Marjosuon turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 148/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/271/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2011 ASIA HAKIJAT Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Multia Martinsuon Turve Oy Lehtomäentie 393 43490 Kangasaho Autosen Urakointi Oy Haapalantie 78 43490 Kangasaho HAKEMUS Martinsuon Turve Oy ja Autosen Urakointi Oy ovat 6.4.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä 22.12.2010 ja 14.2.2011 täydentämässään hakemuksessa pyytäneet ympäristölupaa Marjosuon 47,7 ha:n uudelle turvetuotantoalueelle. Marjosuon turvetuotantoalue sijaitsee Multian kunnan Multian kylässä noin 9 km kunnan keskustasta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Marjosuon turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Turvetuotantoalue sijaitsee hakijoiden tiloista Kesämäki 495-403-11-19 ja Linna 2 495-403-8-43 vuokraamalla alueella.

2 Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Marjosuon tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan turvetuotantoalueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Multian rantayleiskaavassa tuotantoalueesta noin 400 m pohjoiseen sijaitseva Pieni-Kaleton on merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta ja W- 1, vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Noin 700 m tuotantoalueesta pohjoiseen sijaitseva Iso-Kaleton on rantayleiskaavassa merkinnällä SL, luonnonsuojelualue. Tuotantoalueesta noin 1,4 km pohjoiseen sijaitseva Kulhapää on rantayleiskaavassa merkinnällä W, vesialue. Kulhapään luode- ja pohjoisosan rannalle on merkitty uimaranta ja viisi loma-asuntopaikkaa. Uitamonjärven pohjoisosassa on lomaasuntopaikoiksi kaavoitettuja alueita. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueen kokonaispinta-ala on 47,7 ha, mistä 39,3 ha on tuotantoaluetta, noin 5 ha auma-alueita, 0,5 ha varikkoalueita ja 2,9 ha vesienkäsittelyalueita. Tuotanto jatkuu arviolta 20 vuotta. Marjosuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta, kasvuturvetta ja kuiviketurvetta. Vuosittain tuotetaan noin 20 000 m 3 turvetta. Turpeen keräämiseen käytetään pölynerotussykloneilla varustettuja imuvaunuja. Vuodessa on 40 60 tuotantopäivää, mihin sisältyvät myös tuotantoa valmistelevat päivät kuten tuotantojyrsiminen ja turpeen kääntely. Kunnossapitotöitä tehdään 7 10 päivänä vuodessa. Hakijat esittävät suunnitelman suopohjan jälkihoidosta ja käytöstä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 3 5 vuotta ennen tuotannon päättymistä. Marjosuon todennäköisin jälkikäyttömuoto on metsitys. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, kaksi laskeutusallasta ja kaksi ympärivuotista pintavalutuskenttää. Tuotantoalueiden kokoojaojissa olevilla virtaamansäätöpadoilla (2 kpl) hidastetaan veden virtausta ojastoissa.

3 Pintavalutuskentälle 1 (1,4 ha) johdetaan kuivatusvedet laskeutusaltaan 1 kautta, jonka valuma-alue on 24,5 ha. Valuma-alueesta tuotantoaluetta on 23,5 ha ja auma-alueita 1 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,7 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Turvepaksuus kentällä on 0,2 1,5 m. Pintavalutuskentälle 2 (1 ha) johdetaan kuivatusvedet laskeutusaltaan 2 kautta, jonka valuma-alue on 21,8 ha. Valuma-alueesta tuotantoaluetta on 15,8 ha, auma-alueita 2 ha ja tuotannon ulkopuolista aluetta 4 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,6 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Turvepaksuus lähes koko kentän alueella on vähintään 1,5 m. Pintavalutuskentät toimivat painovoimaisesti luontaisella valutuksella. Ne sijaitsevat ojitetulla suoalueella. Vanhoihin ojiin tehdään ojakatkot 10 metrin välein estämään oikovirtauksia. Kuivatusvedet johdetaan kentän yläosaan kaivettavasta jako-ojasta jakoputkilla pintavalutuskentälle. Kentän sivureunoihin rakennetaan suojapenkereet ja alaosaan kaivetaan keräilyoja. Vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan. Hakijat ovat arvioineet, että hankealueen nykyiset vuosittaiset päästöt vesistöön ovat seuraavat: 422 kg kiintoainetta, 3,7 kg fosforia ja 81,9 kg typpeä. Päästöt on arvioitu käyttämällä metsäojitetun alueen valumavesien pitoisuutena fosforille 30 µg/l, typelle 630 µg/l ja kiintoaineelle 3,5 mg/l. Luonnontilaisen alueen valumavesien pitoisuutena on käytetty fosforille 20 µg/l, typelle 500 µg/l ja kiintoaineelle 2 mg/l. Valumana on käytetty 11,2 l/s/km 2. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuina on käytetty keskimääräisiä Etelä-Suomen tarkkailussa olevien pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukuja. Tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuna (netto) on käytetty kiintoaineelle 33 g/ha/d, fosforille 0,42 g/ha/d ja typelle 18 g/ha/d. Marjosuon tuotantoalueen päästöt vesistöön (brutto): Päästöt (kg/vuosi) Fosfori Typpi Kiintoaine 1. ojitusvuosi 18,6 688 1 678 Seuraava vuosi 12,8 459 1 119 Tuotantovaihe 9,6 344 846 Marjosuon tuotantoalueen päästöt vesistöön (netto): Päästöt (kg/vuosi) Fosfori Typpi Kiintoaine 1. ojitusvuosi 11,9 531 947 Seuraava vuosi 7,9 359 631 Tuotantovaihe 6,0 258 473

4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Pölypäästöjä syntyy pääasiassa tuotantokoneiden liikkuessa tuotantoalueella. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaittoja ehkäistään käyttämällä tuotannossa pölynerotussykloneilla varustettuja imuvaunuja ja tuulirajoituksilla. Tuotannosta aiheutuvat melupäästöt ovat melko vähäisiä. Melua aiheutuu traktoreiden ja imuvaunun käytöstä sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melua ei aiheudu jatkuvasti, sillä vuodessa on 40 60 tuotantopäivää. Tuotettu turve kuljetetaan Töyryläntietä ja Kesämäentietä pitkin Multia Uurainen tielle (tie nro 627) ja sitä pitkin käyttöpaikoille. Kuljetukset tehdään pääasiassa syys-huhtikuussa. Turpeen kuljetuksia tehdään päivittäin noin 5 täysperävaunullista kuorma-autoa, joissa on turvetta noin 120 m 3. Kuormat peitetään pölyämisen ehkäisemiseksi pressulla. Henkilöautoliikennettä on pääosin tuotantoaikana, mutta jonkin verran myös kuljetusten aikana. Tuotantotoiminnan vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle muutaman kerran tuotantokauden aikana. Vetokoneissa käytetään polttoaineena moottoripolttoöljyä. Lisäksi traktoreissa ja työkoneissa käytetään erilaisia hydrauliikka- ja voiteluöljyjä. Polttoaineet säilytetään 6 000 litran kaksoisvaipallisessa säiliössä auma-alueella. Polttoainetta käytetään vuosittain 20 000 litraa. Koneiden öljynvaihdot tehdään omistajien huoltohalleissa muualla, minkä takia öljyistä jätettä ei muodostu. Koneiden akkuja ei vaihdeta ja romurautaa ei varastoida alueella. Aumamuovijäte paalataan uusiokäyttöön. Sekalaista talousjätettä ei muodostu. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijoiden mukaan Marjosuon turvetuotantoalueen toiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä.

5 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suo on muodoltaan rikkonainen ja se rajoittuu mäkiseen moreenimaastoon. Alue on osin ojitettua ja osin ojittamatonta. Alueen kasvillisuutta on selvitetty maastokäynneillä 11.7.2008 (länsiosan 19,4 ha:n alue) ja 30.6.2008 (itäosan 19,9 ha:n alue, Joutensuo). Alueen linnustoa on selvitetty 3.6. ja 29.6.2009 (länsiosan 19,4 ha:n alue) sekä 15.5. ja 9.6.2009 (itäosan 19,9 ha:n alue, Joutensuo). Alueen länsiosassa on laajahko ojittamaton suoalue. Ojittamattomalla alueella on Etelä-Suomessa vaarantuneiden ja silmälläpidettävien luokkiin kuuluvia suotyyppejä esimerkiksi oligotrofista lyhytkorsirämettä, oligotrofista kalvakkanevaa ja mesotrofista varsinaista suursaranevaa. Mesotrofisella saranevalla kasvaa punakämmekkää, joka on valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja Oulun läänin eteläpuolella rauhoitettu laji. Suunnitellun tuotantoalueen itäosa on pääosin ojitettua. Riihilehdonkankaan länsipuolella suunniteltu tuotantoalue sijoittuu kuitenkin ojittamattomalle alueelle (4,1 ha), missä suotyyppinä on rahkainen tupasvillaräme. Suolinnuista suunnitellulla tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä havaittiin isokuovi ja teeri. Isokuovi ja teeri kuuluvat Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun vastuulajeihin. Tuotantoalueen lähiympäristössä on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 m itään (tila Huhta-aho) ja 140 m länteen (tila Töyrylä) tuotantoalueesta. Lähiasutuksilla vesi otetaan omista kaivoista. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 300 m länteen tuotantoalueesta, minkä lisäksi yksi loma-asunto sijaitsee noin 500 m kaakkoon tuotantoalueesta. Aholan marjatila sijaitsee alle 400 m:n päässä tuotantoalueesta. Hakijat ovat sopineet lähimpien asuttujen tilojen (Huhta-aho ja Töyrylä) omistajien kanssa turvetuotantoalueen sijoittamisesta alueelle. Lisäksi hakijat ovat sopineet tilan Töyrylä omistajan kanssa, että he rakentavat porakaivon, jos tilan kaivo kuivuu turvetuotannon seurauksena. Ulkoilureitti Karhunkankaan polku kulkee lähimmillään noin 350 m:n päässä tuotantoalueen länsipuolella. Reitin varrella, 450 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, on laavu.

6 Metsäalueet tuotantokentän ympärillä vähentävät pölyn ja melun leviämistä ympäristöön. Hakijat ovat arvioineet, että tuotannosta ei aiheudu kohtuuttomia melu- ja pölyhaittoja lähiasutuksella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistötiedot Yksityisten maalla oleva suojelualue Iso-Kaleton -lampi sijaitsee noin 600 metriä pintavalutuskentästä 2 koilliseen ja noin 750 metriä tuotantoalueesta pohjoiseen. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvä Natura 2000 -alueisiin kuuluva Joensuonkangas (FI0900110) sijaitsee noin 2,8 km:n päässä. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Hakijat ovat arvioineet, että Marjosuon turvetuotannolla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Alapuolinen vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Keuruun reitin Multianjoen valuma-alueella ja siellä tarkemmin Mykänjoen valumaalueella (35.675). Mykänjoen valuma-alueen pinta-ala on 32,66 km 2. Kuivatusvedet johdetaan kahta laskuojaa pitkin alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskentältä 2 kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Kulhapäälammesta lähtevään puroon ja edelleen Kesäpuroa piitkin Silmäkejokeen, joka muuttuu Mykänjoeksi. Mykänjoki laskee Sarajokeen ja edelleen Uitamonjärveen. Pintavalutuskentältä 1 kuivatusvedet johdetaan laskuojalla suoraan Kesäpuroon. Uitamonjärvi sijaitsee vesitse 7,5 8 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kesäpuron virtaamat pintavalutuskentän 2 laskuojan alapuolella (valuma-alue 470 ha) ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) 457 l/s, keskivirtaama (MQ) 53 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,9 l/s. Vastaavasti Kesäpuron virtaamat laskussa Silmäkejokeen (valuma-alue 750 ha) ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) 730 l/s, keskivirtaama (MQ) 84 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 1,5 l/s. Virtaamat on arvioitu valuma-alueiden pinta-alojen ja Multian Sinerväjärven luusuan virtaamatietojen perusteella. Kulhapää-lammen vesiala on 14,3 ha ja suurin syvyys 1,9 m. Lammen veden laatua on viimeksi selvitetty vuonna 2001. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut silloin 10 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 680 µg/l. Kulhapää-lammesta laskevan puron veden laatua pintavalutuskentän 2 laskuojan yläpuolella on selvitetty vuona 1984. Veden kokonaisfosforipitoisuus on silloin ollut 18 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 690 µg/l.

7 Sarajoen veden laatua on selvitetty Mykänjoen laskukohdan yläpuolelta vuosina 2007 2010 kolmesti vuodessa. Veden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut 23 µg/l (17 29 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo 636 µg/l (390 700 µg/l). Mykänjoen laskukohdan alapuolelta Sarajoen veden laatutietoja on kahdelta näytteenottokerralta, joista viimeisin vuodelta 2005. Veden kokonaisfosforipitoisuus on tällöin ollut 22 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 520 µg/l. Uitamonjärven vesiala on 51 ha, keskisyvyys 4,9 m ja suurin syvyys 15 m. Järven veden laadusta on ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmässä tietoja seitsemältä eri näytteenottokerralta vuosien 1982 2007 aikana. Vuosien 1995 2007 näytteiden (5 kpl) perusteella järven vesi on ollut pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden (13 22 µg/l, keskiarvo 18 µg/l) perusteella arvioituna lievästi rehevää. Samoina näytteenottokertoina kokonaistyppipitoisuus on ollut 460 620 µg/l. Järven alusveden happipitoisuus on ollut ajoittain alentunut, jolloin myös fosforia on vapautunut sedimentistä alusveteen. Korkein todettu alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut noin 50 µg/l. Kalasto ja kalastus Silmäkejoessa ei kalasteta, mutta siellä on kaloja. Uitamonjärvessä esiintyy taimenta, harjusta, haukea, ahventa, särkeä, kuhaa, siikaa ja muikkua. Järveen on istutettu planktonsiikaa ja kuhaa. Kalastus tapahtuu verkoilla, katiskoilla ja uistelemalla. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kalastajia on 50 100. Hakemuksen kalasto- ja kalastustiedot on saatu haastattelemalla Multian kalastuskunnan esimiestä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan turvetuotanto ei vaikuta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen tehokkaiden vesienkäsittelyrakenteiden ansiosta. Tuotantovaiheessa tuotantoalalta (39,3 ha) johdettavat nettopäästöt nostavat hakijoiden esittämän laskennallisen arvion perusteella Kesäpuron ja Silmäkejoen yhtymäkohdassa veden pitoisuuksia seuraavasti: kiintoainepitoisuus nousee 0,18 mg/l, fosforipitoisuus 2 µg/l ja typpipitoisuus 100 µg/l. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen päästöt vesistöön nostavat Uitamonjärven fosfori- ja typpipitoisuuksia 0,2 % nykytilanteeseen verrattuna. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Mykänjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueella. Uitamonjärven tilaa ei ole luokiteltu ve-

8 sienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015. Uitamonjärvi laskee Sinervään, jonka fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan palosuojelusuunnitelma. Ennen tuotannon aloittamista palokalusto ja palonsuojeluohjeet hyväksytetään palonsuojeluviranomaisilla. Työmaalle sijoitetaan alkusammutuskalusto onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstö vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Öljyvahingot pyritään estämään tekemällä traktoreiden öljynvaihdot omistajien huoltohalleissa muualla. Muiden öljyvahinkojen torjuntaan käytetään turvetta. Polttoainesäiliö ja tankkauspiste ovat lukittavia. Tulviin on varauduttu valunnansäätöpadoilla. Hakijat esittävät, että Marjosuon tuotantoalueen tarkkailu tehdään Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden vuosien 2008 2013 käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Käyttötarkkailu aloitetaan heti, kun kuntoonpanotyöt aloitetaan. Käyttötarkkailuun sisältyy käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelylaitteiden toiminnan tarkkailu sekä toiminnan muukin seuranta siten, että toiminta tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantoalueelta tulevan veden laatua selvitetään ottamalla näytteet pintavalutuskentän 1 alapuolelta. Näyte otetaan ensimmäisen kerran kuntoonpanovaiheessa ja sen jälkeen ensimmäisenä ja viidentenä tuotantovuotena kerran kuukaudessa touko-syyskuun välisenä aikana. Hakijoiden arvion mukaan vesistötarkkailu ei ole tarpeen, koska alapuolisessa vesistössä on jo tarkkailupisteitä. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimia tai vahingonkorvauksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan 22.12.2010 muun muassa luontoselvityksellä, vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla, valuma-aluetiedoilla, pintavalutuskenttäpiirroksilla ja vesistövaikutusarviolla sekä tarkentaneet päästöarvioita ja kiinteistötietoja. Hakijat ovat 14.2.2011 toimittaneet käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman.

9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Multian kunnassa 3.3. 1.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 9.3.2011 Suur-Keuruu - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Multian kunnalta ja Multian kunnan ympäristönja terveydensuojelu- sekä kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Hakijoille voidaan myöntää lupa 16,7 ha:n turvetuotantoalueelle. Lupaa ei tule myöntää eteläisimmälle (18,5 ha) lohkolle eikä 4,1 ha:n kokoiselle lohkolle. Eteläisimmän lohkon itä- ja länsipuolella alle 150 metrin päässä sijaitsee vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt. Hakemuksessa ei ole esitetty mitään toimenpiteitä melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Turvetuotannosta aiheutuisi kyseisille kiinteistöille melu- ja pölyhaittaa. Lupamääräyksillä ei voida riittävästi estää tai ehkäistä pölyämisestä johtuvaa kohtuutonta rasitusta kiinteistöille, varsinkin kun ottaa huomioon myös muut tuotantolohkot ja muut lähistöllä olevat kiinteistöt. Vaikka kiinteistön omistajat eivät vastustaisi hanketta, se ei ole hyväksyttävä peruste sallia toiminta niin lähellä asutusta, että melu- ja pölypäästöistä aiheutuvia terveyshaittoja ei voida sulkea pois. Luontoselvityksen mukaan eteläisimmältä lohkolta on löydetty useita luonnontilaisia tai silmälläpidettäviä suokasvillisuustyyppejä. Arvokkaimpia ovat vaarantuneisiin kuuluvat lyhytkorsiräme ja kalvakkaneva. Lisäksi alueella kasvaa punakämmekkää, joka on Oulun läänin eteläpuolella luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja uusimman uhanalaisluokituksen mukaan uhanalainen vaarantunut laji. 4,1 ha:n lohko on luonnontilaista rahkaista tupasvillarämettä, joka kuuluu Etelä-Suomessa uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin suotyyppeihin. Alapuolisen jokiuoman luonnontilaisuudesta ei ole tietoa. Marjosuo ei sisälly ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamaan ja 10.12.2009 lainvoimaiseksi tulleeseen Keski-Suomen maakuntakaavaan.

10 Kuormituslaskelma on tehty ominaiskuormituslukujen pohjalta. Pitoisuuslisäykset vesistöön on pelkästään arvioitu laskennallisesti, eikä niitä siten voida arvioida suhteessa vallitsevaan nykytilanteeseen, koska alapuolisesta vesistöstä ei ole vedenlaatutietoja käytettävissä. Vesistövaikutusarvioinnit ovat puutteelliset, joten kuormitus- ja vaikutusarviointia tulisi tarkentaa ennen lupapäätöksen antamista. Kesäpuron ja tuotantoalueen sekä Kesäpuron ja altaalle 2 menevän laskuojan etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 10 m. Pintavalutuskentällä 1 on paikoin mitoitusohjeisiin nähden ohut turvekerros (alle 0,5 m). Tuotantoalan supistuessa kentän puhdistusteho voidaan kuitenkin arvioida olevan riittävän. Eristysojien alapäähän on kaivettava lietekuopat ja huolehdittava niiden puhdistuksesta jatkossa säännöllisesti aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Lisäksi työnaikaisia lietekuoppia tulee tehdä 100 m:n välein. Tuulen suunnan ollessa idästä, ei 10,2 ha:n kokoisen lohkon länsilaidalla alle 400 m:n etäisyydellä Kesämäen pihapiiristä saa harjoittaa turvetuotantoa kiinteistölle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen takia. Päästötarkkailua tulee tehdä pintavalutuskentän 2 alapuolelta. Tarkkailu tulee tehdä Vapo Oy:n ohjelman periaatteiden mukaisesti. Silmäkejokeen tulee perustaa näytteenottopiste ja näytteenotto tulee aloittaa ennen toiminnan aloittamista, koska alueelta ei ole mitään veden laatutietoja olemassa. Näytekertoja tulee olla vähintään 3 ennen toiminnan aloittamista ja analytiikka ja näytteenottoajankohdat voivat olla Vapo Oy:n yhteistarkkailuohjelman mukaisia. Vuosiraportoinnin yhteydessä tulee selvästi arvioida turvetuotannon vaikutukset alapuoliseen vesistöön sekä laskennallisesti että havaittujen arvojen pohjalta. Tarkkailua tulee voida muuttaa/laajentaa tarvittaessa. Hakemuksen liitteenä 10 oleva vuokrasopimus ei koske hankealuetta, joten hakijat eivät ole osoittaneet hankealueen hallintaoikeutta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalousryhmä Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: 1. Kalasto- ja kalastusvaikutuksia tulee tarkkailla kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden turvetuottajien kanssa. Tarkkailu tulee

11 aloittaa ennen kuntoonpanotöiden aloittamista riittävän vertailutiedon saamiseksi. 2. Hakijoiden tulee maksaa vuosittain 500 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Luonnontilaisille alueille (noin 19 ha) ei tule myöntää ympäristölupaa. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on määritellyt Sarajoen ja Silmäkejoen (kartalla myös Mykänjoki-nimisenä) kalastusasetuksen 51 b :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Kurjussuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen velvoitetarkkailun sisältyvässä sähkökoekalastuksessa Sarajoen ja Hurjapuron yhtymäkohdasta saatiin 4 taimenta, jotka olivat villejä luonnossa syntyneitä kaloja. Sarajoesta Vanhanmyllynkoskelta tavattiin 6 taimenta (osa luonnossa syntyneitä), 2 madetta ja 16 kivisimppua. Kuivatusvedet aiheuttavat Kesäpurossa, Silmäkejoessa/Mykänjoessa, Sarajoen alaosassa ja Uitamonjärvessä rehevöitymishaittaa ja pohjan liettymistä. Tuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä. Lisääntynyt kiintoaineksen määrä saattaa tukkia järvitaimenen kutualueita ja heikentää soraikkojen läpivirtausta. Sarajoen vesi on humuksen tummaksi värjäämää. Vesi on voimakkaasti hapanta ja melko ravinteikasta. Veden laatu vaihtelee voimakkaasti, melko pienet sateet laskevat helposti ph:ta ja lisäävät kiintoaineen määrää. Olosuhteet eivät tämän takia ole kovinkaan hyvät kaloille ja etenkään taimenelle, mutta kuitenkin riittävät populaatioiden säilymiseen. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa. Jos turvetuotantoon valmisteltavat alueet on metsäojitettuja, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Näin ollen luonnontilaisten alueiden ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi haitallisesti ja pitkäaikaisesti alapuolisen vesistön kalaja rapukantoihin. Hakemus on kalasto- ja kalastustietojen osalta puutteellinen, varsinkin Mykänjoen osalta. Mykänjoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Vesistön kalaston ja rapukannan tila tulisi ennen tuotannon aloittamista selvittää esimerkiksi sähkökoekalastuksin ja koeravustuksin. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotanto suunnataan tuotannossa oleville ja jo

12 ojitetuille alueille. Jos kunnostettava alue on jo valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna kuin jos kyseessä on ojittamaton alue. Luonnontilaisten alueiden ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi pitkäaikaisesti ja haitallisesti alapuolisen vesistön kala- ja rapukantoihin. Hankkeesta yleiselle kala- ja raputaloudelle aiheutuva vahinko voidaan kompensoida 500 euron (noin 15 /tuotantohehtaari) suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksulla voidaan pyrkiä esimerkiksi säilyttämään Silmäkejoen/Mykänjoen ja Uitamonjärven kala- ja rapukantoja. Kalataloudellinen vaikutustarkkailu on tarpeen vaikutusten selvittämiseksi. Multian kunnan ympäristölautakunta / ympäristönsuojeluviranomainen Lautakunta vastustaa ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan myöntämistä. Turvetuotanto voidaan aloittaa vain siinä tapauksessa, että toiminta saadaan vesistökuormituksen osalta täysin päästöttömäksi. Ympäristölupia ei tulisi myöntää ennen kuin Keski-Suomen liitto on saanut valmiiksi turvetuotantoalueita ja suoluontokohteita käsittelevän vaihekaavan. Hakijoiden tulisi ottaa vesinäytteet Kesäjoen ja Silmäkejoen nykytilan selvittämiseksi. Myös pintavalutuskentän 2 alapuolelle tulee perustaa näytteenottopiste. Ominaiskuormituslukuihin perustuva arviointi ei ole riittävää. Toiminnalla on todennäköisesti vaikutusta Iso-Kalettoman luonnonsuojelualueeseen lyhyen etäisyyden johdosta. Iso-Kalettomalla on linnustollista arvoa. Sen rannalla on lintutorni. Turvetuotannolla on siten vaikutusta myös alueen virkistyskäyttöön. Tuotantoalue katkaisee lintutornille ja Kesämäen laavulle johtavan patikointi/hiihtoreitin. Hakemus ei sisällä näitä seikkoja. Hakijoiden tulisi esittää näistä seikoista ja hankkeen vaikutuksista niihin tarkempi selvitys. Selvitysten mukaan Marjosuolla on luonnonsuojelullista arvoa. Keski- ja pohjoisosassa on laajahko ojittamaton suoalue ja suolla esiintyy useampi uhanalainen suotyyppi. Turvetuotantoa ei tule sallia luonnontilaisilla soilla. Lähimmille asuinkiinteistöille toiminta aiheuttaa merkittävää melu- ja pölyhaittaa. Haittoja voi esiintyä myös noin 500 m:n etäisyydellä oleville loma-asunnoille (2 kpl). Multialla on tällä hetkellä kymmenkunta turvetuotantoaluetta. Vireillä on viiden uuden turvetuotantoalueen ja yhden laajennushankkeen hake-

13 mukset. Lisäksi Multian vesistöihin laskee turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä Keuruun, Ähtärin ja Saarijärven alueilta. Multian kunnan ympäristölautakunta / terveydensuojeluviranomainen Hakijoiden tulee selvittää lähikiinteistöjen talousvesikaivojen sijainnit. Kaivojen, veden laatua ja määrää tulee seurata. Lausunto sisältää luettelon parametreistä, jotka kaivoista tulee ennen tuotannon aloittamista tutkia sekä myöhemmin vuosittain ja viiden vuoden välein. Lisäksi lautakunta esittää vaatimuksia melu- ja pölypäästöjen vähentämistoimista, melun enimmäistasoista lähiasutuksella sekä pöly- ja melupäästöjen seurannasta. Muistutukset 1) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Marjosuo on suureksi osaksi luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Suolla on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun punakämmekän esiintymä ja monia direktiiviluontotyyppejä ja uhanalaisia luontotyyppejä. Suolla pesii silmälläpidettäviä lintulajeja. Toimintaa ei saa aloittaa ennen mahdollisen muutoksenhakuprosessin loppuun käymistä. Kansallisen suostrategian mukaan turpeennosto ohjataan ojitetuille tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Turpeennosto on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden vastaista. Aluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Aapasuo on suoyhdistymätyyppinä EU:n luontodirektiivin luontotyyppi. Lyhytkorsirämeet ja sararämeet ovat myös luontodirektiivin luontotyyppejä. Luontodirektiivin nimeämien luontotyyppien suojelutaso on toteutettava. Multia on aapasoiden eteläisintä aluetta, missä aapasoiden ja aapasuokasvillisuuden suojelutaso on puutteellinen. Lähin asutus on 100 m:n päässä. Lähiasutukselle turvepölyn haitat olisivat huomattavat. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto ja sen polttoainekäytöstä tulee vähitellen luopua. 2) AA (Kesäpelto RN:o 8:16, Kesälehto RN:o 11:11 ja Peurakummun jakokunta 495-403-876-1) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Suunnitellun tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä on muistuttajan mansikkamaa, nimellä Maatalousyhtymä Aholan marjatila. Suunniteltu turvetuotanto aiheuttaisi ammatinharjoittamisen vaarantumisen pölyn, melun ja liikenteen lisääntymisen vuoksi. Kirkkopolku kulkee Marjosuon välittömässä läheisyydessä. Linna- Peurala patikkapolku Karhunkankaan reitti on tehty kyläläisten talkoovoimin. Polulla sijaitsee myös Kesämäen laavu. Marjosuo on ojittamaton

14 suo. Marjosuo on arvokas lakkojen ja karpaloiden kasvupaikka. Talvella Linna-Peurala hiihtolatu kulkee suon kautta. Ihmiset tulevat kaukaa etsimään luonnon rauhaa ja hiljaisuutta. Turvetuotannosta aiheutuisi korvaamattomia vahinkoja luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja vesistön pilaantumisen vuoksi. Läheisyydessä sijaitseva luonnonlähde ja purot vaarantuisivat ja aikaa myöten myös järvien kalat ja pienten lampien eliöstö. 3) BB:t (Huuhanranta RN:o 4:54) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. Muistuttajien mökki sijaitsee Uitamonjärven rannalla. Marjosuon ja Tervasuon turvetuotanto uhkaa pilata Uitamonjärven vedet ja niiden virkistyskäytön. Uitamonjärvi on hieman tummavetinen, joten siihen ei enää lisäkuormitusta kaivata. Järven rannalle on kaavoitettu monta uutta mökkiä. Hakemuksen kuormitusluvut ovat keskimääräisiä arvioita. Sallittavissa oleva päästötaso tulisi suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Turvetuotannon seurauksena vesi muun muassa tummenee, samenee, happipitoisuus vähenee, leväkasvu lisääntyy ja virkistyskäyttöarvo heikkenee. Muistuttajat ihmettelevät, ettei heille ole ilmoitettu Marjosuon turvetuotantoaluetta koskevan hakemuksen vireilläolosta. 4) CC (Rantarinne RN:o 4:52) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajan mökki ja vuokrattava mökki sijaitsevat Uitamonjärven rannalla. Lupahakemuksen mukaiset ravinnekuormat ovat järven nykyisessä kuormitustilanteessa liian rankat. Arvokaloissa on havaittu vähenemistä nykyisten valumakuormien aikana. Uitamonjärven vesi on osana muistuttajan käyttövettä, joten humusmäärän nousu haittaa käyttöä peseytymiseen ja talousvetenä. Turvetuotanto järven latvavesillä tuhoaa vapaa-ajan asuntojen hyödyntämisen ja virkistyskäytön järvellä. Multian kunnassa on runsaasti turvetuotantoa. Aluehallintoviraston tulee keskeyttää uusien lupien myöntäminen ja tutkia ensin, kuinka suuret vaikutukset alueen nykyisellä turpeenotolla on vesistöihin. Tulee selvittää koko kunnalle ja Uitamonjärvelle kestävä turpeenottokuormitus ja mitoittaa turpeenotto tälle määrälle. 5) DD (Rantaniemi RN:o 4:44) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. Ominaiskuormitusluvut eivät ota huomioon sitä, että erot soiden ja suokerrosten välillä voivat olla 20-kertaisia. Sallittavissa oleva päästötaso

15 tulisi suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Lisäksi ominaiskuormitusluvut eivät kerro todellista suolta karkaavan orgaanisen aineen määrää. Humusta ja hienojakoista ainesta ei päästöjä ja haittoja arvioitaessa lasketa kiintoaineeksi ja siten lupapäätöksen ominaiskuormitusluku kertoo vain alle 10 % todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Uitamonjärven syvänteiden hapenpuute lisää raskasmetallien liukoisuutta ja niiden siirtymistä kaloihin. Alueella vireillä olevat lupahakemukset käsitellään erikseen eikä yhteisvaikutusta vesistöön esitetä. Muistuttajalle ei ole kerrottu Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta. Onko ympäristönsuojelulain mukaista menettelyä rikottu? Miten Pihtisuon ja Kurjussuon turvetuotantoalueet voivat toimia ilman ympäristölupaa ja miksi maanomistajia ei ole informoitu? Mikä on Pihtisuon, Kurjussuon, Marjosuon ja Tervasuon kokonaiskuormitus Sarajokeen ja Uitamonjärveen? Jos ympäristölupa myönnetään, hakijoiden on selvitettävä turpeen raskasmetallipitoisuudet ja radioaktiivisuus. Uitamonjärven ja Sarajoen vesi on tutkittava ja laatua on seurattava. Jos vesistössä tapahtuu pilaantumista luvan myöntämisen jälkeen, ei ole toimittu ympäristönsuojelulain mukaisesti. Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään 10 % valuma-alueesta. Lisäksi on rakennettava ympärivuotinen kemiallinen puhdistamo. Hakijoiden on maksettava korvausta pölyhaitasta, lietteen vesistöstä poistamisesta ja kalatalousmaksua. Vaatimukset tulee kohdistaa myös Pihti- ja Kurjussuon tuotantoalueille. 6) EE (Rantakumpu RN:o 4:53) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Uitamonjärveen aiotaan johtaa myös Tervasuon turvetuotannon vedet. Tervasuon hakemuksesta olisi tullut tiedottaa Uitamonjärven rantakiinteistöjen omistajille. Yhdessä Marjosuon ja Tervasuon hankkeiden vaikutus tulee olemaan järkyttävä. Kiintoaineen määrä ilmoitetaan kuivapainona, mutta todellisuudessa lietteen määrä on moninkertainen. Kiintoaine sotkee järven pohjan, rannat ja kantoveden. Hakemuksessa esitetään teoreettisia arvioita Marjosuon kuivauksen päästökuormituksesta. Uitamonjärven rantakaavan mukaan tontti on tarkoitettu virkistyskäyttöön. Pilatun vesistön rannalla on vaikea enää löytää rantatontin virkistyskäyttöarvoa. Ei kerrota, mitä tapahtuu, jos kuormitusarvaus on väärä. Vesistö on helppo pilata. Korjaamista ei pysty edes rahalla nopeuttamaan. Jos lupa myönnetään, muistuttaja vaatii luvan saajilta muun muassa vuotuisesta haitasta 5 000 euroa/vuosi Marjosuon ja Tervasuon osalta yhteensä jokaiselle rantatontin haltijalle. Luvan saajien on kustannettava kaikki Suomen Luonnonsuojeluliiton tarpeelliseksi katsomat toimet järven veden ja pohjan puhdistamiseksi.

16 7) FF (Rantapuro RN:o 4:46) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajalle ei ole tiedotettu turvetuotantohankkeesta virallista tietä, vaikka hanke tulisi kiistatta vaikuttamaan Uitamonjärven tilaan heikentämällä järven kalakantaa, huonontamalla veden laatua ja alentamalla loma-asuntojen arvoa. 8) Linna-Peurala kyläyhdistys ry vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Pääosa tuotantoalueesta sijaitsee keskellä asuttua Peuralan kylää. Turvetuotannosta aiheutuu kohtuuttomia melu- ja pölyhaittoja. Lähimmät asutut tilat Töyrylä ja Huhta-aho sijaitsevat 80 120 m:n päässä. Kesäkäytössä oleva Papinaho-tila sijaitsee 300 m:n päässä. Kalliolehtotilalla asutaan vakituisesti, etäisyys sinne on 450 m. Kesämäki-tilalla on ammattimaista mansikantuotantoa, itsepoimintaa ja tilalta myyntiä. Mansikanpoimintasesonki ja turvetuotanto osuvat samaan aikaan. Turvetuotantoalue ja auma-alue ovat 300 m:n päässä mansikkakasvustosta. Koska kyse on tuoretuotteiden myynnistä, aiheutuu pölystä vakavaa haittaa elinkeinotoiminnalle. Alue on osin ojittamatonta suota, jota ei voida ottaa turvetuotantoon. Kesämäki-tilalla on kyläyhdistyksen rakentama laavu, joka on osa Karhukangas-nimistä, hankerahoituksella tehtyä ja kyläyhdistyksen ylläpitämää ulkoilureittiä. Talvilatu kulkee tuotantoalueen läntisen lohkon alueella. 9) GG ja HH (Rantakoivu RN:o 4:45) vaativat, että ympäristölupahakemus on hylättävä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. Ympäristöluvan myöntäminen Marjosuon ja Tervasuon vaikuttaa kielteisesti Uitamonjärven puhtauteen ja lähiympäristön viihtyisyyteen. On tarkasteltava Marjosuon ja Tervasuon kokonaisvaikutusta Uitamonjärveen. Sallittavissa oleva päästötaso tulee suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Kiintoainekuormitus ei kerro järveen tulevasta paljon hienojakoisemman humuksen määrästä. Kiintoaine ja humus aiheuttavat järven hapettomuutta, rehevöitymistä ja sinileväkukintojakin. Tästä seuraa kalakuolemia ja pyydysten limoittumista. Järven virkistyskäyttöarvo alenee. Rantatonttien ja mökkien arvo laskee. 10) II (Rantamäki RN:o 4:51) vaatii, että ympäristölupahakemus on hylättävä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. Turvetuotantoalueet pilaavat Mykänjoen valuma-alueen ja Uitamonjärven vedet. Vesien talous- ja virkistyskäyttö tulisi mahdottomaksi ja kalastus kyseenalaistuisi. Hakijoiden mukaan fosforikuormitus on yli 530 kg vuodessa. Jotta vastaava kuormitus syntyisi mökkiläisten aiheutta-

17 mana, tarvittaisiin 5 900 uutta ympärivuotista asukasta Uitamonjärven rannalle. Muistuttaja omistaa Uitamojärven rannalla olevan tontin ja aikoo aloittaa rakentamisen vuonna 2011. 11) Keuruun kalastusalue ja Multian osakaskunta vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Marjosuon turvetuotantoalueen vaikutus tuntuisi välittömästi alueen purojen ja jokien vesiekologiassa sekä taimen- ja jokirapukannoissa, kuten myös koko muussa jokien vesiekologiassa ja kalastossa, sekä tuotantoalueen läheisessä muussa suoluonnossa. Hakemuksessa esitetyt kuormitusarviot ovat vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa. Joka tapauksessa ne ovat alimitoitetut. Ei tiedetä, miten paljon haitta-aineita pääsee vesistöön talviaikaan. Humuksen ja muun kiintoaineksen määrä on uusimpien arvioiden mukaan moninkertainen tuottajien ilmoittamaan määrään verrattuna. Orgaaninen aines on eniten vesistölle haittaa aiheuttava osatekijä. Kiintoainemittaus saa kaikesta orgaanisesta aineksesta esille vain noin 10 %. Hetkelliset mittaustulokset eivät kerro mitään koko vuoden kuormituksesta. Jopa 90 % orgaanisen aineksen kuormituksesta tulee muutamien voimakkaiden sadepäivien jälkeen. Turveperäinen kiintoaines muodostaa löyhää sedimenttiä, jonka tilavuus on jopa 50-kertainen verrattuna alkuperäiseen kiintoaineena mitattuun määrään. Kertyvä aines muuttaa pohjan muotoa, rakennetta ja morfologiaa ja aiheuttaa veden pilaantumista. Vesilain mukaan näin ei saa tapahtua ja lupaa ei siten voida myöntää. On otettava huomioon tuotantoaluetta kiertävistä kuivatusojista tuleva kuormitus. Kun näiden vesien pääsy suolle estetään, päätyy tämä sivukuormitus vesistöön. Pintavalutuskenttä 1 on liian ohutturpeinen. Pintavalutuskentät ovat alimitoitettuja ja ojitettuja ja lisäksi ne sijaitsevat lähellä luonnontilaista Kesäpuroa. Vesienkäsittely ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, eikä ympäristölupaa tule myöntää. Kesäpuro on luonnontilainen ja sen varressa on luonnontilainen lähde. Kesäpuro tulisi joko kuivumaan tai täyttymään turvehötöllä. Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa samaan aikaan on vireillä Kalettomansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 157,3 ha. YVA-arviointi on tehtävä. Tervasuon nyt hakuvaiheessa olevan tuotantoalueen pintaala on 53,6 ha. Tuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä 210.9 ha. Marjosuon ympäristössä on runsaasti muuta turvetuotantoa. Pihtisuo (noin 40 ha) ja Kurjussuo / Lauttasuo (noin 68 ha) kuormittavat Sarapuroa. Tervasuon (53,6 ha) ympäristölupahakemus on vireillä. Sarapuro ja

18 Uitamonjärvi eivät kestä enää lisäkuormitusta. Turvetuotanto lisäisi vesistön rehevyyttä, veden tummuutta ja pohjan liettymistä entisestään. Veden ph putoaisi kriittisinä aikoina jopa 4,5 ph:n tuntumaan. Etenkin tulvakausina haitallinen kuormitus lisääntyisi väistämättä. Sarajoki on taimen- ja harjuspitoinen vesistö ja se on luonnontilaisen taimenen ja harjuksen harvinaista poikastuotantoaluetta. Uitamonjärven muikku-, siika- ja kuhakanta on nykyisin suhteellisen hyvässä kunnossa. Lyhyt puhelu kalastuskunnan esimiehelle ei ole riittävä kalastoselvitys. Kalasto- ja kalastustietoja on täydennettävä. Kalastuskunta on tehnyt pitkäaikaisia ja arvokkaita kalaistutuksia alapuoliseen vesistöön. Maakuntakaavassa ei ole Marjosuolle osoitettu eo-merkintää. Multian rantayleiskaavassa Iso-Kaleton on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pieni-Kaleton on merkinnällä MY, tarkoittaen sitä, että alueella on erityisiä ympäristöarvoja. Linnustoselvitykset ovat riittämättömät. Lintulistasta puuttuu ainakin maakotka, sääksi, kurki ja viirupöllö. Alueella kasvaa valtakunnallisesti silmälläpidettävää punakämmekkää. Tulee tehdä useampia tutkimuspäiviä käsittävä luontoselvitys, joka sisältää suokasvillisuus-, hyönteis-, matelija-, linnusto- ja eläimistöselvitykset. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on käynnistetty Puro- ja valuma-alueiden kunnostushanke, PUREVA. Turvetuottajien tulee osallistua hankkeeseen. On tehtävä Natura-arviointi. Täydennyksessä esitetyt kuormitusarviot ovat erilaiset kuin hakemuksessa esitetyt. Turpeen radioaktiivisuus ja rikki- sekä elohopeapitoisuus on tutkittava heti. Turve on polttoaineista ilmastopäästöiltään haitallisin energian tuotantovaihtoehto. Muistuttajat kyseenalaistavat hakemukseen liitetyt lähikiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset. Vuokrasopimus ei koske toimintakiinteistöä. Lupahakemuksia koskevia lausuntoja tulee annettavaksi samanaikaisesti jopa 9 kpl, ja yhden kuukauden kuulutusaika on liian lyhyt. Hakemuskuulutus on julkaistu lehdessä 9.3.2011, vaikka kirjeitse toimitettu kuulutus on päivätty jo 24.2.2011. Asiakirjat on pidetty nähtävänä 3.3. 1.4.2011 välisen ajan. Kuukauden kuulutusaika ei siten toteudu. Koska 9.3. 1.4. ei ole riittävä kuulutusaika, on kuuluttaminen tehtävä uudelleen.

19 Hakijoiden vastine Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lähitilojen omistajat ovat parhaita itse arvioimaan turvetuotannon haittoja kotitiloilleen. Tuotannossa käytetään pölynerotussykloneilla varustettuja imuvaunuja. Tuotanto keskeytetään kovalla itä- tai länsituulella. Hakijat hyväksyvät päästötarkkailupisteeksi pintavalutuskentän 2 alapuolella olevan pisteen. Tarkkailutiheys on Vapo Oy:n tarkkailuohjelman mukainen. Silmäkejokeen perustetaan näytteenottopiste elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla. Ojittamattomien alueiden poisjättäminen tuotannosta ei ole perusteltua, koska alueiden reunat ovat jo ojitettuja ja se on siten vaikuttanut myös ojittamatta jääneen alueen luontoarvoihin. Harvinaisia kasveja (esimerkiksi punakämmekkä) esiintyy vain muutamia yksilöitä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö Hakijat hyväksyvät kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailun. Vuotuinen 500 :n kalatalousmaksu on liikaa. Muilta osin hakijat viittaavat ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle antamaansa vastineeseen. Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lähimpien kiinteistöjen omistajat eivät vastusta hanketta. Toisella kiinteistöllä on jo porakaivo ja hakijat ovat luvanneet tehdä toiselle porakaivon, jos heidän kaivonsa kuivuu tai pilaantuu. Tuotannossa käytetään pölynerotussykloneilla varustettuja imuvaunuja. Tuotanto keskeytetään kovalla itä- tai länsituulella. Multian kunnan terveydensuojeluviranomainen Hakijat viittaavat lähinaapureiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Muistutukset Muistutus 1 (Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry) Hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Muistutus 2 (AA) Karhunkankaan polku ei kulje tuotantoalueen kautta. Hakijoiden mielestä turvetuotanto ei aiheuta haittaa mansikanviljelylle. Muilta osin hakijat viittaavat asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin.

