Rantasalmen kunta. Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan selostus, ehdotus 10.12.2012. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Rantasalmen kunta Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan selostus, ehdotus 10.12.2012 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE JOULUKUUN 10. PÄIVÄNÄ PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 2 RANTASALMI; KUUS-HUKKALA RANTA-ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava laaditaan: Kolkontaipaleenkylään osalle tilasta 23:14 ja tilaan 23:13. Asemakaavalla muodostuvat: Laatija: Vireille tulo: Kuus-Hukkalan ranta-asemakaavan korttelit 1-9 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3B1, 57 Savonlinna puh. 0400-139077 Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 28.3. 7.5.2012 (Rantasalmen Lehti). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Rantasalmen kunnan kotisivuilla. Hyväksytty: KV --.--. 2012 Suunnittelualueen sijainti

Kaava-alueen sijainti 3 Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Rantasalmen kunnan Kolkontaipaleen kylässä. Suunnittelualue sijoittuu Savonlinna-Juva valtatien 14 tuntumaan Kolkonjärven rannalle. Matkaa Rantasalmen aseman alueelle linnuntietä on n. 5 km ja kirkonkylään n. 12 km ja Juvan kirkolle n. 20 km. Kaavan virallinen nimi: Tarkoitus: Laajuustiedot: Kuus-Hukkalan ranta-asemakaava Mahdollistaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen kehittäminen monipuolisena ympärivuotisena matkailukeskuksena, joka sisältää monipuolisia matkailupalveluja ja loma-asumista. Kokonaispinta-ala on 67,65 ha. Matkailua palvelevien rakennusten ja loma-asuntojen korttelialue (RM, RM-1, RM-2) 17,22 ha, jolla rakennusoikeutta 12 900 k-m². Lähivirkistysalue (VL, VL-1 ja VL-2) 34,49 ha, jolle saa rakentaa yhden k-m² suuruisen kota rakennuksen. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) n. 0,25 ha. Maa- ja metsätalousalue (M, MU) 9,94 ha. Kevyenliikenteen väyliä ja katualueita n. 5,75 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Vesihuollon yleissuunnitelmat VE1, VE2 ja VE 3 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun 21.8.2009 muistio 4. Viranomaisneuvottelun 8.11.2011 muistio 5. Luontoselvitys 6. Osayleiskaavan muutos 31.8.2011 7. Asemakaavan seurantalomake 8. Luonnosvaiheen vastineraportti 9. Havainnepiirros 10. Asemakaavakartta ja määräykset 1:2000

SISÄLLYSLUETTELO 4 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Ranta-asemakaava 5 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 6 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 8 2.2.1 Rakennettu ympäristö 8 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 9 2.2.3 Väestö ja työpaikat 9 2.2.4 Ympäristökuormitus 9 2.3 Maanomistus 9 2.4 Suunnittelutilanne 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 12 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 13 3.3 Asemakaavan tavoitteet 14 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 15 4.1 Kaavan rakenne 15 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 17 4.3 Korttelialueet 17 4.4 Virkistysalueet 17 4.5 Maa- ja metsätalousalueet 18 4.6 Liikenne- ja yhdyskuntatekninen huolto 18 4.7 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 19 4.8 Asemakaavamerkinnät- ja määräykset 21 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 24 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä 24 5.2 Ekologiset vaikutukset 24 5.3 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen 26 5.4 Sosiaaliset vaikutukset 26 5.5 Kulttuuriset vaikutukset 28 5.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 29 5.7 Nimistö 31 6 ASEMAKAAVAAN TOTEUTTAMINEN 31

1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2009 viranomaisneuvottelulla. Kaavaa on valmisteltu kunnan, Kuus-Hukkala Oy:n ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Vuoden 2011 alussa on käynnistetty Sisäjärvialueen rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kuus-Hukkalan osalta. Kaavamuutos on välttämätön, jotta yksityiskohtaisempi alueen suunnittelu on mahdollista. Varsinainen yksityiskohtainen rakentaminen tapahtuu matkailualueiden osalta laaditulla ranta-asemakaavalla. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Rantasalmen kunnan suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Etelä- Savon ELY- keskuksessa 8.11.2011. 1.2 Ranta-asemakaava Suunnittelualueen muodostaa Kuus-Hukkalan lomakeskus. Yritystoiminta on alkanut 60- luvulla maatilamatkailuna ja laajentunut matkailuvaunualueen ja vastaanotto/ravintolarakennuksen rakentamisen myötä vuosien saatossa lomakeskukseksi. Lomakeskuksen alueella on 20 loma-asuntorakennusta, 520 km²:n suuruinen Villa-Hukka loma-asuntoyksikkö, ravintola- ja vastaanottorakennus, tanssilava, rantasaunoja ja huoltorakennuksia. Maatilan vanhassa pihapiirissä on asuinrakennus ja safaripalvelujen tiloja. Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen alueiden pitkäjänteinen kehittäminen matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena. Tärkeimpänä kysymyksenä koko aluetta koskien on varmistaa tulevaisuudessakin suurien Villa-Hukan tyyppisten loma-asuntojen rakentaminen. Rakentamisalueet ovat MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LOMA-SUNTOJEN KORTTELIALUEITA (RM, RM-1, RM-2), joita on yhteensä 17,22 ha ja joilla on rakennusoikeutta yhteensä 12 900 k-m². YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUEIKSI on varattu ET -alueet. Luontoselvityksessä todettu luontokohde on merkitty LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE (luo). Virolanniemi suunnittelualueen luoteisosassa on merkitty MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE (ma). Lähivirkistysalueet (VL, VL-1 ja VL-2) ja Maa- ja metsätalousalueet (M, MU) muodostavat yhdessä rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston. VL -alueelle saa rakentaa yhden enintään k-m² suuruisen kotarakennuksen. Maankäytössä hyödynnetään olemassa oleva tieverkosto. Rakentamattomien kortteleiden osalta tieverkostoa laajennetaan. Kaava-alueen kokonaispinta- ala on n. 67,65 ha ja kokonaisrakennusoikeus on 13 000 k-m².

