Oulun Yliopistollinen Sairaala Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Valtuusto 29.5.2013 Hannu Leskinen
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Vaasa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Pohjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Satakunta Varsinais- Pohjois- Pohjanmaa HYKS Lappi OYS Kainuu Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason ENONTEKIÖ hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 737 680 henkeä (31.12.2011, 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Länsi-Pohjan keskussairaala Väestö Osuus % 118 336 16,0 64 994 8,8 401 201 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 77 984 10,6 5. K-Pohjanmaa 75 165 10,2 YHTEENSÄ 737 680 100,0 MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO 2 KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO KEMI II Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala ROVANIEMI YLI-II 1 INARI SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI POSIO SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala TAIVALKOSKI KUUSAMO Länsi- Pohja HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO SUOMUSSALMI OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE JOKI 3 RISTIJÄRVI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 4 SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KAJAANI SOTKAMO KOKKOLA SIEVI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI 5 REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI PERHO KUHMO Kainuun keskussairaala + Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2013-29 jäsenkuntaa - 398 205 as. (31.12.2011) - 11 as / km2 - Oulu 188 114 as. - Hailuoto 1 004 as. - Maa-ala 36 336 km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vastaavat: + KALAJOKI Raahe Kallio Helmi Kalajoki Oulunkaari + Simo + Reisjärvi Selänne YLIVIESKA Oulu Kiiminki + + OULU + + HAILUOTO + Oulunsalo KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + +Kuivaniemi II Haukipudas YLIKIIMINKI Ylikiiminki PYHÄJÄRVI + PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI Ruukki RAAHE + PYHÄJOKI Vihanti + VAALA Rantsila 3 561 as. MERIJÄRVI Pulkkila + Kestilä + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + Yli-ii TAIVALKOSKI OULU Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Keski- KYS Karjala Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Satakunta Savo TAYS Päijät- Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa KUUSAMO Lappi OYS Kainuu HYKS
TULEVAISUUDEN HAASTEITA Harva ja yhä harveneva asutus Pitkät etäisyydet palvelupisteisiin Vanheneva väestö Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve Palvelujen kustannusten kasvu Talouden liikkumavara pieni Työvoiman saatavuus Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat) Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa v.2010, vakioitu Lähde: KELA, =100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 168,9 100 60,7 *) KA 139,2 *) manner- Pasi Parkkila 2011
Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v.2008-2010, vakioitu Lähde: THL 26-90 91-100 101-109 110-124 125-159 : Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V.2010 2030 INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M 2010 2020 2030 ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 Lähde STM Pasi Parkkila 2011
Väestömuutos HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Demografinen (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 - vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Pasi Parkkila 2011 Itä-Savo 60,5 103 Etelä-Savo 58,7 96 E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Satakunta 58,6 58,2 57,3 84 83 86 Vaasa 56,9 75 Kainuu 55,9 90 Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski- Varsinais-S. Lappi Pirkanmaa 55,9 55,5 55,4 55,0 54,5 54,3 54,1 54,1 53,4 52,4 51,2 51,0 84 82 78 86 82 76 89 85 77 73 83 69 HUS 44,8 61 SUOMI 51,6 73 0 20 40 60 80 100
