Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari

Transkriptio

1 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari

2 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut vaihtelevat, mutta paljon on myös yhteistä:

3 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityön kansainvälinen järjestö IFSW määrittelee sosiaalityön ammatillisena työnä seuraavasti: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Sosiaalityön kohteena ovat vuorovaikutustilanteet ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä sosiaalityö käyttää sosiaali ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. (IFSW 2000)

4 Sosiaalialan työmarkkinat

5 SOTENNA-hankkeen tuloksia Tutkimuksen rahoittajina ESR, STM, Suomen Kuntaliitto. Tutkijoina Matti Vuorensyrjä, Merja Borgman, Tarja Kemppainen, Anneli Pohjola, Mikko Mäntysaari. Loppuraportti Sosiaalialan osaajat 2015 (2006)

6 Sosiaaliala merkittävä työllistäjä Sosiaalialan merkitys työllistäjänä on kasvanut ja kasvaa jatkossa edelleen voimakkaasti. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työvoima on yht. n henkeä, eli n. 14 % työllisestä työvoimasta (v tilanne). Sosiaalialalla työskentelee n henkeä. Yksityisten yritysten ja järjestöjen osuus on kasvussa.

7 Ilmiö havaitaan kuviossa 3.10 kuvitteellisina saksina aikasarjasta ennakkosarjaan siirryttäessä: ennakkosarja (mallisarjan osana) korjaa sosiaalipalvelujen työvoimaosuutta alaspäin ja terveyspalvelujen työvoimaosuutta ylöspäin, verrattuna aikasarjaan. 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % Terveyspalvelut (851), osuus työllisestä työvoimasta* Sosiaalipalvelut (853), osuus työllisestä työvoimasta** 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kuvio 3.10 Terveyspalvelujen (851) ja sosiaalipalvelujen (853) osuudet työllisestä työvoimasta (*) Aikasarja Kansantalous 2004a; Kansantalous 2004b; Kansantalous 2005 (pl. 852), ennakkosarja vuosille

8 Eläkepoistuma Kunnalliseen henkilörekisteriin kuuluvien sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmästä poistuu vuoden 2003 lopun työllisestä työvoimasta (5115 sosiaalityöntekijää; arvio Työssäkäyntitilastosta[2005]) vuoden 2015 loppuun mennessä noin 31,72 % eli 1622 työntekijää (poistumaosuus Halmeenmäen [2005b] mukaan).

9 Sotennan johtopäätöksiä Sosiaalityöntekijöiksi opiskelevien aloituspaikkoja tulee lisätä n 100/vuosi. Sosiaalialan työmarkkinoiden keskeiset ongelmat (esim. sosiaalityöntekijäpula) on purettava.

10 Korkeakoulutetut sosiaalialalla Sosiaalialalla työskentelee korkeakoulutettuja ammattilaisia, joita ei ole koulutettu erityisesti sosiaalihuollon tehtäviin (esim. lääkärit, psykologit ja hallintotieteilijät). Sosiaalityöntekijät ja sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneet sosiaalihuollon omia ammattilaisia.

11 Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudet

12 Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain () 3 : Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

13 Sosiaalilainsäädännön uudistaminen Uuteen sosiaalihuoltolakiin tullee sosiaalialan keskeisten ammattien täsmentäminen, eli laissa määritellään, mitä sosiaalityö Suomessa on. Lakiin tullee myös sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneiden ammatillisen toiminnan kuvausta.

14 Sosiaalityöntekijäksi valmistuminen edellyttää siis, että ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi suoritetaan sosiaalityön yliopistolliset, pääaineen laajuiset opinnot. Ammattikorkeakoulussa suoritetut alemmat tai ylemmät sosiaalialan tutkinnot eivät anna pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtäviin. Ylempi amk-tutkinto antaa pätevyyden toimia tehtävissä, joihin edellytetään ylempää korkakoulututkintoa.

15 Sosiaalityön koulutus

16 Sosiaalityö on ollut suosittu oppiaine. Vuosittain siihen hakee yli tuhat opiskelijaa (koko maassa). Jyu ottaa n. 60 uutta opiskelijaa vuodessa, joista n. 40 Jyväskylään. Valtakunnallinen yhteisvalinta jossa Jy:ssa ensisijaisia hakijoita n Vuosittain sosiaalityön opiskelijoita on valmistunut keskimäärin 150.

17 Valtakunnallinen yhteisvalinta Jyväskylän yliopisto yhteiskuntatieteellinen tiedekunta PÄÄVALINTA 2010 Alin/ylin yhteis- Alin/ylin Aloitus- Kokeessa Varasijalta Opiskelupaikan Hakijat Hyväksytyt pistemäärä koepistemäärä Hakukohde paikkoja läsnä hyväksytyt vastaanottaneet (max.) (max.) Filosofia /112 (123) 33/53 (60) Psykologia! /121 (125) 49/59 (60) Sosiaalityö " * alin 86 (120) alin 44 (60) Sosiologia " * alin 66 (120) alin 24 (60) Valtio-oppi /103 (123) 36/48 (60) Yhteiskuntapolitiikka /111 (123) 27/56 (60) Yhteensä HUOM. Alimmat pisteet ovat alimmalta varasijalta hyväksytyn opiskelijan pisteet, mikäli varalta kutsuttiin opiskelijoita.! Soveltuvuuskokeiden ylin pistemäärä oli 66 ja alin 42 pistettä. " Yhteisvalinnan pisterajat Jyväskylän yliopiston osalta * Hyväksyttyjen hakuprioriteetit Jyväskylän yliopistoon Sosiaalityö Sosiologia 1. prioriteetti prioriteetti 12 maanantaina 7. helmikuuta 2. prioriteetti prioriteetti 10

18 Yhteiskuntatieteilijöitä Suomalaisen sosiaalityöntekijäkoulutuksen erityisyys yhteiskuntatieteellisyys (vähemmän kliinistä, enemmän sosiaalipoliittista). pituus: meillä YTK+maisteritutkinto, eli yhteensä 5 v opinnot. ammatinharjoittaminen on säänneltyä.

19 Jyväskylän erityispiirteet Maailmassa ainutlaatuinen kombinaatio: eri yhteiskuntatieteet ja filosofia samalla laitoksella. Seurauksena vahva monitieteisyys. Sosiaalityön opetuksessa yhteistyö erityisesti psykologian ja THL:n kanssa (mm. yhteisprofessuuri). Sosiaali- ja käsitehistoriallinen tutkimus.