1.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 Loma- asuntojen ja matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen toteutuu kysynnän ja tarpeiden mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee Kuus-Hukkalan matkailualueen palvelut. Suurin osa alueesta on maa- ja matsätalouskäytössä. Alue rajautuu koillisessa ja luoteessa Kolkonjärveen sekä lounaassa tilan metsäalueisiin. Alueen sisääntulotienä toimii Kuus-Hukkalan yksityistie, jonka varrella sijaitsee tilan alkuperäinen keskus. Entinen tilakeskus toimii aktiviteettien ja palvelujen huoltokeskuksena ja sitä ympäröi n. 11 ha:n pellot. Matkailutoimintojen keskusalueena toimii Kolkonjärven rannalla sijaitseva lomakyläalue, joka käsittää päärakennukset, lähimökit sekä matkailuvaunualueen. Päärakennuksesta linnuntietä n. 200 m kaakkoon Kolkonjärven suuntaisesti sijaitsee uusin 340 k-m²:n suuruinen Villa-Hukka, jonka kaakkoispuolella on vanhempaa matkailupalvelujen rakennuskantaa. Alueella risteilee ulkoilureittejä/hiihtolatuja ja polkuja. Suunnittelualueella on useita keski- ja pienjännitesähköjohtoja. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu Sisäjärvialueiden yleiskaavoituksen yhteydessä ympäristöselvitys. Kesän 2010 aikana on laadittu uusi, tarkentava luontoselvitys (liite 4), jonka tarkoituksena oli kartoittaa luonnonympäristön erityispiirteet sekä mahdolliset luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet suunnittelualueella. Selvitystä varten koottiin alueen luonnonympäristöä koskevat lähtötiedot ja tehtiin maastokäynti. 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Koko suunnittelualueelle on tunnusomaista maaston pienipiirteinen vaihtelevuus. Alimmat kohdat Kolkonjärven rannalla ovet n. tasolla +98 metriä mpy ja ylimmät n. tasolla +119 metriä mpy eli korkeuserot alueen sisällä ovat yli 20 metriä. Maisemakuvaltaan alue on metsäinen ja siihen kuuluu alueen keskellä n. 11 ha: n peltoaukio. Lomakeskuksen ydinalueella metsämaasto on suhteellisen avointa ja harvan puuston läpi avautuu näkymiä vesistölle. Osin alueen rantapuusto on hyvinkin peitteistä. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu koillisreunalla Kolkonjärveen, joka on noin 2 ha: n kokoinen järvi. Valuma-alueena on Kolkonjärven alue. Järvi on kirkasvetinen. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttö-

kelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Veden laatua on tutkittu viimeksi vuosina 2004-05. Kaikki vedenlaatutekijät ovat luokkaa erinomainen. 7 Kasvillisuus Alueen metsät ovat enimmäkseen tuoretta ja lehtomaista kangasta. Rehevimmät metsät sijaitsevat alueen itäosassa Kolkonjärven rantaan viettävässä rinteessä, missä maaperän ravinteisuuden lisäksi kasvillisuutta rehevöittää paikoittainen tihkuvetisyys ja aiempi laidunkäyttö. Mustikkatyypin metsät ovat vallitsevia Virolanniemen alueella ja Kuus-Hukkalan peltojen etelä- ja länsipuolella. Kuivahkoa kangasta on suppealti Virolanniemen tyven ja Kuus-Hukkalan peltojen välisen mäen lakiosissa. Kolkonjärven rannat ovat koko suunnittelualueella kovapohjaisia, loivasti tai kaltevasti viettäviä. Maa-aines on hiekkamoreenia, joka on etenkin Virolanniemessä huuhtoutunut kivikkoiseksi ja lohkareiseksi. Vesirajan alapuolinen ranta on laajalti kasviton tai hyvin niukasti kasvittunut. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten tai harvinaisten kasvien esiintymiä. Näitä ei myöskään löytynyt kasvistoselvityksessä. Eläimistö Kuus-Hukkalan linnusto koostuu pääasiassa metsien yleislajeista. Runsaimpia lintuja ovat peippo, pajulintu, punarinta, vihervarpunen ja lehtokerttu. Etsinnässä (29.4.2010) ei havaittu merkkejä (uloste-, syönti- tai kiipeämisjälkiä) liito-oravasta. Suunnittelualueen metsistä suurin osa on avohakkuuta, taimikkoa tai nuorta metsää. Alueella ei ole liito-oravalle hyvin sopivia metsiä. Potentiaalisia metsiä ovat varttuneet ja vanhat kuusikot. Haavan osuus puustossa on vähäinen. Johtopäätökset: Suunnittelualueen merkittävin luonto- ja maisemakohde on Virolanniemen kärki. Kohteen arvot perustuvat ensisijaisesti maisemaan. Maisema- ja virkistyskäyttöarvojen säilyttäminen edellyttää niemen säästämistä lisärakentamiselta. Lisäksi suunnittelualueella on yksi pienalainen kasvillisuudeltaan edustava kostean lehdon laikku. Paikan säilyminen tulee asemakaavassa turvata luo merkinnällä. Selvitysalue on rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jossa luonnontilaisen kaltaista luonnonympäristöä on jäljellä vain vähän. Lähin Natura- 2000 alue on n. 8 kilometrin päässä.

Rakentamiselta säästettäväksi suositeltavat alueet 8 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Matkailutoimintojen keskusalueena toimii Kolkonjärven rannalla sijaitseva lomakyläalue, joka käsittää päärakennukset, lähimökit, uimaranta- sekä matkailuvaunualueen. Kuus-hukkalan yksityistie kulkee suoraan toimintakeskuksen vierestä matkailutoimintojen keskusalueelle. Entinen tilakeskus toimii aktiviteettien ja palvelujen toimintakeskuksena ja sitä ympäröi n. 11 ha:n pellot. Keskellä aluetta, Villa-Hukan tien varressa sijaitsee vedenottamo, josta matkailualueen rakennukset saavat puhtaan veden. Kullakin rakennuksella on omat imeytykset likavesille. Sähkönjakeluverkosto kattaa kaikki rakennetut alueet. Yksityiskäytössä olevalle Riilahden ja kaakossa sijaitsevalle vanhemmalle matkailualueelle kulkee omat tieyhteydet. Alueen keskellä on vastaanotto/ravintolarakennus n. 400 k-m². Tanssilava n. k-m². Näiden läheisyydessä on 3 kpl saunoja, yhteensä n. 150 k-m². Lisäksi keskialueella on caravan alue ja sen huoltorakennus. Keskusalueen itäpuolella on Villa-Hukka, joka on lomakylän suurin loma-asuntoyksikkö n. 520 k-m². Keskusalueen eteläpuolella on 7 kpl majoitusaittoja, yhteensä n. 90 k-m² ja 6 kpl Pikku- Hukka mökkejä, yhteensä n. 160 k-m². Alueen itäosassa on 3 kpl vanhoja loma-asuntoja, yhteensä n. 165 k-m².

