteensä 69,69 79,22 89,50 19,81 8
9 120,00 Mänttä-Vilppulan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja tavoitteeseen perustuva asukkaiden laskennallinen ostovoima (TAV) 100,00 milj. 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Päivittäistavara Päivittäistavara (TAV) Erikoiskauppa yht. Erikoiskauppa yht. (TAV) Vähittäis kauppa yhteensä Vähittäiskauppa yht. (TAV) KUVA 7. MÄNTTÄ-VILPPULAN TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESEEN PERUSTUVA ASUKKAIDEN LASKENNALLINEN OSTOVOIMA VUONNA 2009 JA OSTOVOIMAENNUSTEET OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT Vaikkakin tarkastelualue sijaitsee maakuntakeskusten välissä, noin 1,5 tunnin päässä erinomaisesta kaupan tarjonnasta, tehdään päivittäiset ostokset silti suurelta osin kunnassa. Jonkin verran ostovoimaa suuntautuu Mänttä-Vilppulasta maakuntakeskusten lisäksi lähikuntiin, Keuruulle ja Jämsään. (Entrecon 2006). Keuruulla kaupan tarjonta on kuitenkin liikevaihdon osalta Mänttä-Vilppulan tasoa, mutta Jämsässä kaupan tarjontaa on enemmän, joten luonnollisesti ostovoimaa suuntautuu myös sinne. Todennäköisesti asukkaiden ostovoimaa suuntautuu lisäksi Töysän kyläkauppaan. Alueelle suuntautuu ostovoimaa myös muualta, todennäköisimmin lähialueilta (maaseutuasutus) ja muun muassa Keuruulta. Lisäksi ostovoimaa alueelle tuovat kesäasukkaat, kunnassa pendelöivät sekä ohikulkuliikenne. Esimerkiksi Keuruulla on arvioitu ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden nostavan ostovoimaa noin 10 % (Entrecon 2010). Entreconin (2010) ostovoiman virtauslaskelmien mukaan Mänttä-Vilppulan virtausindeksi on 112, eli kaupungissa sijaitsevien vähittäiskauppojen myynti on suurempi kuin alueen asukkaiden ostovoima (virtausindeksin ollessa 100 ostovoima ja myynti ovat yhtä suuret). Kunta on näin ollen omavarainen ja ostovoiman virtaus on positiivinen, jolloin laskelman mukaan kaupungissa asioivat myös muut kuin omat asukkaat. Kaupungin ulkopuolelta tulevan ostovoiman suuruus on 8,7 milj. Naapurikunnista negatiivinen ostovoiman virtaus on ainoastaan Ruovedellä (-3,9 milj. ). Todennäköisesti ostovoimaa virtaa Ruovedeltä Mänttä-Vilppulaan. Ostovoiman virtauksen laskennan perusteena käytettävä vähittäiskaupan myynti-luku on laskettu toimipaikkojen liikevaihtotiedoista lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero (vaihtelee toimialoittain 8-22 %) (Entrecon 2010). 9
10 Keuruu Jyväskylä Ruovesi MÄNTTÄ- VILPPULA Jämsä Tampere Orivesi KUVA 8. OSTOVOIMAN VIRTOJA MÄNTTÄ-VILPPULASTA JA MÄNTTÄ-VILPPULAAN. KUVA 9. OSTOVOIMAN VIRTAUS MÄNTTÄ-VILPPULASSA JA LÄHIALUEEN KUNNISSA (ENTERCON 2010). 10
11 VAPAA-AJAN ASUKKAAT Ostovoimaa alueelle tuovat lisäksi kesäasukkaat. Vuonna 2009 Mänttä-Vilppulassa oli 1542 kesämökkiä. Vuosituhannen vaihteesta määrä on pysynyt lähes samana (2000: 1517 mökkiä) (Tilastokeskus 2010). Ulkopaikkakuntalaiset omistavat suurimman osan mökeistä (vuonna %.). Vähittäiskaupan omavaraisuutta ja lisätarvetta voidaan tutkia myös tarkastelemalla asukaskohtaisia liikevaihtotietoja. Asukasta kohden laskettu liikevaihto oli Mänttä-Vilppulassa vuonna 2008 (11645 as.) 5328 /asukas. Keskimääräinen liikevaihto asukasta kohden Suomessa oli kyseisenä vuonna 5900 /as (Entrecon 2010), eli suurempi kuin Mänttä-Vilppulassa. Vuonna 2004 asukasta kohden oleva liikevaihto on ollut vielä kokomaan keskiarvon tasoa (Mänttä ja Vilppula yht /as.; koko maa 4755 /as.) Entreconin tekemän selvityksen (2006) mukaan. Liikevaihdon nousujohteinen kehitys (kulutuksen kasvu) on jäänyt Mänttä- Vilppulan alueella nähtävästi jälkeen Suomen keskimääräiseen kehitykseen verraten. Päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen asukaskohtainen liikevaihto oli Mänttä-Vilppulassa vuonna 2008 myös hieman alle Suomen keskiarvon (Mänttä- Vilppula: 2731 /as, koko maa 3269 /as. Sen sijaan tila vievän kaupan liikevaihto asukasta kohden oli kaupungissa yli valtakunnallisen keskiarvon (Mänttä- Vilppula 1054 /as. koko maa 905 /as.). (Tiedot: Entrecon 2010) Kesämökkibarometrin (2009) mukaan ulkokuntalaiset mökkiläiset tuovat huomattavasti ostovoimaa kesämökkikuntiin. Barometrin mukaan mökkitaloutta kohden päivittäistavaroihin käytettiin rahaa lähes 2000 euroa vuodessa. Muihin tavaroihin käytettiin mökkiä kohden keskimäärin yli 600 euroa vuodessa (mm. koneet, polttoaine, kalusteet, astiat, harrastusvälineet, puutarhanhoito). LISÄPINTA-ALAN TARVE Seuraavaan on laskettu ostovoiman kasvuarvioihin perustuvat vähittäiskaupan lisäpinta-alatarpeet vuoteen Laskennat perustuvat ostovoima-arvioiden (joissa on huomioitu kulutuksen kasvu) lisäksi myyntitehokkuuslukuihin (Entrecon 2010). Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin toimialoittain (esimerkiksi erikoiskaupan sisälläkin) (Tuoman Santasalo Ky 2008), joten luvut ovat vain suuntaa antavia. Laskemat lisäpinta-alantarpeesta eivät huomio ostovirran siirtymää Mänttä-Vilppulasta muihin kuntiin tai Mänttä-Vilppulaan. Edellä esitettyjen ostovoimanvirtaustietojen mukaan Mänttä-Vilppulan tarjonta on tällä hetkellä suurempi kuin asukkaiden ostovoima. Muista kunnista tuleva ostovoima (etenkin kesämökkeilijät) lisäävät pinta-alan tarvetta kaupungissa. Tarvetta lisää myös muun muassa poistuva myymäläala, myymälöiden purkaminen Enimmäislisätarveluku eli bruttolisäpinta-ala kertoo vähittäiskaupanpalvelujen uudesta tilantarpeesta niin, että ostovoima toteutettaisiin ainoastaan uusissa toimitiloissa sekä olemassa olevien laajennuksina. Vähimmäistarpeen eli nettotilatarpeen laskemisessa on huomioitu, että suuri osa uudesta ostovoimasta toteutettaisiin nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna. Laskelma perustuu Tuoman Santasalo Ky:n malliin (esim. 2008), jonka mukaan kolmasosa ostovoimasta toteutuu uusien myymälöiden myyntinä ja päivittäistavarakaupoissa vastaavasti puolet. Ensimmäisessä taulukossa arviot on laskettu Tilastokeskuksen vähenevän väestöennusteen perusteella. Jälkimmäisen taulukon laskennassa on sen sijaan käytetty tavoiteltavaa (vähimmäistavoite) väestökehitystä, eli tässä oletetaan että väestön väheneminen pysähtyy. Laskelman mukaan Mänttä-Vilppulassa on vuoteen 2020 mennessä vähittäiskaupan pinta-alatarvetta vähimmillään noin 2200 kerrosneliön verran (n myynti-m2) ja enimmillään n kerrosneliön verran (n myynti-m2), kun muualta tulevaa ostovoimaa ei huomioida ja kun väestökehitys noudattelee Tilastokeskuksen ennustetta. Päivittäistavaran osalta tämä tarkoittaisi (vähimmillään) esimerkiksi yhtä isoa valintamyymälää ja erikoiskaupan osalta esimerkiksi yhtä tavarataloa (n. 1000k-m2) ja muutamaa pienem- 11
12 pää erikoisliikkeitä ja liikenneasemaa. Suurin osa lisätarpeesta koostuu siis erikoiskaupasta. Tilaa vaativan kaupan (ei keskustahakuinen) vähimmäislisätarve on noin 750 k-m2. vähimmäislisäala on tuolloin noin tuhat kerrosneliötä enemmän eli n kerrosneliötä (n 2300 myyntim2) ja enimmäismäärä on noin 5800 kerrosneliötä (4400 myynti-m2). Tavoiteltuun väestökehitykseen perustuen lisäalaa tarvitaan luonnollisesti enemmän: Vähittäiskaupan TAULUKKO 4. LASKENNALLINEN LISÄPINTA-ALATARVE VUOTEEN 2020 MÄNTTÄ-VILPPULASSA (KASVUN MÄÄRÄ ). ARVIO PERUSTUU TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESEEN. Ostovoiman kasvu , milj. Myyntitehokkuus /k-m2 Vähimmäis-/ enimmäistarve Päivittäistavara % 315 Tilaa vaativa kauppa % 753 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi % 1117 Erikoiskauppa yht Vähittäiskauppa yhteensä Enimmäislisätarve k-m2 (bruttotilantarve - lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin) Vähimmäislisätarve k-m2 (nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu nykyisissä myymälätiloilla) TAULUKKO 5. LASKENNALLINEN LISÄPINTA-ALATARVE VUOTEEN 2020 MÄNTTÄ-VILPPULASSA (KASVUN MÄÄRÄ ). ARVIO PERUSTUU TAVOITTEELLISEEN VÄKILUKUUN (VÄKILUKU PYSYY VUODEN 2009 TASOLLA). Ostovoiman kasvu , milj. Keskitehokkuus /k-m2 Enimmäislisätarve