Isonkyrön kunta Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa... 4 Kuntatalous... 4 Kuntien verotulot 2014 2015... 5 Valtionosuudet... 7 Isonkyrön kunnan kehitys... 9 Väestökehitys... 9 Työllisyystilanne... 10 Voimavarat... 11 Päätöksenteko... 12 Asukkaiden tarpeet... 12 Kunnan taloudellinen tilanne... 12 Kunnan henkilöstö... 13 Muutsia ja kehittämistarpeita... 14 Kuntastrategia... 15 Toiminta-ajatus... 15 Kunnan visio... 15 Arvot... 15 Muut strategiat... 16 Toimintastrategia... 16 Palvelustrategia... 16 Asuntostrategia... 17 Maankäyttöstrategia... 20 Kestävä kehitys... 22 Elinkeinopolitiikka... 22 Henkilöstöstrategia... 25 Strategiset tavoitteet... 28 Yleistavoitteet... 28 Kunnan talous... 29 Henkilöstö... 30 Hallinto... 30 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet... 31 Sitovuus... 31 Toimielimien rooli tavoiteasetannassa... 31 Tavoitteiden toteutumisen seuranta... 31 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 32 Lainanoton enimmäismäärä... 32 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisössä... 33 TOIMENPIDEOHJELMA... 33 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 34 KÄYTTÖTALOUSOSA... 36 Tehtäväalue: Vaalitoimi... 36 Tehtäväalue: Yleishallinto ja talous... 37 Tehtäväalue: Elinkeinotoimi... 38 Tehtäväalue: Perusturvan hallinto... 39 Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut... 40 Tehtäväalue: Toimeentuloturva... 42 Tehtäväalue: Terveydenhuolto... 44 Tehtäväalue: Varhaiskasvatus ja kunnan oma koulutoimi... 45 Tehtäväalue: Ammatti- ja aikuisopetus... 47 Tehtäväalue: Joukkoliikenne... 48 Tehtäväalue: Vapaa-aikatoimi... 49 Tehtäväalue: Kirjasto- ja kulttuuritoimi... 51 Tehtäväalue: Tekninen toimi... 53 1

Tehtäväalue: Kiinteistötoimi ja yleiset alueet... 54 Tehtäväalue: Tieasiat ja liikenneväylät... 55 Tehtäväalue: Vesi- ja viemärilaitos... 57 Tehtäväalue: Jätehuolto... 58 Tehtäväalue: Metsätilat... 59 Tehtäväalue: Rakennustarkastus ja ympäristötoimi... 60 Tehtäväalue: Kaavoitus ja mittaus... 61 Tehtäväalue: Kiinteistöt, uimahalli ja yleiset alueet sekä ruahuolto ja siivous... 62 TULOSLASKELMAOSA... 64 INVESTOINTIOSA... 66 RAHOITUSOSA... 67 OSASTO- JA KUSTANNUSPAIKKAKARTTA... 68 LIITE: Talouden tasapainottamisohjelma 2

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2014 talousarviota 12.12.2013 käsitellessään kunnanvaltuusto päätti, että kuntaan laaditaan talouden tasapainotusohjelma kunnan johtoryhmän ja luottamushenkilöiden toimesta, koska talousarvion alijäämäksi vuodelle 2014 muodostui 1 416 000 euroa. Kuntalaiset, lautakunnat ja henkilöstö osallistuivat laajasti ohjelman valmisteluun ja kunnanhallitus hyväksyi sen 25.8.2014. Ohjelman toteutus tasapainottaa kunnan taloutta vuositasolla 990 000 euroa. Monilta osin ohjelma on jo pantu täytäntöön kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksillä. Ohjelma on huomioitu vuoden 2015 talousarvioesityksessä ja kunnanvaltuuston päätettävät asiat tuodaan erikseen valtuuston käsittelyyn. Syksy on tuonut kunnan taloudelle uusia haasteita, kuten valtion päätökset edelleen vähentää valtionosuuksia sekä lisätä kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista vuoden 2015 alusta. Talouden taantuman jatkuessa myös kunnan verotulopohjan kasvu hidastuu sekä asukkaiden sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarve lisääntyy. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa toimintakate on 658 589 euroa parempi kuin vuoden 2014 talousarviossa, mutta alijäämää on edelleen 384 971 euroa. Kunnan velkaantumista tulee mahdollisuuksien mukaan hillitä, koska nouseva korkanta voi syödä nopeasti kunnan taloudellisen liikkumavaran. Suunnitteluvuosien osalta vuosi 2017 on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti varsin vaikeasti ennustettavissa, koska lopullisia päätöksiä SOTE-järjestelmästä ei ole tehty eikä sen aiheuttamia kuntakohtaisia kustannusvaikutuksia ole esitetty. Kuluvan vuoden tilinpäätös näyttää muodostuvan ennakoitua paremmaksi johtuen erikoissairaanhoidon menojen poikkeuksellisesta pienentymisestä ja jo toimeenpannuista säästötoimenpiteistä. Myös ennakkotiedot verotulojen kertymästä on talousarviossa arvioitua parempi. Lopullinen tieto vuoden 2014 toteumasta on luonnollisesti olemassa vasta, kun tilinpäätös on valmistunut. Kunnanvaltuusto hyväksyi Tervajoen ja Ylipään oikeusvaikutteiset osayleiskaavat 20.2.2014 pitämässään kouksessa. Vireillä olevan keskustan osayleiskaavan on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaava käsittää Isonkyrön keskustan alueen sekä Kyrönjoen pohjoispuolen keskustasta Seinäjoen rajalle saakka. Tervajoen alueen asemakaavoitus on tavoitteena toteuttaa hyväksyttyyn osayleiskaavan perustuen vuoden 2015 aikana. Kaavoituksen on tavoitteena luoda runsaasti uusia yritysalueita sekä Tervajoelle että kuntakeskukseen valtatien 18 läheisyyteen sekä raideliikenteen hyödyntäminen. Tavoitteena on kunnan työpaikkaomavaisuuden ja elinvoimaisuuden lisääminen ja Vaasa Seinäji kehityskäytävän voimistaminen. Vuosi 2015 tuonee paikallishallinnolle merkittäviä haasteita, joihin voidaan varautua parhaiten huolehtimalla alueen elinvoimaisuudesta sekä tehkaasta ja laadukkaasta palvelurakenteesta. Eino Toivola Kunnanjohtaja 3

TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa Suomen bruttansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Viime aikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuntatalous Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laske- 4

vat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laske-van 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2011 2014 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi 2015. Sosiaalivakuutusmaksujen suuruudet päätetään loppuvuonna. Eläkemaksujen osalta tulee ottaa huomioon, että maksu on keskimääräinen. Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut ja Varhe-maksut on budjetoitu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti KE- VA:n arvioiden mukaisina. Kuntien verotulot 2014 2015 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutset sekä väestön ikääntyminen. Ko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. 5

Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vusi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutsia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 konaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vusi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutsista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutsia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutsia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutsen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutsien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta 6

valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatio-laskelmissa. Yhteisöverotuksen muutset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta 2012 2013 sekä Kuntaliiton verehikon ennusteet vuosille 2014 ja 2015. Kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna konaisuudessaan noin 2,3 %. Ensi vuonna verotulojen kasvu hieman hiipuu. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti ko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden lasken- 7

nan perusteena olevien määrien muutset ja kustannustason muutsesta johtuvat hintojen muutset (indeksikorotus). Valtionosuusuudistus Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014 (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Tähän uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutset tältä osin tullevat voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: 0 5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, 13 15-vuotiaat, 16 18-vuotiaat, 19 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat sekä yli 85-vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, ja on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: - ikäryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja - kriteereittäin: asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin. Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Niiden lukumääriä voi tarkastella kunnittain Kelan tilastosta: Erityiskorvattavien sairauksien kuntakohtaiset tilastot vuodelta 2013. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, ja laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia. Siirtymätasaus on laskettu vuoden 2014 tasossa ja on nyt lopullinen ja sisältyy tehtyihin laskelmiin. 8

Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuudesta internet-sivuillaan 12.6.2014 ja on päivittänyt laskelmiaan 15.9.2014. Kuntaliiton julkaisemat laskelmat on tehty uusin vuoden 2015 alusta voimaan tulevin määräytymisperustein ja sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, sen yhteydessä maksettavista tai perittävistä eristä (mm. verompensaatiot) ja laskennallisiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta ei ole kuntakohtaisia laskelmia vuodelle 2015 vaan se on arvioitava. (Suomen kuntaliitto: Kuntatalous 3/2014) Isonkyrön kunnan kehitys Väestökehitys Väestökehitys ja ikärakenne Ikäluat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2013 % -6 406 413 408 403 400 404 392 389 376 7,7 7-14 476 467 462 474 467 467 464 454 460 9,5 15-24 599 593 599 596 565 557 545 509 498 10,3 25-44 1082 1102 1078 1055 1036 1030 1003 985 966 19,9 45-64 1420 1387 1403 1396 1422 1439 1439 1423 1413 29,1 65-74 525 548 526 517 515 532 554 589 585 12 75 536 531 540 550 548 536 539 537 556 11,5 Yht. 5044 5041 5016 4991 4953 4965 4936 4886 4854 100 Lähde: Tilasteskus Väestöennuste iän mukaan 2014 2060 Ikäluat 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2060-6 378 369 385 389 383 379 383 TK:n 7-14 463 477 463 463 470 467 460 vain 15-24 539 523 505 509 513 521 526 ko 25-44 973 979 978 986 974 965 958 maan 45-64 1353 1329 1203 1092 1038 1025 1050 tiedot 65-74 622 644 719 675 638 594 538 75-565 562 595 722 815 876 902 Yhteensä 4893 4883 4848 4836 4831 4827 4817 Lähde: Tilasteskus Väestöennusteen mukainen huoltosuhde; lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä (15 64v.) kohti 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65,2 72,5 80,5 86,9 91,3 92,2 90,1 Lähde: Tilasteskus (2012) 9

Työllisyystilanne Työvoima Isyrö 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 Työvoima 2423 2377 2309 2242 2213 2219 2173 Työlliset 2308 1928 2086 2063 2076 2092 2008 Työttömät 115 449 223 179 137 127 165 Työvoiman ulkopuolella 2917 2902 2842 2802 2752 2717 2713 olevat 0-14 -vuotiaat 1014 985 920 882 871 856 843 Opiskelijat, koululaiset 361 397 355 369 352 333 341 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 29 23 20 22 20 26 14 Eläkeläiset 1378 1391 1403 1405 1382 1380 1408 Muut työvoiman ulkop. 107 olevat Ko väestö YHTEENSÄ 5340 5279 5151 5044 4965 4936 4886 Lähde: Tilasteskus Työlliset toimialan mukaan Isyrö 2008 2009 2010 2011 2012 Maa- ja metsä- ja kalatalous 285 263 259 256 241 Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- 12 10 10 12 12 ja lämpöhuolto, Vesi-, viemärija jätehuolto Teollisuus 470 425 425 428 427 Rakentaminen 146 130 149 156 129 Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus 361 356 358 366 338 ja varastointi, Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä 46 40 34 35 35 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 28 23 23 23 21 Kiinteistöalan toiminta 7 4 5 9 9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen 111 107 131 134 127 toiminta, Hallinto- ja tuki- palvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus, 522 527 558 548 569 Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut 82 85 85 90 86 Toimiala tuntematon 22 26 39 35 14 YHTEENSÄ 2092 1996 2076 2092 2008 Lähde: Tilasteskus 10

Työttömyysaste Isossakyrössä 2010 2011 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % tammikuu 186 8,3 156 7,2 122 5,5 184 8,3 224 10,3 helmikuu 190 8,6 149 6,9 134 6,1 183 8,2 229 10,5 maaliskuu 167 7,5 123 6,2 145 6,6 181 8,1 215 9,9 huhtikuu 160 7,2 127 5,8 128 5,8 172 7,7 189 8,8 toukuu 138 6,2 131 6,0 125 5,6 156 7,0 171 7,9 kesäkuu 151 6,8 157 7,2 141 6,4 172 7,8 219 10,1 heinäkuu 159 7,2 168 7,7 147 6,6 187 8,4 227 10,4 eluu 142 6,4 118 5,4 130 5,9 170 7,7 209 9,6 syyskuu 129 5,8 107 4,9 128 5,8 181 8,2 198 9,1 lakuu 119 5,4 110 5,1 139 6,3 178 8,0 marraskuu 123 5,5 115 5,3 148 6,7 192 8,7 joulukuu 136 6,1 129 5,9 170 7,7 218 9,8 Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus 2014 Eduskunnalle on annettu esitys työttömyysturvalain muutsesta siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1 000 päivää. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Ehdotetuilla muutsilla pyritään myös nostamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. Lain muutos merkitsee Isonkyrön kunnalle isoa taloudellista haastetta. Voimavarat Isonkyrön kunnan tärkeimmät voimavarat ovat: o Kunnan hyvä sijainti suhteessa kaupunkeihin o Hyvät liikenneyhteydet o Hyvät peruspalvelut o Hyvät peruskoulut ja Kyrönmaan liikuntapainotteinen lukio o Puhdas luonto ja viihtyisä maisema o Vapaata tonttimaata rakentamiselle o Rikas kulttuuriympäristö o Vahvistuva yrittäjyys o Vahva perusmaatalous o Koulutettu työvoima o Kohtuullinen tulotaso o Hyvä vura-asuntanta o Hyvät tietoliikenneyhteydet o Pohjavesivarat o Vapaa-ajan palvelut Isonkyrön kuntakeskuksesta etäisyys Vaasan, Seinäjoen ja Lapuan kaupunkeihin on 40 km, Vaasan lententälle 37 km ja Vaasan satamaan 43 km. Isossakyrössä on kaksi rautatieasemaa, Isyrö ja Tervaji. Valtatie 18 kulkee kunnan halki itälänsisuunnassa. Pohjois-eteläsuunnassa on peruskorjattu ja pääosin päällystetty tieyhteys välillä Vöyri-Isyrö-Orisberg-Huissi-Kurikka. Tervajoen taajama on valtakunnallisesti merkittävä autaupan keskus. 11

