Varhaisen avoimen yhteistoiminnan tarve Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Jukka Pyhäjoki jukka.pyhajoki@thl.fi Verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät (VerDi)
Mitä varhainen avoin yhteistoiminta on? Toimintaa silloin, kun omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti Tukea ja kontrollia silloin, kun kovin monet ovet eivät ole vielä sulkeutuneet Välitöntä turvaamistoimintaa kriisitilanteissa Puuttumista omiin huoliin (intuitio) ja niiden puheeksiottamista arvostavasti. Se joka on huolissaan ei torku vaan ryhtyy toimiin -Pikku Myy Miten luon kunnioittavan, vastavuoroisen ja avoimen yhteyden asiakkaan, läheisten ja yhteistyökumppanien kanssa? Kuinka pääsen varhain dialogiin?
Yhteistoiminta on voimaa - onko? "1 +1 >2" " Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi" vai "Mitä useampi kokki sitä sekaisempi soppa" "Joukossa tyhmyys tiivistyy" Yhteisestä päämäärästä huolimatta tilanteen rakenne tuottaa voimia, jotka johtavat ei aiottuun lopputulokseen (Eskola 1982) Myönteinen kasautumisvaikutus yhteistoiminnassa: motivaatio, sitoutuminen ja vastuu - Ratkaisevaa yhteistoiminnan kehittymiselle on se, pystyykö moniammatillinen tiimi luomaan tilanteeseen riittävästi järjestäytyneisyyttä, joustavuutta ja ongelmien monipuolista hahmottamista (Seikkula 1991). 3
Milloin kumppanuutta, yhteistoimintaa ja verkostotyötä tarvitaan? Ei kaikkeen (selvärajaiset pulmat), mutta joskus ehdottomasti (monimutkaiset tilanteet) Rajoilla ja rajojen ylittämisessä Palvelujärjestelmä on sektoroitunut ja erikoistunut, ihmisten elämä ei Sektori A Sektori B Sektori C Yksikkö A1 Yksikkö A2 Yksikkö A3 Yksikkö B1 Yksikkö B2 Yksikkö B3 Kokonaisvaltainen arki 4
Moniauttajatilanteissa tarvitaan yhteistoimintaa Moniauttajuus on sellaista monimutkaisuutta, jota sektorijakoinen järjestelmä ei kykene ratkaisemaan koetelluimmalla keinollaan eli erikoistumalla lisää. Vaikka kunkin työntekijän toiminta olisi yksittäin tarkasteltuna perusteltua, on mahdollista, ettei kokonaisuus ole kenenkään toiveiden mukainen. Jotta ammatilliset toimenpiteet tuottaisivat asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta hyödyllisen kokonaisuuden, niiden tulisi integroitua arjen kannalta mielekkäästi. Toimiva Arki on saatava yhteistoiminnan suunnittelun perustaksi.
JATKUU Moniauttajuus "pakottaa" ylittämään rajoja sekä palvelujärjestelmän sisällä (yksiköiden, ammattikuntien, työntekijöiden jne. välillä) että työntekijäverkoston ja asiakasverkoston välillä Rajojen ylittäminen edellyttää vastavuoroisuutta, suuntautumista vuoropuheluun, dialogiin. Dialogisuudessa kuuntelu on yhtä tärkeätä kuin puhuminen. Tähtäimessä on ajatusten ja suunnitelmien kehittely yhdessä. Se ei onnistu mikäli koetetaan määrittää toisille miten heidän tulisi ajatella ja toimia.
Milloin pitää olla muitten kanssa? - Yhteistoimintaa tarvitaan, kun tulee tunne, että omat huolet kasvavat ja mahdollisuudet auttaa asiakasta/perhettä kaventuvat havaitsee, että tuki ei mene tueksi on epäselvyyttä mitä muut tahot tekevät ja haluaa saada tilanteeseen lisää ymmärrystä ja tapauskohtaista koordinaatiota tajuaa, että erikseen toimimalla ei ymmärrä riittävän hyvin millaisesta kokonaisuudesta on kyse haluaa monitoimijaisissa tilanteissa luoda yhteistä hoito-, kuntoutus- tai toimintasuunnitelmaa ollaan siirtymä- ja nivelvaiheessa 7
Huolen puheeksiottamisen työtapa varhaista avointa yhteistoimintaa tukemassa Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Jukka Pyhäjoki jukka.pyhajoki@thl.fi Verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät (VerDi)
Puheeksioton pyrkimys Kunnioittava kohtaaminen Subjektiivisuus ( Pyydän apua ) Turvallinen ilmapiiri ( Jännitys ) Ymmärryksen ja toimintavaihtoehtojen lisääminen Toisen toiseus, ainutkertaisuus ja kontaktitieto Puheeksiotto on avaus kuuntelulle ja yhdessä ajattelulle Muutospyrkimys Uskottava toiveikkuus ja jatkamisen mahdollisuus Luoda tilaa uusille tarinoille ja näkökulmille Oman toiminnan muuntelumahdollisuudet HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN JA PUUTTUMISEN PYRKIMYS ON AVATA DIALOGI JA TURVATA JATKAMISEN MAHDOLLISUUS
Mikä vaikeuttaa puheeksiottamista? Asian sisältö (väkivalta yms.) - työpisteellä merkitystä Varmuuden haku (objektiivinen tieto) Asiakkaan status Perheen reaktiot Sopiva aika/tilanne (Huono/hyvä) kontakti asiakkaaseen Pelko työmäärän lisääntymisestä Epävarmuus tai ammattitaidon puute Sukulaissuhteet Työntekijän omat asenteet Kulttuurierot
Puheeksiottamisen haaste Huolen kasvu, negatiiviset tunteet, epävarmuus ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia; Tietäminen tappaa uteliaisuuden Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Toimenpiteiden kohteita, esineitä Jotta saavutetaan hyviä voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä.