RM-1 on vanha maatilan pihapiiri, jossa on asuinrakennus, aitta, navettatiloja ja safaritalo, yhteensä n. 1400 k-m². 9 Koko alueen rakennettu kerrosala on n. 2850 k-m². 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.2.3 Väestö ja työpaikat Alueella on matkailutoimintaan liittyviä vakinaisia työpaikkoja ympärivuotisesti 4 kpl. Kausiluonteisesti ympärivuotisesti työpaikkoja on 10-20. Vakituisia asukkaita alueella on 4 kpl. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueiden käyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisempiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia ovat: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on lueteltu vaikutusarvioinnin kohdassa Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

Maakuntakaava 10 Rantasalmi kuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaava pitää huomioida ranta-asemakaavassa. Suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. Maakuntakaavan ohjeellinen retkeilyreitti kulkee suunnittelualueen läpi. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöjen välimaastoon.

Osayleiskaavan muutosehdotus 31.8.2011 11 Osayleiskaavamuutos on laadittu siten, että ranta-asemakaavan ja mahdollisten rantaasemakaavan muutosten laadinnalle ei olisi yleiskaavallisia esteitä. Osayleiskaava on laadittu perusselvitysten, nykytilanteen analyysin, tavoitteiden, rakennetarkastelun ja aiemman yleiskaavan pohjalta. Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen

oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava loma-asuntojen- (RA) ja erillispientalojen (AO) alueilla eli yleiskaavan perusteella voidaan myöntää suoraan kaavan mukaisten hankkeiden rakennusluvat. Matkailupalvelujen alueelle (RM-V) edellytetään ranta-asemakaavan laadintaa. Alueelle on suunniteltu luonnon, maiseman, kulttuuriympäristön, järviluonnon sekä muut olosuhteet huomioon ottaen matkailupalvelun kehittämiseen tähtäävä osayleiskaavan muutos ja osayleiskaava (laajennusalue mantereen suuntaan). Riilahden alue on suunniteltu pääosin yrittäjän yksityiskäyttöön. Rakentamista on ohjattu alueille, jossa jo on olemassa rakennuskantaa. Lisäksi kauempana rannasta oleville alueille on turvattu yrittäjän matkailupalvelujen laajentamismahdollisuuksia. Matkailupalvelujen alueiden rakentaminen edellyttää ranta-asemakaavan laadintaa. Yleiskaavaratkaisun lähtökohtainen ajatus rantaviivan lähistölle sijoittuvilla alueilla on se, että rakentaminen ei sijoitu aivan rannan tuntumaan, vaan tavoitteelliset 300-400 k-m²:n suuruiset rakennukset sijoittuvat kauemmas rannasta maisemaseikat huomioiden. Alueelle tulevat uudet tieyhteydet tulee suunnitella siten, että ne tukeutuvat olemassa olevaan tieverkkoon. Kunnallistekniset linjat voidaan toteuttaa tieyhteyksien varrelle ja samaan aukkoon uusien tielinjauksien kanssa. Kaavassa on annettu rakentamista ja maisemanhoitoa koskevia yleisiä määräyksiä. Osayleiskaavan rakennusoikeus matkailuapalvelevilla alueilla (RM) on 13 000 k-m². Osayleiskaavan muutos on kunnan käsittelyssä alkuvuodesta 2012. Rantayleiskaavan selostuksessa on selvitetty alueen alkuperäisen yleiskaavan muunnettu rantaviivan pituus 2,8 km ja teoreettinen mitoitus 16,62 rantarakennuspaikkaa. Kantatilasta on lohkottu 3 rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa 23:11, 23:13 ja 23:16. Tilalla 23:16 ei ole rantarakennusoikeutta, tila 23:13 on siirtynyt Markku Huopalaisen (yrittäjä) omistukseen eli kantatilasta on lohkottu yksi rantarakennusoikeutta omistava tila (23:11). Omarantaisia lomarakennuspaikkoja on ranta-asemakaava-alueella 11 ja kaavassa esitetään 8 paikkaa. 12 Rakennusjärjestys Rantasalmen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.3.2010 ja se on astunut voimaan 1.8.2010. Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksen ja osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen 10.11.2010 hyväksymää ranta-asemakaavan pohjakarttaa. MML/58/621/2010. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve ranta-asemakaavan laatimiseen on syntynyt tarpeesta monipuolistaa matkailualueen palveluita.

Uusina palveluina alueelle tulee mm. ravintolapalvelujen monipuolistaminen ja laajentaminen sekä muiden palvelujen lisääminen. Suurempien loma-asuntojen rakentaminen, kuten Villa- Hukka ja huoneistohotellin rakentaminen. Kaavalla vahvistetaan olemassa oleva tilanne ja suunnitellaan lisärakentamista matkailukeskuksen kehittämiseksi. Rantasalmen kunnan matkailustrategian mukaan Rantasalmi on elinvoimainen ja hyvässä yhteistyössä naapureidensa kanssa toimiva maaseutukunta, jossa huolehditaan ympäristöstä ja toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti. Rantasalmen vahvuuksia ovat vetovoimaiset asuinalueet, vireä kulttuurielämä sekä monipuoliset matkailu- ja vapaa-ajanpalvelut. Yrityksille kunta tarjoaa kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja määrätietoisen elinkeinopolitiikan. Rantasalmella ylläpidetään kunnan vetovoimaisuutta asumisen, elämisen ja yrittämisen näkökulmasta. Rantasalmen kuntastrategian toimenpiteisiin kuuluu mm. kehittyvät elinkeinot, jonka mittarina pidetään uusia työpaikkoja ja verotuloja. Kuus-Hukkalan matkailualue tarjoaa majoitus- ja ruokailupalvelujen lisäksi aktiivisesti ympäri vuoden ohjelmapalveluja ja vapaa-ajan aktiviteetteja aina kesätansseista yritystilaisuuksiin. Kuus-Hukkalan palveluihin voi tutustua osoitteessa: www.kuus-hukkala.com Kuus-Hukkalan matkailukeskus oli vuonna 2010 Rantasalmen suurin majoittaja yli 10 000 vuotuisella yöpymisvuorokaudellaan. Aluetta on kehitetty määrätietoisesti ja asiakkaiden toiveita kuunnellen. Kuus-Hukkala on määritetty Rantasalmen kunnan osalta yhdeksi kolmesta kunnan merkittävimmistä matkailun kehittämisalueista. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmana pidetään Rantasalmen kunnan alueen kehittävien matkailualueiden tasavertaista kehittämistä. Kuus-Hukkalan alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella sekä kytkeytyy hyvin Rantasalmen kylä- ja matkailualueiden rakenteeseen. Kaavaa on valmisteltu kunnan, Kuus-Hukkala Oy:n ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty viranomaispalaverissa 8.11.2011. Asemakaavaluonnos pidettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti kommentoitavana 28.3.-7.5.2012 Rantasalmen kunnanvirastossa (ilmoitus Rantasalmen Lehdessä 28.3.2012). Lausuntojen ja huomautusten pohjalta asemakaavaan on tehty tarvittavat tarkistukset ja laadittu ranta-asemakaavaehdotus, joka on pidetty MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen kaavaehdotusta on muutettu 10.12.2012. Tämän jälkeen kaava menee käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Rantasalmen kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon. 13 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista.

