Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 13.12.2012

Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja seurannasta - väestön palvelutarpeen selvittämisestä - palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta - palveluiden saavutettavuudesta - tuotannon valvonnasta - sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Puumalan kunta liittyy yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta. Valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva rakenne on työn alla osana kuntarakenneuudistusta. Valmistelu lähtee siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon perustason järjestämisestä mukaan lukien osa erikoissairaanhoidosta eli nk. peruserikoishoito vastaavat vahvat kunnat tai kuntien muodostamat sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet. Vaativasta erikoissairaanhoidosta ja erityistason sosiaalipalveluista vastaa viisi erityisvastuualuetta. Nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan. seuraa aktiivisesti valmistelutyötä ja varautuu myös uudenlaiseen todennäköisesti laajemman toiminnan järjestämisvastuun organisointiin. Järjestämissuunnitelma Järjestäminen on kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaan ja Puumala) yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä. Palvelujen tuottamisesta vastaa neljän kunnan organisaatioissa olevat palvelutuotantoyksiköt (Mikkeli, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa). Seudulliselle sosiaali- ja terveystoimelle on vuonna 2012 laadittu järjestämissuunnitelma. Tämän lisäksi seudullinen sosiaali- ja terveystoimi on vetänyt terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadintatyötä koko sairaanhoitopiirin alueelle. Seudun ja kuntien hyvinvointikertomukset laadittiin vuonna 2012. Järjestämissuunnitelmat pohjautuvat hyvinvointikertomukseen. Palvelusuunnitelma Tavoitteena on yhtenäinen palvelutaso koko yhteistoiminta-alueella. Hyväksyttyjen talousarvioiden pohjalta laaditaan palvelusopimukset neljän palvelutuotantoyksikön kanssa. Jokaiselle kunnalle muodostuu Kuntamaisematyökalun kautta tilaustaulukko, jossa yhdistyvät toiminta ja eurot. Tilaustaulukko muodostaa palvelusuunnitelman. ELINVOIMA JA VETOVOIMAISUUS Strateginen päämäärä Vetovoimainen Mikkelin seutu Kriittiset menestystekijät - Hyvä maine Tavoitteet vuodelle 2013 Hyvä maine Seudullista vetovoimaa rakennetaan seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kautta, jossa on hyvin toimivat palvelut. Mittaaminen/Tavoitetaso (raja-arvot) Palveluita tuotetaan hyväksyttyjen toimintakäsikirjojen mukaisesti koko alueella Seudullisen yhteistyön kehittymisen ja syventymisen seurauksena on syntynyt yhteisiä seudullisia palveluita. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimelle laaditaan kehittämissuunnitelma. 55

ASIAKAS JA KUNTALAINEN Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät - Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2013 Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden vahvistaminen. Hyvinvointikertomuksista nousseet keskeiset hyvinvointivajeet otetaan huomion palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa Hyvinvointityön painopistealueet 1) nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy, 2) päihdeongelmien ehkäisy ja hoito ja 3) turvallisuuden lisääntyminen Vahvistetaan asiakasosallisuutta Valinnanvapautta ja sosiaalitoimen toimipisteiden välistä asiointivapautta lisätään Sähköinen asiointi: Sähköisiä palveluita laajennetaan, mobiilipalveluita otetaan käyttöön. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen käyttöä laajennetaan Seutusoten kunnat sitoutuvat kehittämään sähköisen asioinnin palveluita Hyvis asiointialustan kautta. Sairaanhoitopiiri koordinoi kehittämistyötä Palvelujen saantia ja saavutettavuutta seurataan säännöllisesti Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Poikkihallinnolliset hyvinvointityöryhmät toimivat kaikissa kunnissa. Sähköinen hyvinvointikertomus/ hyvinvointisuunnitelmien arviointi vuosittain. Lautakunta seuraa erityisesti painopistealueiden toteutumista. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. ProConsona monikuntaohjelma otetaan käyttöön kaikissa kunnissa. Uusia sähköisiä lomakkeita on otettu käyttöön. Sähköinen tt-hakemus käytössä koko seutusote-alueella ja käyttöprosentti kasvaa. Uusia Hyvis-palveluita on otettu käyttöön Hoito- ja hoivatakuu toteutuu. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menetystekijät - Innovatiivinen palvelujen järjestäminen - Monipuolinen kumppanuus - Tuottavuuden parantaminen Tavoitteet vuodelle 2013 Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön Sähköinen sas-työpöytä otetaan käyttöön Palveluita kehitetään aluekokeiluhankkeen mukaisesti. Lähipalveluiden palveluverkko määritellään Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toiminnanohjausjärjestelmä on tehostanut kotihoidon työtä. Kotiutus- ja sijoittaminen on tehostunut. Aluekokeiluhanke päättyy vuonna 2013. Yhteistoiminta-alueella on käytössä kaksi rinnakkaista toimintatapaa, maaseutumainen ja kaupunkimainen toimintatapa palveluiden tuottamisessa. 56

Tavoitteet vuodelle 2013 Omavalvonta otetaan käyttöön kaikissa neljässä palvelutuotantoyksikössä Monipuolinen kumppanuus Palvelusetelin käytön laajentaminen lisää alan yritysten toimintaedellytyksiä ja tuo asiakkaille lisää vaihtoehtoja. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ikäihmisten palveluissa Kumppanuuden kehittäminen kolmannen sektorin kanssa Tuottavuuden parantaminen Hankintaosaamista vahvistetaan Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Omavalvontasuunnitelmat laaditaan omalle palvelutuotannolle ja omavalvonta käynnistetään järjestäjähallinnon toimesta sekä yksityisessä että kunnallisessa palvelutuotannossa Valviran valvontaohjelman mukaisesti. Vuoden 2013 aikana tulee käyttöön 3 uutta palveluseteliä (lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun, tehostetun palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun palvelusetelit). Käyttö laajenee asteittain seutusoten alueelle. Ikäosaavat palvelut hanke on kehittänyt yhteistyömallin vapaaehtoistoimintaan, kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Seudullinen lastensuojelun erityisyksikkö aloittaa. Kyseessä kumppanuushanke Pelastakaa lapset ry kanssa. Hankintoja ohjaa seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät yhteiset periaatteet. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät - Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö - Ammattitaitoinen ja innostava esimiestyö Tavoitteet vuodelle 2013 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Työhyvinvointikäytäntöjen yhtenäistäminen yhteistoiminta-alueella Sosiaalitoimen erityisosaamisen vahvistaminen aluekokeiluhankkeen mukaisesti Järjestäjähallinnon henkilöstöstä ja järjestäjälautakunnasta muodostuu toimiva tiimi joka yhdessä toteuttaa järjestämisvastuutehtävää Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Strateginen henkilöstö- ja työhyvinvointisuunnitelma on yhtenäistänyt käytäntöjä. Sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien osaamiskartoituksen tuloksia on hyödynnetty koulutuksessa ja työyhteisöjen kehittämisessä. Puumalan sosiaali- ja terveystoimi on integroitu yhtäläisin kriteerein yhteistoiminta-alueeseen. 57

