PALVELUINTEGRAATIO. XV Terveydenhuollon laatupäivä Laatuverkostot ja Conmedic Helsinki

Transkriptio

1 PALVELUINTEGRAATIO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSESSA XV Terveydenhuollon laatupäivä Laatuverkostot ja Conmedic Helsinki Aulikki Kananoja YTM, MSS ylisosiaalineuvos

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Soten tavoitteet ja integraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon vertailua Integraation versioita suunnittelun eri vaiheissa Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset yhdyspinnat: Vanhuspalvelut Päihde- ja mielenterveystyö Vammaispalvelut ja kuntoutus Lasten ja perheiden palvelut Integraatiosta tehtävittäin Onko tutkittua tietoa? Yhteenvetoa ja kehittämiskysymyksiä

3 SOTEN TAVOITTEET JA INTEGRAATIO (1) Soten keskeinen tavoite on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja palvelujen integraation ja kustannuskasvun hillitsemisen ohella Hyvinvointi-käsite tuo uudistukseen terveyttä laajemman lähestymistavan Sosiaalialan ammatillinen lähestymistapa koskee ihmistä elämäntilanteessa ; työskennellään sekä elämäntilanteen muutoksen että yksilön ja perheen toimintaedellytysten vahvistumisen toteutumiseksi Hyvinvointi-käsite antaa perusmotiivin myös sosiaali- ja terveydenhuollon vahvemmalle yhteen sovittamiselle sekä erojen kaventamisessa että kustannuskasvun hillitsemisessä

4 SOTEN TAVOITTEET JA INTEGRAATIO (2) Uudistuksessa integraatiota käsitellään kahdella tasolla: Perustason ja erikoistason palvelujen integraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Perustason ja erikoistason integraatio koskee pääosin terveydenhuoltoa Sosiaalihuollon kunnalliset palvelut ovat pääosin perustasolla eräitä poikkeuksia lukuunottamatta; erikoistason palveluja tuottavat pääosin kolmannen sektorin järjestöt ja yksityinen sektori kunnan ostopalveluina

5 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VERTAILUA Yhtäläisyyksiä: Eroja: Molemmat juuriltaan auttamisammatteja Ammatillinen etiikka korostaa työn tavoitteena potilaan/asiakkaan hyvää Kumpikin korostaa tietopohjan merkitystä Asiakas/potilassuhde ja sen luottamuksellisuus keskeistä Ammattien tietopohja erilainen ja kehittynyt eri tahdissa Terveydenhuolto kehittynyt tieteellisen tutkimuksen keinoin Sosiaalihuolto kehittynyt lainsäädännön ja oikeuksien keinoin Terveydenhuollossa potilas keskeinen auttamisen kohde, sosiaalihuollon työssä myös elämäntilanne ja läheiset mukana työskentelyssä

6 SOSIAALIHUOLLON TEHTÄVÄALUEESTA YLEISESTI Sosiaalihuollon tehtäväalue on viime vuosina muuttunut: Lasten päivähoito on muuttunut osaksi sivistys- ja opetussektorin varhaiskasvatusta Toimeentulotuen norminmukainen osuus on siirtynyt Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi Mitä tarpeita siis jää sosiaalihuollon tehtäviin? Tavallisen elämänkulun muutosvaiheiden tuen tarve, esim. toimintakyvyn heikkeneminen (vanhuus) Poikkeuksellisiin elämäntilanteisiin liittyvät tuen tarpeet, esim. sairauden tai vammautumisen vaikutukset elämäntilanteeseen; vammaisen lapsen syntymän tai poikkeavan kehityksen psykososiaaliset seuraukset Sosiaaliset ongelmat, esim. perheväkivalta ja lapsen suojelun tarve, vaikeat päihdeongelmat, nuorten lainvastaiset teot, vaikeat huoltoriidat, asunnottomuus

7 INTEGRAATIO SUUNNITTELUN ERI VAIHEISSA Uudistuksen alkuvuosina integraatio kulki mukana keskeisissä asiakirjoissa ja suunnitelmissa ( sittemmin käytetty käsitettä yhteen sovittaminen) Suunnittelun edetessä korostui terveydenhuollon vertikaalinen yhteen sovittaminen. Sosiaalihuollon porrastusrakenteen erilaisuudesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteen sovittaminen jäi takaalalle. Hallitusvaihdoksen jälkeinen maakuntaratkaisu ja valinnanvapaus merkitsivät uutta lähtökohtaa. Prof. Brommelsin työryhmä esitti neljästä kaavailemastaan valinnanvapauden vaihtoehdosta mallia, jossa sote-keskuksen palveluihin sisältyisi enemmän sosiaalipalveluja kuin käsittelyssä olevassa lakiesityksessä

8 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN INTEGRAATIO LAKIESITYKSESSÄ Sote-keskuksen palveluvalikoimaan (18 ) kuuluu sosiaalihuollosta vain hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä sosiaalihuollon ammatillisen henkilön neuvonta ja ohjaus Sosiaalihuollon palvelut sijoittuvat pääosin maakunnan liikelaitokseen, jolla oikeus tehdä viranomaispäätöksiä Liikelaitoksen ammattilaisille mahdollisuus työskennellä sotekeskusten tiloissa (yhteistyön helpottamiseksi) Liikelaitoksen sosiaalipalvelujen skaala laaja: perustason palveluista (asiakassetelit) aina vaativiin ja pitkäaikaisiin erikoistason palveluihin Palveluntuottajien määrän kasvaessa riski palvelujen eriytymiseen kasvaa Integraatio vaatii runsaasti palveluohjausta, etenkin silloin kun ihmisen omat edellytykset valintoihin ja palvelujen koordinoimiseen ovat heikot

9 INTEGRAATION YHDYSPINNAT Integraation tarvetta voidaan tarkastella kahdella ulottuvuudella Asiakas/potilasryhmien tarpeiden kautta Auttamisprosessin eri osatehtävien kautta

10 INTEGRAATIOSTA ASIAKAS/POTILASRYHMITTÄIN Kaikki terveydenhuollon palveluja tarvitsevat eivät tarvitse elämäntilanteen kartoitusta eivätkä sosiaalipalveluja ainakaan jatkuvasti Kaikki sosiaalipalveluja tarvitsevat eivät tarvitse terveydenhuollon palveluja ainakaan jatkuvasti Yhteensovittamisen tarvetta esiintyy usein Vanhojen ihmisten palveluissa Päihde- ja mielenterveystyössä Vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa Lasten palveluissa, esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa, opetushuollon palveluissa ja lastensuojelussa, lapsi- ja nuorisopsykiatriassa

11 INTEGRAATIOSTA TEHTÄVITTÄIN (1) Integraation tarve on erilaista auttamisprosessin eri vaiheissa Palvelutarpeen arvioinnissa Asiakassuunnitelman tekemisessä Erilaisissa prosessin siirtymävaiheissa, esim. sairaalasta avohuoltoon/kotihoitoon siirtyessä tai lapsen siirtyessä sijaishuoltoon Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rinnakkaisessa työskentelyssä silloin, kun tarvitaan mahdollisimman ehyt, toisiaan täydentävä auttamisprosessi Harkittaessa vaihtoehtoisia auttamisen muotoja (esim. päihdetyössä) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asiakkaiden/potilaiden osallisuuden vahvistamisessa

12 INTEGRAATIOSTA TEHTÄVITTÄIN (2) Asiakas/potilastason yhteistyö tarvitsee tuekseen toimintojen yhteen sovittamista myös Toimialan strategioiden rakentamisessa Toiminnan vuosittaisessa suunnittelussa ja budjetoinnissa Hallintofunktioissa: henkilöstöhallinnossa, tietohallinnossa ym. Organisaation ja sen yksiköiden johtamisessa Seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa Kehittämis- ja tutkimustoiminnassa Alan koulutuksessa Kokemuksen mukaan hallintojen yhdistäminen ei riitä tuottamaan asiakas- ja potilastason integraatiota

13 ONKO TUTKITTUA TIETOA? Kansanterveyslaki (66/1972) teki mahdolliseksi sosiaalija terveyslautakuntien yhdistämisen; kolme kaupunkia yhdisti lautakunnat 1970-luvulla Tampereen yliopisto teki yhdistetyistä kunnista laajan yhteistoimintaa koskevan Sopukka-tutkimuksen ( Kaitalo 1979, Kaitalo ja Walls 1978) 1990-alkoi uusi yhdistämisten aalto; vuoden 1995 alussa 110 kunnassa (24 %/445 kuntaa) oli yhdistetty lautakunta ja 89 kunnassa ( 20 %/445 kuntaa) oli yhdistetty sosiaali- ja terveysvirasto 1990 luvulla Kuopion yliopiston tutkijat tutkivat sosiaalija terveystoimen yhdistämisen alkuvaiheita Kuopiossa ( Taskinen% Sinkkonen& Kinnunen 1995)

14 YHTEENVETOA JA LAATUUN LIITTYVIÄ KEHITTÄMISKYSYMYKSIÄ Integraatiota on sovellettu toistaiseksi pääosin hallintojen yhdistämiseen. Siitä, miten hallinnollinen yhdistäminen vaikuttaa palvelujen laatuun, ei ole paljon tietoa. Uudistuksen korostama asiakas/potilaskeskeisyys edellyttäisi eri ammattien tiedon ja osaamisten yhdistämistä yhteisen asiakkaan/potilaan palvelussa Professio- tai sektoripohjainen orientaatio ei anna luontevaa pohjaa yhteistyön kehittämiselle Pystyykö sote-uudistus rakentamaan aidosti ihmisten hyvinvoinnin laajemmasta ymmärtämisestä lähtevää palvelukokonaisuutta, riippuu toteuttajien orientaatiosta. Tarvitaan tutkimusta ja kehitystyötä integraation erilaisista sovellutuksista asiakkaiden ja potilaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja palveluissa, myös laadun näkökulmasta.

15 KIITOS

16 KIRJALLISUUTTA Kaitalo Heikki 1979: Hallintoratkaisut ja työnkuvat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnassa. Sopukka 3. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia 53. Tampere. Kaitalo Heikki & Walls Georg 1978: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaprofiilit. Sopukka 2. Tampoereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia 53. Tampere. Taskinen Helena & Sinkkonen Sirkka & Kinnunen Juha Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen alkuvaiheet Kuopiossa. Työntekijöiden kokemuksia ja arviointeja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 33. Kuopio.