20 Muistutukset 3, 4, 5, 6, 7, 9 ja 10 (BB, CC, DD, EE, FF, GG ja HH sekä II) Matkaa Marjosuolta Uitamonjärvelle on noin 5,5 km. Hakijat perustavat Silmäkejokeen näytteenottopisteen, jolloin voidaan tarkkailla Uitamonjärveen menevän veden laatua ja vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Muilta osin hakijat viittaavat asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Muistutus 8 (Linna-Peurala kyläyhdistys ry) Hiihtäminen turvetuotantoalueella on sallittua tai hiihtoladun paikkaa voinee muuttaa. Tilojen Huhta-aho ja Töyrylä omistajat osaavat itse parhaiten arvioida tuotantoalueen haitat kotitilalleen ja he voivat työskennellessään turvetuotantoalueella vaikuttaa syntyviin haittoihin. Muilta osin hakijat viittaavat asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Muistutus 11 (Keuruun kalastusalue) Kuormitukset on muutettu täydennyksessä hakemuksen jälkeen julkaistuihin tutkimustuloksiin. Muistutuksessa esitetyt syytteet Haukisuon turvetuotantoalueen toiminnasta on käräjäoikeus hylännyt perättöminä. Muilta osin hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tänään antanut päätökset koskien Martinsuon Turve Oy:n ja Autosen Urakointi Oy:n Kalettomansuon turvetuotantoalueen toimintaa (päätös nro 147/2011/1 ) ja Tervasuon turvetuotantoalueen toimintaa (päätös nro 149/2011/1 ). ALUEHALLINTOVIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Marjosuon turvetuotantoalueen läheisyydessä on asutusta, joista lähimmät sijaitsevat 100 m:n ja 140 m:n etäisyydellä. Tuotantoalueen ja

21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN asuinrakennusten välinen alue on osin peltoa. Sillä, että näiden lähimpien tilojen omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa toiminnan sijoittamiseen, ei ole merkitystä lupaharkinnassa. Ottaen huomioon toiminnan luonne sekä lyhyt etäisyys asuinrakennuksiin toiminnasta aiheutuisi luvan myöntämisen esteenä olevaa kohtuutonta rasitusta ja terveysriskiä naapuritiloilla, jota ei toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa voitaisi estää lupamääräyksilläkään. Edellä mainituin perustein luvan myöntämisen edellytykset päätöksen liitteenä olevassa tuotantoaluekartassa esitetyille 18,5 ha:n ja 4,1 ha:n alueille eivät täyty. Harkinnassaan aluehallintovirasto ottaa huomioon sen, että edellä mainittujen alueiden melu- ja pölypäästöjen vaikutusalueella on myös kesäasuntoja, joille toiminnasta aiheutuisi haittaa. Lisäksi 18,5 ha:n alueen mesotrofisella saranevalla kasvaa punakämmekkää, joka on Oulun läänin eteläpuolella rauhoitettu laji. Luonnonsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa rauhoitussäännöksestä. Koska kyseessä olevalla alueella eivät täyty ympäristönsuojelulain mukaiset luvanmyöntämisedellytykset, ei aluehallintovirasto ole erikseen tiedustellut hakijoilta, aikovatko he hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta poikkeusta. Lisäksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut, että ympäristölupa hylätään kyseistä aluetta koskien. Lähin kesäasunto sijaitsee 300 350 m:n etäisyydellä 0,9 ha:n ja 10,2 ha:n tuotantoalueista sekä noin 500 m:n etäisyydellä 4,1 ha:n ja 5,6 ha:n tuotantoalueesta. Tila, jolla harjoitetaan marjanviljelyä, sijaitsee alle 400 m:n etäisyydellä 10,2 ha:n tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja loma-asutuksen sekä marjatilan välinen alue on osin peltoa. Näillä alueilla turvetuotannosta aiheutuisi naapuritiloille luvanmyöntämisen esteenä olevaa kohtuutonta rasitusta. Hakemuksessa esitetyt alapuolisen vesistön veden laatu- ja kalastotiedot ovat suppeita. Mykänjoki, Sarajoki ja Uitamonjärvi ovat kalastollisesti arvokkaita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunnon mukaan. Koska ympäristölupa hylätään toiminnan melu- ja pölypäästöistä aiheutuvien haittavaikutusten ja osin myös luonnonsuojelulain vastaisten seurausten takia, ei päästöjen vaikutusta vesistöön tai hakemuksessa esitetyn vesienkäsittelyn mahdollista tehostamistarvetta ole tarpeen arvioida. Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa.

22 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Muistutuksessa 5) esitetyn Pihtisuon ja Kurjussuon turvetuotantoalueita koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto lausuu, että kyseisten turvetuotantoalueiden toiminnalle ei voida antaa määräyksiä tässä Marjosuon turvetuotannon ympäristölupaa koskevan hakemusasian yhteydessä. Muistutuksessa 11) esitetyn ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto lausuu, että Marjosuon ja Kalettomansuon turvetuotantoalueet sijaitsevat lähimmillään noin 600 m:n päässä toisistaan. Siten tuotantoalueet eivät aluehallintoviraston arvion mukaan muodosta sellaista kokonaisuutta, jotta ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tarpeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon perusteella. Tuotantoalueiden välisellä alueella ei sijaitse sellaisia kohteita, joihin tuotantotoiminnan pöly- tai melupäästöistä aiheutuisi haitallisia yhteisvaikutuksia. Lisäksi suunnitellun Marjosuon tuotantoalueen kuivatusvedet olisi johdettu Keuruun reitin Multianjoen valuma-alueelle (35.67) kun Kalettomansuon tuotantoalueelta kuivatusvedet johdetaan Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueelle (14.54). Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka on toimivaltainen viranomainen edellyttämään arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa, ei ole lausunnossaan edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Ratkaisu huomioon ottaen vastauksen antaminen lausunnoissa ja muistutuksissa oleviin muihin vaatimuksiin ei ole tarpeen. Ympäristönsuojelulaki 6, 41 ja 42 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Luonnonsuojelulaki 42 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.