k-m2 (bruttotilantarve - lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin) Vähimmäis- /enimmäistarve Päivittäistavara % 566 Tilaa vaativa kauppa % 992 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi % 1473 Erikoiskauppa yht Vähittäiskauppa yhteensä Vähimmäislisätarve k-m2 (nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu nykyisissä myymälätiloilla) KEHITTÄMINEN Kilpailukykyinen kaupallinen asema vaatii kaupungilta jatkuvaa kehittämistä. Kilpailukykyä luovat muun muassa laajat valikoimat, vertailumahdollisuus (esim. kauppakeskuksissa tuotteen vertailu on helppoa). Valikoimiin kaupunki ei voi kuitenkaan vaikuttaa, mutta voi kaavoituksellisilla valmiuksilla mahdollistaa uusien yksiköiden ja yksiköiden laajentamisen jouhevasti. Kehitystä tulisikin jo katsoa yli kymmenen vuoden päähän ja ennustaa etenkin maankäytöllisiä tarpeita hyvissä ajoin. 12
13 Asukkaiden kannalta on tärkeää, että matkaetäisyys päivittäistavarakauppoihin eivät ole pitkä. Kävelyetäisyyksiä lähikauppaan arvostetaan, mutta laajoilla ja harvoilla haja-asutusalueilla kävelyetäisyyden tavoitteleminen ei ole useinkaan järkevää. Sen sijaan kaupungin rooli joukkoliikenteen kehittämisessä voi olla merkittävä. Ydinkeskustan palvelut tulisi olla saavutettavissa kaupungin sisäisillä joukkoliikenneyhteyksillä vähintään arkisin, jotta ostovoimaa ei pakenisi ulospäin. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että joukkoliikenneyhteydet etenkin Tampereelle ja Jyväskylään etenkin erikoiskaupan palveluihin pysyvät vastaavaisuudessakin toimivina, vaikkakin se tarkoittaisi ostovoiman virtausta kaupungista ulos. Pitkällä tähtäyksellä kyse on kuitenkin tyytyväisistä asukkaista ja huono saavutettavuus vaikuttaa osaltaan väestökehitykseen. Omat haasteensa kehittämiseen luo muun muassa väestön ikääntyminen. Ikääntyvän väestön palvelu ja tuotekysyntä eroaa luonnollisesti työssäkäyvistä perheistä. Myös liikkumiseen ja yhteyksiin kaupanpalveluihin on tästä näkökulmasta kiinnitettävä huomiota. 13
14 LÄHTEET Entrecon (2006). Mäntän Tokmanni. Kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Entrecon (2010 ). Keuruu kaupallinen asema Pirkanmaan liitto (2008). Pirkanmaan liitto (2008). Maakuntakaava Tuomas Santasalo Ky (2008). Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys. Tuomas Santasalo Ky (2010). Ostovoima maakunnittain. Tilastokeskus (2010). Väestötiedot Tilastokeskus(2010). Toimipaikkarekisteri kunnittain. 14
KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotKemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy
Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotSaarenkylän Citymarketin laajennushanke
3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
Lisätiedot3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema
3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotLOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotVIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013
VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen
LisätiedotJoulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja
Joulukauppa numeroina Joulukauppa on elintärkeää tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille n liikevaihdon arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Keskiarvo 2000-2017 Kellot, korut, kultasepäntuotteet*
LisätiedotJoulukauppa Jaana Kurjenoja
Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
Lisätiedot20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys
20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10
LisätiedotESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä
LisätiedotForssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030
Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotSaarijärvi ja Pylkönmäki
5.5.2009 Saarijärvi ja Pylkönmäki Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKeskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotKaupallisten palveluiden verkosto
Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotTuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus
Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...
LisätiedotERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010
ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
Lisätiedot12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri
LisätiedotKivistön kaupunkikeskus
Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotLAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.
KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358
LisätiedotSavarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos
12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotUudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotSodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima
LisätiedotVähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4332-P21449 FCG
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotItäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet
17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotJoulukauppa Jaana Kurjenoja
Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN
Lisätiedot9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030
9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto. Maankäytön ohjausryhmä
Päijät-Hämeen liitto Maankäytön ohjausryhmä 29.10.2013 Sisältö: Sijainnin suunnittelun tilanne diat 3-9 Liikennemalliajon 2 tuloksia diat 10-13 Tavoitteellinen keskusverkko diat 14-19 Päijät-Hämeen liitto
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKauppa-Joupin asemakaavoitus
10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN
1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotSELVITYS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SIJOITTUMISESTA HIRVASKANKAALLE
Vastaanottaja Lemminkäinen Äänekosken kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.2.2019 SELVITYS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SIJOITTUMISESTA HIRVASKANKAALLE selvitys päivittäistavarakaupan sijoittumisesta
LisätiedotRaumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi
RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat
LisätiedotKAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS SÄKYLÄ SÄKYLÄ. Päivi Mujunen Sweco Ympäristö Oy paivi.mujunen@sweco.fi. Loppuraportti -LUONNOS 13.5.
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS SÄKYLÄ Vastaanottaja Päivi Mujunen Sweco Ympäristö Oy paivi.mujunen@sweco.fi Asiakirjatyyppi Loppuraportti -LUONNOS Päivämäärä 13.5.2014 Viite: Säkylä, Liikealueen laajentamisen
LisätiedotKYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 30.6.2010 FCG Finnish
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotYlivieskan kaupan rakenne
25.2.2009 Ylivieskan kaupan rakenne Vähittäiskaupan sijoittumisen lähtökohdat ja muutoksen suunta 2 Sisältö Tiivistelmä...3 1. Lähtökohdat...6 1.1. Ylivieskan keskustan yleiskaavoitus ja maankäytön lähtökohdat...6
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotLiite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella
LIITTEET Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella Pasi Satokangas & Markku Vieru Luvussa Majoitukset ja majoittujat Lapissa (s. 19) kuvatun kartoituksen lisäksi rekisteröimätöntä
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotKaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut
LisätiedotKALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS
1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotYritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014
Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot
LisätiedotALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.
TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotYLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS
Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne
Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen
Lisätiedot