KELTOJEN VUOSIKELLO - Arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia 22.3.2012 Kuopio Kirsi Alila, Ediva Oy
KELTOJEN VUOSIKELLON ARVIOINTI vuosikellorakennetta on arvioitu kevään 2011 aikana yhtenä kuopiolaisena varhaiskasvatuksen varhaisen tuen ohjaavana toimenpiteenä. tavoitteena oli selvittää toimiiko keltojen vuosikellon rakenne varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana 1) varhaisen tuen ohjauksessa ja 2) yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. mahdollisimman kattavan ja perusteellisen palautteen saaminen keltojen vuosikellorakenteen toimivuudesta. arvioinnin tuloksia hyödynnetään vuosikellorakenteen kehittämisessä varhaisen tuen ohjaamisen näkökulmasta. kolmiosainen arviointiprosessi: 1) keltot, 2) päiväkodin johtajat ja 3) erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit).
ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO keltojen vuosikellon rakenne toimii varhaisen tuen edistäjänä ja yhteistyön pohjana niin varhaisen tuen ohjauksessa kuin yhteistyössä erityistyöntekijöidenkin kanssa myös kritiikkiä ja kehittämisideoita esitetään vuosikellon tarkoituksenmukaisuuteen, aikataulutukseen ja rakenteeseen keltojen vuosikelloa pidetään keltojen työtä ja toimintoja yhtenäistävänä käytäntönä vuosikellon tunteminen kaipaa kuitenkin edistämistä ja sijainti tulee pohtia uudelleen vuosikellon tavoitteen ja tarkoituksen tarkentaminen tulee pohtia ja sitä kautta arvioida sen sisältöä arvioinnin tulokset nostavat esiin keltojen, oeltojen, johtajien ja osittain myös henkilöstön vastuiden epäselvyyksiä.
ARVIOINNIN TULOSTEN YHTEENVETO keltojen toivotaan osallistuvan nykyistä enemmän lapsiryhmätyöskentelyyn yhteistyöpalaverien määrän vähentämistä ja sisällöllistä kehittämistä ehdotetaan kelton työtä arvostetaan korkealle johtajien ja erityistyöntekijöiden vastauksissa ja yhteistyötä keltojen kanssa kehutaan erinomaiseksi ja korvaamattomaksi. Keltojen rooli yhteistyön käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. keltojen vuosikellon mukainen työ edistää kuntouttavaa työotetta kelton työn moninaisuus; työn keskeisiä elementtejä ovat niin lapsiryhmätyö, henkilöstön (ml. johtajat) tukeminen ja ohjaus kuin asiantuntijayhteistyökin ulospäin varhaiskasvatuspalvelusta. keltojen työn merkitys näkyy tukena henkilöstölle, johtajille, erityistyöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille sekä tietysti suoraan myös lapselle ja perheelle.
KELTOT: YLEISIÄ TULOKSIA keltot pitävät vuosikelloa hyvänä perehdyttämisen välineenä ja sen rakennetta hyvänä. Kelton tehtävät / työnkuva on selkeästi vuosikellossa esillä johtajat tuntevat vuosikellon henkilöstöä paremmin rakenne tarkoituksenmukainen => yhtenäistää keltojen työkäytäntöjä ja tekee näkyväksi työn konkreettisia muutosesityksiä esitetään keltojen vuosikellon mukainen toiminta varhaisen tuen ohjaamisessa - edesauttaa henkilöstöä lasten varhaisen tuen havaitsemisessa ja tunnistamisessa - auttaa henkilöstöä moniammatillisen osaamisen hyödyntämisessä. keltojen työ kohdentuu liian vähän päivähoidon yksiköihin ja ryhmiin
KELTOT: YLEISIÄ TULOKSIA kelton ja päiväkodin johtajan tiimityötä ja yhteistyötä pidetään tärkeänä asiana, jonka taso kuitenkin vaihtelee alueilla. palavereja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetään tärkeinä ja tarpeellisina. Varhaisen tuen käsikirjaa pidetään säännöllisten palaverien lisäksi huippujuttuna. yhteistyörakennetta pidetään konsultoivan työotteen toteutumista edistävänä tekijänä lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi vuosikellorakenteen mukaisen toiminnan kauta yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa edistää varhaisen tuen ohjaamista päivähoidon yksiköissä => erityistyöntekijöiden antamat keinot sisältyvät päivähoidon arkeen ja kelto vahvistaa näitä annettuja käytäntöjä omalla työllään ja ohjauksellaan. keltot pitävät vuosikelloa enemmän oman työnsä aikataulun ohjaamisen apuvälineenä, ei niinkään varhaisen tuen ohjaamisen ja toteuttamisen työvälineenä
KELTOT: MUUTOSESITYKSET VUOSIKELLON RAKENTEESEEN JA AIKATAULUTUKSEEN RAKENNE keltojen työn arvojen esiinnostaminen vuosikellon alussa yhteistyön kuvaaminen vanhempien ja perheen kanssa puuttuu keltojen suuri työmäärä tarkasteluun kuntouttavien pienryhmien tarkempi avaaminen lapsiryhmätyön avaaminen laajemmin yhteistyöpalaverien sisällön kuvaaminen tarkemmin AIKATAULUTUS neuvola-päivähoito palaverit vievät liikaa aikaa ensitieto liian aikaisin; pitäisi alkaa jo elokuusta -
KELTOT: KEHITTÄMISUOSITUKSET Vuosikellorakenteen tavoitteen ja tarkoituksen selventäminen: ketä varten tehty? Vuosikellorakenteen esittely ja tutuksi tekeminen johtajille, mutta erityisesti henkilöstölle (joko keltot tai johtajat esimerkiksi aluekokouksissa) Vuosikellon rakenteen tarkoituksenmukaisuuden ja tehtävien aikataulutuksen tarkasteleminen saadun palautteen perusteella Vuosikellon rakenteen rytmityksen riittävyyden pohtiminen Keltojen lapsiryhmäkäyntien määrän lisäämisen selvittäminen Yhteistyöpalaverien ajallinen rytmittäminen ja sisällöllinen kehittäminen Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen Asiakaspalveluketjujen tarkistaminen mahdollisimman varhaisen tuen toteutumisen kannalta.
JOHTAJAT: YLEISIÄ TULOKSIA tuntevat keltojen vuosikellon rakenteena ja tietävät mistä se löytyy osalle henkilöstöstä tuttu ja osalle ei vuosikelloa pidetään erinomaisena rakenteena (kuukausitaso) ja toimivana ratkaisuna kelton monipuolisen työn kuvaamisessa => kritiikkiäkin esitetään vuosikellon mukainen kelton työ: varhaisen tuen toteutumiseen vaikuttavat tilakysymykset ja henkilökunnan osaamisen vaihtelu kelton tärkeä rooli niin johtajan työparina kuin henkilöstön tukemisessa, ohjaamisessa ja kouluttamisessakin henkilöstö saa keltolta vuosikellon mukaisen jaottelun avulla ohjausta ja konsultaatiota työhönsä ja toimintaansa lapsiryhmissä. johtajat toivovat lisää keltoresurssia ja kelton työn mitoittamista enemmän lapsiryhmissä olemiseen, niiden seuraamiseen ja lapsiryhmien käytännön työn ohjaukseen
JOHTAJAT: YLEISIÄ TULOKSIA keltot osallistuvat tarpeeksi (resursseihin nähden) lapsiryhmien tiimipalavereihin. (alueittaisia eroja löytyy) keltojen vuosikellossa kuvattu toimenkuva mahdollistaa henkilöstölle kohdennetun koulutuksen, konsultaation ja ohjauksen varhaisen tuen toteutumiseksi osittain toisaalta katsotaan myös, ettei keltojen aika riitä ohjaamaan päivittäisiä toimintoja ja siihen pitäisi resurssoida paljon enemmän kelton työssä kelton osallistuminen varhaisen ja erityisen tuen / kuntoutussuunnitelman laatimiseen vaihtelee keltojen välinen yhteistyö pääsääntöisesti oikein mitoitettu ja ajoitettu keltojen yhteistyö erityistyöntekijöiden kanssa näkyy erityisesti erityisryhmissä, lastensuojelun osalta ja esiopetusryhmissä. Myös yhteistyö neuvolan, erityisneuvolan ja puheterapian kanssa on tiivistä. keltojen työssä painottuu paljon erilaiset yhteistyötehtävät. Vuosikellossa sen painoarvo on paljon suurempi kuin lapsiryhmätyön.
RAKENNE JOHTAJAT: MUUTOSESITYKSET VUOSIKELLON RAKENTEESEEN JA AIKATAULUTUKSEEN AIKATAULUTUS ennakoivan työotteen ohjaamisesta enemmän tietoa vuosikelloon kelto-johtaja-työntekijä yhteistyö tulisi kuvata (hyvät käytännöt prosessina) johtajien ja keltojen palaverit tulisi kuvata kelton suorittamaa ohjausta lapsiryhmissä pitää lisätä ja merkitä vuosikelloon miksi vuosikellossa ei ole heinäkuuta? => Päivystävä kelto keltolta esimiehille tuleva palaute/kooste toimintakauden asioista tulisi lisätä vuosikelloon pedagogiset kahvilat vuosikellorakenteeseen mukaan keltojen suunnittelupäivän ajankohta kummallinen (kesäkuu) toukokuu myöhäinen erityistä tukea tarvitsevien lasten/tukilasten valintaan. Huhtikuu parempi. maaliskuussa esiopetusryhmien suunnittelu (toisen ehdotuksen mukaan liukumana maalis-toukokuu) resurssikertoimien suunnittelun aikaistaminen kesäkuusta pidennettyjen oppivelvollisten lasten tilanteiden selvittäminen epäselvää. Huhtikuu ei toimi. onko nivelvaiheen vuosikellon esittely elokuussa - hyvä? heti elo-syyskuussa käyntiin kelton tuki tuen tarpeiden havaitsemiseksi
RAKENNE JOHTAJAT: MUUTOSESITYKSET VUOSIKELLON RAKENTEESEEN JA AIKATAULUTUKSEEN AIKATAULUTUS tammikuun ja elokuun tarkempi kuvaaminen alkusyksyn parempi kuvaaminen keltojen välisen yhteistyön osalta keltojen työn painottuminen enemmän syksylle kuin keväälle Effica-tietojen tarkistamisen mitoitus puuttuu syksyn ryhmien suunnittelu pidempi kuin vuosikellossa kuvattu vuosikelloon tulee linkittää johtajien ja keltojen yhteistyösopimus sekä neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen lisääminen vuosikelloon ryhmien suunnitteluun kertoimiin liittyvät asiat toteutuvat liian myöhään syyskuulle tehtäväksi keltojen mukanaolo ryhmissä (tulisi avata ryhmätason työnä) integroitujen erityisryhmien käynnistymisen tukiasiat paremmin vuosikelloon. Toukokuun loppu liian myöhään. -
JOHTAJAT: KEHITTÄMISUOSITUKSET Vuosikellorakenteen ja sen sisällön esittely ja tunnetuksi tekeminen kaikille päiväkodin johtajille (esimerkiksi aluekokouksissa) ja henkilöstölle (talon palaverit, kehittämispäivät) kelton tai johtajan toimesta vähintään kerran vuodessa. Henkilökunnan muutoksissa tulisi turvata varhaisen tuen osaaminen tiimissä. Oelton ja kelton keskinäisistä tehtävistä sopiminen Vastuukysymysten selventäminen (oelto-kelto-johtaja-hlöstö), mm. - kelton kutsumisessa ryhmän muodostamiseen. - menetelmäohjauksen seurannassa. - osallistumisessa vanhempien kanssa järjestettäviin palavereihin. Kelton palaverien määrän tarkasteleminen ja järkiperäistäminen mahdollisuuksien mukaan.
JOHTAJAT: KEHITTÄMISUOSITUKSET Kelton työn mitoittaminen voimakkaammin lapsiryhmätyöhön ja sen ohjaamiseen. Perhepäivähoitotyön ohjaamisen näkyvyyden lisääminen Johtaja-kelto yhteistyösopimuksen linkittäminen keltojen vuosikelloon Keltojen tiimipalavereihin osallistumisen tarpeellisuuden selvittäminen Kelton pitämien koulutusten alueittain koordinointi ja koulutustarpeiden selvittäminen Lasten kuntoutuksellisten pienryhmien ja henkilöstön vertaisryhmien käytäntöjen yhtenäistäminen tarpeen mukaan
ERITYISTYÖNTEKIJÄT: YLEISIÄ TULOKSIA puheterapeuteista puolet (4/7) tunsi keltojen vuosikellon mukaisen moniammatillisen yhteistyön rakenteen; fysio- ja toimintaterapeuteista (5) kenellekään ei tuttu kaikki terapeutit ilmoittivat tietävänsä mistä vuosikello löytyy, päivähoidon sivusto on monelle tuttu jo ennestään koska sieltä käydään hakemassa tietoja, esimerkiksi keltojen yhteystietoja ja muuta hyväksi katsottua materiaalia. keltojen vuosikellon yhteistyörakenteet ja -käytännöt ovat tarkoituksenmukaisia heidän työnsä näkökulmasta yhteistyörakenne edistää konsultoivan työotteen toteutumista
ERITYISTYÖNTEKIJÄT: YLEISIÄ TULOKSIA lapsi ja perhe tulevat varhemmin ja tehokkaammin autetuksi nykyisen yhteistyörakenteen ja varhaisen tuen moniammatillisen rakenteen ansiosta kelton työn merkitys tuodaan esiin ja tuki ett:n työlle terapeuttien oma työ yhdistyy vuosikellon kautta keltojen työhön vuosikellon kautta tiedostetaan myös, mikä kuuluu kelton työhön ja mikä ei => keltojen työ ei kaikissa vastauksissa näyttäydy yksiselitteisen selkeältä fysio- ja toimintaterapeuteille
ERITYISTYÖNTEKIJÄT: MUUTOSESITYKSET VUOSIKELLON RAKENTEESEEN RAKENNE elokuun palaveriin kaksi keltoa, joista toinen nimettynä yhteyshenkilönä (uusien ja entisiä täydentävien toimintakäytäntöjen sekä koulutusten esittely) kevään (maaliskuu) palaverissa läsnä kaikki keltot (toimintavuoden arviointia, lapsikohtaisten asioiden käsittelyä, lasten valintaa erityisryhmiin) syksyn ja kevään palaverien muistioiden linkitys vuosikelloon yhteinen palaveri puheterapeutin ja keltojen kesken kun lapsen puheterapiajakso alkaa ja/tai päättyy. keltojen työn avaaminen paremmin erilaisten ryhmien (esim. kuntoutukselliset ryhmät ja vertaisryhmät) ja tiimien sekä verkostoyhteistyön ja työn sisältöjen osalta kuntouttavan työotteen kuvaaminen tarkemmin - vuosikelloon
ERITYISTYÖNTEKIJÄT: KEHITTÄMISSUOSITUKSET Keltojen vuosikellon ja sitä kautta kelton tehtävien ja työn esittely sekä tunnetuksi tekeminen terapeuttitahoille. Keltojen perustehtävien ja ajoittaisten tehtävien selkeyttäminen vuosikellossa. Keltojen ja terapeuttien välisen yhteistyösopimuspohjan laatiminen.
LOPUKSI Keltojen vuosikellon arvioinnin kautta hahmottui vuosikelloon tehtävien rakenteellisten ja aikataulullisten muutosten tarpeet. Vaikka arviointi antoi paljon eväitä keltojen vuosikellon tarkasteluun ja jatkokehittämiseen, vuosikello näyttäytyy kuitenkin erinomaisena keltojen työn jäsennyksenä ja yhteistyön rakenteena. Arvioinnin kautta tuli selkeästi esiin ja vahvistui näkemys keltojen keskeisestä pedagogisesta roolista kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyössä monitahoisten kumppaneiden kanssa. Arviointitietoa hyödyntämällä kehittämisessä vuosikellosta tulee entistä parempi ja sisällöltään kattavampi.
Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi Sanna Parrila sanna.parrila@ediva.fi 040-504 3678 Kirsi Alila kirsi.alila@ediva.fi 050-403 2827