14 Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Rantasalmen Lehti). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Rantasalmen Lehti), kunnan ilmoitustaululla ja internet sivulla. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. Viranomaisyhteistyö käsittää viranomaispalaverit, joita on pidetty 21.8.2009 ja 8.11.2011, ja joihin on kutsuttu keskeiset kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset, sekä lausuntopyynnöt MRA 30 :n ja tarvittavin osin myös 27 :n mukaisessa kuulemisessa. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen pitkäjänteinen kehittäminen matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena. Kaavan tavoitteeksi asetettiin varautuminen mm. seuraaviin toimintoihin: - uusien isojen omarantaisten loma-asuntojen rakentaminen - uusien ei omarantaisten loma-asuntojen rakentaminen. Alueille varataan rantasaunapaikat - huoneistohotellin rakentaminen - päärakennuksen laajentaminen. Suunnittelun yleisenä tavoitteena on alueen monipuolinen ympärivuotinen toiminta. Kaavaratkaisussa pyritään hyvään muunneltavuuteen ja joustavuuteen sekä kiinnitetään erityistä huomiota laadukkaan ympäristön luomiseen. Olemassa olevien loma-asuntojen säilyminen ja kehittämismahdollisuudet turvataan. Suunnittelussa hyödynnetään erityisesti alueen vaihtelevaa maastoa ja maisemallisia tekijöitä. Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, erityisesti luontoselvityksen kohteet säilytetään ja varustetaan tarpeellisin suojelumerkinnöin. Alueen sisällä rakennukset ja kadut pyritään sovittamaan mahdollisimman huolellisesti maastoon siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Uudet rakentamisalueet ryhmitellään siten, että niiden ympärille jää maiseman ja luonnonympäristön kannalta riittävät vapaat alueet. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan pohjaksi luonnosteltiin alustavia yleissuunnitelmatasoisia vaihtoehtoja lomaasuntojen sijoituksesta. Vaihtoehdot arvioitiin Kuus-Hukkala Oy:n edustajan kanssa ja sovittiin kaavatyön pohjaksi valittava vaihtoehto. Tuketutuminen nykyiseen aluerakenteeseen ja rakennuskantaan sekä laaditut perusselvitykset muodostivat osaltaan suunnittelulle selkeitä reunaehtoja. Luonnonympäristön, yhdyskuntatalouden ja olemassa oleville rakennuksille aiheutuvien haittojen osalta vaihtoehdoilla ei ollut oleellisia eroja.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 15 4.1 Kaavan rakenne Viranomaisneuvottelussa on sovittu vapaan rannan osuudeksi 35 %. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmana pidetään Rantasalmen kunnan alueella kehitettävien matkailualueiden tasavertaista kehittämistä. Todellista rantaviivaa alueella on 2,46 km ja muunnettua rantaviivaa 2,26 km. Muunnettu rantaviiva jakautuu seuraavasti: MU 0,69 km VL 0,55 VL-1 0,67 VL-2 0,22 RM 0,13 Jos vapaaksi yhteiskäyttöiseksi rannaksi lasketaan MU ja VL- alueet on rannan osuus 55 % koko rannasta. Laskelmassa ei ole huomioitu VL -1 ja -2 -alueita. VL-2 -alue on keskuskorttelin 3 RM edessä ja on pääasiassa ko. korttelin majoittujien käytössä. Asemakaavalla mahdollistetaan lomakeskuksen pitkän tähtäimen kehittäminen matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena ja siihen liittyvät rakennushankkeet. Maankäyttö tukeutuu pääosin nykyiseen ja rakenteilla olevaan katu- ja infraverkkoon. Virolanniementien päähän muodostuu kortteli 1, johon voi rakentaa kolme uutta lomaasuntoa ja niiden rantasaunat. Kortteliin voi lisäksi rakentaa rantasaunan korttelien 2 ja 4 loma-asunnoille. Kortteleihin 2 ja 4 voi rakentaa kumpaankin kortteliin vähintään kolme uutta loma-asuntoa. Kortteli 2 sijaitsee Vironniementien lounaispuolella ja kortteli 4 Virolanrinteentien koillispuolella. Lomakeskuksen palvelualue korttelissa 3 on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM). Alueelle sijoittuvat ravintola- ja vastaanottotilat, tanssilava, matkailuvaunualue paikka ja sen huoltorakennus, kaksi rantasaunaa ja kota. Alueelle rakennetaan luhtihotellimajoitustiloja, ravintolan ja muiden palvelujen laajennuksia. Toinen RM -alue on tilan pihapiiri, jossa on asuinrakennus ja matkailupalvelujen koneiden ja varusteiden huolto- ja varastotilat, joiden laajentamiseen kaavalla varaudutaan. Kortteliin 5 voi rakentaa yhden uuden loma-asunnon ja sille rantasaunan. Kortteliin voi lisäksi rakentaa rantasaunan korttelille 6. Kortteli sijaitsee Hukkalantien koillispuolella. Kortteliin 9 voi rakentaa kaksi uutta loma-asuntoa ja niiden rantasaunat. Kortteliin voi lisäksi rakentaa rantasaunan korttelille 8. Kortteli sijaitsee Hukkalantien koillispuolella. Kortteleihin 6 ja 8 voi rakentaa kumpaankin kortteliin vähintään kolme uutta loma-asuntoa. Korttelit sijaitsevat Hukkalanrinteentien koillispuolella. Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat yhtenäisen rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Alueelle voi rakentaa yhden k-m²:n kotarakennuksen. Rantaan ulottuvia VL -alueita on yhteensä neljä kappaletta. Lisäksi on VL-1 ja -2 -alueet rantakorttelien edessä.

Laavu 102 x 7 103 114 36 10 113 116 117 kt L L kr 114 118 113 116 104 117 115 113 103 38 4 88 1 19 36 26 23 15 5 25 4 6 Maa- ja metsätalousalueista M -merkitty on Kuus- Hukkalantien lounaispuolella ja MU -merkitty Virolanniemessä. Suunnittelualueelle tulevana pääliikenneväylänä toimii Kuus-Hukkalantie, joka jatkuu Virolanniementienä tultaessa keskuskortteliin ja loma-asuntokortteleihin. Näihin liittyy kolme tietä sekä ajoyhteyksiä ja viheralueiden sisäisiä kevyenliikenteen väyliä. Kokonaan uusia tievarauksia on Virolanniementie ja Hukkalanrinteentie. Kaikki rakentamisalueet ovat matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM, RM-1 ja RM-2) ja joilla on rakennusoikeutta yhteensä 12900 k-m². Alueita on yhteensä 17,22 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet on merkitty ET. Luontoselvityksessä todetut luontokohteet on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) ja maisemallisesti arvokkaana alueena (ma). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 67,65 ha. 16 Havainnepiirros Virolanniemi UUDET LOMA-ASUNNOT 3 KPL Kolkonjärvi 102 KOTA 103 SAUNAT 104 103 Riilahti 102 YHTEISKÄYTTÖINEN RANTA-ALUE 102 UUDET LOMA-ASUNNOT MATKAILUVAUNUALUE GRILLI- KATOS 104 104 UUDET MAJOITUS- RAKENNUKSET HUOLTO- RAKENNUS H 103 HUOLTO- RAKENNUS RAVINTOLA x35 103 UUDET LOMA-ASUNNOT VIROLANNIEMENTIE P P 102 KOTA VANHAT PIKKUMÖKIT VILLA-HUKKA VIROLANRINTEENTIE 104 VIROLANPOLKU UUSI LOMA-ASUNTO Olemassa oleva rakennus Uusi rakennus 114 UUDET LOMA-ASUNNOT 102 HUKKALANTIE UUDET LOMA-ASUNNOT 2 KPL 115 x 104 113 113 VARASTO- JA HUOLTOALUE 118 114 HUKKALANRINTEENTIE 104 119 116 23:13 23:14 UUDET LOMA-ASUNNOT KOLKONTIE 102 23:11 KUUS-HUKKALANTIE 115 117 23:16 114

4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 17 Luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävät alueet on säilytetty rakentamisen ulkopuolella. Rakentaminen on luonteeltaan harvaa ja sijoitettu maaston kannalta herkimpien maaston kohtien ulkopuolelle. Uudet katulinjaukset sijoittuvat maisemallisesti arkojen ja maastoltaan voimakkaimmin vaihtelevien kohtien ulkopuolelle. Uusien rakennusten ja laajennusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan maisemalliset muutokset. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisena. 4.3 Korttelialueet Matkailua palvelevien rakennusten ja loma- asuntojen korttelialue (RM) RM- merkinnällä on varustettu lomakeskuksen keskuskortteli, jossa on mm. ravintola- ja vastaanottotilat sekä matkailuvaunualueen huoltorakennus ja saunoja. Toinen RM -alue on tilan pihapiiri, jossa on asuinrakennus ja matkailupalvelujen koneiden ja varusteiden huolto- ja varastotilat. Korttelien rakennusoikeus on yhteensä 4500 k-m² ja kerrosluku II. Kaikkiaan RM -aluetta on 7,49 ha. RM-1 ja RM-2 -alueet RM-1 -alueiksi on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet, joille saa rakentaa loma-asuntoja. Korttelit ovat ei omarantaisia ja niiden etäisyys rannasta on 150-250 metriä. Alueelle saa rakentaa yksittäisiä loma-asuntoja ja pariloma-asuntoja. Rakennuksen koko on enintään 400 k-m². Alueiden kerrosluku on II ja rakennusoikeus yhteensä 4880 k-m². Kaikkiaan RM-1 alueita on 4, ha. RM-2 -alueiksi on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet, joille saa rakentaa loma-asuntoja ja saunarakennuksia. Loma-asuntojen etäisyys rannasta on 50-60 metriä. Kaavamerkinnällä rrv -rantarakennusvyöhyke on määritetty alueen suojapuustosta ja luonnonmukaisuudesta sekä vyöhykkeelle rakennettavien saunojen määrästä, kerrosalasta ja kerrosluvusta. Korttelin muuhun osaan saa rakentaa enintään 400 k-m² suuruisia loma-asuntoja enintään kaavamääräysten osittaman määrän. Kerrosluku on I- II- ¾ k II. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja julkisivujen pääosin peittomaalattua puuta. Korttelien rakennusoikeus on yhteensä 3520 k-m². Kaikkiaan RM-2 -alueita on 4,74 h-a. Kaikille RM-1 ja -2 -alueille tulee varata vähintään kolme autopaikkaa loma- asuntoa kohti. 4.4 Virkistysalueet Lähivirkistysalueet (VL ja VL-1) muodostavat yhtenäisen rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Rantaan ulottuvia VL ja VL-1 -alueiden yhteenlaskettu rantaviiva on 1220 m. Lisäksi yhteiskäyttöiseksi virkistysalueeksi voidaan katsoa keskuskorttelin rannasta VL-2 -alue, joka on 220 metriä ja kokonaan Virolanniemen ranta, jota on 690 metriä.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) on merkitty luontoselvityksessä todettu yksi luontokohde. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen luontoarvoja. VL -alueille sijoittuu myös ulkoilureittejä sekä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueen osia. 18 4.5 Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueeksi (M) on merkitty Kuus-Hukkalantien lounaispuoli. Maa- ja metsätalousalueeksi (MU) on merkitty Virolanniemen pää, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Valtaosaan alueesta on ma -merkinnällä kielletty ympäristö ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet, kuten kaivaminen, louhiminen, täyttäminen ja avohakkuut. Kaikkiaan M ja MU- alueita on 9,94 ha. 4.6 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto. Valtatie 14 on suora Kuus-Hukkalantien liittymän kohdalla. Näkyvyyttä Juvalle päin on n. 300 m ja Savonlinnaan päin n. 400 m. Kuus-Hukkalan yksityistie on riittävän leveä ja hyvässä kunnossa sekä linjaukseltaan turvallinen matkailualueen toteutuessa kokonaisuudessaan. Matkaa lomakeskuksesta valtatielle on 3 km. Suunnittelualueelle tulevana pääliikenneväylänä toimii Kuus- Hukkalantie, joka jatkuu Virolanniementienä tultaessa keskuskorttelin alueelle ja edelleen korttelialueilla 2 RM-1 ja 1 RM-2. Hukkalantie on lenkkitie, jonka varteen sijoittuu kortteli 5 ja 9 RM-2. Hukkalantien välissä on Hukkalanrinteentie, jonka varteen sijoittuu korttelit 6 ja 8 RM-1. Virolanniementiestä erkanee kortteliin 4 RM-1 Virolanrinteentie. Teiden tilavaraus on 10 m. Lisäksi on ajoyhteyksiä ja kevyen liikenteen väyliä. Kaava-alueelle on suunniteltu uusia teitä 1850 metriä, jotka palvelevat uusia kortteleita. Osa uusista teistä tehdään jo maastossa olevien ajourien kohdalla. Kortteliin 3 on merkitty kolme ajoyhteyttä (ajo). Pääosa uusista vesi- ja viemärilinjoista sijoittuu tielinjoille. Rakennettavia johtolinjoja on n. 2000 metriä. Osa viemärilinjoista on paineviemäriä. Laskelmassa ei ole huomioitu taloliittymien tekoa runkolinjaan. Alueen kunnallistekniikan ratkaisu esitetyllä rakennusoikeudella on keskitetty kunnallistekniikka, mikä käytännössä tarkoitta jäteveden osalta seuraavia vaihtoehtoja: 1. Siirtoviemäri asemanseudulta 2. Oma keskitetty jätehuolto Kuus-Hukkalan alueella Käyttöveden osalta on seuraavat vaihtoehdot: 1. Vesi voidaan johtaa siirtoviemärin mukana 2. Vesi johdetaan olemassa olevasta vesiosuuskunnan vesijohdosta Kolkonjärven toiselta puolelta Eteläkylästä.

