Erityisen tuen tarpeet, niiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen inklusiivisessa koulussa 29.08.2009 Matti Kuorelahti, KT, lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto
Teemat Aluksi inkluusiosta mitä me sillä tarkoitamme? Erityisen tuen tarpeet Puuttuminen järjestelmän, opettamisen ja oppimisen näkökulmasta Users.jyu.fi/~makaku
Inkluusiosta Inkluusio tarkoittaa, että ketään ei päästetä syrjäytymään kasvatuksellisesti opetuksellisesti sosiaalisesti
Syrjäytymisvaarassa olevat lapset (Unesco 2005)
Inklusiivisen ideologian lähtökohtia Eettisyys, ihmisarvo, tasavertaisuus Politiikka, tavoitteet, talous Pedagogiikka ( opitaan toisilta, erillinen erityisopetus tehotonta? Ideologia (Brittiläistä Dysonia (1999) mukaillen)
Inkluusio oikeuksien näkökulmasta 1948: YK:n ihmisoikeuksien julistus 1989: Lasten oikeuksien julistus 1990: EFA Education for All (Jomtien) 1993: YK:n julistus Vammaisten oikeudet 1994: Salamancan julistus: kouluja kehitet-tävä kaikille yhteisiksi 2000: Dakarin julistus: EFA + YKn vuosituhat-tavoitteet 2001: EFAn Flagship : Kohti inkluusiota 2006: YK:n vammaisten oikeuksien julistus -> artikla 24
Inkluusiossa on kyse: Erilaisuuden hyväksymisestä KAIKKIEN lasten oppimisesta ei vain vammaisten Syrjäytymisen (kaikenlaisen!) estämisestä KAIKKIEN lasten koulunkäynnin turvaamisesta ja pääsystä yhteiseen kouluun Inkluusiossa EI ole kyse: VAIN erityisopetusjärjestelmän muuttamisesta reagoidaan VAIN erilaisuuteen erityiskoulujen kehittämisestä vain vammaisten lasten tarpeisiin vastaamisesta YHDEN tarpeisiin vastaamisesta muitten kustannuksella
Kaksi näkökulmaa (Unesco 2005) Lapsi on ongelma Koulutusjärjestelmä on ongelma Hän on erilainen Hänellä on erityistarpeita * Erityisvälineet * Eri ympäristö * erityisopettaja Ei reagoi: ei opi Ei valmiutta käsitellä erilaisuutta Ei tarpeellisia välineitä * Jäykät metodit * Jäykkä ops * Vanhemmat eivät mukana * syrjäytymistä Ei reagoi: ei voi opettaa Ei voi olla samassa koulussa Ympäristö sulkee osan oppilaista ulkopuolelle
Inklusiivisen ideologian periaatteita kukaan ei syrjäytyisi kaikki pääsevät mukaan yksilöllinen toteuttaminen, tuki tulokset sosiaalinen integraatio
Erityisen tuen tarpeet mitä niillä tarkoitetaan?
Koulussa ilmenevä erityisen tuen tarve Sensoriset toiminnot Motoriikka Kognitiiviset taidot Muisti- ja havaintotoiminnot Lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattiset taidot Älykkyys Tunne-elämä ja käyttäytyminen Lapsen kehitystaso Tuen tarpeet voivat olla tilapäisiä tai pysyviä
Erityisen tuen tarve / perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 5 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.
Erityisen tuen tarve: luokittelu / OpH & Tilastokeskus Vaikea kehitysviivästymä (kehitysvamma) Vaikeimmin kehitysvammainen Lievä kehitysviivästymä Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus Autismiin tai Aspergerin syndroomaan liittyvät oppimisvaikeudet Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisvaikeudet Näkövamma Kuulovamma Muu syy
Tuen tarpeisiin vastaaminen I: Järjestelmän tarkastelua ARVOT HALLINTO TOTEUTUS TULOKSET R A K E N T E E T P R O S E S S I T Mitä Miten varmistetaan Mitä pidetään tärkeänä ja arvokkaana koulujärjestelmässä? Millaisissa käsityksissä arvot Miten järjestelmää kehitetään? resursoidaan ja millaisin välinein? Miten opetus järjestetään? kaikkien osallisuus? Tukitoimet Tavoitteet, odotukset? Kognitiivinen, emotionaaline n ja sosiaalinen kasvu ja kehitys? Y H T E I S Ö L L I S Y Y S tarvittaessa? toteutuvat?