Sievi Alavieska Nivala Ylivieska KALLIO Reisjärvi Pyhäjärvi HUOLTOSUHDE Kärsämäki Haapajärvi SELÄNNE Siikalatva Demografinen Haapavesi Pyhäntä (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) HELMI Vihanti Vuosina 2009 S iikajoki Pyhäjoki ja 2030 Raahe RAAHE Kalajoki Merijärvi KJ+MJ Demografinen (tai väestöl- Oulainen OULUN ETEL. linen) huoltosuhde ilmaisee, Hailuoto Kempele kuinka monta alle 15- Liminka Lumijoki vuotiasta ja 65-vuotta Muhos täyttänyttä on sataa 15-64 - Tyrnävä LAKEUS vuotiasta (työikäistä) kohti. Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Mitä enemmän on lapsia Yli-Ii UUSI OULU ja/tai eläkeikäisiä, sitä Ii korkeampi huoltosuhteen Pudasjärvi Utajärvi arvo on Vaala OULUNKAARI Kuusamo Taivalkoski KOKO MAA Pasi Parkkila 2011 72 95 67 102 67 92 55 81 62 87 66 65 64 105 103 102 62 91 63 66 98 101 61 90 59 115 63 96 66 104 62 60 93 96 51 80 54 85 60 95 69 116 61 96 63 102 60 91 65 98 54 74 77 75 72 96 64 72 64 82 83 80 57 59 75 74 42 61 58 78 76 109 46 65 65 86 63 63 111 107 68 122 64 55 99 95 59 107 54 51 77 73 0 25 50 75 100 125 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTO- MENOT JA YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET /AS V. 2011 SAIRAANHOITO- PIIREITTÄIN (Sotkanet, Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) Itä-Savo Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Kainuu K-Pohjanmaa Lappi E-Pohjanmaa Kymenlaakso E-Karjala Vaasa Pirkanmaa Länsi-Pohja V- P-Karjala Keski- Kanta-Häme P-Pohjanmaa HKI ja UM Päijät-Häme VLP PTH ESH YKS. YHT. 111 102 188 139 71 76 80 129 183 120 145 179 71 151 38 148 177 110 130 62 134 751 757 665 682 737 752 823 691 581 664 657 606 697 576 698 674 577 643 582 723 631 1416 101 1146 115 1091 173 1172 119 1166 130 1124 104 1043 96 1085 128 1099 165 1096 137 1113 101 1066 159 1139 94 1080 186 1091 118 974 121 1021 140 1027 112 940 206 912 122 1028 157 0 400 800 1200 1600 2000 2 379 2 119 2 117 2 111 2 104 2 056 2 041 2 033 2 028 2 017 2 015 2 010 2 002 1 993 1 946 1 917 1 915 1 892 1 858 1 819 1 950
Vaala Yli-Ii Vihanti Siikalatva VANHUSTEN Siikajoki Pudasjärvi LAITOSPALVELUJEN Taivalkoski Pyhäjärvi (VLP) JA Reisjärvi Utajärvi Haapavesi Oulainen TERVEYDENHUOLLON Hailuoto (PTH, ESH) NETTO- Kuusamo Raahe MENOT JA Pyhäntä Kärsämäki Pyhäjoki Muhos YKSITYISEN Nivala Oulu TERVEYDENHUOLLON Haapajärvi Ii KUSTANNUKSET Alavieska Merijärvi Sievi /AS V. 2011 Kalajoki Tyrnävä Haukipudas Ylivieska Kiiminki KUNNITTAIN Lumijoki Kempele Oulunsalo (Sotkanet, Tilastokeskus, Liminka Kuntaliitto ja KELA) VLP PTH ESH YKS. YHT. 1109 1429 177 2 715 481 811 1293 65 2 650 313 782 1307 78 2 480 122 1058 1198 81 2 459 311 711 1315 79 2 416 278 813 1234 75 2 400 944 1275 66 2 285 927 1194 86 2 207 951 1135 81 2 167 170 895 947 128 2 140 109 913 1055 58 2 135 890 1101 69 2 060 895 1010 138 2 043 896 1062 83 2 041 135 614 1179 91 2 019 59 840 993 88 1 980 748 1149 53 1 950 228 520 1119 79 1 946 735 1093 102 1 930 120 709 1046 54 1 929 176 535 1019 150 1 880 840 956 56 1 852 139 651 958 99 1 847 25 781 987 43 1 836 635 1127 38 1 800 4 834 892 55 1 785 648 1015 78 1 741 171 588 831 83 1 673 546 987 131 1 664 78 639 878 60 1 655 80 489 903 113 1 585 13 518 942 109 1 582 540 875 124 1 539 516 855 123 1 494 75 552 759 107 1 493 111 133 643 631 1027 1028 112 157 0 500 1000 1500 2000 1 892 1 949 ERIKOIS- SAIRAANHOIDON MENOT /AS V. 2011 JA MUUTOS /AS V.2010-2011 SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN (Tilastokeskus) *) = mannersuomi pl. Kainuu, Kainuun tietoja ei ole saatavissa samoin perustein Itä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Länsi-Pohja K-Pohjanmaa Vaasa Kymenlaakso Etelä-Karjala P-Karjala Satakunta E-Pohjanmaa V- Pirkanmaa Lappi Kanta-Häme Keski- HKI + UM Päijät-Häme MUUTOS 2010-2011 MENOT /AS V. 2011 94 92 119 102 60 66 49 68 34 73 96 88 27 75 74 61 15 85 27 60 54 1172 1166 1146 1139 1124 1113 1099 1096 1091 1091 1085 1080 1066 1043 1027 1021 974 940 912 1028 0 200 400 600 800 1000 1200 1416
MUUTOS 2010-2011 MENOT /AS V. 2011 Vaala Siikajoki 161 223 1429 1315 Vihanti -83 1307 Yli-Ii 272 1293 ERIKOIS- Taivalkoski 181 1275 Pudasjärvi 78 1234 Siikalatva -38 1198 SAIRAANHOIDON Pyhäjärvi 115 1194 Raahe 124 1179 Kärsämäki 91 1149 MENOT Reisjärvi -135 1135 Merijärvi 11 1127 /AS V. 2011 Pyhäjoki 127 1119 Oulainen 31 1101 Muhos 6 1093 Kuusamo 44 1062 Haapavesi 132 1055 Nivala 44 1046 JA MUUTOS Oulu 82 1019 Kalajoki 29 1015 /AS V.2010-2011 Hailuoto 24 1010 288 Pyhäntä 993 Alavieska 69 987 KUNNITTAIN Haukipudas 27 987 Ii -45 958 Haapajärvi 4 956-175 Utajärvi 947 (Sotkanet) 151 942 Kiiminki 95 903 Lumijoki Sievi 71 892 Ylivieska -12 878 Kempele Oulunsalo 62 29 875 855 Tyrnävä Liminka -82-12 831 759 61 54 1027 1028-200 0 200 400 600 800 1000 1200 MENOT /AS V.2011 Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA 1500 ESH NETTOMENOT /AS. 1400 Itä-Savo 1300 1200 L-Pohja Kainuu P-Savo Vaasa K-P E-Karjala E-Savo 1100 P-Karjala Kymenl. E-P V- Satakunta Pirkanmaa 1000 P-Pohjanmaa Lappi SUOMI K-Häme K- P-Häme HUS 900 850 900 950 1000 1050 PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS
KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSIN (ABS.) MUKAAN TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS V. 2011 Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, THL ja KELA 1300 HUS ESH NETTOMENOT /AS. 1200 1100 1000 900 800 V- Vaasa Pirkanmaa Satakunta K-Häme SUOMI Itä-Savo E-Karjala Kymenlaakso K-Pohjanmaa L-Pohja P-Häme E-Savo P-Savo E-P K- P-Pohjanmaa Kainuu Lappi P-Karjala 700 600 700 800 900 1000 1100 1200 1300 PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS SOTE:n NETTOMENOT V.2011 ( / AS) JA SAIRASTAVUUSINDEKSI (ei vak.) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN NETTOMENOT /AS. 4400 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 Pasi Parkkila 2013 LIMINKA OULUNSALO SUOMI MUHOS RAAHE MERIJÄRVI II YLIVIESKA OULU TYRNÄVÄ LUMIJOKI PYHÄJOKI KIIMINKI KEMPELE ALHAINEN SAIRASTAVUUSINDEKSI KORKEAT KUSTANNUKSET ALHAINEN SAIRASTAVUUSINDEKSI MATALAT KUSTANNUKSET HAUKIPUDAS KALAJOKI KORKEA SAIRASTAVUUSINDEKSI KORKEAT KUSTANNUKSET SIIKALATVA YLI-II REISJÄRVI VIHANTI ALAVIESKA KÄRSÄMÄKI TAIVALKOSKI KUUSAMO PYHÄNTÄ OULAINEN NIVALA SIEVI HAAPAVESI KORKEA SAIRASTAVUUSINDEKSI MATALAT KUSTANNUKSET UTAJÄRVI SIIKAJOKI HAAPAJÄRVI PUDASJÄRVI PYHÄJÄRVI HAILUOTO 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 SAIRASTAVUUSINDEKSI (THL, 2008-2010) VAALA Tilastolähde: THL ja Tilastokeskus C=0,81 R=0,66
TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT ( / AS) JA KANSANSAIRAUKSIEN *) SUMMAINDEKSI SUOMESSA JA P-PSHP:SSA V. 2011. TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN HOIVAN NETTOMENOT + YKS. HOIDON MENOT (KELAn KORVAAMA) / ASUKAS 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET KORKEA SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET YLI-II SIIKAJOKI TAIVALKOSKI HAAPAVESI VIHANTI SIIKALATVA PUDASJÄRVI SUOMI RAAHE OUL AINEN KUUSAMO PYHÄNTÄ HAILUOTO PYHÄJOKI KÄRSÄMÄKI MUHOS NIVALA OULU HAAPAJÄRVI ALAVIESKA II MERIJÄRVI SIEVI KALAJOKI TYRNÄVÄ HAUKIPUDAS YLIVIESKA KIIMINKI LUMIJOKI KEMPELE LIMINKA OULUNSALO VAALA PYHÄJÄRVI REISJÄRVI UTAJÄRVI C=0,82 R=0,67 *) Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEA SAIRASTAVUUS MATALAT KUSTANNUKSET MATALAT KUSTANNUKSET 1200 60 80 100 120 140 160 180 200 220 KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI (vakioimaton) PERUSTERVEYDENHUOLLON, VANHUSTEN LAITOSPALVELUIDEN JA ERIKOISSAIRAANHOIDON NETTOKUSTANNUKSET /AS VUOSINA 2000-2010 (ei deflatoitu) PTH+VLP+ESH 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pasi Parkkila 2011 Oulu ESH Oulu PTH+VLP Oulu Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto
Benchmarking 2011 EPISODITUOTTAVUUS JA CASEMIX YO-SAIRAALOISSA V.2011 KAIKKI YHTEENSÄ (somaattinen esh) 1,23 1,22 1,11 1,09 1,04 1,00 Episodituottavuus, YOS=1 Casemix, =1 1,02 1,05 0,97 0,93 KYS OYS HYKS TYKS TAYS EPISODITUOTTAVUUS JA DEFLATOIDUT KUSTANNUKSET INDEKSINÄ 2007-2011, 2007=100 SEKÄ CASE-MIX 2007-2011 IND. 2007=100 150 1,17 125 100 100 100 75 Case-mix 1,15 1,19 1,18 1,11 113 107 107 109 96 98 101 100 OYS YHT. Case-mix Episodituottavuus Deflatoidut kustannukset 50 25 0 2007 2008 2009 2010 2011
YLEISTÄ :stä Uusia lähetteitä 130 000 / vuosi Hoidossa olleita potilaita 120 000 / vuosi (eri henkilöitä) Avohoitokäyntejä 480 000 / vuosi Hoitojaksoja 61 000 / vuosi Hoitopäiviä 290 000 / vuosi Kehitysvammah. hpv. 76 000 / vuosi (laitos + asuminen) Henkilöstö / työpanos 6 700 / 4800 Toimintakulut n. 500 M / vuosi (2012) Investoinnit 37 M / vuosi (2012) AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-2011, ERIKOISSAIRAANHOITO 450 000 400 000 AVOHOITOKÄYNNIT 431 064 + 28,6 % 350 000 341 589 300 000 250 000 335 183 272 644 HOITOPÄIVÄT -20,2 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
120 Tehty työpanos indeksinä ammattiryhmittäin v.2000-2010 (ilman kehitysvammahuoltoa) (v.2000 = 100) Tehty työpanos v. 2010 Hoitohenkilöt 3 055 Yhteensä 4 482 110 Lääkärit 593 100 Muut 833 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pasi Parkkila 2011 TYÖPANOKSEN TARVE EI VÄHENE HOIDETTUJA POTILAITA / TYÖPANOS V.2000-2011 ( / Erikoissairaanhoito, toiminnallinen työpanos) 28 27 26 26,9 26,2 26,4 26,3 26,0 26,0 26,4 26,0 25,9 26,2 26,1 26,1 25 24 23 22 21 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
TARKASTUSLTK. Organisaatio 2013 TULOSALUEET ja Vastuualueet Tilintarkastajat YHTYMÄHALLINTO Sairaanhoitopiirin johtaja Sisäinen tarkastus Hallintoylihoitaja VALTUUSTO HALLITUS Johtajaylilääkäri Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Avohoito Laitoshoito Tutkimusja neuvolapalvelut SAIRAAN- HOIDOLLISET PALVELUT Kuvantaminen ja laboratorioalat Potilashoito Sairaala- ja välinehuolto Tekniikka Oulun Yliopistollinen Sairaala (OYS) LAPSET JA NAISET Lapset ja nuoret Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Tutkimus- ja kehittäminen MEDI- SIININEN Yhteispäivystys Kardiologia Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keuhkosair. Tutkimus- ja kehittäminen OPERA- TIIVINEN PSYKI- ATRIA Anestesia ja tehohoito Pään ja kaulan sairaudet Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia Kuntoutus Tutkimus- ja kehittäminen Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Lastenpsykiatria Toiminnan tuki OULAS- KANGAS JA VISALA KEHITYS- VAMMA- HUOLTO Konservatiivinen Operatiivinen Psykiatria Tukipalvelut Organisaatio v.2012 YHTYMÄHALLINTO Talousjohtaja Toiminta- ja taloussuunnittelu Laskentatoimi Rahoitus Sis. tarkastus Sairaanhoitopiirin johtaja Henkilöstöjohtaja Kehitys johtaja Henkilöstöpalvelut, Henkilöstökoulutus, Rekrytointi, Työhyvinvointi ja työsuojelu Kehitysprojektit ja hankkeet Kuntayhteistyö Viestintä ja raportointi Hallintoylihoitaja Hoitotyö, Hoitotyöhön liittyvä Tutkimus ja opetus, Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Johtajaylilääkäri Sairaanhoito, Tutkimus ja opetus Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Tekninen johtaja Tut.-, keh.- ja koulutustoiminta Terveyden edistäminen Tietojärjestelmien ja teknologian kehittäminen Tietohallinto Tilasuunnittelu Rakennus- ja laiteinvestoinnit
STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V.2013-2015 Mittari Yksikkö Tavoite- arvo Vertailu- arvo Seurantajakso Tyyppi HOITO ON POTILASLÄHTÖISTÄ Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk Lkm 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa Lkm 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa Lkm 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA KESKITTYMÄLLÄ JA TUKEMALLA TOIMIVAAN TYÖNJAKOON Suunnitelma / Alueellinen työnjako (PJS+JS) Laadittu V.2012 tilanne Vuosittain Sitova sopimus Case-mix (drg) Indeksi Nousee V.2012 arvo Vuosittain seurataan DRG-piste/työpanos Lkm Nousee V.2012 arvo Vuosittain seurataan Euro/DRG-piste, Nousu <3% V.2012 arvo Vuosittain seurataan Korvatut potilasvahingot Lkm Vähenee V.2012 arvo Vuosittain seurataan Sairaalainfektiot Lkm Vähenee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V.2013-2015 Mittari Yksikkö Tavoite- arvo Vertailu- arvo Seurantajakso Tyyppi TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA Toimintamenot % (ennuste) Toteuma? 100% tai alle Tilikauden tulos % (ennuste) Toteuma 100% tai yli TA 2013 arvo Kuukausittain Sitova TA 2013 arvo Vuosittain Sitova Kustannukset/hoidettu potilas Enint. 3% nousu TP 2012 arvo Vuosittain seurataan ESH kustannukset /as Kasvu 1% alle pth + vlp V.2012 arvo Vuosittain seurataan Työpanos (vertailukelpoinen) Lkm Kasvu 0% TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Hoidettu potilas/työpanos Lkm Lkm. nousee TP 2012 arvo Vuosittain Sitova
STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V.2013-2015 Mittari Yksikkö Tavoite- arvo Vertailu- arvo Seurantajakso Tyyppi JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN Työhyvinvointibarometri (esimiestyö sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus) Piste (1-5) Nousee V.2010 arvo Sairastavuus % Vähenevät V.2012 vastaava arvo Joka toinen vuosi seurataan 4 kk:n välein Sitova Ammatillinen työnjako Etenee V. 2012 tilanne Vuosittain seurataan Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA TUKEVAT TULEVAISUUDEN OSAAMISTA Tutkimustoiminnan määrä Lkm > 3 vuoden keskiarvo KA 2010-2012 Vuosittain seurataan Tuottavuutta parantavat kehittämishankkeet Panostus Väh. nykytaso TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Opiskelijatyytyväisyys Piste Nousee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan KANSALLISET LINJAUKSET
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Pekka Järvinen 30.5.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita Pekka Järvinen 34 30.5.2013
Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20-30 Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat Pekka Järvinen 35 30.5.2013 Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Pekka Järvinen 36 30.5.2013
...... Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani 595 384 215 168 188 114 178 630 132 062 103 932 102 308 83 133 73 758 72 133 67 270 65 173 60 637 58 703 54 831 54 530 46 585 38 045 Yli 50 000 as. kaupungit, jotka eivät ole keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283...... Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000-50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille Pekka Järvinen 38 30.5.2013
Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sotepalveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunnan ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. Pekka Järvinen 39 30.5.2013 Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli 20 000 asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pekka Järvinen 40 30.5.2013
20 000-50 000 asukkaan kunnat Porvoo 48 833 Lohja 47 374 Kokkola 46 585 Hyvinkää 45 527 Nurmijärvi 40 349 Rauma 39 820 Järvenpää 38 966 Kajaani 38 045 Tuusula 37 667 Kirkkonummi 37 192 Savonlinna 36 854 Kerava 34 549 Nokia 32 056 Kaarina 31 081 Ylöjärvi 30 942 Kangasala 29 891 Riihimäki 29 018 Raasepori 28 959 Vihti 28 581 Imatra 28 472 Sastamala 25 763 Raahe 25 652 Raisio 24 559 Varkaus 22 606 Tornio 22 545 Jämsä 22 507 Kemi 22 399 Iisalmi 22 147 Hollola 22 020 Hamina 21 403 Siilinjärvi 21 311 Valkeakoski 21 022 Lempäälä 20 888 Äänekoski 20 334 Heinola 20 164 Mäntsälä 20 131 Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut Pekka Järvinen 42 30.5.2013
Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Kunta B: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: 20 000 as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A, B ja C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D, E ja F. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D, E ja F. B, C, E ja F. kunnilla ei ole miltään osin itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A, B ja C ja perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. Erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (ervan) perustehtävät ovat: 1) Turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2) Päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin ervaalueella. 3) Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi) Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi Pekka olla Järvinen myös kuntayhtymien perustama). 44 30.5.2013
Vastuukuntamalli Perustason alueen ja sote-alueen hallinto edellytetään laissa järjestettäväksi vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa säädetään sote-järjestämislaissa. Lainsäädännössä otetaan huomioon perustuslain asettamat reunaehdot siten, että 1) jokaisella jäsenkunnalla, pois lukien osajäsenenä mukana olevat, on oltava edustus yhteisessä toimielimessä; 2) äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella; 3) yhteisen toimielimen edustuksessa otetaan huomioon jäsenkuntien poliittinen suhteellisuus, 4) yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta sosiaalija terveyspalvelujen osalta 5) yhteisellä toimielimellä on rajattu oikeus päättää omasta talousarviostaan. Taloudenhoitoa koskevissa säännöksissä otetaan huomioon taloudenhoidon läpinäkyvyys. 6) kunnilla on mahdollisuus sopia edellä mainituista toisinkin. Pekka Järvinen 45 30.5.2013 Kuntayhtymämalli Kunnat voivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos maakunnan keskuskaupungin tai sote-alueen vastuukunnan asukasluku on alle puolet alueen väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta. jos siis on riittävä kantokyky, toteutetaan vastuukuntamallilla, vaikka asukasluku olisi < 50 % Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Pekka Järvinen 46 30.5.2013
Alueiden muodostaminen Pääsääntönä on, että järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten kuin edellä on todettu. Kriteerit ovat yhdenmukaiset koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan myöntää mahdollisuus poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaaminen. Sote-alueiden ja perustason alueiden alustavista muodostamiskriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä VM:lle marraskuussa 2013. Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä: kriteereistä sekä niiden perusteella muodostuvista sote- ja perustason alueista. Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2014 VnA alueista 2014-2015 Sote-alueet ja perustason alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat Pekka toimintansa Järvinen viimeistään 1.1.2017. 47 30.5.2013 Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista. Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa. Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle. Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa. Pekka Järvinen 48 30.5.2013
Yliopistolliset sairaalat Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen. Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue. Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan. Pekka Järvinen 49 30.5.2013 Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti kesäkuussa 2013 Valmisteluryhmän ehdotus joulukuussa2013 Ehdotus lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan 1.1.2015 Pekka Järvinen 50 30.5.2013