Laavu x35 x 7 102 104 ajo 114 36 kota 113 117 kt L kr 114 118 10 6 113 116 115 113 38 4 88 1 36 26 23 15 5 25 4 6 19 3. Vesi johdetaan Kuus-Hukkalan omasta/omista vedenottamoista. Kaava-alueen keskimääräiseksi vedenkulutukseksi arvioidaan 18-20 m³ / d. Alustava luonnos alueen vesi- ja viemäriverkoksi MU Virolanniemi ma VL-1 ET 1 rrv RM-2 II 1450 Kolkonjärvi VL 103 104 103 k 50 s 200 2 kpl Riilahti 102 2 RM-1 II 0 ajo ajo 102 mal 250 VL-2 g 104 VL 104 3 RM II 2900 103 rm 2250 hu 150 he 103 4 RM-1 II 1220 102 pp/h VIROLANNIEMENTIE p p k VIROLANRINTEENTIE VL M VIROLANPOLKU E rrv 5 RM-2 3/4 k II 0 VV -LINJA 102 104 VL VL-1 103 ET 6 RM-1 II 1220 luo HUKKALANTIE 102 9 RM-2 3/4 k II 970 rrv 114 115 VL x 104 113 pp/h 103 113 116 7 RM II 1600 119 Kuus-Hukkala 118 23:14 116 114 VL HUKKALANRINTEENTIE 8 RM-1 II 1220 ET 23:13 104 KOLKONTIE VL 102 23:11 117 VL KUUS-HUKKALANTIE 115 117 23:16 114 Asemakaavaan on merkitty alueella olevat keskijännitelinjat. Alueen pienjänniteverkko tulee toteuttaa maakaapeleina.

20 4.7 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) on merkitty luontoselvityksessä todettu kostean lehdon laikku. Alue sijaitsee korttelin 6 RM-1 koillispuolella. Virolanniemen kärki on ma -merkinnällä rajattu maisemallisesti arvokas alue. Alueella on maisemaa ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kielletty. Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä sillä ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Asemakaavamerkinnät ja määräykset 21 VL VL-1 Lähivirkistysalue. Alueen rantavyöhyke säilytettävä luonnonmukaisena. Lähivirkistysalue. Alueella säilytetään / istutetaan suojapuustoa. Puiden määrä 3 kpl / a. Alue tulee säilyttää luonnonmukaisena. Ranta-alueen hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin ja ne on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. Tarvittaessa alapuustoa ja pensaikkoa voidaan kevyesti harventaa. Ranta-aluetta ei saa nurmettaa. Rantaan saa rakentaa 10 m leveän uimarannan. Rantaan saa rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisen laiturin. Uimarantojen ja laitureiden määrä on 1 kpl / RM-2 -alueen saunarakennus. VL-2 RM RM-1 RM-2 ET Lähivirkistysalue. Alueella säilytetään suojapuustoa. Ranta-alueen hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin ja ne on hoidettava niin, että maiseman luonne ei muutu. Tarvittaessa alapuustoa ja pensaikkoa voidaan kevyesti harventaa. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelin 3 kokonaisrakennusoikeus on 2900 k-m², joka jakautuu seuraavasti: Matkailua palvelevien rakennusten ala (rm) 2250 k-m², Matkailuvaunualue (mal) 250 k-m², Saunan rakennusala (s) 200 k-m², Huoltorakennuksen rakennusala (hu) 150 k-m² ja Kota (k) 50 k-m². Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa yksittäisiä loma-asuntoja ja pariloma-asuntoja. Rakennusten koko enintään 400 k-m². Matkailua palvelevien rakennuisten korttelialue. Kaavamerkintä rrv - rantarakennusvyöhyke. Vyöhykkeen leveys 20 metriä. Vyöhyke, jossa säilytetään suojapuustoa. Rantarakennusvyöhyke tulee säilyttää pääosin luonnonmukaisena. Vyöhykkeelle saa rakentaa yhden enintään 80 k-m² suuruisen saunan / loma-asunnon. Lisäksi vyöhykkeelle saa rakentaa yhden enintään 50 k-m² suuruisen saunan ei omarantaisille RM-1 -kortteleille. Rakennusten kerrosluku I. Korttelin muuhun osaan saa rakentaa enintään 400 k-m² suuruisia lomaasuntoja seuraavasti: kortteliin 1 kolme kpl, kortteliin 5 kaksi kpl ja kortteliin 9 kaksi kpl. Lisäksi alueelle voidan sijoittaa myös oleskelu- ja grillikatoksia, leikkimökkejä sekä muita pienempiä rakennuksia. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. M MU Maa- ja metsätalousalue. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen rantavyöhyke säilytettävä luonnonmukaisena.