Merkittäviä matkailun vetovoimatekijöitä ovat Kalliojärven matkailualue ja Vanhan kivikirkon alue sekä maisemallisesti arvas Kyrönji. Päätöksenteko Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on luottamushenkilöitä seuraavasti: Toimielin Jäsenet Varajäsenet Valtuusto 27 28 Tarkastuslautakunta 4 4 Kunnanhallitus 10 10 Keskusvaalilautakunta 5 5 Perusturvalautakunta 8 8 Sivistyslautakunta 8 8 Tekninen lautakunta 8 8 Ympäristölautakunta 8 8 Kunnanvaltuuston vaalikaudelle 2013 2016 valitsemien teknisen lautakunnan, tukipalvelulautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja sivistyslautakunnan toimikausi päättyy 31.12.2014. Kunnanvaltuusto valitsee ajalle 1.1.2015 31.12.2016 sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat asettaa jaostoja ja toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Asukkaiden tarpeet Viimeisin kunnan palveluiden asukastyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2011. Kuntalaisten tyytyväisyys Isoonkyröön niin asuinkuntanaan kuin kunnan palveluihinkin on lisääntynyt vuodesta 2008. Käyttäjäpalautetta kerätään ja asiakastyytyväisyyttä mitataan myös toimintayksiköittäin. Kunnan taloudellinen tilanne Kunnallistalouden liikkumavara on kehittynyt viime vuosina seuraavien talouden tunnuslukujen mukaisesti: Tunnusluku TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Veroprosentti 19,75 20,25 20,25 20,50 20,50 Lainamäärä/asukas 1 384 1 064 1 187 1 524 1 530 Vuosikate milj. euroa 1,5 1,8 1,2 1,1 0,95 Ylijäämä/alijäämä 1,0 1,3 0,6 0,5 0,2 Kuntaliiton laskelmien mukaan Isonkyrön kunnan peruspalvelujen valtionosuus laskee vuoden 2014 tasosta (12 554 445 euroa) 12 474 820 euroon. Peruspalvelujen valtionosuuden lisäksi kunnan maksuosuuteen vaikuttaa opetus ja kulttuuritoimen rahoituksessa annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus, ja Isossakyrössä ja useissa muissa kunnissa on negatiivinen ja siten vähentää kunnan saamaa valtionosuutta. Vuoden 2015 laskelmia ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2014 summa oli 732 642 euroa, jota on käytetty laskelmissa. Seuraavassa kaaviossa esitetään Isonkyrön kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen kehitys. 12

Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstö, vakinaisten ja määräaikaisten osuus henkilökunnasta 31.12.: 2011 2012 2013 lkm % lkm % lkm % Vakinaisia 254 81,9 227 75,9 232 79,5 Määräaikaisia 55 17,7 72 24,1 60 20,5 Työllistettyjä 1 0,3 0 0 0 0 Yhteensä 310 100 299 100 292 100 Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne ikäryhmittäin: 2011 2012 2013 20-29 v. 19 12 14 30-39 v. 36 31 30 40-49 v. 75 73 73 50-59 v. 90 83 86 60-65 v. 34 28 29 Keski-ikä v. 47,8 48,0 48,1 13

Vakinaisen henkilöstön palveluksessa oloaika: Palveluksessaoloaika (vakinaiset) 2011 2012 2013 0-5 v. 72 48 61 6-10 v. 44 54 51 11-20 v. 63 53 49 21 v. - 75 72 71 Henkilöstökulut osastoittain 1 000 euroa: 1000 TA 2014 Hallinto- ja elinkeino-osasto 559 Perusturvaosasto 3 922 Sivistysosasto 5 812 Tekninen osasto 1 940 Yhteensä 12 233 Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät osastoittain: Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät 2011 2012 2013 Hallinto- ja elinkeino 10 14 10 Perusturva 42 33 81 Sivistys 101 98 111 Tekninen 30 46 26 Yhteensä 183 191 228 Henkilökunnan sairauslomat osastoittain/henkilö: Sairauslomat työpäivinä 2011 2012 2013 lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö Hallinto- ja elinkeino 7 0,8 18 2,6 0 0 Perusturva 1671 12,9 1261 11,2 832 11,7 Sivistys 446 5,0 313 4,7 1238 11,4 Tekninen 239 15,9 565 13,4 516 11,5 Yhteensä 2363 9,7 2157 9,5 2586 11,1 Päivähoidon henkilöstö on siirtynyt perusturvaosastola sivistysosastolle v. 2013. Muutsia ja kehittämistarpeita Muutoshaasteita, joihin Isonkyrön kunnan tulee varautua, ovat mm. seuraavat: Kunnan palvelutuotannon tulevaisuus: väestö ikääntyy ja vähenee, henkilöstöä jää eläkkeelle, kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, maahanmuutto lisääntyy, toimintakulut kasvavat, yhteistyötarpeet lisääntyvät ja lainsäädäntö edellyttää yhä useammin Isoakyröä suurempia palvelujen järjestämisalueita. Elinkeinoelämän kehitys: työpaikat, osaava työvoima, sukupolvenvaihdset, eläkkeelle jääminen. 14

Kuntastrategia Toiminta-ajatus Isonkyrön kunnan toiminta-ajatus on turvata asukkaidensa henkiset ja aineelliset hyvinvointipalvelut, luoda tätä varten edellytyksiä sekä tuottaa ja hankkia palveluja monensuuntaista yhteistyötä tehden. Isonkyrön kunta toimii isyröläisten parhaaksi tasapuolisesti, pitkäjänteisesti ja oikeudenmukaisesti kunnan talous ja tuotettavien palvelujen laatu turvaten. Joustava, palveleva kunta on viihtyisä elämisen, asumisen sekä yrittämisen Isyrö, jossa saa elämisen eväät henkiseen ja aineelliseen kasvuun. Kunnan toiminnan suunnittelun linjat ja kärjet tehdään yhdessä. Isyrö on helmi kaupunkien keskellä. Painopistealueina ovat: 1. Asumisedellytysten edistäminen 2. Elinkeinojen harjoittamisen edellytysten edistäminen 3. Yhteistyön kehittäminen kunnan sisällä, seutukunnan ja muun ympäristön kanssa. Kunnan visio Isyrö on elinvoimainen asuinkunta. Väestörakenne on tyydyttävä ja työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt. Muualla työssäkäynnin edellytyksiä kehitetään. Asumisviihtyvyys on ympäristön yhdyskuntarakentamisen osalta hyvä. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat riittävät. Arvot Oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus, laillisuus, tieto sekä vastuullisuus, joissa sanat ja teot kohtaavat. Avoimuus ja demratia. Pitkäjänteisyys Päätökset tehdään johdonmukaisesti, joustavasti, rohkeasti ja suoraselkäisesti. Toimitaan vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja sitoutuvasti. Huomioidaan reunaehdot, liikkumavara sekä ennustettavuus. Tulevaisuuden turvaaminen Kunnan taloudellisuus, tuottavuus ja päätöksien vaikuttavuus. Tuotetaan laadukkaat lähipalvelut, joita isyröläinen tarvitsee kasvaakseen, kehittyäkseen ja arjessa selviytyäkseen. Palvelutuotannossa arvot ovat asiakaslähtöisyys, ystävällisyys, taloudellisuus ja tulsellisuus, oppiminen, moniosaaminen ja kehittyminen sekä palvelutuotannon joustavuus ja laadukkuus. 15

Muut strategiat Muita strategioita ovat kuntastrategiasta johdetut toimintastrategia, palvelustrategia, asuntostrategia, maankäyttöstrategia, elinkeinopolitiikka sekä henkilöstöstrategia. Tehtäväalueiden palvelusuunnitelmat, tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty käyttötalousosassa. Toimintastrategia Tavoitteiden saavuttamiseksi Isoakyröä kehitetään asumiskuntana. Isollakyröllä on hyvä asumiseen soveltuva liikenteellinen ja alueellinen sijainti sekä asumiseen soveltuva ympäristö ja palvelut, kuten hyvät koulut ja joustava päivähoito. Kehittämistyössä otetaan huomioon ko kunta. Elinkeinoelämää vilkastutetaan palvelujen parantamiseksi, työpaikkojen lisäämiseksi ja tätä kautta tavoitteiden saavuttamiseksi. Isollakyröllä on yritystoimintaan hyvä liikenteellinen sijainti ja palvelut sekä paikallista että alueellista ostovoimaa. Yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kehitetään alueen kuntien kanssa. Isonkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt osallistua kuntarakennelain tarkoittamaan yhdistymisselvitykseen Seinäjoen kaupungin sekä Vaasan alueen kanssa. Selvityksiin voivat osallistua myös muut näiden kaupunkiseutujen kunnat. Molemmissa selvityksissä tulee arvioida tasavertaisesti myös yhteistoiminnan mahdollisuudet vaihtoehtona kuntaliitselle. Isonkyrön kunta osallistuu vuonna 2013 aloitettuun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen käsittävään SOTE-selvitystyöhön. Palvelustrategia Palvelut järjestetään lähipalveluina, jotka mahdollisimman edullisesti ja tehkaasti tyydyttävät kuntalaisten perustarpeet. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi palvelurakenteeseen ja -valikoimaan etsitään omaleimaisia ratkaisuja. Palvelut voidaan tuottaa jo omana työnä, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostamalla yksityisiltä yrityksiltä tai yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Sosiaali- ja terveystoimessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön parantamiseen, hoitetjujen sujuvuuteen, avo- ja kotihoidon edistämiseen sekä oman paikkakunnan palvelukyvyn kehittämiseen. Vanhusstrategia on hyväksytty vuonna 2013. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty 2012. Kyrönmaan lukio tarjoaa laadukasta lukio-opetusta uudenaikaisissa, hyvin varustelluissa tiloissa. Lukiossa aloitettiin syksyllä 2014 liikuntapainotteinen linja, ja antaa mahdollisuuden yhdistää tavoitteellinen liikuntaharrastus ja lukio-opiskelu. Linja tarjoaa lajivalmennusta salibandyssä, ja muitten lajien valmennus järjestetään oppilaan oman valmentajan johdolla. Urheilulinjan lisäksi lukio painottaa kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Lukio tarjoaa myös Vaasan yliopiston kursseja lähiopetuksena. Valtion viranomaisiin vaikutetaan siten, että yhteispalvelupisteen palvelut toimivat. Kuntalaisten tarpeet ovat lähtökohtana palvelujen laadun kehittämiselle. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Kunnan asukastyytyväisyystutkimuksen lisäksi tehdään palveluyksikkökohtaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. 16

