HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA



Samankaltaiset tiedostot
YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

SOSIAALINEN RAPORTOINTI

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Sosiaalialan AMK -verkosto

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

SOTE-uudistus koulutus ja tutkimus

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Sosiaalityön kehittämisen foorumi Aulikki Kananoja

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden Aikuissosiaalityön päivät

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Yhteistä kehittämistä

Tutkimus, koulutus ja kehittäminen - Kuntayhteistyön uudet mahdollisuudet. Anneli Pohjola Huoltajasäätiön työseminaari

Aikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti

PALVELUINTEGRAATIO. XV Terveydenhuollon laatupäivä Laatuverkostot ja Conmedic Helsinki

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen Marjo Katajisto

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Toimiva lastensuojelu

MRL-kokonaisuudistus. PKS-yhteistyöryhmä Matti Vatilo, YM

Pääkaupunkiseudun Praksis. Jenika Heinonen Koulutussuunnittelija, YTM, KM Socca/ Heikki Waris -instituutti

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Vahvistuuko sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta? Anneli Pohjola Sosiaalihuoltolakia koskeva kuulemistilaisuus Helsinki 22.6.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Tervetuloa Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? oppimisverkostoon Pääkaupunkiseudun Praksis

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

Toimijoiden näkökulmia dokumentointiin ja hiljaisen tiedon välittämiseen seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

Aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemi Anneli Pohjola

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Kokemuksia arvioivasta työotteesta käytännön työssä

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 8/2017 Perusturvalautakunta. Keskiviikko klo Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Lastensuojelun kehityssuuntia

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Asiantuntijuuden vahvistaminen opetuksen, käytännön ja tutkimuksen avulla

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa Ketterä moniosaaja 1

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Ratkaisuja arkeen Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

YSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Transkriptio:

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja

INSTITUUTTI SOSIAALIALAN KEHITYKSEN PERSPEKTIIVISTÄ Altruistisista motiiveista voimansa saanut auttamistyö ja kunnallisesta vaivaishoidosta kasvanut huoltotyö yhdistyneet korkea-asteen koulutukseen perustuvaksi sosiaalisen osaamisen instituutioksi Korkeakoulutasoinen ammatillinen koulutus 1942 ja ylempään korkeakoulututkintoon perustuvat kelpoisuusehdot 1983

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAT SOSIAALIALAN SUUNNITELMISSA (1) Sosiaalityön koulutuskomitea 1972: käytännönopetuskeskukset, opetusklinikat Professori Armas Niemisen 60-vuotisjuhlakirja: useita artikkeleita käytännön ja tutkimuksen sekä käytännön ja kehittämisen suhteista Sosiaalityön Vuosikirja ( 1981 alk.): käytännön, opetuksen ja tutkimuksen yhteys usein esillä

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAT SOSIAALIALAN SUUNNITELMISSA (2) Huoltaja-säätiön työryhmän esitys sosiaali- ja terveysministeriölle 1983: Sosiaalityön uusien työmenetelmien kehittämiseksi ja kokeilemiseksi, tieteellisen tutkimuksen ja käytännön sosiaalityön välisen yhteyden kiinteyttämiseksi ja alan käytännön opetuksen kehittämiseksi tarvitaan uudistuksia. ------ Tieteellisellä intressillä tulee olla sellainen asema keskuksen hallinnossa, että se voi ohjata toiminnan luonnetta niissä rajoissa, jotka resurssit, säädökset ja sosiaalityön yleiset periaatteet asettavat. Kiinnittyminen koulutuspaikkakuntien sosiaalitoimistoon.

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAT SOSIAALIALAN SUUNNITELMISSA (3) Vuonna 1984 silloinen sosiaaliministeri Vappu Taipale kutsui koolle sosiaalityön koulutuspaikkakuntien yliopistojen ja sosiaalijohdon edustajia Keskustelun teema: miten sosiaalityön käytännön, opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä voidaan edistää STM:n sosiaalihuollon palvelurakennetta ja asiantuntemusta kehittänyt työryhmä esitti vuonna 1989 yliopistollisten sosiaalikeskusten perustamista

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAT SOSIAALIALAN SUUNNITELMISSA (4) STM:n asettama Opetussosiaalikeskustoimikunta jätti mietintönsä 1990: Opetussosiaalikeskuksen tehtäviksi esitettiin tavanomaisen sosiaalitoimen tehtävien lisäksi 1) sosiaalityön perusopetuksen kehittäminen ja toteutus erityisesti ammatillisen opetuksen osalta 2) tutkimus- ja kehittämistoiminta 3) sosiaalialan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteutukseen osallistuminen. Sosiaalityön opetusta antavien yliopistojen sijaintikuntien sosiaalikeskuksia kehitetään määrätietoisesti opetussosiaalikeskuksiksi.

HELSINKI JA SOSIAALITOIMEN UUDISTUS UUSIEN KYSYMYSTEN AVAAJANA Lakien mukaan jäsentyvästä organisaatiosta ja kolmesta virastosta yhdeksi, alueellisesti organisoiduksi kokonaisuudeksi 1985 Lakipohjainen ja normittava lähestymistapa ei tavoittanut eriytyvien alueiden problematiikkaa eikä elämäntilanteiden monialaisia ja monimutkaisia kysymyksiä Alueorganisaatio kytki ihmiset, elämäntilanteet ja sosiaalityön käytännön yhteisöllisiin yhteyksiin Entisten työkäytäntöjen ja uusien kysymysten jännite Uuden tiedon ja osaamisen tarve kasvoi

KÄYTÄNTÖÄ JA TUTKIMUSTA YHDISTÄVÄT HANKKEET 1980-LUVULLA Helsingin kaupungin sosiaalipoliittinen ohjelma 1989: laaja-alainen valmistelu jossa yliopisto mukana Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Helsingin sosiaaliviraston yhteinen tutkimushanke: Käytännön sosiaalityö tiedontuottajana 1986-1989

KÄYTÄNNÖN SOSIAALITYÖ TIEDONTUOTTAJANA (1) Sosiaaliviraston ja yliopiston edustajista koottu johtoryhmä Tutkija projektipäällikkö Kuusi tutkija-sosiaalityöntekijää sijoittuneina kahteen sosiaalikeskukseen Kohderyhmänä lastensuojelun asiakkaina ja/tai toimeentulotuen saajina olevia lapsiperheitä ( 28) Samojen asiakkaiden kanssa tehtiin sekä tarvittavia lakisääteisiä toimia että tutkimustyötä Tutkija-sosiaalityöntekijät käyttivät 2/3 työajasta asiakastyöhön ja 1/3 tutkimustyöhön

KÄYTÄNNÖN SOSIAALITYÖ TIEDONTUOTTAJANA (2): kokemuksia Pääteema: mitä tietoa käytännön sosiaalityö tuottaa asiakkaina olevien helsinkiläisten lapsiperheiden elämästä; sosiaalityö tiedontuottajana ei -soveltajana Sosiaalityön silloinen käytäntö ja dokumentointi tuotti tietoa päätöksenteon perusteiksi, ei ihmisten elämäntilanteiden kuvaamiseksi tai ymmärtämiseksi Asiakastyön ja tutkimustyön aikamäärien suhde ei vastannut tutkimustyöhön tarvittavaa aikaa

KÄYTÄNNÖN SOSIAALITYÖ TIEDONTUOTTAJANA (3) : kokemuksia Työyhteisöllä olennainen merkitys käytännön ja tutkimuksen yhdistämisen onnistumiselle; käytäntöä ja tutkimusta yhdistävän yksikön identiteetti tärkeä Tutkiva työote tuotti samoista asiakkaista samalle työntekijälle enemmän asiakkaan elämäntilannetta kuvaavaa tietoa kuin toimenpiteitä ja päätöksiä palveleva työote; tieto tuki asiakkaan auttamista Asiakkaat olivat innostuneita ja saivat hyötyä oman elämänsä ja elämäntilanteensa tutkimisesta ja jäsentymisestä

YLIOPISTON JA SOSIAALIVIRASTON YHTEISTYÖN UUSI VAIHE ( 1 ) STM:n suunnitelma opetussosiaalikeskusten aikaan saamiseksi ei edennyt 1990-luvun alkuvuosien lama sitoi sosiaalivirastossa huomion ja voimavarat peruspalvelujen turvaamiseen Yhteistyötä pidettiin yllä yhteisen neuvottelukunnan muodossa