22 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin / rakennuspaikan raja. 1 Korttelin numero. HUKKALANTIE Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1200 II Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 3/4 k II Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. k Kodan rakennusala. s Saunan rakennusala. g Grillikatoksen rakennusala. hu mal Huoltorakennuksen rakennusala. Matkailuvaunualue. rm Matkailua palvelevien rakennusten ala. Katu. Ohjeellinen ulkoilureitti. ajo Ajoyhteys. pp/h Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. p Pysäköintipaikka. he Helikopterikenttä.

23 Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Johtoa varten varattu alueen osa. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen luonnonarvoja. Kohteen ominaispiirteet on säilytettävä. ma Maisemallisesti arvokas alue. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella ovat ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kuten kaivaminen, louhiminen, täyttäminen ja avohakkuut kiellettyjä. Yleiset määräykset: Ennen kaavan vahvistamista myönnetyn rakennusoikeuden lisäksi voidaan rakentaa 10 % kaavan kokonaisrakennusoikeudesta ennen keskitettyyn jätehuoltoratkaisuun siirtymistä. Maanpintaa ei saa täyttämällä nostaa niin paljon ympäröivää maanpintaa korkeammaksi, että siitä aiheutuisi taajamakuvallista tai maisemallista haittaa. Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa rakennuspaikasta tulee istuttaa ja mahdollisuuksien mukaan säilyttää alkuperäistä luonnonkasvillisuutta. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. RM -korttelien kiinteistöjen tulee liittyä vesihuoltoverkostoon (jätevesiviemäri, vesijohto). RM-2 -korttelien rakennuspaikkoja ei saa lohkoa yksittäisiksi lomarakennuspaikoiksi. Rakennettaessa kiinteistökohtaisia viemärikalusteita viemäriverkoston määräämän padotuskorkeustason alapuolelle, tulee kiinteistön omistajan johtaa kiinteistökohtaiset jätevedet pumppaamalla viemäriverkostoon. Mahdollisuudet liittyä viemäriverkostoon tulee tutkia kunkin tontin kohdalla erikseen. Rakennusten paikat tulee merkitä maastoon ennen rakennusluvan myöntämistä. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota radonhaittojen ehkäisyyn. Rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva korkeus on +,10 m. Loma-asuntojen julkisivujen tulee olla pääosin peittomaalattua puuta. Sadevesiä ei saa johtaa suoraan järveen. Kaava-alueen pienjänniteverkko tulee toteuttaa maakaapeleina. Rantojen metsänhoidossa noudatetaan Metsäkeskus Tapion antamia ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantametsien hoidossa tulee kiinnittää erityishuomiota maisema- ja luontoarvoihin. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: Loma-asunnoille 3 ap / loma-asunto. Jätehuolto on järjestettävä keskitetysti. Yleisten alueiden toteuttamis- ja ylläpitovastuu siirtyy kiinteistön omistajalle.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 24 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 10.12.2012 päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Arvioinnissa verrataan kaavassa osoitettua maan-käyttöä alueelle ranta-asemakaavaa varten tehdyn luontoselvityksen tuloksiin. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Asemakaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen ja vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - taloudelliset vaikutukset (esim. kunnallistekniset kustannustekijät) - sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet). 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Alue on nykyisellään asuin-, loma- ja palvelurakentamisen muuttamaa, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan suuria muutoksia. Peltoalueet on jätetty VL -alueiksi. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomiota määrittelemällä rantavyöhyke VL-1 ja rrv vyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuuston määrä, rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena ja laiturin sekä uimarannan rakentamismääräykset. Virolanniemeen ei ole osoitettu rakennuspaikkoja. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen ja tie- ja linjayhteyksien rakentamisen aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaava- alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut maa- ja metsätalous, rakentaminen sekä matkailupalvelujen aktiviteetit. Se sijoittuu vesistön rantavyöhykkeelle, mistä johtuen sillä on jonkin verran tavanomaista enemmän merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Luontoselvityksessä mainitut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet on otettu kaavassa huomioon. Lisäksi alueella säilyy rakentamisen jälkeenkin yhtenäisiä metsäisiä alueita ja yhteyksiä vesistöön. Pitkittäinen viheryhteys säilyy koko kaava-alueen.

Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-2000 -kohteita eikä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Lähin Natura -alue on n. kymmenen kilometrin päässä idässä sijaitseva Putkilahti-Ruskeaperä, eikä kaavalla ole sinne asti ulottuvia vaikutuksia. Virolanniemen länsipuolella olevassa niemessä n. 500 metrin päässä kaava-alueesta sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Mähölänniemen kallioalue, mutta kaava ei aiheuta muutoksia sen luonnossa tai maisemassa. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella tai läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita eikä sellaisia todettu luontoselvityksessä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien ja uhanalaisten lajien esiintymät Luontoselvityksen mukaan alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä. Maastokartoituksessa alueella ei todettu kasvilajeja tai pesiviä lintulajeja, jotka olisivat vuoden 2010 arvioinnin mukaan uhanalaisia. Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Luontoselvityksessä kaava-alueella todettiin yksi rehevä lehtolaikku, jota voidaan pitää metsälain tarkoittamana erityisen tärkeänä elinympäristönä. Se sijoittuu VL -alueelle ja on merkitty luo -rajauksella. Muut huomion arvoiset luontokohteet. Virolanniemen kärki on mainittu luontoselvityksessä huomionarvoisena kohteena maisemallisen arvonsa ja vanhan rantapuuston takia. Niemen kärki on kaavan MU -aluetta ja huomioitu ma -rajauksella. 25 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Kaava aiheuttaa eniten suoria muutoksia nykyiseen kasvillisuuteen ja eläimistöön kaavaalueen pohjois- ja keskiosassa. Rakentamisen seurauksena niiden nykyinen kasvillisuus ja eläimistö pääosin häviävät. Muilta osin kaava-alue säilyy nykyisen kaltaisena pääosin metsäisenä alueena. Kaavan osittama maankäyttö ei lisää nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi alueen virkistyskäyttöä, niin että aiheuttaisi kasvillisuuden kulumista tai eläimistön häiriintymistä. Kaavassa osoitettu toiminta ei aiheuta merkittävästi melua muutoin kuin rakentamisvaiheessa. Lähistöllä ei ole linnustoltaan arvokkaita kohteita, joille melusta tai häirinnästä voisi olla erityistä haittaa. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska alue tullaan liittämään kunnallistekniseen verkostoon. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa ositettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella kaavassa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Kaavalla pyritään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla edistämään ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä

(MRL 1 ja 5 ). Kaava perustuu kaava-alueelle tehtyyn luontoselvitykseen ja vaikutusarviointi on ulotettu koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). 26 5.3 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavan aiheuttamia suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ovat uusien katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen, jotka tulevat alueen maanomistajan kustannettaviksi. Katuverkon ja alueen sisäisen vesihuollon rakentamiskustannuksiksi arvioidaan alustavasti n. 1,2 milj. (alv 0 %) ilman tonttiliittymiä, eli n. 120 /k-m² (alv 0 %). Vesijohdon ja viemärin tonttiliittymän kustannuksiksi arvioidaan n. 800 /liittymä. Kaavan mahdollistamat loma-asunnot, majoitus- ja kokoustilat sekä erilaiset palvelurakennukset ovat yksityisiä investointeja, joista ei aiheudu suoria yhteiskuntataloudellisia kustannuksia. Rakennusoikeutta on rakentamattomilla RM tonteilla yhteensä n. 10 000 k-m². Keskineliöhinnalla 2300 investointien kokonaishinnaksi tulisi n. 23 milj.. Palvelurakennusten ja muiden rakentamisinvestointien kustannuksia voidaan arvioida tarkemmin hankkeiden konkretisoiduttua. Uudet loma-asunto- ja palvelurakennukset sijoittuvat kantavuudeltaan hyville moreeni- ja hiekkamaille, joilla normaali rakentaminen ei edellytä massanvaihtoja eikä paalutusta. Myös kadut ja ajoyhteydet on sijoitettu kantavuudeltaan hyville alueille eikä katuverkon ja ajoyhteyksien rakentaminen edellytä kalliita maastonmuokkaustöitä. VL alueet on rajattu siten, että ne muodostavat mahdollisimman yhtenäisiä alueita. Näitä on tarkoitus hoitaa puistometsinä, jolloin niiden ylläpitokustannukset rajoittuvat lähinnä vähäisiin harvennustoimenpiteisiin. Asemakaava parantaa Kuus-Hukkalan lomakeskuksen toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia. Kaavan mahdollistama rakentaminen turvaa osaltaan nykyisten työpaikkojen säilymistä ja synnyttää mahdollisesti muutamia uusia työpaikkoja tuoden kunnalle lisää verotuloja. Kehittämistoimenpiteet lisäävät matkailijamääriä Rantasalmella ja laajemmin koko seutukunnalla sekä tuovat lisätuloja paikkakunnan elinkeinoelämälle. Alueen kehittymisellä on positiivinen vaikutus myös kunnan imagoon ja elinkeinoilmastoon. 5.4 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavassa on hyödynnetty alueelle ominaisia vetovoimatekijöitä, kuten ympäröivää metsäluontoa, rantojen luonto- ja maisema-arvoja sekä vesistölle avautuvia näkymiä. Nämä tarjoavat mahdollisuudet viihtyisän alueen luomiseen. Kaava- alueen ympäristöön ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää lähiympäristön asukkaiden viihtyvyyttä. Virkistyskäytön näkökulmasta suunnittelualueella ei ole suurta yleistä arvoa. Kuitenkin rakennusalueiden toteuttamisen jälkeenkin alueella voi virkistäytyä, koska suurin osa rantaviivasta jää rakentamiselta vapaaksi.

Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen 27 Kaavaratkaisu ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueille kulku tapahtuu pääsääntöisesti olemassa olevaa tiestöä pitkin. Alueen sisäinen liikenneverkko tihentyy jonkin verran. Kaavaratkaisu ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenneturvallisuuteen eikä liikenneverkon toimivuuteen. Loma-asuntojen määrän lisäyksestä johtuva liikenne sijoittuu kortteliteiden kautta Virolanniementielle ja Kuus-Hukkalantielle, joiden kapasiteettia voidaan pitää riittävänä ja joiden turvallisuustaso on riittävä. Uusia kaavateitä rakennetaan 1850 metriä. Kaavaratkaisun myötä alueelle muodostuu arviolta 18-20 uutta loma-asuntoa. Näiden aiheuttamaksi lisäliikennesuoritteeksi voidaan karkeasti arvioida 6 matkaa / päivä, jolloin keskivuorokausiliikenne kasvaisi n. 80:lla uusien loma-asuntojen käyttöasteen ollessa 70 %. KVL:n lisääntyminen 80:lla ei aiheuta toimivuusongelmia Kuus-Hukkalantien ja kantatien liittymässä, eikä se edellytä uusia tiejärjestelyitä nykyisten lisäksi. Kevyen liikenteen väylät ja polut keskeisten rakentamisalueiden välillä säilyvät. Nykyinen ulkoilureitti Virolanniemen ja keskuskorttelin välillä säilyy. Pääosa teistä on tonttikadun omaisia alhaisen ajonopeuden väyliä, joilla ei ole tarvetta erilliseen kevyen liikenteen väylään. Näiden osalta turvallisuutta voidaan kuitenkin parantaa jatkosuunnittelussa mm. hidasteilla. Liikenteen ympäristövaikutukset Suunnittelualueen sijaitessa kolmen kilometrin etäisyydellä valtatiestä, voidaan todeta valtatien osalta, että tulevien liikennemäärien ja todennäköisen nopeusrajoituksen perusteella, etteivät valtioneuvoston päätöksen 3/92 mukaiset melun ohjearvot mitä todennäköisimmin ylity yleiskaavaratkaisun vuoksi. Suunnittelualueen sisäisen liikenteen osalta tämä edellyttää kuitenkin melun huomioimista tarkemmassa suunnittelussa siten, että pihatiloja ei avata suoraan tielle päin, vaan tarpeen mukaan rajataan rakennuksilla ja aitaamisella. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole vaikutusta Rantasalmen kunnan peruspalveluihin kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuollon palveluihin. Vaikutukset kunnan elinkeinoelämän kehitykseen ja työllisyyteen Asemakaava parantaa kunnan matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. Kaavan mahdollistama rakentaminen turvaa osaltaan nykyisten työpaikkojen (kesäaikana yli 20 työpaikkaa) säilymistä ja synnyttää todennäköisesti uusia työpaikkoja ainakin, kun uudet palvelurakennukset toteutuvat. Alueen kehittymisellä on positiivinen vaikutus myös kunnan imagoon ja elinkeinoilmastoon. Kaavahanke on kaikilta osin kunnan elinkeinopolitiikan mukainen. Nykyisellään majoituspaikkoja on kpl ja asuntovaunupaikkoja kpl. Keskuskortteliin tulee 80 uutta majoituspaikkaa ja RM-1 ja -2 -alueille tulee 250 uutta majoituspaikkaa. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueella melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä.