SAVONLINNAN KAUPUNKI. Ruokojärven asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, luonnos. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Transkriptio

1 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI Ruokojärven asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, luonnos Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE ELOKUUN 13. PÄIVÄNÄ 2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. SAVONLINNA; RUOKOJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Ruokojärven kylään tilalle Kontula. Asemakaavalla muodostuvat: Ruokojärven asemakaavan korttelin 6 tontti. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1, Savonlinna Puh Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella xx.xx.2013 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Ruokojärven kylässä, Lohen taajamassa ositteessa Juurelantie 19. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Ruokojärven asemakaavan muutos ja laajennus.

3 3 Tarkoitus: Kaavamuutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muodostaa isompi AO -tontti lisäämällä voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tonttiin n. 700 m²:n lisämaa kaava-alueen ulkopuolelta. Lisämaalle kaavoitetaan rakennuspaikka omakotitalolle ja talousrakennukselle. Tontilla oleva vanha omakotitalo muutetaan vierasmajaksi. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on n. 0,23 ha. Erillispientalojen korttelialue (AO) on n. 0,23 ha, jolla on rakennusoikeutta 452 kem². Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva asemakaava määräyksineen Asemakaavakartta 1:2000 ja määräykset

4 4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonympäristön yleispiirteet Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu ympäristö Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialue Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Asemakaavamerkinnät ja määräykset 9 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset Ekologiset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kulttuuriset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 12

5 5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Asemakaavan laatiminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavatyö on käynnistynyt allekirjoitetun kaavoitussopimuksen jälkeen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Savonlinnan kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. 1.2 Asemakaava Suunnittelualueen muodostaa tila Kontula. Tontilla on vanha 50 kem²:n suuruinen omakotitalo, joka muutetaan vierasmajaksi. Tonttiin liitettävälle lisämaalle rakennetaan omakotitalo ja talousrakennus. Rakentamisalue on ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, joka on n. 0,23 ha ja jolla on rakennusoikeutta 452 kem². 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen aloitetaan poikkeamisluvalla kaavoituksen aikana.

6 6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Voimassa olevan kaavan mukainen alue on vanhan omakotitalon pihapiiri. Lisämaa on nuorta vahvasti heinettynyttä harvaa koivu/kuusi metsää Luonnonympäristö Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alue on tasainen. Kasvillisuus Lisämaa on nuorta vahvasti heinettynyttä harvaa kuusi/koivu metsää. Johtopäätökset: Alue on rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita ole Rakennettu ympäristö Tontilla on vanha omakotitalo Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa.

7 7 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Savonlinna kuuluu Etelä- Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan Maakuntakaava pitää huomioida asemakaavassa. Maakuntakaavassa ei ole merkintää kaavamuutoksen ja laajennuksen alueella. Alueen asemakaava on vahvistettu , johon nyt muutettava alue sisältyy. Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan

8 8 Pohjakartta Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen pohjakarttana on piirretty voimassa olevan asemakaavan pohjakartasta. Pohjakartta on hyväksytty ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve asemakaavan muuttamisen on syntynyt kun tontilla oleva vanha omakotitalo ei täytä nykyajan vaatimuksia eikä ole perustellusti järkevä peruskorjata ja laajentaa. Vanha omakotitalo säilytetään vierasmajaksi. Kaava on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty viranomaispalaverissa. Ely -keskuksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun kommentit tulivat x.x.2013 sähköpostilla. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Itä-Savo), kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla ja internet sivulla Viranomaisyhteistyö käsittää viranomaispalaverin, joka pidettiin xx:xx.xxxx ja johon oli kutsuttu keskeiset kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa ja laajentaa asemakaavaa siten, että vanha omakotitalo voidaan säilyttää vierasmajana ja että kaavaa laajentavalle lisämaalle voidaan rakentaa omakotitalo ja talousrakennus. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.

9 9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevalla asemakaava-alueella muutetaan asemakaavamääräyksellä vanha omakotitalo vierasmajaksi ja asemakaavaan laajennusosaan voidaan rakentaa omakotitalo ja talousrakennus. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueilla. 4.3 Korttelialue Erillispientalojen korttelialue (AO). Korttelin 6 kaavamuutoksen ja laajennuksen alueella olevalla tontilla saa säilyttää vanhan omakotitalon vierasmajana ja rakentaa uuden omakotitalon ja talousrakennuksen. 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueelle johtava tie on Juurelantie. Omakotitalo liitetään kaupungin kunnallistekniseen verkostoon. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.5 Asemakaavamerkinnät ja määräykset AO ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3 METRIÄ KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TONTIN RAJA. RISTI MERKINNÄN PÄÄLLÄ OSOITTAA MERKINNÄN POISTAMISTA. 6 I e=0,20 KORTTELIN NUMERO. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN PINTA-ALAAN.

10 10 as/t RAKENNUSALA, JOLLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN. vm :. :. :. :. :. RAKENNUSALA, JOLLE SAA RAKENTAA VIERASMAJAN. ISTUTETTAVA TONTIN OSA. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN ETÄISYYS TONTIN RAJASTA TULEE OLLA VÄHINTÄÄN NELJÄ (4) METRIÄ. ERITYISESTÄ SYYSTÄ SAADAAN RAKENNUS TAI SEN OSA SIJOITTAA LÄHEMMÄKSI TONTIN RAJAA TAI SIIHEN KIINNI. TONTILLE SAADAAN RAKENTAA RAKENNUSOIKEUTEEN LASKETTAVA JA KERROS- ALALTAAN ENINTÄÄN 50 m² SUURUINEN VIERASMAJA. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekoloogiset vaikutukset ( esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - kulttuuriset vaikutukset ( esim. alueen historialliset erityispiirteet) - sosiaaliset vaikutukset. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Alue on nykyisellään rakentamisen muuttama, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan merkittäviä muutoksia.

11 11 Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakentamisen vaikutukset aiheuttamat muutokset maa- ja kallio-perään ovat paikallisia ja vähäisiä. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaava-alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontila on jo muuttunut. Kaava-alueen laajennusosa lähivuosina avohakattu ja kasvaa vahvasti heinettyneenä nuoria kuusia ja koivuja. Vaikutukset pohjaveteen Kaavamuutoksen ja laajennuksen mahdollistama rakentaminen ei aiheuta vaikutuksia pohjaveteen koska jätevedet johdetaan kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Yhteenveto Kaavan muutoksella ja laajennuksella ei ole tämän arvioinnin perusteella ekologisia haittavaikutuksia. 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueelle kulku tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. 5.4 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta suunnittelualueen laajennuksella ei ole suurta yleistä arvoa. Alueen asukkaiden kannalta elinympäristön muutos ei ole merkittävän suuri.

12 12 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentamisen lupa haetaan poikkeamisluvalla kaavoitustyön aikana. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa