Kaupunkistrategia 2012 2015 1911 2011
Kaupunkistrategia Sisältö Tämän aineiston tarkoitus on kootusti esittää ja kuvata Äänekosken strategia työhön sisältyviä linjauksia. Aineiston luvut 1 5 ja osin luku 6 ovat koko kaupunkia koskevia linjauksia/tavoitteita ja ne koskevat koko valtuustokautta. Luvut 6 7 ovat lähinnä toimi alakohtaisia tavoitteita sekä valtuustokaudelle että sitovina seuraavalle talousarviovuodelle. Aineisto on syntynyt Äänekosken kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohjauksessa useissa eri työprosesseissa. Koosteen laati apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller, p. 020 6322 012, heli.moller@aanekoski.fi 1. Mihin kaupunkistrategiaa tarvitaan s. 3 2. Miksi tarvitsemme yhteisen toimintastrategian ja pelisäännöt s. 3 3. Miten strategiatyötä on tehty/tehdään Äänekosken kaupungissa s. 4 4. Kaupunginvaltuuston Äänekosken kehittämistyölle hyväksymät arvot, visio ja strategian päälinjaukset s. 4 5. Kaupunginhallituksen valmistelema kuvaus siitä missä ainakin on onnistuttava, jotta Äänekoski voi menestyä s. 5 6. Kaupunkia koskevat yleiset tavoitteet ja niiden tarkistus s. 6 8 7. Suunnittelukauden 2012 2015 toimialakohtaiset tavoitteet s. 9 27 2
1 Mihin kaupunkistrategiaa tarvitaan Tämän koosteen tarkoitus on olla apuna Äänekosken kehittämistyössä kaupungin henkilöstölle, esittelijöille ja luottamushenkilöille Asiakirjaan on koottu lyhyesti keskeinen kaupunkistrategian sisältö ja tavoitteet, jotka ohjaavat koko kaupungin ja toimialojen kehittämistyötä 2 Miksi tarvitsemme yhteisen toimintastrategian ja yhteiset pelisäännöt Onnistuneen johtamistyön yksi edellytys on toimiva strategia ja sen osaava täytäntöönpano Jotta arjen päätöksenteko, yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu, on tarpeen olla kirjattuna yhteiset toimintaa ohjaavat arvot, yhteinen visio ja tahtotila kaupungin kehittämiseksi Käytännön toimintapolitiikalle on tarpeen löytää yhteiset strategian päälinjaukset, koko kaupunkia koskevat yhteiset tavoitteet ja edelleen toimialakohtaiset keskeiset tavoitteet Nämä esitellään tässä asiakirjassa Lyhyesti kiteytettynä tarvitsemme yhdessä linjattua strategiaa, koska se: selkeyttää tavoitteet, joiden mukaan työskennellään sitouttaa meidät peruslinjoihin, mutta antaa myös toimintavapautta (motivoi) kertoo mitä on saatava aikaan (haaste) luo ja vahvistaa edellytyksiä yhteistyölle (työnjaot, roolijaot) ohjaa henkilöstön työkäyttäytymistä (vastaa kysymykseen miksi teemme ) luo perustaa toiminnalle (luo turvallisuutta ) Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa strategian valmistelua. 3
3 Miten strategiatyötä on tehty/ tehdään Äänekosken kaupungissa Sekä organisaation sisällä että ylimmän johdon (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, johtoryhmä) keskuudessa yhteisen kielen ja yhteisen merkityksen löytäminen strategialle on usein monivaiheista ja työlästäkin Se luo kuitenkin osaltaan perustaa ja ymmärrystä tavoitteelliselle ja tulokselliselle johtamistyölle Strategiaprosessiin eli yhteisten arvojen, vision ja strategian päälinjausten työstämiseen ja valmisteluun on osallistunut/osallistuu kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, johtoryhmä ja henkilöstöä edustava yhteistyötoimikunta ja osaltaan toimialojen lautakunnat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt toimintaa ohjaavat arvot, vision ja strategian päälinjaukset 2008 Tähän asiakirjaan on tehty päivitys 2011 4 Arvot Kaupunginvaltuuston kehittämistyölle hyväksymät arvot, visio ja strategian päälinjaukset Uskomme, että toimintaamme ohjaa innovatiivisuus ja uudistumiskyky tasa-arvoisuus oikeudenmukaisuus kestävä kehitys Visio Haluamme, että kaupunkimme on kilpailukykyinen ja elinvoimainen, moni puolisen yritystoiminnan ja asumisen keskus Uskomme, että perustan sille muodostaa kansainvälinen korkean teknologian yrityskanta, moderni ja tehokas palvelutoiminta ja osaava henkilöstö Strategiset päälinjaukset Äänekoski: 1 Arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa 2 Aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä 3 Turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen 4 Verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena 5 Tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön 6 Toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvän tason 7 Tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailu kykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina 8 Noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa 4
5 Kaupunginhallituksen valmistelema kuvaus siitä missä ainakin on onnistuttava, jotta Äänekoski voi menestyä Kaupunginhallitus on nostanut oheiseen kuvioon ne keskeiset asiat, joiden avulla menestystä voidaan rakentaa Viestinä toimivalle johdolle hallitus totesi, että näihin alueisiin on erityisesti panostettava ja kehitystyötä tehtävä jotta odotukset kuntafuusiolle ja uuden kunnan menestymiselle voidaan täyttää Moderni kaupunkikuva, alueellinen tasapaino ja toimiva infrastruktuuri. Menestyvä Äänekoski hyvinvoiva kuntalainen Johtaminen ja yhteistyö. Tahto uudistaa, avoimuus ja valmius arvioida omaa toimintaa. Kyky asemoitua, taito rakentaa kumppanuuksia. Yrittäjyyden ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen. Tehokas palvelu rakenne, sujuvat palveluprosessit ja osaava henkilöstö. 5
6 Kaupunkia koskevat yleiset tavoitteet ja niiden tarkistus Kaupungin keskushallinnon (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen alaisuudessa toimiva keskushallinto) perustehtävä on vastata siitä, että kaupunkiyhteisöllä on selkeä visio, toimintaa ohjaavat arvot ja niiden pohjalta laaditut strategian päälinjaukset Lisäksi keskushallinnon vastuulla on huolehtia koko kaupunkia koskevan strategian täytäntöönpanosta, toiminnallisten tavoitteiden asettamisesta, talouden ohjauksesta, henkilöstöjohtamisesta, hallinnon toimivuudesta, kaupungin kokonaisviestinnästä, markkinoinnista, maapolitiikasta, konserniohjauksesta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta Koko kaupungin tavoitteiden tulee ohjata toimialojen tavoitteiden asettelua Koko kaupunkia koskevat tavoitteet lähivuosille:. Menestyvä, elinvoimainen Äänekoski, jolla on: viihtyisä ja moni-ilmeinen kaupunkikuva (kaupunki/maaseutu ) toimiva infrastruktuuri (mm liikenneyhteydet ) oikein ajoitettu maankäytön suunnittelu ja toteutus kyky asemoitua ja rakentaa kumppanuuksia yrittäjyyttä vahvistava, uusia innovaatioita mahdollistava elinkeinopolitiikka sekä työllisyyttä edistävä ja osaamista vahvistava työllistämispolitiikka terve talous Kaupungissa toimii noin 1 000 yritystä. Alueella on noin 9 000 työpaikkaa, jotka jakautuvat pääpiirteittäin seuraavasti: Työpaikkojen jakaantuminen % lukumäärä Maa-, metsä- ja kalatalous 3 300 Teollisuus- ja rakennustoiminta 45 4100 Kauppa ja liikenne, majoitus- ja ravitsemistoiminta 16 1400 Rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelutoiminta 8 700 Julkiset ja muut palvelut 28 2500 Vuosina 2008 2010 (1 11 2010 mennessä) kaupunkiin on syntynyt 160 uutta yritystä Työpaikkoja vastaavana aikana on syntynyt n 250 Tavoitteena lähivuosina on edellisten lisäksi n 100 uuden yrityksen syntyminen ja n 50 uuden työ paikan aikaansaaminen Työttömyys on Äänekoskella ollut pitkään korkeimpia Keski-Suomessa Tavoitteena on saada työttömyysaste laskemaan alle maakunnan keskiarvon 6
Työssäkäyntitilasto 2009 Väestötilasto 2009 2010 2011 Äänekoski on maakunnan merkittävä työllistäjä, samalla se on suuri haaste Äänekoskella sijaitsevissa työpaikoissa käy päivittäin muualla kuin Äänekoskella asuvia henkilöitä töissä 1904 kun esim vuonna 2004 muualla asuvia kävi työssä päivittäin Äänekoskella 1611 Muualla asuvien työssäkäynti Äänekoskella on jatkuvasti kasvanut Eniten on kasvanut työssäkäynti Jyväskylän seudulta, Laukaasta ja Uuraisilta eli samoilta alueilta, joihin muuttoliike Äänekoskelta on suurta Elävänä syntyneet 217 223 237 Kuolleet 214 222 218 Luonnollinen väestönlisäys 3 1 19 Muut kunnat 248 Viitasaari 39 97 Saarijärvi, Karstula Tulomuutto 729 773 899 Lähtömuutto 816 782 838 Uurainen Laukaa 34 166 107 312 746 244 25 ÄÄNEKOSKI 191 35 223 21 5 44 Hankasalmi Konnevesi Nettomuutto -87 9 61 Maahanmuutto 30 19 29 Maastamuutto 28 9 22 Jyväskylä 910 11 Muurame Muualla työssäkäyvät yhteensä 1 544 (v. 2008 1 633). Muualta työssäkäyvät yhteensä 1 904 (v. 2008 2 041). Lähde: Tilastokeskus Nettomaahanmuutto 2 10 7 Väestönlisäys -82 2 87 Väkiluku 31 12 20 243 20 244 20 331 Äänekoskelle on rakennekaavaprosessin yhteydessä vuonna 2007 asetettu tavoitteeksi asukasmäärän kasvattaminen n 100 henkilöä/ vuosi Tavoite on osoittautunut toistaiseksi epärealistiseksi ja keskeinen tavoite 2010 2012 on saada asukasluku kääntymään kasvuun Väkiluku 1 1 2007 oli 20 341 Vuonna 2011 (31 12 ) asukasmäärä oli 20 331 Asukasmäärä on lisääntynyt 88 henkilöllä vuodesta 2009 Terve talous on kaiken palvelutoiminnan kehittämisen mahdollistaja Lähivuosien tavoitteena on saada talous vakaalle pohjalle Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi veroasteet, taksat ja maksut on tavoitteena pitää enintään verrokkikuntien/keski-suomen kuntien tasolla huomioiden palveluiden määrä, laatu ja saavutettavuus Seurantaa ja sopivien arviointimenettelyjen käyttöä parannetaan tehostamalla oikean informaation käyttöä Äänekosken mainetta, asemaa ja mielikuvaa kaupungista selvitetään valtuustokausittain tehtävällä imagotutkimuksella (ulkoinen, sisäinen) sekä muuttoliikeselvityksellä 7
. Kehityshakuinen, kannustava, toimiva ja uskottava johtamiskulttuuri joka etsii ja uudistaa toimintokäytäntöjä joka luo johtamistoimintojen avuksi toimivat ohjaus- ja seurantajärjestelmät joka luo palvelutoiminnalle ja henkilöstölle toimintaedellytykset toimia tavoitteiden mukaisesti SiToVAT TAVoiTTeeT VuodeLLe 2012: johdon valmennusohjelmat ovat edelleen käytössä (johtoryhmä, esimies, Jet-valmennus) kehityskeskustelut ovat koko työyhteisössä käytössä raportointi kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle toimii (toimialakatsaus 2 x vuodessa, väestönkehitys 1 x kuukaudessa, henkilöstön kehitys ja talousarvion toteutumaraportti 4 x vuodessa) konserniohjeet on ajanmukaistettu ja niissä on selkeät tavoitteet yhtiölle hallitustyön arviointi/johtoryhmätyön arviointi tehdään 1 x vuodessa TAVoiTe 4. Kaupunki on maineeltaan hyvä työnantaja, jonka palveluksessa on osaava, palveluhaluinen, oikein mitoitettu henkilöstö SiToVAT TAVoiTTeeT 2012: Jatketaan johdon ja esimiesten valmennusohjelmaa Mahdollistetaan henkilöstön kehittymisen edellytykset erilaisilla työn ohessa tapahtuvilla koulutusohjelmilla ja urakehityksellä Hyödynnetään henkilöstöstrategiaprosessissa syntynyttä materiaalia työpaikkakohtaisessa kehitystyössä (mm Kevan kysely) Kehitetään henkilöstöraportointia kehitystyön arvioinnin lähteenä Saatetaan loppuun henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointia koskeva työ yhteistyössä johdon ja henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstön määrä säilyy pääasiassa nykyisellä tasolla Mikäli henkilöstön määrään tehdään muutoksia, se toteutetaan palvelujen tuotantotavan/palveluverkon/palvelutason arvioinnin yhteydessä TAVoiTe 3. Tehokas palvelurakenne ja toimivat palveluprosessit SiToVAT TAVoiTTeeT 2012: Sitoudutaan talouden vakauttamisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin Palvelustrategia on valmis, palvelustrategiassa linjataan palvelujen järjestämisverkko, tuotantotapoja, palvelutasoa, tutustutaan erilaisiin toiminta tapoihin tuottaa / järjestää kuntapalveluja Tavoite pitkällä tähtäimellä on pitää palvelutuotannon kustannukset verrokkikuntien, Keski-Suomen kuntien ja koko maan kuntien tasolla Kaupungin organisaatio on uudistettu erityisesti johtamistoimintaa painottaen 8
7 Suunnittelukauden 2012 2015 toimialakohtaiset tavoitteet MAAnKÄYTTöpALVeLuT Vastata kaupungin ja sen eri osien kehittämisen perustana olevien maankäyttösuunnitelmien ja kaavojen laadinnasta Luoda edellytykset asumisen ja yritystoiminnan rakennushankkeille ideasuunnittelulla, sopimusmenettelyllä ja kaavoituksella Vastata maapolitiikasta ja osallistua kaupunkikuvaan vaikuttavien toimenpiteiden arviointiin ja kehittämiseen yhteistyössä tonttipalvelun, kunnallistekniikan yksikön ja rakennusvalvonnan kanssa Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Vetovoimaiset asuin, liike ja työpaikkatontit Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Monipuolistetaan tonttitarjontaa ja kehitetään asumisen vaihto ehtoisia malleja Ideoidaan, laaditaan ja markkinoidaan toteuttajille ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja hankkeita Hirvaskankaan asemakaavan tarkistus ja laajennus kaupunginvaltuustossa kesäkuun 2012 loppuun mennessä Länsiportin asemakaava ja Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkistus ehdotusvaiheessa vuoden loppuun mennessä Kolme suunnitelmaa valmiina vuoden loppuun mennessä TAVoiTe 3 Keskustojen vetovoimaisuuden lisääminen TAVoiTe 4 Taloudellisuutta, toimivuutta ja ympäristö tekijöitä painottava yhdyskuntarakenne Viimeistellään Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelmat Laaditaan maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma ja viimeistellään Äänekoski 2030 osayleiskaava ehdotusvaiheeseen Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelma 2012 2050 kaupunginvaltuustossa vuoden loppuun mennessä Suunnitelmat valmiit vuoden loppuun mennessä 9
HenKiLöSTöpALVeLuT Henkilöstöresurssien suunnittelu, tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kehittäminen (määrä, rakenne, osaaminen, yms) Henkilöstöstrategian mukaisten toimintakäytäntöjen edistäminen Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Työhyvinvoinnin edistäminen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen TAVoiTe 3 osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Työhyvinvointikyselyyn pohjautuvat työhyvinvointisuunnitelmat työyksikkötasolla ja koko kaupungin tasolla laadittu ja otettu käyttöön Työkykyä tukevien toimintamallien ja toimenpiteiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen Työterveyspalvelujen roolin kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjänä Perehdyttämisohjeistuksen laatiminen koko kaupungin tasolla ja työyksikkökohtaisten perehdyttämissuunnitelmien päivittäminen Osaamisen arvioinnin ja palautteen antamisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen Rekrytointiprosessin kehittäminen Johdon valmennusohjelmien sisällön kehittäminen (JET, esimies-foorumit) Vuorovaikutustaitojen kehittäminen Esimiesten mentoroinnin kehittäminen Laaditut kehittämissuunnitelmat Sairauspoissaolot, työtapaturmat Varhaisen tuen toimintamallin mukaiset keskustelut/toimenpiteet Eläkkeelle siirtymisikä/varhe-kustannukset Henkilöstön aktiviteettitoiminnot uudistettu (kaikille suunnatut/ kohdennetut aktiviteetit) Työaikaergonomia pilotoitu Työterveyspalvelujen toimintasuunnitelma uudistettu Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit/-selvitykset Työterveyshuollon kustannukset Perehdyttämisohjeistus käytössä Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset Koulutussuunnitelmat yksilö- ja työyksikkötasolla Koulutuksiin osallistuneet Työkierto Aloitteet Rekrytointiohjeistus laadittu, sähköinen rekrytointi pilotoitu Hakijat/ avoin vakinainen vakanssi Lähtöhaastattelut käytössä Työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut Esimiesten koulutustilaisuudet ja osallistuminen Palaute valmennusohjelmista Vuorovaikutustaitoja edistävän koulutuksen pilotointi Varhaisen tuen toimintamallin mukaisten keskustelujen vaikuttavuus Mentoroinnin määrä, palaute mentoroinnista 10
TYöLLiSYYSpALVeLuT Työllisyyteen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä ja kohdentamalla toimenpiteitä entistä tehokkaammin siten, että yhä useampi nuori- ja pitkäaikaistyötön on aktiivitoimenpiteissä Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Työllisyyden hoitoon luodaan kaupungissa yhtenäinen toimijakartta, jolloin eri toimijoiden ydinosaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla Aktiivista työllisyydenhoitoa tehostetaan niin, että asiakas ei palaa työttömäksi passiiviasiakkaaksi pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrää pudotetaan selkeästi Työpajan toimintaa kehitetään edelleen siten, että asiakasvirta on kohti avoimia työpaikkoja ja /tai opiskelua. Kohderyhmän nuoret ja nuoret aikuiset työttömät nuorten yhteiskunta takuun toteutuminen TAVoiTe 3 Typ:n toiminnassa kohderyhmänä ovat edelleen nuoret ja alle 40 vuotiaat työttömät moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat. Toiminnassa korostuu nuorten laajennetun yhteiskuntatakuun toteutuminen ja uudenlaisten työmenetelmien kehittäminen sekä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden palvelujen kehittäminen Kartoitetaan eri toimijoiden vahvuudet ja ydinosaaminen (työpaja, 3 sektorin toimijat), selkeytetään asiakasohjautuvuutta eri toimijoille Tehostetaan toimenpiteitä, joiden avulla saadaan asiakkaat oikeisiin toimenpiteisiin; esim lisätään kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua ja työkokeiluja Kehitetään työttömien terveyspalveluja ja työkykyselvitysten kartoittamista yhdessä eri toimijoiden kanssa Päivitetään Äänekosken kaupungin työllisyysstrategia Työllisyysyksikön toiminnan näkyväksi tekeminen yhteistyötahoille Kehitetään seinätöntä työpajamallia kehittämällä yhteistyötä kaupungin eri toimintayksiköiden ja paikallisten yritysten kanssa, tavoitteena on saada metalli- ja puualojen rinnalle muitakin ammattiala vaihtoehtoja sekä käynnistää valmentautujien edelleensijoittumista yrityksiin Tehostetaan ryhmä- ja yksilövalmennusta työnohjauksen rinnalla Kehitetään yhteistyötä oppilaitosyhteistyötä, esim POKE:n kanssa Kirjallisten seurantalomakkeiden kehittäminen Asiakasmäärän lisätään noin 200 asiakkaaseen vuositasolla Tivistäminen Typ:n ja työpajan välisen yhteistyötä Kokeillaan uudenlaisia työmenetelmiä työttömyyden katkaisemiseksi esim kuntoutuspsykologin palvelut käytössä Typ:ssa, erilaisia ryhmä-ja yksilövalmennuksia pilootoidaan Jatkosijoittuneiden asiakkaiden määrä Eläkeselvittelyjen määrä Asiakasohjautuvuus eri toimijoille Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta yritysyhteistyön kehittäminen Äänekosken kaupungin laadulliset ja määrälliset tavoitteet toteutumisen seuranta Yrityskontaktien määrä toteutuneiden edelleensijoitusjaksojen määrät sekä jatkotyöllistyminen avoimille markkinoille jakson jälkeen Jatkotoimenpiteiden määrä -koulutuksen aloittaneiden, työllistyneiden määrä Muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ohjattujen määrä Valmentautujien liikkuvuus- muutto työ- tai opiskelupaikan perässä Asiakasmäärät eteenpäin ohjautuneiden määrä mm opiskelemaan, työelämään tai muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin 11
ruokapalvelut Tuottaa ja tarjota terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jossa otetaan huomioon ensisijaisesti suomalaiset ravitsemussuositukset ja ruokakulttuuri Koulu- ja päiväkotiruokailun tavoitteena on ylläpitää lapsen / oppilaan hyvinvointia, terveyttä ja työtehoa Ruoka on iso osa myös vanhusten terveyttä ja hyvinvointia Valmistamme päivittäin aterioita myös kotiin toimitettaviksi Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Toiminnan tehostaminen ja talouden seuranta Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen Toimintatapojen taloudellisuus Titania-työvuorolista käytössä Työvoiman järkevä käyttö Kustannusten seuranta ja nopea reagointi Parannetaan asiakkaan kokemaa hyötyä palveluyhteyttä vahvistamalla Palvelusilmän kehittäminen Talouden raportointi Päivittäinen asiakaspalaute, asiakastyytyväisyyskyselyt, säännölliset asiakaspalaverit ja niiden dokumentointi TAVoiTe 3 Yhtenäiset toimintatavat ja sujuvat prosessit TAVoiTe 4 uudistuminen, jatkuvan oppimisen/ parantamisen kulttuuri Aromin käyttö tuotannonohjauksessa Tehtäväkierto; sisäisen toimintavarmuuden kehittäminen Toimintatapojen järkeistäminen Kehityskeskustelut, esimies- ja työyhteisöpalaverit, täydennyskoulutusta Ammattiylpeys Aromin laajempi hyödyntäminen Säännölliset palaverit, kehityskeskustelut Kokemusten vaihto/toiselta oppiminen 12
LASTen JA perheiden palvelut Lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa Painopisteenä perustehtävän toteuttamisessa on ennalta ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja kuntoutus moniammatillista asiantuntijuutta hyödyntäen Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esi opetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaista lapsi ja perhelähtöistä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten suunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa Päivähoidon kevyempien hoitomuotojen kehittäminen ja suunnittelu sekä perhekeskuksen suunnittelu varhaiskasvatuslain valmistelun ja hallitusohjelman suuntaisesti Perhepäivähoidon varahoidon laajentaminen ja kehittäminen Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen päivähoidon, neuvolatoiminnan ja muiden hallintokuntien yhteistyönä perhekeskuksen suunnittelun yhteydessä Perhevalmennuksen toteuttaminen moni ammatillisesti ja kattavasti Eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä tuen kolmiportaisen mallin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa sekä kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen lomaaikoina) Lastenneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutuvat asetuksen mukaiset määräaikais- ja laajennetut terveystarkastukset Lasten terapiapalveluiden toteuttaminen moniammatillisen toimintamallin mukaan Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukainen lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon yhteisvoimin eri hallintokuntien kanssa Yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat käytössä Uudet hoitomuodot valmisteltu, ja tiedottaminen ja yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa on toimivaa Henkilöstön lomien tasainen jakautuminen ja resurssien joustava käyttö toteutuneet Perheiden tarpeet toiminnan suunnittelun perustana toteutuneet ja käyntien merkitys arvioitu Toimijat/ osallistuneiden perheiden määrä/ synnytysten määrä toteutuneet tavoitteen mukaisesti Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden sijoitteluiden toimivuuden ja onnistuneen koulun aloituksen arviointi Tuen kolmiportaisen mallin ja oppilashuollon toimivuuden arviointi varhaiskasvatuksessa Kouluterveydenhuollon ja piskelijaterveydenhuollon yhteistyön toimivuus opetustoimen kanssa arvioitu Laajennetut terveystarkastukset toteutettu Toimintamallin toimivuus arvioitu Henkilöstön osaamista vahvistava koulutus toteutettu Lasten ja nuorten kokemukset osallisuuden laadusta ja määrästä arvioitu 13
TerVeYSpALVeLuT Kaupungin asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kokonais valtainen edistäminen, syrjäytymisen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä tarpeenmukainen huolenpito ja sairaan hoito Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen.1 Yhden yhteydenoton periaate ja päällekkäisyyksien poistaminen.2 potilaan/asiakkaan ohjaaminen omaehtoiseen terveyden edistämiseen.3 potilas/asiakaslähtöisen hoidon jatkuvuuden ja laadun parantaminen.4 potilas/asiakaslähtöisen hoidon jatkuvuuden ja laadun parantaminen Kiireellinen hoito: uusien toimintamallien vakiinnuttaminen, ajanvaraukseton ensiapu/triage päivystykseen kuulumattomat potilaat hoidetaan pääsääntöisesti aluevastaanotolla sairaanhoitajan akuuttivastaanotto, lääkäri-sairaanhoitaja työparityöskentely tehtäväsiirrot ja niihin liittyvä koulutus Kiireetön hoito: hoitokäytäntöjen päivittäminen pitkäaikaissairaiden potilaiden reseptien uusintakäytännön kehittäminen aluehoitajan vastaanotolla uuden toimintamallin suunnittelu pohjautuen realistiseen lääkäritilanteeseen ja huomioiden ikäkaarimallin palvelut Ensimmäisen yhteydenoton perusteella käynnistetään tarkoituksenmukainen tutkimus- ja hoitoketju Terveyden edistämisen näkökulman huomiointi jokaisessa potilaskontaktissa Omahoidon tukeminen Ensiapukeskeisyyden vähentäminen lääkärin päivystyskäyntien määrä enintään 25 % kaikista käynneistä resurssien tehokkaampi käyttö Kiireellinen hoito: käyntimäärät kiireellisyysluokittain Kiireetön hoito: laatukyselyn vastausten hyödyntäminen (2011) laatukyselyn toistaminen / laajentaminen Avohoidon käyntiraportointi käytössä Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely Laatukysely Sairastavuusindeksi alenee Käyntimäärät Sijaismääräraha Talousarvion toteutuminen 14
Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Akuuttia perusterveydenhuollon tasoista sairaalahoitoa tarvitsevat aikuiset äänekoskelaiset hoidetaan Äänekosken terveyskeskussairaalassa.1 Hoitoaikojen lyheneminen.2 Henkilökunnan ammatillisen osaamisen varmistaminen TAVoiTe 4 Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman, päihdestrategian ja terveydenhuollon tuottavuusohjelman tavoitteiden käytäntöön juurruttamisen jatkaminen Päivystyksistä, vastaanotoilta ja muualta jatkohoitoon tulevat otetaan vuodeosastolle viiveettä Potilaan kuntouttaminen hänen voimavarojensa puitteissa ja onnistunut kotiuttaminen Tarkoituksenmukaisen jatkohoitopaikan järjestyminen tarvittaessa Vakanssien täyttäminen vakituisella henkilöstöllä ja/tai pitkäaikaisilla sijaisilla Täydennyskoulutus koko henkilöstölle Nuorten aikuisten aktiivinen hoitaminen Hoito pohjautuu yksilölliseen arvioon, hoitojakson tavoitteellisuuden, keston ja sisällön optimointiin Vakaassa tilanteessa olevien potilaiden vuosiseurantojen siirto perusterveydenhuoltoon Ympärivuorokautisen asumispalvelun käytön vähentäminen Ostopalveluine suoritettavien kotikäyntien määrän vähentäminen Hoitopolun rakentaminen muistisairaille alkoholiongelmaisille Mielenterveyspotilaiden työ- ja päivätoimintojen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Kitkalaskutuspäivien määrä (tavoite <20 pv) Keskimääräinen hoitoaika (tavoite <10 pv) Lyhytaikaisten työsuhteiden määrä (tavoite max 150 alle 13 pv työsuhdetta) Täydennyskoulutuspäivät/työntekijä (tavoite vähintään 3 pv/tt) 18-24 v käyntimäärät, hoidon aloitukset ja lopetukset 25-35 v käyntimäärät, hoidon aloitukset ja lopetukset Siirtojen lukumäärä Ympärivuorokautisen hoidon suoritemäärä ja kustannukset Sairaanhoitopiirin avopalvelujen (tehostettu kotihoito) suoritemäärät ja kustannukset Suunnitelma tehty Kolmannen sektorin kanssa yhteen sovitettu toimintamalli on valmisteltu 15
SoSiAALiTYön palvelut Edistää ja ylläpitää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta järjestämällä kuntalaisten tarvitsemat sosiaalihuollon lainsäädännön mukaiset aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja lastenvalvojan sekä vammaishuollon palvelut ja vastata toimeentulotuen antamisesta Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sosiaalityön palvelut on järjestetty siten, että ne toimivat tehokkaasti ja oikea aikaisesti osana moniammatillista palvelujärjestelmää Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Aikuissosiaalityö: 1 Aikuissosiaalityön ja työllisyysyksikkö ovat sopineet toimivat ja tehokkaat työkäytännöt pitkäaikaistyöttömien ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa 2 Lapsiperheet saavat lastensuojelun ennaltaehkäisevää tukea osana aikuissosiaalityötä Lastensuojelu: 1 Lastensuojelun uuden palvelurakenteen mukaisia työtapoja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan jo ennen perhekeskuksen tilojen valmistumista 2 Perhehoidon ensisijaisuus on huomioitu sijaishuollon toteutuksessa Vammaispalvelu: 1 Palvelu- ja tukiasumisen uudet toimintamuodot vähentävät ostopalvelujen tarvetta 2 Henkilökohtaisen avun järjestämisessä avustajatoiminta on ensisijaista ja järjestelyissä hyödynnetään vammaisavustajan työpanosta Mittarit Lakisääteiset määräajat toteutuvat toimeentulotuen myöntämisessä Kuntouttava työtoiminnan asiakasmäärä on kasvanut Toimeentulotukityötä on edelleen siirretty etuuskäsittelyyn, johon on osoitettu tähän tarvittavat resurssit Aikuissosiaalityön asiakasmäärät lapsiperhetyössä ja lastensuojelun jälkihuollossa Lakisääteiset määräajat toteutuvat lastensuojelussa Lastensuojelun palvelurakenteen uusia työtapoja on käytössä Perhetukikeskuksen työtä kohdentuu uusien työtapojen mukaisesti Perhehoidon osuus sijaishuollosta on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna Lakisääteiset määräajat toteutuvat vammaispalvelussa Henkilökohtaisen avun ostopalvelut ovat vähentyneet vuoden 2011 tasosta Asukasprofiilin muutos Kotirannassa ja asuntolassa, tukiasuntojen määrä 16
VAnHuSpALVeLuT Vanhuspalveluiden vastuualue tarjoaa äänekoskelaisille ikäihmisille eriasteisia hoito- hoiva ja tukipalveluita siten, että ne tukevat asukkaan mahdollisuutta selvitä kotona toiminnan vajauksista huolimatta silloin kun ns peruspalvelut eivät riitä Tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään sitten, kun kotihoito ei ole enää mahdollista Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Kotona pärjäämisen tukeminen siten, että tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon tarve vähenee valtakunnallisen laatusuosituksen tasolle (laitoshoidossa 3 % ja tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % yli 75 vuotiaista) Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Epätarkoituksenmukaisen vanhusten sairaalahoidon minimoiminen hyödyntämällä palveluohjausta ja ennalta ehkäiseviä toimintoja sekä tehostamalla kotiutuksia ja lisäämällä vanhusyksiköiden sairaanhoidollista osaamista Kotihoidon ja kotihoitoa tukevien palvelujen kehittäminen vanhustenhuollon kehittämisprojektissa (NHG) sovittavien tavoitteiden mukaisesti Sumiaistentien asumisyksikön hyödyntäminen kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja kotiutusten edistämiseksi (vaikutukset Kuntolan asiakasprofiiliin) Sas-työn kehittäminen mm selkiyttämällä suunnittelua ja suunnitelmista tiedottamista yksiköille Mittarit Muualle jonottavien pitkäaikaisasiakkaiden määrä sairaalassa max 5 Yksiköiden käyttöasteet min 100% Konginkankaan palveluasuntoja vuoden loppuun 10 kpl, kokoaikainen muistihoitaja vanhuspalveluissa lääke luvat ajan tasalla, saattohoidon koulutukset järjestetty, muistiosaamisen vahvistaminen koulutussuunnitelman mukaan toteutunut Kehittämisprojektin toimenpideohjelman toteutuminen Uuden asumisyksikön ja Kuntolan uuden asiakasprofiilin, hoidon ja palvelun tavoitteiden toteutuminen Sas-työn onnistumisen arviointi: tavoitteen mukaisten sijoitusten toteutuminen, asiakaspalautteet, palautteet yksiköistä 17
opetuspalvelut Perusopetuksen perustehtävä on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa Lukiokoulutuksen perustehtävä on antaa laaja-alainen yleissivistys Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit opetuspalvelujen strategian mukainen yhteisöllinen joustavaan johtamiseen perustuva toimintamalli on käytössä kouluissamme Kaikilla oppilailla, huolimatta koulu asteesta ja koulun sijainnista, on riittävä ja oikea aikainen tuki. TAVoiTe 3 perusopetuksen koulut toimivat aluetiimeissä yhteisöllisesti. TAVoiTe 4 Äänekosken lukio on omaleimainen, monipuolinen ja vetovoimainen oppilaitos, joka mahdollistaa yhteistyössä poken ja Keski Suomen opiston kanssa joustavat valinnat sekä lukiossa että muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Tehdään yhteistyötä paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Koulut saavat tukea strategian mukaisen kehittämistyön toteuttamiseksi Äänekoskella on valmistauduttu toteuttamaan uuden erityisopetuksen lainsäädännön mukaista toimntaa 1 8 2011 alkaen Valmistaudutaan kahden yläkoulun mallin toteutumiseen syksyllä 2012 Aluetiimien keskeiset tavoitteet on määritelty ja aluetiimien toiminta käynnistynyt Jokaisen opiskelijan kohdalla henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, yo-kirjoitussuunnitelma sekä niiden kohdalla, jotka suorittavat kaksoistutkintoa, jatko-opintosuunnitelma Kurssivalikoiman monipuolistaminen ja painopisteiden löytäminen Yhteistyö paikallisten toisen asteen oppilaitosten kanssa opettaja-, opiskelija- ja kurssitasolla Tilojen käytön suunnittelu ja hyödyntäminen osana kaupungin tilaratkaisuja Rehtorifoorumien määrä Johtamiseen kohdistuva täydennyskoulutus Rehtoreitten kehityskeskustelut toteutuneet Oppilashuollon strategiatyö toteutunut Kouluilla käytössä kaikille tarjottavan tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen toimintamallit Kelpo-hanketta toteutettu suunnitelman mukaisesti Konginkankaan, Hietaman ja Honkolan alueiden oppilaiden koulumatkaan käytetty aika ei ole pidentynyt Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti ilman vaihtoja Hankalissa kuljetusolosuhteissa olevien lasten koulumatkat ratkottu yksilöllisesti Henkilöstön ja oppilaiden kanssa on työskennelty kevään 2012 aikana uusien yläkoulujen toimintakulttuurien muodostamiseksi Kirjatut opiskelijakohtaiset suunnitelmat, yhteistoiminta Poken ja Keski- Suomen Opiston kanssa, myönteinen toiminta ja näkyvyys maakunnassa 18
VApAA-AiKApALVeLuT Liikuntapalvelut suunnittelee ja kunnossapitää liikuntapaikkoja kunnan eri osa-alueilla kaikkien kuntalaisten käyttöön, ottaen huomioon harrasteja kilpaliikunnan sekä eri-ikäisten tarpeet Liikuntapalvelut organisoi ja järjestää terveys- ja erityisliikuntatoimintaa Työnjako liikuntajärjestöjen ja kaupungin välillä on selkeä: kaupunki luo edellytykset, järjestöt vastaavat toiminann järjestämisestä Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Liikuntapaikkojen käyttöasteen pitäminen korkealla tasolla ja kaikkien kuntalaisten liikuntaharrastuksen tukeminen yhteistyössä paikallisten liikuntajärjestöjen kanssa Terveys ja erityisliikuntatoiminnan tehostaminen perustamalla yhteistyössä perusturvan kanssa terveysliikuntakoordinaattorin tehtävä opetusministeriön tuen avulla TAVoiTe 3 Liikuntajärjestöjen tukeminen ja siinä painotus nuorisoliikunnassa, sekä terveyttä ylläpitävän liikunnan järjestämisessä TAVoiTe 4 paikallisten seurojen tukeminen haettaessa paikkakunnalle valtakunnallisia liikuntatapahtumia Edulliset tilojen käyttömaksut ja tilojen aukioloajat ovat oikeassa suhteessa henkilöstön määrään ja asiakkaiden toiveisiin Selvitetään yhteistyömahdollisuuden teknisen toimialan kanssa tilojen kunnossapitotehtävissä Laaditaan kuntoarviot keskeisistä liikuntatiloista Liikuntakalenterin julkaiseminen Samanlaiset tasoryhmät perusturvan liikuntaryhmien kanssa Seurojen avustamisessa painotetaan nuoriso- ja terveysliikuntaa Valtakunnallisia tapahtumia järjestetään Äänekoskella vuosittain 2-4 tapahtumaa Toiminnat sujuvat entistä joustavammin nykyisellä henkilökunnalla Eri tilojen kävijämäärät ja järjestetyt tilaisuudet Käyttäjien asiakaspalautteet Ohjattujen liikuntaryhmien määrät Kuntalaisten asiakaspalaute Liikuntaseurojen määrä ja näiden järjestämän ohjatun nuoriso- ja terveysliikunnan määrä Imagohyöty kaupungille Tilaisuuksien määrä/vuosi 19
KuLTTuuripALVeLuT Edistää, tukea ja organisoida kulttuuritoimintaa kunnassa Järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla Luoda yhteistyössä vapaa-aikalautakunnan kanssa avustustoiminnalla mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammattitaitoiselle taidetoiminnalle Koordinoida ja organisoida paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä sekä kotiseututyötä Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sopimuksen uusiminen elokuvateatteritoiminnan järjestämisestä Mikkosalissa Taidekokoelmien ja kulttuurihistoriallisen aineiston kokoelmahallinnan tehostaminen ja uudistaminen TAVoiTe 3 Museoiden näyttelytoiminnan monipuolistaminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Yhteistyösopimuksella Tmi FunKinoksen kanssa taataan monipuolinen elokuvatarjonta, myös päivänäytöksiä eri kohde ryhmille Kaupungin taidekokoelmasta 1/3 inventoidaan, tarvittavin osin kunnostetaan ja selvitetään sijoittelu Kulttuurihistoriallisen museon esinevarastoista on 1/3 inventoitu ja tarvittavilta osin uudelleen sijoitettu 1/3 kokoelmatietokantaa uudistetaan Taidemuseolla on kolme vaihtuvaa näyttelyä ja kulttuurihistoriallisella museolla yksi teemanäyttely perusnäyttelyiden lisäksi Yhteistyökumppaneita ja oheis toimintaa lisätään Mittarit Esityksiä on järjestetty eri kohderyhmille Kävijämäärät mitataan 1/3 uudistamistyöstä on suoritettu Näyttelyiden määrä on tavoitteiden mukainen Kävijämäärät mitataan Yhteistyökumppaneiden määrä 20
KirJASTopALVeLuT Kirjastopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen Pitää sisällään tasa-arvonäkökulman ja lasten lukemisharrastuksen edistämisen Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Lukemisharrastuksen lisääminen Aalto kirjastojen yhteistyön vahvistaminen Toiminta osana Aalto kirjastoja Käyttösääntöjen yms. yhtenäistäminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Aikuisten ja nuorten lukemisharrastuksen edistäminen mm erilaisten tapahtumien, valikoimaluetteloiden ja näyttelyiden avulla Nuorille oma aineistonurkkaus Markkinoinnin tehostaminen Sosiaalisen median näkökulma: sisällöntuotanto ja asiakkaiden osallistumismahdollisuus Palvelujen sujuvuus ja saavutettavuus Mittarit Kirjallisuustapahtumien osallistujat Aikuisten lainausmäärän kehitys Kertomakirjallisuuden lainauksen kehitys Nuorten nurkkauksen käyttöaste Asiakkailla käytössä monipuoliset, nykyaikaiset ja toimivat vuorovaikutteiset verkkopalvelumahdollisuudet Verkkopalvelujen sisällöntuotantoon osallistumisen määrä Asiakaspalaute 21
ALA-KeiTeLeen MuSiiKKiopiSTo Antaa mahdollisimman laadukasta musiikin- ja soitonopetusta, joka ottaa huomioon oppilaan yksilölliset ominaisuudet ja tavoitteet Päämääränä on soitto- ja laulutaidon perusteiden oppiminen, niiden edelleen kehittäminen sekä elinikäisen myönteisen musiikkisuhteen luominen Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen (VaMu) opetuksen monipuolistaminen ja opetussuunnitelman uudistaminen Toimitilojen saattaminen nykytarpeita vastaavaksi Tilakartoitusta jatketaan edelleen TAVoiTe 3 Henkilöstörakenteen edelleen kehittäminen ja vastuun jakaminen henkilöstön kanssa Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Käynnistetään erityyppisiä musiikkileikkikoulu-ryhmiä Toimintaan otetaan mukaan myös alle kolmevuotiaat lapset Tarjotaan toimialueella asuville pienille lapsille eri instrumenttien valmennusryhmiä Toimialueen eri opetuspisteissä kartoitetaan kaikki mahdolliset opetuskäyttöön soveltuvat tilat Selvitetään nykyisin pääopetuspisteenä olevan VPK -talon, autotallin ja piha-alueen muutosmahdollisuudet tarpeita vastaaviksi Laaditaan VPK:n tontin alueen kiinteistöjen ja piha-alueen muutossuunnitelma yhdessä VPK:n kanssa Päätoimisten ja yhteispäätoimisten opettajien määrän pitäminen nykyisellä tasolla Kartoitetaan henkilökunnan osaaminen ja kiinnostus vastuun jakamisesta Saadaan sopivat henkilöt tarvittaviin tehtäviin Mittarit Syksyllä 2011 toteutui muskariryhmiä: 10 perusryhmää, 3 vanhempi-/lapsiryhmää ja 7 soitinreppuryhmää Oppilasmäärät eri ryhmissä: keväällä VaMussa 157 ja syksyllä 143 oppilasta Vuodelle 2011 arvioitu oppilaskeskiarvo 150 oppilasta toteutui syksyllä 2011 aloittavien oppilaiden määrä, 140 oppilasta, oli kuitenkin pienempi kuin edellisen syksyn 162 oppilasta Toteutuneet instrumenttiopetuksen valmennusryhmät: syksyllä 2011 oppilaita aloitti viulu-, kantele-, harmonikka-, rytmi- ja bändireppuryhmissä Alkeisopetuksessa aloitti 24 oppilasta sekä yksilö- että ryhmäopetuksissa Instrumenttiopetuksessa alle 7-vuotiaita aloitti 14 oppilasta ja 7 10 -vuotiaita 9 oppilasta Toteutuneet opetuspaikat ja niiden soveltuvuus annettuun opetukseen 2011/Laukaassa tilakartoitus menossa kunnan aloitteesta 2011/Äänekoskella isompaa luokkatilaa käyty katsomassa mm Tekeltä Valmis VPK: n tontin ja kiinteistön kehittämissuunnitelma ja toimenpiteiden aikataulu 2011/Ei ole vielä aloitettu, johtuen muista keskeneräisistä tiloihin liittyvistä kartoituksista Opettajaviranhaltijoita 11 Tuntiopettajien määrä: 4 päätoimista, yhteispäätoimisia 3 ja 5 sivutoimista opettajaa Arjen sujuvuus: opettajille on annettu heidän oman kiinnostuksen mukaan vastuuta, jotka helpottavat koko henkilökunnan arjen sujuvuutta (mm ATK-vastuuhenkilö) Osa opettajista kouluttautunut älytauluihin opettavat sitten edelleen toisia opettajia ATK laitteistoa uudistettu jokaisessa päätoimipisteen luokassa on tietokone ja tarvittavat ohjelmistot Työtyytyväisyys opettajakunta ottanut innolla vastaan uudet opetuslaitteistot, jotka mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen toteuttamisen 22
nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden perustehtävänä on tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluita nuorille Lähtökohtana on osallisuus ja nuorten omatoimisuus, nuorten halu ja tarve hyvälle tekemättömyydelle Pääpainoalue ovat lähipalvelut, ennaltaehkäisevä työ, sosiaalinen vahvistaminen ja mielekkään sekä turvallisen tekemisen tarjoaminen nuorille Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen turvaaminen/kehittäminen Lasten ja nuorten osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen TAVoiTe 3 osaamisen varmistaminen ja henkilöstön määrän ja hyvinvoinnin turvaaminen TAVoiTe 4 Monipuolisten, laadukkaiden ja asiakaslähtöisten toimintojen tarjoaminen Kehitetään yhteistyötä perusopetuksen, toisen asteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa Sosiaalisesti vahvistava pienryhmätoiminta Uusia toimintamalleja ennaltaehkäisevään työhön Nuorisotalojen ja -toiminnan suunnitteluun otetaan nuoret mukaan Jokaisessa