Erityisopetus Suomessa -> yleinen ja erityinen tuki Erityinen Yksilöllinen ops Erillään 1,4 % Erityiskoulu Aina hojks* 6,6 % Erityisluokka pienluokka Pienryhmä (mahdollisesti hojks) Normaali 22,0 % Osa-aikainen erityisopetus Yhdessä Yleisen opsin mukaan
Erityiskoulut Suomessa (www.stat.fi - oppilaitostilastot) Vuosi Erityiskouluja Oppilaita %-osuus 1980 294 1985 362 1990 362 1995 295 10 871 1,8 1997 290 11 901 2,0 1998 284 12 002 2,0 2000 260 15 204 2,6 2001 244 10 986 1,9 2002 232 10 849 1,8 2003 220 10 461 1,8 2004 207 10 200 1,7 2005 195 9 800 1,6 2006 176 8 800 1,5 2007 159 8 300 1,4
Socio-economic background and achievement in Math PISA 2003 (Välijärvi & Linnakylä 2005)
Matematiikassa suoriutuminen (Välijärvi & Linnakylä 2005) Finland Sweden Belgium Germany OECD avg.
z-scores (1965 = 0-level) 2 1,5 1 0,5 0 Reading comprehension of the 9th graders in Finland in 1965 and 2005 (Moberg & Savolainen 2008) Low achievers High achievers 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1965 2005 percentiles
Mean science scores OECD countries Finland Canada Japan New Zealand Australia Netherlands Korea Germany United Kingdom Czech Republic Switzerland Austria Belgium Ireland Hungary Sweden Poland Denmark France Iceland United States Slovak Republic Spain Norway Luxembourg Italy Portugal Greece Turkey Mexico 300 350 400 450 500 550 600 OECD (2007), PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow s World, Table 2.1c
Mean reading scores OECD countries Korea Finland Canada New Zealand Ireland Australia Poland Sweden Netherlands Belgium Switzerland Japan United Kingdom Germany Denmark Austria France Iceland Norway Czech Republic Hungary Luxembourg Portugal Italy Slovak Republic Spain Greece Turkey Mexico 300 350 400 450 500 550 600 OECD (2007), PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow s World, Table 6.1c
Mean mathematics scores OECD countries Finland Korea Netherlands Switzerland Canada Japan New Zealand Belgium Australia Denmark Czech Republic Iceland Austria Germany Sweden Ireland France United Poland Slovak Hungary Luxembourg Norway Spain United States Portugal Italy Greece Turkey Mexico 300 350 400 450 500 550 600 OECD (2007), PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow s World, Table 6.2c
How the world s best performing schools come out on top? (McKinsey & Co) The quality of an education system cannot exceed the quality of its teachers Opettajankoulutukseen valikoituminen Opettajaksi rekrytoituminen The only way to improve outcomes is to improve instruction Koulun ja opetuksen jatkuva kehittäminen Johtajuus High performance requires every child to succeed Riittävä tuki sekä yksilön että koulun tasolle Resurssien oikea suuntaaminen
Peruskoulutuksen osuus kansantuotteesta (henkeä kohden) McKinsey & Co 2007 Boston OECD Belgia Alberta (Can) Australia Etelä-Korea % GDP per capita 2002 Alankomaat Iso-Britannia Suomi Singapore 0 10 20 30 (OECD: Education at a glance 2005)
Perusopetuksen opettajien palkkaus %:na henkeä kohden lasketusta kansantuotteesta (OECD: Education at a glance 2005) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Suomi OECD 95 95 112 131 112 159 Alkupalkka Palkka 15 v jälkeen Maksimipalkka
Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) 2003. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) 2003. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) 2003. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) 2003. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
Tuen tarpeisiin vastaaminen II: Opettaminen ja opettajat Hautamäki, Lahtinen, Moberg & Tuunainen 2001 Sitoutuminen yhteisen koulun filosofiaan Vahva johtajuus Erilaisuuden arvostaminen Yhteistyö Tukiverkostojen käyttö Vanhempien osallistuminen Yksilöllinen arviointi Korkeatasoiset tavoitteet Joustavat oppimisympäristöt Riittävä resursointi
Opettajan pystyvyyskäsitys Henkilökohtainen pystyvyys Minä pystyn henkilökohtaisesti omalla opetuksellani vaikuttamaan Yleinen opetuspystyvyys Opetuksella yleensä voidaan vaikuttaa Vahva henkilökohtainen pystyvyysusko lisää opettajan taitoa kohdata mm. erityisoppilaita Heikko yleinen opetuspystyvyys: opettaja ei koe epäonnistuvansa työssään, sillä hänen käsityksensä mukaan kukaan muukaan ei saisi aikaan parempia tuloksia kuin hän Gibson & Dembo 1984 Tschannen-Moran & Hoy 2007
Mikkelin opettajien mukaan Kaikkia lapsia yhteisesti opettamalla yleensä voidaan vaikuttaa lapsiin, mutta pitäisi olla resursseja riittävästi, jotta se olisi samalla tehokasta. Käyttäytymishäiriöisten mukaantulo syö opetuksen vaikuttavuutta. Heikommin oppivat lapset kokevat kohtelunsa epäoikeudenmukaiseksi ja heidän itsetuntoaan nakertaa heikko koulumenestys. Vaikka opetuksella yleensä voidaan vaikuttaa lasten kehitykseen ja opetuksen laatu on hyvää, niin yleisopetuksen kyvyssä kohdata erilaisuutta olisi toivomisen varaa.
Kuopion opettajien mukaan Hyvästä opetuksestani huolimatta resurssien niukkuus syö opetukseni laatua, kun erityisen tuen tarpeessa olevat lapset osallistuvat opetukseeni. Omalla opetuksellani pystyn integroimaan myös käyttäytymiseltään haasteellisimpia lapsia ja auttamaan heidän itsetuntonsa ja koulumenestyksen kohentumista ja kohtelemaan heitä oikeudenmukaisesti. Myös muut opettajat koulussani pystyvät kohtuullisen hyvin kohtaamaan erilaisuutta.
Opettajan iän ja tehtävän yhdysvaikutus käyttäytymishäiriöisten ja vaikeasti vammaisten integroituun opettamiseen Kuopiossa (N = 100) 2 1 Luokanop. Aineenop. Erityisop. Erityislkop. 0-1 20 60
Tuen tarpeisiin vastaaminen III: Oppiminen ja oppilaat Kasvun ja kehityksen tuki jokaiselle Tarpeelliset tiedot ja taidot Hyvinvointi koulussa Viihtyminen Itsetunto Uupuminen
Tutkimusaineisto Laadullinen 19 haastattelua (opettajia, oppilaita, vanhempia) 2 yksilö ja 17 ryhmähaastattelua 70 videoitua oppituntia 7 eri ympäristössä Määrällinen (kyselylomakeaineisto) 14 koulua 368 rehtoria, opettajaa, esiopettajaa ja avustajaa (77 % osallistuminen) 1034 huoltajaa (2., 5. ja 8. lk) 2.-luokkalaisia 316 5.-luokkalaisia 292 8.-luokkalaisia 491 - > Yhteensä 1099 koululaista N = 2514 vastaajaa
1) Oppilaiden kouluviihtyminen
Kouluviihtyvyys Yleinen viihtyvyys 5 osiota 3 käyn koulua mielelläni; 22. olen onnellinen; 24. oppiminen on mukavaa; 25.viihdyn todella hyvin; 26. pidän koulutehtävistä Opettaja-oppilas-suhde 5 osiota 2. opettajat ovat oikeudenmukaisia; 7. opettajat kannustavat minua; 9. opettajat kohtelevat minua reilusti; 15. saan ansaitsemiani arvosanoja; 21. opettajat kuuntelevat minua Asema luokassa 5 osiota 5. tunnen olevani tärkeä; 8. toiset luottavat minuun; 10. toiset pyytävät apuani; 14. tiedän, että minua arvostetaan; 16. toiset kunnioittavat minua Itseymmärrys (identiteetti) luokassa 4 osiota 4. opin ymmärtämään itseäni; 6. opin tulemaan toimeen toisten kanssa; 20. opin paljon itsestäni; 31. olen oppinut hyväksymään toiset sellaisena kuin he ovat Suoriutuminen ja usko omiin mahdollisuuksiin 5 osiota 1. tiedän miten työskennellään; 18. tiedän, että pärjään vähintään tyydyttävästi; 19. tiedän, mitä osaan tehdä hyvin; 28. tiedän menestyväni, jos yritän; 30. minulla menee hyvin Negatiiviset tunteet 4 osiota 11. tunnen itseni yksinäiseksi; 12. olen levoton; 17. tunnen itseni masentuneeksi; 29. olen usein hermostunut
Kouluviihtymisestä Nuoremmat lapset viihtyvät paremmin Tytöt viihtyvät paremmin kuin pojat Erityisluokissa viihdytään paremmin Mikkelin yläkoulun tyttöjen koulukielteisyys yllättäen pienenee 8. luokalla Oppilaiden kannalta hyvä opettaja on semmoinen kenen kanssa voi puhua jos on jottain sekä joka pitää sen verran kuria, ettei oppilaat saa luokassa hillua miten tahtoo
Sitten tarkastellaan koulukiusaamista
Minua on kiusattu kulun. lukuvuoden aikana (1= eri mieltä --- 4 = samaa mieltä ) Ei eroja Koulukiusaamisen kokeminen N Keskiarvo Keskihajonta t df p 5. lk 291 1,60,950 1,603 777.000 8. lk 488 1,35,732 *** Kuopio 536 1,43,803.940 777.348 Mikkeli 243 1,49,883 n.s. Tytöt 375 1,35,756 3,051 749, Pojat 389 1,54,895 208 Yleisoplk 723 1,42,802 2,230 59, Erityislk 56 1,75 1,083 762 Ei erit.op.kok. 1 428 1,36,747 2,555 548, On erit.op.kok. 286 1,52,865 725.002 **.004 **.011 *
Kiusaamisesta 2008: OpM:n raportin mukaan 8.-luokkalaisista pojista 10,0 % ja tytöistä 6,3 % sanoo tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa (N=54 747) Molemmista sukupuolista 28,5 % harvemmin - 63,5 % ei koe tulleensa lainkaan kiusatuksi. 2000-07: 8,5 9,3 % pojista ja 5,0 5,5 % tytöistä N = yli 42 000 1998-2001: 8.lk pojista 10 % ja tytöistä 7 % vähintään viikoittain kiusattuna (Stakesin kysely / Salmivalli 2003) Kuopio-Mikkeli 8. lk: pojista 13,2 % ja tytöistä 7,3 % kertoo tulleensa kiusatuksi kuluneen lv aikana Kiusattujen osuus EI ole erityisen korkea, mutta osoittaa, että määrä on kiusallisen vakionomainen. Mitä pitäisi tehdä?
Kiusaamisesta: huoltajat Vain 15 vanhempaa (1,6 %) oli samaa mieltä väitteestä lastani kiusataan. Vanhemmat aika yleisesti kuitenkin uskovat, että Toiset oppilaat kiusaavat ja/tai syrjivät erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita yleisopetuksen luokilla -> 42 % samaa mieltä
Oppilaiden sosiaalisiin suhteisiin panostaminen Syrjintä usein hienovaraista, lasten/nuorten keskinäiseen kulttuuriin kuuluvaa <-> aikuisten on vaikea havaita sitä oppilaista n. 10 % ilmoitti joutuneensa kiusaamisen kohteeksi, kun taas vanhemmista 1,6 % havaitsi lastaan kiusatun ks. myös Pijl, Frostad & Flem 2008: opettajilla todellisuutta myönteisempi käsitys oppilaiden ystävyyssuhteista ja asemasta ryhmässä Lapset tutustuvat ja ystävystyvät niiden lasten kanssa, joiden lähellä he muutoinkin ovat Samat oppitunnit, vierekkäiset luokat ja naulakot, yhteiset välitunnit Luontevuus ja vähittäinen tutustuminen Yhteistoiminnallisen oppimisen mahdollisuudet (esim. positiivinen keskinäinen riippuvuus, kannustavuus, oppilaiden keskinäiset tutorsuhteet) Aineksia tunnetaito-materiaaleista ja sosiaalisten taitojen kehittämisohjelmista (esim. Askelittain, Lions Quest, Muksuoppi)
Voivatko lapset hyvin koulussa? Mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla? Allardt (1976) Elinolot (having) Sosiaaliset suhteet (loving) Itsensä toteuttaminen (being) Sekä terveydentila (health)
Voivatko lapset hyvin koulussa? Mitä ovat hyvinvoinnin kriteerit? Monesti hyvinvoinniksi ajatellaan pahoinvoinnin poissaoloa -> hyvinvointia indikoidaan pahoinvoinnin estimaateilla Onko se terve? Fyysinen, biologinen hyvinvointi Joko se puhuu? Kehityksellinen hyvinvointi Onko sillä kavereita? Sosiaalinen hyvinvointi Mites sillä koulussa menee? Akateeminen hyvinvointi Mitäs se meinaa peruskoulun jälkeen? Missä se jatkaa? Elämänhallinta, ura & ammatti, hyvinvointi elämänkulussa
Hyvinvointi koulussa (Konu 2002) Koti Ympäröivä Opetus ja kasvatus Koulu H y v i n v o i n t i Oppiminen yhteisö having loving being health Koulun olosuhteet Ympäristö, tilat Opetusjärjestelyt Välitunnit, lukujärjestys,ryhmäkoot Palvelut Sosiaaliset suhteet oppimisilmapiiri johtaminen Opettaja-oppilas suhde kiusaaminen Koti-koulu yhteistyö Itsensä toteuttaminen Työn merkitys, arvostus Mahdollisuus itsetunnon kehittämiseen, palautteeseen ja ohjaukseen, kannustukseen, rohkaisuun ja vaikuttamiseen Terveydentila Psykosomaattiset oireet Pitkäaikaissairaudet & muut taudit
Hyvinvoinnin tarkastelua eri näkökulmista Lapsen perustarpeet Biologinen, fyysinen, emotionaalinen, sosiaalinen Globaali ja Suomi Oppimistulokset Akateeminen ja sosiaalinen Kouluviihtyvyys Yksilölliset ja erityiset tarpeet Vastataanko tuen tarpeeseen? Tunnistetaanko ja osataanko tukea? Opettajan hyvinvointi oppilaan hyvinvoinnin perustana?