Palvelurakenteen ja -valikoiman kehittymistä edistetään henkilöstö- ja muiden voimavarojen uudelleensuuntaamista helpottamalla. Palvelujen laatua parannetaan lisäämällä työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä tapahtuu henkilöstöpolitiikan keinoin, tyky-toiminnalla, kannustuksella, oikeudenmukaisella toiminnalla, organisaation rakennetta kehittämällä, voimavarojen ja vastuiden jakamisella sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. Yhteistyökumppanit palvelujen tuottamisessa Isonkyrön kunta järjestää merkittävän osan palveluistaan jo olemalla mukana kuntayhtymässä ja osakeyhtiössä tai ostamalla palvelut toiselta kunnalta, yhdistyksiltä tai yksityiseltä palvelutuottajalta. Kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden palvelutuottajien tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan vaihtelevat sopimuksista ja vakiintuneista käytännöistä riippuen. Kuntayhtymissä kunnalle on perussopimuksessa taattu mahdollisuus esitysten tekemiseen talousarviota ja -suunnitelmaa varten. Merkittävimmät kuntayhtymät, joissa Isonkyrön kunta on mukana, ovat: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä - Seinäjoen koulutuskuntayhtymä - Pohjanmaan liitto Isonkyrön kunta jatkaa edelleen jäsenenä yllämainituissa kuntayhtymissä. Kuntien välistä yhteistyötä ilman kuntayhtymää on Vöyrin kunnan kanssa peruskoulun opetustyössä. Vaasan kaupunki tuottaa Isonkyrön kunnalle sosiaaliasiamiehen palvelut. Työpaja Arpeetin toimintaa jatketaan yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Laihian kunnan kanssa. Yhteistyö kuntien välisenä jatkuu ja tulee lisääntymään. Isonkyrön kunta kuuluu Pohjanmaan pelastuslaitseen. Merkittävä osa isyröläisistä opiskelee Vaasan kaupungin ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistamissa ammatillisissa oppilaitsissa. Terveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunta tuottaa yhteistoiminta-alueena yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Seinäjoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Lomituspalvelut järjestää Jalasjärven kunta. Maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvat hallinnolliset tehtävät järjestää Seinäjoen kaupunki. Isonkyrön Asuntovuraus Oy ja Isonkyrön Lämpö Oy ovat Isonkyrön kunnan 100 % omistamia osakeyhtiöitä. Tärkeimmät osakeyhtiöt, joissa Isonkyrön kunta on osakkaana ovat Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %), Ab Stormossen Oy, Merinova Oy, Wedeco Oy, Vasek Oy (Vaasanseudun Kehitys Oy), Vaasan seudun Matkailu Oy, Kuntien Tiera Oy ja Kunnan Taitoa Oy. Isonkyrön kunta tekee yhteistyötä mm. seuraavien yhdistysten kanssa. Kansalaisopistoyhteistyötä tehdään Vaasa Opiston kanssa. Yhyres -kehittämisyhdistys rahoittaa Kyrönmaan alueen kehittämishankkeita ja yritystukia. Sosiaalipalveluilla, vapaa-aikasektorilla sekä teknisellä ja elinkeinosektorilla on useita yhdistyksiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Näiden toimintaan kunta voi vaikuttaa sekä rahoitussopimuksin että edustajiensa kautta. Euromääräisesti suurimmat ostopalvelut ovat rakennuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja koulutuspalvelut. Isonkyrön kunnalla on mahdollisuus käyttää Vaasan kaupungin hankintatoimiston palveluja yhteishankinnoissa ja myös henkilökunnan koulutuksessa tehdään yhteistyötä. Asuntostrategia Isonkyrön kunnan asuntostrategia kytkeytyy kunnan tulevaisuudenkuvaan ja visioon. Asumisen näkökulma tulee esille strategisissa tavoitteissa: asuntannan lisääminen ja parantaminen. Se tarkoittaa, että turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asunto- 17