Sokraattiset Hyveet: Dialogisuudesta Kuuntele toisia! Ole kärsivällinen! Puhu suoraan! Viivytä oman kantasi lukkoonlyömistä! Luota epäilyksiisi! Ajattele hitaasti! Ole valmis korjaamaan/muuttamaan käsityksiäsi!
"Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua?" 13
Huolen puheeksiottaminen ennakoivana työtapana Työ- ja ajattelutapa: Valmistautua keskusteluun pohtimalla, mitä voimavaroja lapsessa/perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi Tulla tietoisemmaksi miksi puheeksiottaminen tuntuu hankalalta tai helpolta Kehittyä ottamaan oma huoli puheeksi yhteistyötä rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla Tulemaan tietoisemmaksi ja oppia arvioimaan omaa toimintaa vuorovaikutustilanteissa Ennakoimalla miettiä rakentavia toimintatapoja toisen ihmisen mahdollisiin negatiivisiin reaktioihin Kysymykset toimii kannettava työkaverina, joka auttaa työntekijää tietämään ja tuntemaan mitä hän ajattelee tilanteesta / suhteesta ja ennakoimaan oman toimintansa seurauksia. Puheeksi otetaan henkilökohtainen ja konkreettinen havainto tai huoli, ei tarvita ongelmanmäärittelyä Puheeksiotto on avaus jollekin uudelle prosessille -> ymmärrys tilanteesta ja toimintamahdollisuuksista
OTA PUHEEKSI: peukalosäännöt 1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset lapsen/nuoren/huoltajien apua ymmärryksesi lisäämiseksi tai muutoksen tukemiseksi. 2. Mieti, mikä lapsen/nuoren/perheen kanssa työskentelyssä on hyvää ja toimivaa. 3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. 4. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit miten sanoihisi reagoidaan. 5. Etsi ajatuskokein ja mahdollisesti työkaverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista. 15
OTA PUHEEKSI: peukalosäännöt 6. Muuta lähestymistapaasi jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen ennakoinnin siitä, että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa. 7. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen sopivassa paikassa. 8. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvassa vuoropuhelusta älä siis toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä. 9. Pohdi, mitä tapahtui: Kävikö niin kuin ennakoit? Mitä opit? Miten turvaa osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkamista? 10. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen; asioiden kehityttämisen kannalta tärkeintä on päästä jatkamaan hyvin. 16
Kannattaako tietoinen ennakointi? - tuloksia puheeksiottotyötavan käytöstä TOIMIALAT Kattavasti lasten/nuorten ja perheiden palvelut (N=349) HUOLET Lasten käytöshäiriöt (39%), kehityshäiriöt (27%), tunnehäiriöt (6%). Vanhempiin ja vanhemmuuteen liittyvät (19%). Vuorovaikutukseen liittyvät (10%) PUUTTUMISTA EHKÄISSYT Huoli kontaktista yleensä (30%) Lyhyt asiakassuhde (25%), pitkä asiakassuhde (20%) Näyttö ongelmasta (13%) Käytännön ongelmat (13%).
ENNAKOINNIT Tuloksia puheeksiottotyötavan käytöstä Ennakoidaan hyvää keskustelua, paranevaa kontaktia ja asioiden myönteistä vireillepanoa, 32% >> Tämä toteutuu 68%. Ennakoidaan ongelman vähättelyä, hämmennystä, loukkaantumista tms., 66% >> Tämä toteutuu 30% YLLÄTYKSET Asiakas luultua avoimempi, kontakti paranee, toimet vireille, ei loukkaantumista yms. 82%. Ongelmien vähättely, loukkaantuminen, vaitonaisuus yms. 13% TUNNELMAT Ennen tilannetta jännittyneisyys, epävarmuus yms. 71%. Tilanteen jälkeen 16%. Ennen tilannetta tyytyväisyys, toiveikkuus, yms. 10%. Tilanteen jälkeen 75%.
Tarkkaile huolellisesti ajatuksiasi sillä niistä tulee sanojasi. Hallitse ja kuuntele sanojasi, koska niistä tulee tekojasi. Harkitse ja arvioi tekojasi sillä niistä tulee tapojasi. Tunnusta ja tarkkaile tapojasi, koska niistä tulee arvojasi. Ymmärrä ja omaksu arvosi sillä niistä tulee kohtalosi. - Mahatma Gandhi-