Stakes: Kouluterveyskysely 1998-2006 (8.-luokkalaiset; N=n.22 000 30 000) % 80 60 40 20 1998p 2000p 2002p 2004p 2006p 1998t 2000t 2002t 2004t 2006t Työmäärä on liian suuri Pidän koulunkäynnistä Oppilaiden mielipiteet otetaan huom... Luokassani on hyvä työrauha Luokkani oppilaat viihtyvät Opettajat kohtelevat oikeudenmukais... Opettajani odottavat minulta liikaa Opettajat ovat kiinnostuneita Opettajat rohkaisevat minua
Stakes: Kouluterveyskysely 2006 (8.-luokkalaiset) Tytöt N= n. 14 900 Pojat N= n. 14 800 eri mieltä samaa mieltä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työmäärä on liian suuri 61 39 61 39 Pidän koulunkäynnistä 35 65 48 52 Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon 48 52 53 47 Luokassani on hyvä työrauha 52 48 45 55 Luokkani oppilaat viihtyvät 30 70 20 80 Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti 31 69 36 64 Opettajani odottavat minulta liikaa 69 31 65 35 Opettajat ovat kiinnostuneita 66 34 66 34 Opettajat rohkaisevat minua 43 57 43 57 0% 20% 40% 60% 80% 100% %
Entäs sitten se akateeminen puoli
Koulumenestys & hyvinvointi Koulumenestys on parantunut heikoimmin suoriutuvilla lapsilla merkittävästi Peruskoulun yhtenäiskoulurakenne Erityisopetus Opettajat Kun koulumenestys paranee, niin sen voi olettaa vaikuttavan myönteisesti hyvinvoinnin kokemukseen Erot hyvin ja huonosti menestyvien välillä eivät ole revähtäneet kuten useimmissa muissa OECD-maissa Sosiaalisen taustan vaikutus vähäisempi meillä kuin yleensä OECD-maissa
Toisaalta koulu aiheuttaa myös paineita
Koulu-uupumus Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10 (Salmela-Aro & Näätänen 2005) 10 väittämää asteikolla 1-6 Uupumusasteinen väsyminen Tunnen hukkuvani koulutyöhön, Nukun usein huonosti erilaisten koulutehtävien takia, Murehdin kouluasioita paljon myös vapaaaikana, Koulutehtävien paine aiheuttaa ongelmia muussa elämässäni Kyynistyminen Tunnen itseni haluttomaksi kouluasioissani ja ajattelen usein lopettaa koulun, Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulunkäyntiä kohtaan, Pohdin alituiseen, onko koulunkäynnilläni merkitystä. Riittämättömyyden tunteet Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulunkäynnissäni, Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa koulussa, Odotin ennen saavani koulussa paljon enemmän aikaan kuin nyt.
Koulu-uupumus: 470 kuopiolaista ja mikkeliläistä 8-luokkalaista Kokonaisuupumuksen pisteraja tytöt: 39 pojat: 40 Tytöt N = 225 Uupuneita N = 39 (14 %) Pojat N = 233 Uupuneita N = 39 (12 %)
So what? Väsyminen, masentuminen, pettyminen kuuluvat asiaan ja ovat osa normaalia, tervettä kehitystä Kroonisesti uupuneiden lasten tunnistaminen Erityisopetuksen rooli tärkeä myös tässä suhteessa
Koulujärjestelmän toimivuus Järjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva ja tuottaa hyvää tulosta kohtuullisin kustannuksin Yksilön tasolla valtaosa voi hyvin ja hyötyy ja kehittyy koulun keinoin Osalla menee silti huonosti! Mikä siitä johtuu koulusta ja koulun virheellisistä keinoista? Mikä osa huonosta voinnista johtuu koulun ulkopuolisista tekijöistä? Erityispedagoginen peruslaki yhä vaan tärkeämpää: TUNNISTAMINEN JA OIKEANLAINEN PUUTTUMINEN ASIOIDEN KULKUUN
Ovatko tukitoimet kunnossa? Pääsääntöisesti ovat, MUTTA alhainen viihtyminen ja itsetunto, uupuminen ja kiusaamiskokemukset kasautuvat osalle oppilaista, jotka saavat laaja-alaista erityisopetusta -> Tarpeeksiko? Kaikkiko? Aineenopettajien huoli: miten selviytyä Mihin oikeastaan perustuu uskomus yleisopetuksen jäykkyydestä? Opettajat uskovat vähän toisin kuin vanhemmat
Tukea tarjoava koulu ASENTEET: Kaikille yhteistä koulua pitää kaikkien osapuolten ja (lähes) jokaisen todella haluta! Jos ei halua, kulkee kehityksen vastavirtaan. PEDAGOGIIKKA: Pitää olla valmiutta etsiä uusia yhteistyön ja opettamisen muotoja. RESURSSIT: On lähdettävä siitä, että olemassa olevia resursseja käytetään joustavasti. Unohda 2 mantraa: Joustamaton yleisopetus estää laadukkaan integraation toteutumisen. Miksi sen pitäisi olla joustamattomaa? Kun opetusryhmät saadaan riittävän pieniksi, niin silloin integraatio on mahdollista. Milloin tällaiseen olotilaan mahdettaisiin päästä? YHTEISÖLLISYYS: Kuulumme yhteen!