kannan kunnon säilyminen, kunnan elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntanta. Asuntuntien lukumäärä 31.12.2013 oli 2 203. Vura-asunnoissa asuvien asuntuntien osuus oli 16,1 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntuntien osuus asuntunnista oli 91,7 %. Vapaaajan asuntoja oli 265. Tavoite Kunnan asuntopolitiikan tavoitteena on tyydyttää asumisen tarve ja toteuttaa kunnan strategiaa asumiskuntana. Tavoitteena on tarjota oikean koisia asuntoja kysyntää vastaavasti. Tavoitteena on myös valmiin asuntannan hyödyntäminen. Omistusasuminen Omistusasuntorakentamisen edellytykset turvataan tarjoamalla kohtuuhintaisia tontteja kaavaalueelta ja haja-asutusalueelta. Asukkaiden korkealaatuisesta asumisympäristöstä huolehditaan kunnallistekniikan ja puisto- ja virkistysalueiden rakentamisella sekä kunnossapitämisellä. Korjausavustuksia myönnetään vanhusten asuntojen perusparantamiseen energia-avustuksia pientaloille käytettävissä olevasta määrärahasta. Vura-asuminen Kunnan omistamalla vurataloyhtiö Isonkyrön Asuntovuraus Oy:llä on 203 vura-asuntoa 21 vurataliinteistössä. Lisäksi kunnalla on omistuksessaan 15 vura-asuntoa, joista 14 on asunto-osaketta ja yksi asunto kunnan muussa kiinteistössä. Palvelukeskuksen alakerrassa on viisi vura-asuntoa, jotka toimivat vanhusten palveluasuntoina. Palvelukeskuksessa on 35 tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettua asuntoa. Isonkyrön Asuntovuraus Oy noudattaa Isonkyrön kunnan asuntopoliittista strategiaa. Korjaustoiminnan painopiste on vura-asuntojen jatkuvissa korjauksissa ja huoltirjojen mukaisissa jaksottaisissa korjauksissa. Asiakaskeskeisyydellä tavoitellaan asuntojen korkeaa käyttöastetta niin, että vuraustoiminta on tulsellista ja kilpailukykyistä. Asunto-ohjelma vuosille 2012 2015 Perusparantaminen: Töiden aloitus/ tuen Yhteensä Valtionavustukset Vapaa myöntämisvuosi asuntoja Korjausavustukset rahoitus Ohjelma 2012 37 14 23 2013 32 10 22 2014 30 12 18 2015 30 5 18 2016 5 14 Asuntotuotannon määrä ja rahoitus: 18

Aloitusvuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Vapaarahoitteinen tuotanto 10 10 9 10 7 Asuntotuotannon edistäminen: Asuntotuotannon edistäminen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tot. arvio 2014 Uudisrakennusluvat, 20 20 12 12 12 8 6 7 asuntoja/kpl Asuinrakennusten 20 8 8 5 7 7 6 7 laajennus- ja muutostyöt/kpl Korjaus- ja energiaavustukset/kpl 20 17 10 24 18 18 16 8 Isyrö-Bonus/kpl 21 15 22 18 7 13 13 - Isyrö-Bonus/ 75 481 40 935 83 965 68 390 25 570 47 060 50 000 - Vura-asuntoja/ 203 203 203 203 203 203 203 203 Asuntovuraus /kpl Käyttöaste/% 93,5 94 92 95,5 93,4 90,4 93 95 Kunnan omistamat 16 16 16 15 15 15 15 15 asunnot/kpl Käyttöaste/% 98 98 98 75 80 68 90 95 Arvio 2015 Rakennuspaikkojen myynti/kpl Korkotukilaina omakotitalon rakentamiseen 9 7 9 10 3 5 2 10 1 1 0 0 0 0 0 0 19

Maankäyttöstrategia Kunta on suunnittelua varten jaettu neljään osa-alueeseen. Osa-alueet ovat Keskustan, Tervajoen, Orismala-Valtaalan ja Lehmäjoen alueet, osa-aluekartta alla. Väestö Isonkyrön kunnan osa-alueittain 31.12.2013 kaikki ikäluat yhteensä 152 Isyrö 4 854 1520 1520 4 842 152001 152001 152001001 Isyrö Keskusta 2 740 152001002 Lehmäji 250 152001003 Orismala 761 152001004 Tervaji 1 091 152999999 Tuntematon 12 20