YLIOPISTON JA SOSIAALIVIRASTON YHTEISTYÖN UUSI VAIHE ( 2 ) Yhteisen yksikön suunnittelu aloitettiin vv. 1999 2000 Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteiselle neuvottelukunnalle esitettiin 15.5.2001 opetus- ja tutkimusklinikan perustamisesta seuraavaa: Opetus- ja tutkimusklinikan työn kohdealue on suurkaupunkialueiden sosiaalisiin kysymyksiin kohdistuvan käytännön sosiaalityön, erityisesti menetelmien kehittäminen sekä tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välisten yhteyksien vahvistaminen.

INSTITUUTIN TYÖN KOLME KÄRKEÄ Suurkaupunkialueiden sosiaaliset kysymykset (Helsingin kaupungin intressi) Sosiaalityön menetelmien kehittäminen ( ammatillinen intressi) Uudenlaisen tiedonmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen rakenteen muodostaminen luomalla pysyvä areena tutkimuksen, opetuksen ja käytännön yhteistyölle ( yliopiston intressi)

INSTITUUTIN TEHTÄVÄ JA ERILAISET KÄYTÄNTÖ-TUTKIMUSSUHTEET Aloitusseminaarissa paikansin Heikki Waris- instituutin painoalueen käytäntö-tutkimussuhteiden kentässä listan viimeiseen funktioon: Sosiaalityön käytäntö soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa Käytäntö toimii tutkimuksen kenttänä muillekin kuin sosiaalialan tutkijoille Käytäntö toimii tutkimuksen kehittämiskumppanina Ammatillinen käytäntö on tutkimuksen kohde Käytäntö on tutkimuksen katalysoija monen alan tutkijoille Käytäntö toimii tiedon tuottajana havainnoimalla, jäsentämällä ja käsitteellistämällä havaintoja

YHTEENVETOA ( 1 ) Sosiaalityön jäsentyminen lainsäädännöstä käsin ei antanut riittäviä välineitä urbaanien sosiaalisten kysymysten käsittelyyn, alueellinen orientaatio vaati uudenlaista tietoa ja tiedonmuodostusta Yhteiskuntatieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tutkimus eivät tuottaneet sosiaalityön käytäntöjen kehittämistä edistävää tai uusien menetelmien rakentamiseen tarvittavaa tietoa; sosiaalityöntekijöille tutkimustieto jäi etäiseksi ja vaikeasti hyödynnettäväksi

YHTEENVETOA ( 2 ) Työn vaikutusten seurantaan ei ollut systemaattisia ja soveltuvia välineitä, joten käytäntö itsessään ei tuonut kehitysimpulsseja Muuttuva ympäristö ja kohonneet ammatilliset tavoitteet haastoivat sekä entisen tietopohjan että osaamisen Tarvittiin uudenlainen tiedonmuodostuksen areena, jossa käytäntö ja tutkimus tuottavat tietoa interaktiivisessa yhteydessä

YHTEENVETOA ( 3 ) Heikki Waris -instituutin perimmäisen tavoitteen toteutumisen aikajänne on pitkä: ei nopeasti uusia keinoja, vaan kumulatiivista tieto- ja osaamispohjan vahvistamista Todellisten elämäntilanteiden ja tutkimuksen yhteyden haluttiin tuovan tutkimuksen ja opetuksen areenalle myös suurkaupunkien sosiaalityön problematiikkaa Käytäntö-tutkimus ei ole ainoa sosiaalityön tutkimuksen muoto; monia tieteellisen tutkimuksen lähestymistapoja tarvitaan.

LOPUKSI Sosiaalityö on auttamisammatti, jonka moraalinen velvollisuus on työskennellä asiakkaidensa kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaalityö ei voi vetäytyä omien käytäntöjensä parantamisesta vaikeissakaan yhteiskunnallisissa oloissa juuri niissä tiedon ja osaamisen vaatimukset kasvavat ja uutta ajattelua tarvitaan. Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen kiinteä yhteys palvelee ammatin arvoihin pohjautuvaa eettistä velvoitetta parhaaseen mahdolliseen auttamiseen.

KIITOS