Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Uudenmaan tavoitteet Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta
Työssäkäyntialue
Pääkaupunki seutu on suuren työssäkäyntialueen keskus. Sinne sukkuloi yli 120 000 työssäkäyvää, heistä 85 000 muualta Uudeltamaalta ja 35 000 maakunnan ulkopuolelta.
Ainoastaan Helsingissä, Raaseporissa ja Hangossa yli 70 prosenttia kunnan työvoimasta käy töissä omassa kunnassa.
Helsingin työpaikoista vain noin 60 prosentissa ja Vantaalla vähän yli 40 prosentissa on samassa kunnassa asuva työntekijä.
Nykyinen työvoiman kysyntä ja tarjonta
Työttömiin työnhakijoihin verrattuna työnvälitystilastoihin kirjattiin vuoden 2012 aikana eniten avoimia työpaikkoja myyntisekä terveyden- ja sairaanhoitotöihin.
Suhteessa avoimiin työpaikkoihin eniten työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2012 taide- ja viihdealalla sekä talonrakennuksessa. (Kaikki avoimet työpaikat eivät kirjaudu tänne.)
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys tilanne, syyskuu 2012 ja syyskuu 2013 2012 Syyskuu työnhakijoita 2013 Syyskuu työnhakijoita Muutos-% KAIKKI KOULUTUSASTEET YHTEENSÄ 19841 25843 30 % 3011 YLIOPPILASTUTKINTO 4091 5464 34 % 3811 MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL. 1374 1803 31 % 3511 KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS 1444 1627 13 % 3311 LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) 1239 1597 29 % 3514 SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS 1236 1550 25 % 3711 TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL. 803 1059 32 % 3513 AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS 669 933 39 % 3522 RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK. 702 891 27 % 3813 KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS 447 612 37 % 3517 PUUALAN PERUSKOULUTUS 387 464 20 % 3524 TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK. 359 436 21 % 3814 LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL. 338 419 24 % 3211 ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK. 323 415 28 % 3525 GRAAFISEN ALAN PERUSKOULUTUS 350 406 16 % 3512 LVI-ALAN PERUSKOULUTUS 297 403 36 % 3515 TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL. 179 260 45 % Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus 15.11.2013 Lähde: Uudenmaan ELY-keskus, työnvälitystilasto
Tulevaisuuden näkymät
Uudet työpaikat Uudellamaalla 2011-29
Uudet työpaikat ja poistuma yhteensä Uudellamaalla 2011-2030
Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioidaan Uudellamaalla tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin 20 000 uutta työntekijää.
Ennusteen mukaan Uudenmaan nuorisoikäluokan koko jatkaa kasvuaan Keskimääräisen ikäluokan koko kaudella 2016-2030 on yli 400 nuorta KESU laskelmia suurempi.
Työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää Uudellamaalla työllisyysasteen nostamista ja työvoimatarjontaa maakunnan ulkopuolelta
Uudenmaan tavoitteet
Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017
Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta Koulutustakuun toteuttaminen tärkein toisen asteen koulutuksen mitoittamiskriteeri Pääpaino nuorten koulutuksen nivelvaiheiden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä (mm. keskeyttämisen ehkäisy) Toisen asteen järjestäjäverkko ja joustavat opintopolut (seudullinen yhteistyö) Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistaminen (elinkeinoelämän kysyntänäkökulma?) Maahanmuuttajat
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Toisen asteen yhteistyön muotojen ja erityisesti joustavien opetussisältöjen kehittämisen lähtökohtana tulee olla oman- ja työelämän tarpeet, jatkokoulutuksen edellytysten tukeminen ja valmiudet elinikäiselle oppimiselle. Osaamistarpeiden muutoksia on vaikea, jos ei mahdotonta ennakoida. Siksi tarvitaan joustoa, kykyä nopeasti vastata muutoksiin, vahvoja perustaitoja sekä uusien asioiden oppimis- ja opettamisvalmiuksia ja tahtoa.
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Metropolialueella tarvitaan erityisratkaisuja toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseksi. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyö- ja fuusioedellytyksiä tulee tarkastella innovatiivisesti ja perinteiset rakenteet ylittäen. Erikoisaloille koulutusta tarjoavat ja yksityiset valtakunnalliset koulutuksen järjestäjät tarvitsevat muusta järjestäjäverkoston poikkeavia erillisratkaisuja.
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen tehtävän laajentaminen ja opintopolkujen laajentaminen Koulutustakuun toteuttamiseksi tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen kehittämistä vahvasti työvaltaisilla opiskelumenetelmillä sekä yksilöä tukevilla koulutuksen järjestämismuotojen ja sektorit ylittävillä toimenpideyhdistelmillä. Sopivien työpaikkojen järjestämisen esteiden poistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä työnantajien, ammattiliittojen ja valtiohallinnon sekä koulutushallinnon ja -organisaatioiden välistä yhteistyötä.
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Uudellamaalla Uudenmaan liiton tehtävänä on sovittaa yhteen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointia alueella ja valmistella alueellisia koulutustavoitteita osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Liitto on tässä työssä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden sekä valtion keskushallinnon; mm. OKM:n, OPH:n, TEM:n, valtioneuvoston kanslian, VATT:n, kuntaliiton sekä muiden maakuntien kanssa.
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Uudellamaalla Uudellamaalla tärkeitä osia tämän työn tekemisessä ovat Ennakointikamarityö, jonka avulla kerätään ja välitetään laadullista ennakointitietoa koko maakunnan keskeisiltä toimialoilta, sekä PKS-ennakointi koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla, jonka keskeisenä tehtävän on tuottaa ja jalostaa pääkaupunkitasoista tietoa koulutuksen järjestäjien strategista suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Liitto paitsi hyödyntää ja välittää näistä saatuja tietoja myös osallistuu aktiivisesti niiden toimintaan ja osin myös rahoitukseen.