nuorisotilassa on talotoimikunta tai vastaava Nuorisovaltuusto Päättäjät ja nuoret tapaavat tilaisuus Nuorisotiedotuksen kehittäminen ja laajentaminen Laaditaan nuorisopalvelujen henkilöstösuunnitelma 2012 2016 Laaditaan henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Kehityskeskustelut Kehittämispäivien/johtoryhmän/tilatyöntekijöiden kokoukset Huolehditaan nuorisotilojen kunnossapidosta sekä niihin liittyvien turvallisuusnäkökulmien huomioimisesta Kehitetään ja lisätään kulttuurisen nuorisotyön laajuutta, bänditoimintaa ja kulttuuritapahtumia Kansainvälisen nuorisotyön kehittäminen Jatketaan vaihtoehtoisten rahoitusmallien hakemista Toteutuneen yhteistyön määrä Pienryhmien määrä Uusien mallien määrä Osallistuneiden nuorten määrä talotoimikuntien/ osallisuusryhmien määrä Nuorisovaltuuston lausuntojen määrä Tapaamisten määrä / nuorten määrä Nuorisotiedotuksen kävijämäärä ja toimintojen määrä Suunnitelma tekeillä Koulutusten määrä Kehityskeskustelujen määrä Kehittämispäivien, johtoryhmien ja tilatyöntekijöiden kokousten määrä Pelastussuunnitelmat tehty ja päivitetty Kaikissa taajamissa bänditilat, tapahtumien/osallistujien määrä Lähetettyjen/vastaanotettujen vapaaehtoisten määrä, kumppanien määrä, leirivuorokausien määrä, Youth in Action -ohjelman koulutuksiin osallistujien määrät Uusien toimintojen/mallien määrä 23
KunnALLiSTeKniSeT palvelut Kunnallistekniikan vastuualue vastaa katujen ja puistojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta, jätehuollon järjestämisestä, satamista sekä konekeskuksesta Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Hirvaskankaan alueen jatkokehittäminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Kunnallistekniikan toteuttaminen hyväksyttävien sopimusten mukaisesti Mittarit Toteutuneet kohteet Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Rantapuiston suunnitelmien jatkototeutus Asennetaan 5 uutta bussikatosta Toteutuneet kohteet Toteutuneet katokset TAVoiTe 3 Kunnallisteknisten palveluiden pääprosessit TAVoiTe 4 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Määritellään pääprosessit ja käydään ne läpi Kehittämissuunnitelman käynnistäminen syksyllä 2012 yhdessä vesihuoltolaitosten kanssa, valmis syksyllä 2013 Prosessien läpikäynnin toteutuminen Suunnitelman käynnistyminen 24
TiLApALVeLuT Tilapalvelut vastaa kaupungin toimitilojen ylläpidosta, kunnossapidosta ja siivouksesta sekä hoitaa kiinteistöomaisuuteen liittyvät uudisrakennus- ja korjausinvestoinnit Tavoitteemme on tarjota kaupungin palvelutoiminnan käyttöön turvalliset, terveelliset ja hyväkuntoiset tilat kustannus tehokkaasti sekä taata kaupungin kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Kiinteistöjen kunnon ylläpito suunnitelmallisella kiinteistönpidolla Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2011 Kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitosuunnitelmien käyttöönotto keskeisimmissä kiinteistöissä Energiakatselmusten suorittaminen keskeisimpiin kiinteistöihin Mittarit Huolto- ja kunnossapitosuunnitelmat otetaan käyttöön keskeisimmissä kiinteistöissä Kunnossapitosuunnitelmat julkaistaan myös Intrassa Energiakatselmuksia suoritettu 10 kpl TAVoiTe 3 rakennushankkeiden onnistunut ja kustannustehokas läpivienti Terveysasemahankkeen aikataulunmukainen aloitus Rakennustöiden aloitus aikataulun mukaan kesäkuussa 25
TonTTipALVeLuT Tonttipalvelut huolehtii omakotitonttien luovuttamisesta, kiinteistönmuodostuksesta asemakaava-alueella, kartta-asioista, rakennusvalvonnan mittauksista, osoitteista sekä kaupungin maa- ja metsäomaisuudesta Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet euref koordinaatiston käyttöönotto Tonttipalveluiden pääprosessi Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Äänekosken kaupunki ottaa uuden koordinaatiston käyttöön vuonna 2012 Maanmittauslaitos on ottanut uuden koordinaattijärjestelmän käyttöön ja tuki vanhalla KKJ- koordinaatistolle loppuu vuonna 2012 Määritetään pääprosessi Mittarit Koordinaatisto käytössä Prosessin selvittäminen 26
YMpÄriSTöVALVonTA Ympäristövalvonta vastaa ympäristölautakunnan alaisuudessa rakentamista, ympäristöä ja ympäristöterveyttä koskevista lupa- ja valvonta-asioista sekä toimialaa koskevasta neuvonnasta Lisäksi vastuualue tuottaa eläinlääkäripalvelut sekä huolehtii maaseutuelinkeinoviranomaisen toimintaedellytyksistä Suunnittelukauden 2012 2015 tavoitteet Hyväksytyn ympäristöpolitiikan tavoitteet näkyvät vastuualueen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kaupunkiympäristön laadun parantaminen TAVoiTe 3 pyritään seudullistamisesta johtuvan palvelurakenteen muutoksen hallittuun toteutukseen ja varmistetaan vastuualueelle jäävien ydinprosessien toimivuus ja vaikuttavuus Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Osallistutaan ympäristöohjelman valmisteluun työryhmissä kaikilla aihealuilla: Kaupunkiympäristön laadun parantaminen (myös omana tavoitteenaan) Energiaviisas toiminta Ympäristöturvallisuuden edistäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen Ympäristökasvatuksen-, -osaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille Rakennuslupahakemusten tason edelleen kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuelinkeinojen seudullistamisen valmisteluun osallistuminen ottaen huomioon asiakkaat, henkilöstö, talous ja prosessit Vetovastuu tulevilla isäntäkunnilla Määritellään ja kuvataan ydinprosessit rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta Mittarit Vastuualueen osalta toimenpiteet ympäristöohjelmaa varten on määritelty Katselmuspöytäkirjat Pihasuunnitelmien määrä Arkkitehtitasoisen rakennussuunnittelun määrä Ohjaus- ja työryhmien kokoukset Valmisteluasiakirjat Prosessikaaviot 27
1911 2011 Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski Puhelin 020 632 2000 kirjaamo@aanekoski.fi Äänekosken kaupunki 2012 Ulkoasu: Mainostoimisto AD Alfred Oy Paino: Keski-Suomen Painotuote Oy 28