TALOUS Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät - talouden hallinta - tehokas omistajapolitiikka Tavoitteet vuodelle 2013 Talouden hallinta Yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveysmenot toteutuvat kunnissa hyväksyttyjen talousarvioiden mukaisesti Kuntamaisema-seurantajärjestelmää kehitetään, mm. yhdistämällä talouden ja väestön hyvinvointitietoja, erityisenä kehittämiskohteena lasten ja nuorten palvelut Tehokas omistajapolitiikka Luodaan yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen omistajapolitiikka mm. suhteessa erikois- ja erityispalveluiden tuottajiin kustannustehokkuuden parantamiseksi Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Kuntien tilaustaulukoiden mukaiset eurot toteutuvat hyväksyttyjen talousarvioiden mukaisesti mukaan lukien erikoissairaanhoito. Järjestäjähallinnon toimintakate toteutuu talousarvion mukaisena. Kuntamaisema työkalu on käytössä toiminnan ohjaus ja johtamisjärjestelmänä kaikissa neljässä palvelutuotantoyksikössä. Yhteistoiminta-alueen järjestämissuunnitelma toimii strategisena linjauksena. Aluekokeiluhankkeen tuloksena on pystytty luomaan yhteiset tulevaisuuden suuntaviivat. Talous Ltk esitys 2013 TA 2013 Toimintatuotot 500 500 Toimintamenot -454 600-454 600 Toimintakate (netto) -454 100-454 100 58

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto LASKUJEN HYVÄKSYJÄT 2013 (sähköinen laskujen käsittelyjärjestelmä Rondo) TULOSYKSIKKÖ ASIATARKASTAJA VARA-ASIATARKASTAJA HYVÄKSYJÄ VARAHYVÄKSYJÄ 1001611001 Lautakunta Kirsi Alkiomaa Marja-Liisa Pärnänen Maria Närhinen Riitta Manninen 1001611002 Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta Kirsi Alkiomaa Marja-Liisa Pärnänen Maria Närhinen Riitta Manninen Projektit 1001612000 Sote/Aspa/sisäinen tilaus 9000922 Kirsi Alkiomaa Marja-Liisa Pärnänen Maria Närhinen Riitta Manninen 1001612000 Kehittäminen tilaus 9000923 Kirsi Alkiomaa Marja-Liisa Pärnänen Maria Närhinen Timo Talo

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 LUONNOS Seudullinen lautakunta 13.12.2012

2 Sisällysluettelo MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS... 3 YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 4 ALUEKOKEILUHANKE... 4 SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA... 6 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT... 6 PALVELUTASOT... 7 TYÖSKENTELYMALLIT... 8 UUDET PALVELUIDEN TUOTTAMISTAVAT... 9 PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN... 9 TULEVAN SOSIAALIHUOLTOLAIN LINJAUKSET...10 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT...10 AIKUISTEN PALVELUT...11 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT...11 SOSIAALIPÄIVYSTYS...12 VAMMAIS- JA KEHITYSVAMMAPALVELUT...13 VANHUSPALVELUT...13

3 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Yleistä Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012. Yhteistoiminta-alueen muodostaa 4 palvelutuotantoyksikköä; Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liittyi Hirvensalmen, Ristiina ja Suomenniemen sosiaali- ja terveystoimet ja niiden työntekijät siirtyivät Mikkelin kaupungin palveluksen. Vuonna 2012 Ristiina ja Suomenniemi päättivät kuntaliitoksesta Mikkelin kanssa ja Puumala päätti liittyä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2013 alussa yhteistoiminta-alueen muodostavat edelleen 4 palvelutuotantoyksikköä; Kangasniemi, Mikkeli ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluvat Mikkelin lisäksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntien sosiaali- ja terveystoimet. Seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen kuuluu siis 6 kuntaa, joiden yhteinen väestömäärä on 73 659 asukasta. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Mikkelin kaupungin organisaatioon. Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella, järjestäjähallinnolla on yhteinen seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta ja jokaisella palvelutuotantoyksiköllä on omat palvelutuotantolautakuntansa. Järjestäjähallintoon kuuluu sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava lääkäri (työpanos 20 %), hyvinvointikoordinaattori, sosiaali- ja potilasasiamies sekä aluekokeiluhankkeen rahoituksella kehittämispäällikkö kesäkuuhun 2013 asti. Järjestäjähallinnon tehtäviin kuuluu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti huolehtia kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa). Yhteistoiminta-alueen keskeisinä tavoitteina on turvata lakisääteiset palvelut, antaa laadukkaampia palveluita sekä tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. Yhteistoiminta-alueella harmonisoidaan palveluiden saannin kriteerit, asiakasmaksut, palvelutasot, palveluiden saatavuus, palveluiden kustannukset/kustannustaso sekä yhtenäistetään valvontakäytännöt. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS Järjestämissuunnitelmaa kirjoitetaan tilanteessa, jossa monet keskeiset rakenteelliset kysymykset ovat vailla ratkaisua. Valtioneuvosto tulee tekemään esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Rakennelakiehdotus ja sote-palvelujen järjestämismalli ovat lausuntokierroksella syksyllä 2012. Valtioneuvoston kesäkuun 2012 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen välikysymysvastauksessa kuntauudistuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi nähtiin luoda mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat kaikkialle Suomeen. Hallituksen mielestä kuntapohjainen järjestelmä on paras tae palveluiden kustannustehokkaaseen järjestämiseen sekä palveluiden säilymiseen lähellä kuntalaisia. Valtioneuvoston uudistuksen tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat

4 edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. YHTEISTOIMINTASOPIMUS Yhteistoimintasopimus, järjestäjähallinnon johtosääntö ja tuloskortti olivat ensimmäiset seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintaa pääasiallisesti ohjaavat asiakirjat. Yhteistoiminta-alueen toiminnan tavoitteita on määritelty myös STM:n aluekokeiluhankkeessa. Varsinaista järjestämissuunnitelmaa tai yhteistä strategiaa ei ole ollut. Yhteistoimintasopimus määrittelee seudullisen sosiaali- ja terveystoimen lautakunnan tehtäväksi varmistaa, että yhteistoiminta-alueen väestöllä on käytettävissä yhdenvertaiset palvelut. Lautakunta arvioi kuntalaisten palveluiden tarpeet ja määrittelee niitä tyydyttävien palveluiden tason ja laadun yhteistoiminta-alueella sekä johtaa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämistä. Lisäksi lautakunta hyväksyy yhteistoiminta-alueen hyvinvointikertomuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimukset Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kanssa sekä päättää yhteistoiminta-alueen kuntien päätettävissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista palvelumaksuista ja niiden perusteista sekä palvelun pääsyn kriteereistä. Lautakunta seuraa ja arvioi talouden kehittymistä kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa sekä antaa lausunnot palvelutuotantoyksiköiden talousarvioista ja suunnitelmista. Käytännön työvälineenä talouden seurantaan käytetään Kuntamaisema-ohjelmaa, jota kehitetään jatkuvasti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta toteuttaa yhtenäisiä hankinnan periaatteita, jotka on hyväksytty seudullisessa lautakunnassa Sosiaalipalveluiden Kustannustehokkuus Maiseman kehittäminen ALUEKOKEILUHANKE Aluekokeiluhanke on STM:n rahoittama hanke, joka on tukenut yhteistoiminta-alueen muodostumista. Hanke päättyy 31.10.2013. Aluekokeiluhankkeen keskeisiä tavoitteita ja niiden toteutumista kuvaavia keskeisiä poimintoja on kuvattu seuraavassa. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeen tavoitteiden yhteistoimintaa edistävä työ jatkuu ja kehittyy edelleen hankkeen päättymisen jälkeen. Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Yhteinen kehittäminen toteutuu seudullisissa valmistelutyöryhmissä ja poliittisille päätöksentekijöille on järjestetty kehittämisvalmennusta. Yhteisten Internet-sivujen, www.mikkelinseutusote.fi,, palvelut pyritään kuvaamaan asiakaslähtöisesti. Koulutukset, esim. seudullinen palveluosaajakoulutus ja hankkeet, esimerkiksi Ikäosaavat palvelualueet vievät eteenpäin palvelukokonaisuuksien kehittämistä ihmiskeskeisesti. Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen

5 Yhteinen talouden ja toiminnanohjauksen väline (Kunta-Maisema) on talouden toteuman seurannan ja keskinäisen laskutuksen perusta, se tuottaa vertailutietoa, joka käydään läpi seudullisessa lautakunnassa. Saatavuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua kehitetään mm. Kaste-ohjelman kautta hankkeissa. Yhteistoiminta-alueella laadittavat toimintakäsikirjat määrittelevät palveluun pääsyn kriteerit ja toimintakäytännöt seudullisesti. Peruspalvelujen vahvistaminen Peruspalveluiden vahvistaminen yhteistoiminta-alueella sisältää sekä niiden yhdistämisen että kehittämisen. Peruspalvelut ovat vahvistuneet pienissä yksiköissä, koska työntekijöillä on käytössään laajempi osaaminen ja tukiverkosto. Erityisesti tämä näkyy sosiaalityössä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Yhteinen johtaminen, johtamisjärjestelmä yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita hallinnollisesti ja sitä kautta siirtyy toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä lisää myös kiinteä yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön kunnista Hirvensalmi, Ristiina ja Suomenniemi yhdistivät kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotihoidoksi vuoden 2012 alussa yhteistoiminta-alueen alkaessa. Yhteistyö on vuoden aikana kehittynyt ja tuonut mukanaan yhtenäiset toimintamallit. Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma linjaa alueen perus- ja erikoistason integrointia. Suunnitelman keskeisiä teemoja ovat perusterveydenhuollon yksikön valmistelu ja psykiatriapalvelut. Etelä-Savon tavoitteena on löytää maakunnallinen ratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Mukana yhteistyössä on Etelä-Savon maakuntaliitto. Yhteistyöllä pyritään jatkamaan päättynyttä Itä-Suomen sairaanhoitopiiri, ISER- hankevalmistelua uudesta näkökulmasta. Erikoissairaanhoidon työnjako eri keskussairaaloiden välillä on erityisen tärkeä. Myös terveyskeskuksen siirtoa sairaalan yhteyteen valmistellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Hyvinvointikoordinaattori vastaa seudullisesta hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja toimii seudullisen ja kuntien omien poikkihallinnollisten hyvinvointityöryhmien apuna mm. tiedon tuottamisessa. Hyvinvointikertomus tehdään sähköisesti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää indikaattoreista ja hyväksyy hyvinvointisuunnitelman. Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Aluekokeilun aikana arvioidaan koko ajan sekä palvelutuotantoyksiköiden määrää että toimintatapaa. Yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on tärkeää. Perusterveydenhuollon yksikkö ja yhteinen järjestämissuunnitelma ovat keskeisiä yhteistyön toimintatapoja. Itä-Suomen sairaanhoitopiirihanke, ISER, on edelleen valmisteilla.

6 Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi ja palvelutuotantoyksiköt käyttävät merkittävien päätösten valmistelussa ennakkoarviointia, jonka avulla voidaan arvioida tehtävien päätösten vaikutuksia useammasta eri näkökulmasta, mm. strategian, palveluiden, henkilöstön ja kuntalaisten/käyttäjien. Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Kehittämisosaamista tarvitaan sekä hallinnossa että käytännön työssä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja sittemmin Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hyvinvointialan kumppanuuspöytä on seudullinen kehittämisrakenne, jonka tehtävänä on tukea kuntia hyvinvointialan palvelujärjestelmän uudistamisessa. Kumppanuuspöytärakenne tukee hyvinvointintialan elinkeinopoliittisia tavoitteita sekä ennakoimaan alan muita kehittämistarpeita, mm uhkaavaa työvoimapulaa. Yhteistoiminta-alue on mukana Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostossa, joka tarjoaa sosiaalityölle kehittämisfoorumin lisäksi mahdollisuuksia harjoittelijoiden saamiselle käytännön jaksoille kuntien sosiaalityöhön. Kastehankkeet ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO sekä paikalliset oppilaitokset (esedu, Mamk) ovat keskeisiä kehittäjäkumppaneita. Seutusotessa on vuosittain päivitettävä kehittämissuunnitelma osana seudullisen sosiaali- ja terveystoimen omaa järjestämissuunnitelmaa. Tavoitteena 1) aluekokeiluhankkeen tavoitteiden ja periaatteiden säilyminen hankkeen päätyttyä 2) yhteistoiminta-alueen edelleen kehittäminen osana sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistumista, mahdollisesti Kaste-hankkeen maakunnallisen rakennehankkeen osana SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Vuoden 2012 aikana on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle 1.5.2011 voimaantulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma seudullisen sosiaali- ja terveystoimen johdolla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi suunnitelman 23.11.2012. Tämä sosiaali- ja terveystoimen oma järjestämissuunnitelma on rinnakkainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kanssa, tässä suunnitelmassa keskitytään niihin näkökulmiin ja palveluihin, jotka eivät nouse esiin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmassa. Keskeistä 1. Rinnakkaisuus terveydenhuollon toimintasuunnitelman kanssa 2. Painopiste palvelurakenteessa, sosiaalipalveluissa. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT Palveluiden toteuttamistavat määritellään toimintakäsikirjoissa. Toimintakäsikirjat kuvaavat yhteistoiminta-alueen yhtenäiset toimintakäytännöt, palveluun pääsyn kriteerit sekä maksut ja

7 taksat. Toimintakäsikirjat laaditaan alkuvaiheessa vanhus-, psykososiaalisiin-, perhe- ja terveyspalveluihin. Toimintakäsikirjat sisältävät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhdenvertaisuuden periaatteen ja yhtenäiset palvelukriteerit. Palveluiden suunnittelun ja arvioinnin apuna käytetään ennakkoarviointia, erityisesti isoissa ja merkittävissä ratkaisuissa. PALVELUTASOT Perinteisesti palvelutasot on määritelty seuraavasti: Kotiin annettavat palvelut Lähipalvelut ja Seudulliset palvelut Alueelliset palvelut Uutena määrittelytasona seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa ovat palvelutuotantoyksikkökohtaiset palvelut, jotka sijoittuvat lähi- ja seutupalveluiden väliin. Useimpien palveluiden, erityisesti kotiin annettavien ja lähipalveluiden kohdalla käytetään palvelukohtaisia palveluun pääsyn kriteereitä, jotka on määritelty seudullisissa toimintakäsikirjoissa. Kaikki palvelut eivät ole sellaisenaan kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Kotiin annettavat (tuotettavat) palvelut tuodaan kotiin tai asumispalvelujen piirissä oleville. Näihin palveluihin kuuluvat mm. kotihoito, kotisairaala, kotihoidon tukipalvelut (ateria-, siivous-, asiointija turvapalvelut), sosiaali- ja terveystoimen kotikäynnit (ennalta ehkäisevät palvelut, apuvälinekartoitukset, mielenterveystyön, neuvola-, lastensuojelun ja vammaispalvelun kotikäynnit), lastensuojelun perhetyö, henkilökohtaiset avustajat ja kotihoidon tuki. Uusi kotiin tuotettavan palvelun määrittely sisältää myös kotona käytettävät sähköiset asioinnin palvelut, kuten hakemukset ja oman asian etenemisen seuraaminen. Lähipalvelut tuotetaan omassa kunnassa tai kuntalaisen luontaisella asiointialueella kuntarajojen yli. Lähipalveluita käytetään toistuvasti tai verrattain usein. Lähipalveluita voivat olla esimerkiksi kunnan sosiaalityö, asumis- ja hoivapalvelut, osa perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista kuten sairaanhoitaja - ja neuvolavastaanotto), laboratorion näytteenotto, päivätoiminta (ikäihmisten, kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden), kuntouttava työtoiminta sekä välitystilit. Myös lähipalveluiden osalta voidaan käyttää palveluun pääsyn kriteereitä. Lähipalvelut ovat monimuotoisia; osa lähipalveluista voi olla kohdennettu tietyille asiakasryhmille, ne voivat olla käytettävissä sovitusti ja ne voivat olla liikkuvia palveluita. Lähipalvelut kohdennetaan niitä tarvitseville asiakasryhmille. Seudulliset palvelut ovat erityispalveluita, joita varten tarvitaan erityiskoulutettua henkilöstöä ja joiden käyttötarve on selvästi lähipalveluja vähäisempi ja jotka voidaan tuottaa työssäkäyntialueen tai muun luontevan asiointialueen sisällä. Seudullisia palveluita ovat mm. erityissosiaalityö (talous-

8 ja velkaneuvonta, adoptioneuvonta, työllistämistoimet, osin lastensuojelun sosiaalityö), perustoimeentulotuki, perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolella annettavat palvelut, kuvantaminen, akuutit vuodeosastot ja kuntoutuspalvelut, lääkärin vastaanottopalvelut, peruserikoissairaanhoidon vastaanotto- ja konsultaatiopalvelut, päihde- ja mielenterveystyön erityistyöntekijöiden palvelut, vaikeahoitoisten dementiapotilaiden palvelut, hallinto- ja tukipalvelut, perusterveydenhuollon sosiaalityö, lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, perhekuntoutus, tuki- ja jälkihuoltopalvelut, nuorten vastaanottoyksikkö, lastenvalvojatyö ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö. Alueelliset palvelut ovat Etelä-Savossa 1-2 paikkaan keskittyviä palveluita, jotka edellyttävät erityisasiantuntemusta ja joita käytetään suhteellisen harvoin. Suuri osa alueellisista palveluista on erikoissairaanhoitoon ja terveyspalveluihin sisältyviä. Sosiaalihuollon alueellisia palveluita ovat sosiaalipäivystys, kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikön tuottamat palvelut, sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmäpalvelut, potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinointi ja asiantuntemus. Näiden palveluiden välimuoto on liikkuvat palvelut. on varsin laaja pinta-alaltaan ja liikkuvien palveluiden tarve on ilmeinen. Liikkuvat palvelut sisältävät kuljetusten yhteensovittamista (lähi- tai seutulogistiikka). Liikkuvat palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Kyyditys- ja asiointipalveluissa, joissa asiakas kuljetetaan palvelun pariin 2) Yhden palvelun palveluautot; kirjasto- tai kauppa-autot 3) Monipalveluautot, joissa on tarjolla usean eri toimijan palveluita Suunnitelmakauden aikana kehittää palveluita ottaen huomioon sekä kotiin tarjottavat, lähi-, seudulliset, alueelliset palvelut että sähköiset ja liikkuvat palvelut. TYÖSKENTELYMALLIT Perusperiaate seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työskentelyssä on yhtenäinen, toimintakäsikirjojen mukainen toimintatapa. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintakäytännöt muotoutuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Joissain tehtävissä on kuitenkin hyvä toimia eri tavalla maaseudulla tai kaupungissa. Työskentelytavat voidaan jakaa Koko seutusotea koskeva yhtenäinen työskentelytapa Maaseutumainen työskentelytapa Kaupunkimainen työskentelytapa Koko seutusotea koskeva työskentelytapa sopii erilaisiin olosuhteisiin ja on toimiva sekä tehokas tapa tehdä työtä ja se on määritelty yhteisesti toimintakäsikirjoissa. Maaseutumaisessa työskentelytavassa korostuu laaja-alaisempi työote; esim. sosiaalityöntekijät ja terveydenhoitajat ja erilaisten toimintojen yhdistäminen; esim. erilaiset työtoimintapisteet, eri ammattiryhmien osaamisen yhdistäminen ja päivätoimintayksiköt. Tarvittaessa työntekijä/yksikkö saa ammatillisen tuen keskitetyistä erityispalveluista.

9 Kaupunkimainen työskentelytapa tarkoittaa enemmän eriytynyttä työotetta ja eriytyneempiä palveluita. UUDET PALVELUIDEN TUOTTAMISTAVAT Palveluiden tuottamisessa mietitään jatkuvasti uusia tapoja tuottaa palveluita erilaisissa, muuttuvissa olosuhteissa. Hyödynnetään erilaisia palveluiden toteuttamistapoja ja erilaisia toimijoita. Tuotettavat palvelut voivat olla monitoimijaisia tai moniammatillisia prosesseja. Palveluohjauksen rooli tulee korostumaan sekä toimintana että työnsisältönä. Yksi uusista palvelumuodoista, sähköiset palvelut on keskeinen kehittämiskohde, jota toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Hyvis-portaalin, Tieran ja Mikkelin asiakaspalvelukeskuksen (aspa) ja muiden toimijoiden kanssa. Sähköiset palveluiden keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella - suojatut yhteydet asioinnissa toteutuvat - toimeentulotuen hakeminen sähköisesti yleistyy - kansalaisen asiointitili käyttöön. PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Palveluiden kehittämisen keskeinen toiminta-ajatus on aina selvittää toiminnan toteuttamisessa useita eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamisessa. Palveluiden kehittämisessä pyritään monialaisuuteen, yhteistyöhön eri toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa sekä hyödynnetään olemassa olevia rahoitusmahdollisuuksia. Valtakunnallinen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste määrittelee sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kaste 2 -ohjelman (vuosille 2012-2015) keskeiset tavoitteet ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. Kaste jakautuu osaohjelmiin ja maantieteellisesti kuuluu Itä- ja Keski- Suomen Kastealueeseen. Kaste-ohjelman osaohjelmat: 1. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan 3. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan 4. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan 5. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi 6. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia

2) tiivis ja joustava yhteistyö varhaiskasvatuksen sekä muiden lasten, nuorten ja 10 Kaste-ohjelmaa hyödynnetään soveltuvin osin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämisessä, kuten muitakin rahoitusvaihtoehtoja. Kehittämisestä on laadittu tämän järjestämissuunnitelman liitteeksi erillinen kehittämissuunnitelma. Palveluiden kehittämisessä hyödynnetään asiakaspalautetta ja asiakasosallisuutta. Suunnitelmakauden aikana seudullinen sosiaali- ja terveystoimi kehittää joko itse tai yhteistyössä oppilaitosten ja THL:n kanssa yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmän/kyselyn sosiaalipalveluihin, joka on vastaava kuin terveydenhuollon THL:n asiakaspalautejärjestelmät. Muita mahdollisia keinoja toteuttaa asiakaspalautteen kerääminen ja kuntalaisten käyttäjälähtöiset kehittämisinnovaatiot ovat asiakasraadit eri asiakasryhmille sekä käyttäjäfoorumit. TULEVAN SOSIAALIHUOLTOLAIN LINJAUKSET Sosiaalihuoltolaki on uudistumassa vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain luonnos on ollut käytettävissä tätä suunnitelmaa laadittaessa. Sosiaalihuoltolain tulevat linjaukset ovat lähellä seudullisen sosiaalija terveystoimen toimintalinjauksia ja sopivat linjaamaan tulevaa toimintaa: Uuden sosiaalihuoltolain keskeiset periaatteet: Sosiaalihuollon yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus Hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki Asiakaslähtöisyys, kokonaisvaltaisuus ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Asiakkaan tuen arviointi ja tuen saaminen omassa arkiympäristössään Monialaisen yhteistyön vahvistaminen ja edistäminen Linjaukset sopivat sekä ohjaamaan suunnittelua, johtamista ja käytännön työtä. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Lapsiperheiden palvelut kuvataan perhepalveluiden käsikirjassa. Seudullinen yhteistyö toteutuu seudullisessa kehittämisryhmässä sekä sektorikohtaisissa ryhmissä. Seudullinen lastensuojelun erityisyksikkö sijaishuoltoon on aloittamassa vuonna 2013, sen toimintaa edelleen kehitetään yhteistyössä järjestöjen kanssa. Perheoikeudellinen yksikkö vahvistaisi osaamista vaativissa lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä käräjäoikeuksien selvityksissä sekä muissa huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa. Varhaiskasvatus siirtyy hallinnollisesti sosiaalipalveluista sivistyspalveluihin myös lainsäädännöllisesti ja valtakunnan tasolla. Kunta- ja palvelutuotantoyksikkötasolla on tärkeää, että yhteistyö sujuu saumattomasti ja lapsilähtöisesti. Lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluita kehitetään monimuotoisesti. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhekeskustyyppinen toimintamalli ovat esimerkkejä kaikille lapsiperheille kohdistuvista palveluista. Niitä kehitetään sekä kuntien omana toimintana että yhteistyössä järjestöjen kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliä kokeillaan 2013 aikana. Perhekeskustoimintaa kehitetään Lapsi-Kaste-hankkeen kautta. Tavoitteet: 1) seudullisen perheoikeudellisen yksikön muodostuminen järjestämissuunnitelmakaudella

11 AIKUISTEN PALVELUT Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen yhteiset toimintakäytännöt kuvataan psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirjassa. Aikuissosiaalityössä yksi keskeinen tavoite on lisätä toimeentulotuen sähköistä hakemista, jolloin sosiaalityö voi kohdentaa enemmän sosiaalityötä vaativiin asiakkaisiin. Aktivointi ja työtoiminta tulevat olemaan entistä keskeisemmässä roolissa aikuissosiaalityössä. Aktivoinnissa tarvitaan laaja-alaista monen toimijan yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Sosiaalityö on keskeinen toimija aktivoinnissa. Tavoitteet: 1) palvelusuunnitelmat kaikille säännöllisen sosiaalityön piirissä oleville 2) Aktivointi on toimivaa 3) Sähköinen asiointi on lisääntynyt 4) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen ja Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma 2012 2015 (Mikkelin palvelutuotantolautakunta 22.8.2012) linjaa keskeiseksi tavoitteeksi päihdepalveluiden pitkäjänteisen kehittämisen, päihdepalvelut tulisi rakentaa yhden katon periaatteella, mahdollisesti virtuaalisena päihdekeskuksena. Palveluprosessien joustavuus ja asiakkaiden hoitaminen aina oikea-aikaisesti oikeantasoisessa hoitopaikassa tai omassa kodissa tuetusti on toiminnan keskeinen periaate. Lisäksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden prosessille tulee saada selkeä vastuutaho, joka vastaa kokonaisuuden toimivuudesta. Kehittämissuunnitelmassa on konkreettiset ehdotukset etenemisestä ja aikataulusta. Suunnitelmakauden aikana laaditaan seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mikkelin

12 palvelutuotantoyksikön keskeinen tavoite on mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisoituminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Avopalveluiden ja oman toiminnan rooli kasvaa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelma (hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa 23.11.2012) linjaa osaltaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistä erityisesti terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Monia keskeisiä palveluita kehitetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa, esimerkiksi päihtyneiden ensisuoja/selviämisasema. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 8.11.2012 seudullisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon ja muun tilastotiedon perusteella seudun hyvinvointistrategian painopisteiksi mm. päihdehaittojen ehkäisyn. Muut strategiset painopisteet ovat nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä turvallisuuden lisääntyminen. Keskeistä: 1) Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen 2) Selkeän organisaation muodostuminen 3) Hyvinvointistrategian hyödyntäminen 4) Peruspalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen SOSIAALIPÄIVYSTYS Seudullisen sosiaalipäivystys koskee virka-ajan ulkopuolella tehtävää kiireellistä sosiaalityötä. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisin, hätäkeskuksen, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelun tai terveydenhuollon päivystyksen kautta. Myös turvakodista, lastenkodeista tai kriisikeskuksesta voidaan ottaa yhteys sosiaalipäivystäjään. Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestää, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö. Mukana vuoden 2013 alusta tulee olemaan yhdeksän kuntaa: Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi. Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toimii pe klo 16 ma klo 08 sekä arkisin klo 16 08. Vuoden 2013 ajan seudullinen sosiaalipäivystys rakentuu etu- ja takapäivystyksestä. Etupäivystäjinä toimivat osa vastaanottokoti Havurinteen ohjaajista sekä kaksi vuoden määräajaksi palkattavaa ohjaajaa. Takapäivystäjinä toimivat edelleen sosiaalityön kelpoisuuden omaavat sosiaalityöntekijät. Sosiaalipäivystäjät antavat asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtävät jatkotyöskentelyn välittömästi virka-aikana heidän oman kuntansa/alueensa sosiaalityöntekijöille. Tavoitteena on, että kunnista saadaan mukaan kelpoisuuden omaavia sosiaalityöntekijöitä takapäivystäjiksi päivystämään kuntakohtaisia päivystysviikkoja. Päivystäjien vähäisyyteen syynä on ollut myös se, että jokaisessa kunnassa ei ole kelpoisuuden omaavaa sosiaalityöntekijää. Lisäksi oman työn ohella virka-ajan päivystys on koettu raskaana. Etupäivystysjärjestelmä tuo tukea takapäivystäjälle ja luo mahdollisuuden myös tarvittaessa työparityöskentelyyn Tavoitteet: 1) Sosiaalipäivystys järjestetään edelleen alueellisena toimintana. 2) Sosiaalipäivystyksen yhteistyötä kehitetään Ensineuvon, ensihoidon sekä yhteispäivystyksen kanssa tavoitteena mahdollisimman tiivis yhteistyö.

13 VAMMAIS- JA KEHITYSVAMMAPALVELUT Vammais- ja kehitysvammapalveluiden toiminta kuvataan seudullisessa psykososiaalisten palveluiden käsikirjassa. Seudullinen yhteistyö on tiivistynyt yhteistoiminta-alueen myötä. Psykososiaalisten palveluiden sisällä on vammaispalveluiden kehittämisryhmä sekä kehitysvammatyöntekijöiden säännölliset tapaamiset ovat alkamassa. Valtioneuvosto on tehnyt 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on linjata laitosasumisen asteittaisen lakkauttamisen toimenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittäminen. Valtioneuvoston päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan kehitysvammainen ei asu laitoksessa. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa. Keskeisiä periaatteita ovat myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksisista sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Periaatepäätöksellä hallitus sitoutui jatkamaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehittämään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Vammaisten ja kehitysvammaisten asumista kehitetään seudullisena yhteistyönä, tavoitteena on lisätä avopalveluita ja että tarjolla on omaa palvelua ja että laitoshoito on viimesijainen ratkaisu. Tavoitteet: 1) Seudullinen yhteistyö/yhteinen yksikkö vammaispalveluiden erityisosaamisen turvaaminen koko alueella suunnitelmakauden aikana 2) Yhteiset toimintalinjaukset suhteessa Vaalijalaan 3) Kehitysvammaisten asumisen linjaukset (laitosasumisen lakkauttaminen) VANHUSPALVELUT Ikääntyneiden kasvava määrä seudulla asettaa vanhuspalveluille haasteen toimia entistä tehokkaammin ja silti asiakaslähtöisesti. Vanhustenpalveluissa toimii seudullinen kehittämisryhmä, joka on laatinut toimintakäsikirjan ja valmistelee nyt seudullista vanhusstrategiaa. Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja on hyväksytty alkuvuodesta 2012 ja sen tarkistettu versio on seudullisessa lautakunnassa joulukuussa 2012.

14 Seudullisen vanhusstrategian keskeisenä tavoitteena on alueen ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä tukeviin/uhkaaviin tekijöihin kohdennettu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön tarpeita vastaava valtakunnallisten suositusten mukainen toimiva palvelurakenne. Strategiset toimialueet ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, omaishoito, kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja kuntouttava- ja lyhytaikainen laitoshoito sekä uudet palvelumuodot Strategiset näkökulmat ovat asiakas, palvelurakenteet, henkilöstö ja johtaminen sekä talous. Strategiatyössä asetetaan kullekin näkökulmalle tavoitteet ja mittarit. Asiakasnäkökulmasta keskeistä on monipuoliset ja saavutettavat palvelut, yksilölliset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut sekä yhteistyö asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Palvelurakenteiden toimivuus, hallitut palveluprosessit sekä henkilöstö jo johtaminen ovat myös strategian kehittämisen kohteita. Vanhustenpalveluiden toimintaa arvioidaan säännöllisesti strategian mukaisesti. Keskeinen toiminnan arviointimenetelmä omavalvonta, joka toteutetaan osana seudullista valvontasuunnitelmaa. Toimintaa arvioidaan myös erilaisten valtakunnallisten indikaattorien kautta, (Ravatar, Sotkanet, KuntaMaisema ja sähköinen hyvinvointikertomus). Strategiatyöryhmä on luonnostellut palvelurakenteen tavoitteet. Kotihoidossa ollaan siirtymässä mobiiliin toiminnanohjausjärjestelmään koko yhteistoimintaalueella. Hanketta valmistellaan yhdessä Tieran kanssa. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä lisää kotihoidon henkilöstön suoraan asiakastyöhön käyttämää aikaa merkittävästi. Toinen iso kehittämishanke on sähköinen sas-työpöytä, jonka avulla siirtymät sairaalasta muihin hoito- ja/tai asumisyksiköihin nopeutuvat ja tehostuvat. Molemmat saataneen käyttöön viimeistään alkuvuodesta 2013.

15 Uusi vanhuspalvelulaki määrittelee palvelurakenteen ja enimmäisajat palveluiden saatavuuteen. Iäkkäälle tulee nimetä vastuutyöntekijä. Vanhusneuvostojen toiminta tulee lakisääteiseksi, jolloin kunnalla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Kunnan on tehtävä valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saannista. Yksiköihin tulee laatia omavalvontasuunnitelmat palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Henkilöstön määrän, koulutuksen, tehtävärakenteen olisi vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Tavoitteet: 1) vanhusstrategian ja toimintakäsikirjan mukainen vaikuttava toiminta yhteistoiminta-alueella jatkuu ja kehittyy edelleen 2) vastaaminen vanhuspalvelulain haasteisiin onnistuu seudullisella yhteistyöllä 3) uusia toimintamuotoja ja -tapoja kehitetään Lähteet: Kuntalainen palvelujen kehittäjänä, Uudistuva kunta; Kuntaliitto 2012 Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä 5.6.2012, valtioneuvoston nettisivut Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen - Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2012 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 Vanhusten palveluiden toimintakäsikirja Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja (luonnos) Vanhuspalveluiden strategia (luonnos)

Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämisperusteet vuonna 2013 Kuljetuspalvelu on ensisijainen palvelu, jota myönnetään ikäihmisen kotona selviytymisen tukemiseksi. Kuljetuspalvelu ylläpitää asiakkaan omaa itsenäistä selviytymistä ja tukee itsenäistä kotona asumista. Myöntämisessä noudatetaan seuraavia kriteereitä 2013: 1. Myönnetään varattomalle tai vähävaraiselle henkilölle, jolla on ikääntymisestä, vammasta tai sairaudesta johtuvaa liikuntarajoitteisuutta. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetustukea ei myönnetä, jos samassa taloudessa on auto käytössä. 2. Yksinäinen henkilö katsotaan varattomaksi tai vähävaraiseksi, jos hänen bruttotulonsa ovat enintään 980 tai talletukset ovat enintään 3 000. Asumistukea, eläkkeensaajan hoitotukea ja rintamalisiä ei huomioida tuloksi. Avio- tai avoliitossa asuva hakija katsotaan varattomaksi tai vähävaraiseksi, jos puolisoiden yhteenlaskettu bruttotulo on enintään 1 540 tai talletuksia on enintään 6 000 3. Kuljetustukea myönnetään enintään kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa kotikunnan/asuinkunnan alueelle. Mikäli asiakkaan asiointi tapahtuu toisen kunnan alueelle ja matka sinne on lyhyempi, kuin matka oman asuinkunnan taajamaan, voidaan kuljetuspalvelu myöntää lähimpään asiointikeskukseen. Kuljetuspalvelumatkoista asiakas maksaa omavastuuosuutena julkisen liikenteen mukaisen taksan. 4. Kuljetuspalvelupäätös on määräaikainen ja voimassa aina kalenterivuoden kerrallaan. 5. Sotainvalidit, joiden haitta-aste on 20 % tai yli, ovat oikeutettuja kuljetustukeen ilman tulo ja talletusrajoja.

6. Kehitysvammaisille henkilöille myönnetään pääsääntöisesti kahdeksan yhdensuuntaista matkaa, mikäli ei ole oikeutettu vammaispalvelulainmukaiseen kuljetuspalveluun. Tällä mahdollistetaan kehitysvammaisten harrastustoiminta. Tuloja ei huomioida palvelua myönnettäessä. 7. Etenkin taajaman ulkopuolella olevissa omaishoitoperheissä sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelun tarvetta arvioitaessa käytetään erityistä harkintaa. 8. Palvelutaloissa asuville asiakkaille myönnetään kuljetuspalvelu pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain mukaisena.

MIKKELIN SEUDUN VANHUSPALVELUIDEN KÄSIKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. VANHUSPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 5 2.1. VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI KANGASNIEMEN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ... 8 2.2. VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ... 9 2.3. VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI MÄNTYHARJUN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ... 10 2.4. VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI PERTUNMAAN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ... 10 3. VANHUSPALVELUIDEN HOIDON PORRASTUS JA PALVELUOHJAUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 11 3.1 PALVELUOHJAUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 12 3.2 PALVELU- JA HOITOSUUNNITELMAN LAATIMINEN ASIAKKAALLE... 16 4. ENNAKOIVA TOIMINTA... 17 4.1 ENNAKOIVA TOIMINTA MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖSSÄ... 19 4.2 ENNAKOIVA TOIMINTA MÄNTYHARJUN, KANGASNIEMEN JA PERTUNMAAN PALVELUTUOTANTOYKSIKÖISSÄ... 21 5. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN KRITEERIT... 23 5.1. KOTIHOIDON KRITEERIT... 23 5.2. TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN LAITOSHOIDON KRITEERIT... 26 5.3. LYHYTAIKAISEN LAITOSHOIDON KRITEERIT (TERVEYDENHUOLTOLAIN, OMAISHOITOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISESTI). 27 5.4 PALVELUSETELIPALVELU... 28 5.4.1 Tilapäisen kotihoidon palveluseteli... 30 5.4.2 Säännöllisen kotihoidon palveluseteli... 31 5.4.3 Omaishoitajan vapaapäivien palveluseteli... 32 5.4.4 Palveluntuottajan matkakustannusten korvaus... 33 6. OMAISHOIDON TUKI YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 34 7. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN ASIAKASMAKSUKÄYTÄNTÖ... 38 7.1 KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT... 38 7.2 TUKIPALVELUMAKSUT... 41 7.3 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MAKSUT... 42 7.4 LAITOSHOIDON ASIAKASMAKSUT... 44 7.5 MAKSUJEN HUOJENNUS... 46 8. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KOTIHOIDON TOIMINTAMALLI... 46 8.1 KOTIHOIDON PROSESSI... 47 9. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUASUMISEN TOIMINTAMALLI... 48 9.1 SEUDULLINEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PROSESSI... 49 10. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN LYHYTAIKAINEN LAITOSHOITO... 50 10.1 LYHYTAIKAISEN LAITOSHOIDON TOIMINTAMALLI... 50 10.2 LYHYTAIKAISEN LAITOSHOIDON PROSESSI... 51 10.3 PIENKOTITOIMINTA... 52 10.4 PERHEHOITO... 53 11. PITKÄAIKAISEN LAITOSHOIDON TOIMINTAMALLI... 55 12. VANHUSNEUVOSTO JA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI... 56 13. HENKILÖSTÖ YHTEISTOIMINTA ALUEELLA... 56 13.1 VARAHENKILÖSTÖYKSIKKÖ... 56 13.2 HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN... 57 14. OMAVALVONTA- JA LAATUJÄRJESTELMÄ... 58

3 14.1 LAATUJÄRJESTELMÄT... 58 15. TOIMINTAKÄSIKIRJAN PÄIVITTÄMINEN... 59 LIITTEET... 60 LÄHTEET... 60

4 1. JOHDANTO Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2012. Palveluiden järjestämisestä vastaa seudullinen järjestäjälautakunta ja palveluiden tuotannosta neljä palvelutuotantoyksikköä. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen kunnan, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun kunnan asukkaille ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Yhteistoiminta-alueella edistetään kuntalaisten valinnanvapautta palvelupaikan valinnassa. 1.1.2013 alkaen Ristiina ja Suomenniemi ovat osa Mikkeliä kuntaliitoksen myötä ja Puumala liittyy Mikkelin palvelutuotantoyksikköön. Vuoden 2011 aikana on yhteistoiminta-alueelle määritelty yhtenäiset vanhuspalveluiden maksut ja taksat sekä omaishoidontuen ja vanhuspalveluiden myöntämisen kriteerit. Seudullinen vanhuspalveluiden työryhmä on koordinoinut kyseistä työtä. Työtä on tehty useissa alatyöryhmissä ja työhön ovat osallistuneet seudun vanhuspalveluhenkilöstö sekä toiminnan vastuuhenkilöt. Työryhmien työskentelyn tuloksena on saavutettu yhteinen näkemys siitä, mitä seudullisilla vanhuspalvelulla tarkoitetaan ja mihin suuntaan yhteistä työtä tulee jatkaa. Merkittäviksi yhteisen kehittämisen painopistealueiksi on nostettu sähköisen SAS - tietojärjestelmän, yhteisen Effica -potilastietojärjestelmän, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä hoidon porrastuksen tehostaminen vuosien 2012-2013 aikana. Seudullinen sähköinen SAS -tietojärjestelmä ohjaa asiakkuuksia ja on seudullisen palveluohjaustyöryhmän työväline. Sähköisessä tietojärjestelmässä näkyvät kaikki vapaat ja vapautuvat asiakaspaikat sekä jonossa olevat asiakkaat reaaliajassa. Tietojärjestelmästä saa raportit mm. asiakkaiden sijoittumisesta, jonotusajoista ja hoivan tarpeesta. Hoidon porrastuksessa käytetään apuna mm. Ravatar -toimintakykymittaristoa (aikaisempi Rava), jonka avulla arvioidaan asiakkaiden hoitoisuus ja osoitetaan oikea hoitopaikka. Hoidon porrastuksen tarkoituksena on sijoittaa asiakkaat oikeille hoitopaikoille asiakkaan hoidon vaativuuden mukaan. Toiminnan tarkoituksena on lisäksi joustavoittaa hoitopalvelujen saamista ja mahdollistaa hoivapaikkojen tarkoituksenmukainen kuormitus ja käyttöaste. Yhteistoimintaalueella on otettu käyttöön yhteinen Ravatar vuonna 2012. Potilastietojärjestelmä Efficaa käytetään seudulla kaikissa vanhuspalveluja tuottavissa yksiköissä. Yhteisen Effica -kannan myötä tiedonkulku paranee perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon välillä, mikä edesauttaa hyvän hoidon ja hoivan toteutumista. Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on kotihoitoprosessin kustannustehokas hallinta ja resurssien ohjaus. Järjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaan luona tapahtuvaa välitöntä palveluaikaa ja vähentää muuta välillistä työtä (mm. kirjaamiseen ja matkoihin käytetty aika). Toiminnanohjausjärjestelmän avulla on tavoitteena siirtyä aikaperustaiseen asiakaslaskutukseen v. 2013-2014 aikana. Tämän käsikirjan on koonnut Mikkelin seudun vanhuspalveluiden työryhmän jäsenet yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Toimintakäsikirjaa päivitetään vuosittain ja toiminnan muuttuessa. Ensimmäinen päivitys on tehty joulukuussa 2012.