Kaavoitus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 20.2.2014 Tervajoen ja Ylipään oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Keskustan osayleiskaava on vireillä ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla. Samoin Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava valmistunee vuoden 2015 loppuun mennessä. Asemakaavoitus toteutetaan yleiskaavoitukseen pohjautuen kunnan eri osa-alueilla ja kaavoituksella pyritään eri osa-alueiden tasapuoliseen kehittämiseen siten, että tontteja on tarjolla kaikilta alueilta riittävästi kysyntään nähden. Kaavoituksessa noudatetaan vuosittain hyväksyttävää kaavoitusohjelmaa. Rakennuspaikat ja kunnallistekniikka sekä kaukolämpö Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa pääosan kunnan asutuista alueista ja Lehmäjoen aluetta palvelee Lehmäjoen Vesihuolto Oy. Viemäriverkostoa laajennetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Isonkyrön kunnan omistaman Isonkyrön Lämpö Oy:n kaukolämpöverkosto palvelee pääosaa keskustaajaman liike- ja asuinalueista. Kunnan asemakaava-alueilla on n. 100 rakentamatonta kunnan omistuksessa olevaa omakotitonttia ja haja-asutusalueilla 10 omakotitonttia. Kunnallistekniikaltaan ja katuverkostoltaan valmiita omakotitontteja on vapaana noin 60 kpl. Liikenne Isonkyrön kunta vastaa kunnan ylläpitämien teiden kunnossapidosta ja parantamisesta. Tekninen lautakunta päättää teiden parantamisesta talousarvion investointisuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Asiointikyydityksiä jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Liikenneyhteyksien ja -turvallisuuden parantamiseksi kunta pitää seuraavien valtion hankkeiden toteuttamista tärkeänä: Valtakunnalliset hankkeet: - Eritasojärjestelyt Tervajoen asemanseudulla - Vt 18:n ja Keskustan sisääntulotien eritasoristeyksen rakentaminen vuonna 1994 valmistuneen yleissuunnitelman mukaisesti Seudulliset hankkeet: - Isyrö-Vöyri -yhdystien luittelu seudulliseksi tieksi - Valtaala-Orisberg-Huissi -yhdystien luittelu seudulliseksi tieksi ja Orisberg-Huissi osuuden päällystäminen Paikalliset tiehankkeet: - Lehmäji-Untamala -tien perusparantaminen ja päällystäminen Kevyen liikenteen väylät ja tievalaistukset seuraavasti: - Tervajoella kevyen liikenteen väylä välille vt 18 Harvakylä ja Peippoosen alue - Keskustaajamassa kevyen liikenteen väylä välille Kyrööntie - uusi kirkko - Kevyen liikenteen väylä ja tievalaistus välille Valtaala Orismala 21

- Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen keskustasta Tuuralan kylälle - Tievalaistus ja kevyen liikenteen väylä Pohjankyröntien loppuosaan valtatielle 18 Hevonkoskella - Kevyen liikenteen väylä Ventäläntien varteen välille Pysäkkitie Lapinluhdantie - Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Perttiläntielle välillä Kyrööntie - Perttilän riippusilta Ympäristönhoito Yleiskaavoitus- ja asemakaavatyössä otetaan ympäristönhoidolliset näkökohdat huomioon mm. varaamalla alueille riittävät ja tarkoituksenmukaiset puisto- ja virkistysalueet. Rakennettujen alueiden puisto- ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja hoitoa ylläpidetään asuinalueiden edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Jimaiseman ja tienvarsien hoitoon kiinnitetään huomiota ko kunnan alueella mm. Yhyres -yhdistys ry:n projektien kautta. Reinilänkosken perkausta on tulvasuojelun näkökulmasta kiirehdittävä. Ympäristönhoitoa ylläpidetään antamalla kuntalaisille jätehuoltoneuvontaa ja opastusta. Opastuksen ja neuvonnan hoitaa jätehuollon osalta kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Ab Stormossen Oy. Kunnan ympäristölautakunta ja rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri suorittavat tarkastuskierrsia. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen pääulottuvuudet ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon eri toiminnoissa erillisen ohjelman mukaisesti, ohjelma on päivitetty vuonna 2005. Elinkeinopolitiikka Yritystoiminnan menestys on vahvasti sidsissa seudun tarjoamaan toimintaympäristöön, jossa keskeisiä ovat sijoittumisen helppous, alueellinen kysyntä, osaavan työvoiman saatavuus, yritysten keskinäiset yhteistyöverkostot ja rahoitusjärjestelmä sekä tuki liikkeenjohdolle yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kunnan elinkeinopolitiikalla on mahdollista vaikuttaa kaikkiin edellä sanottuihin osa-alueisiin jo suoraan tai välillisesti muiden toimijoiden kautta. Kunnan ja seutukunnan houkuttelevuus yritystoiminnan sijoittumiselle alueelle on luonnollisesti suoraan sidsissa edellä sanottuihin toimintaympäristön tuomiin menestymisedellytyksiin. Toinen ja käytännössä vielä merkittävämpi tekijä on yrittäjän sitoutuminen omaan kotiseutuunsa, koska erityisesti maaseutukunnissa merkittävä osa yrityksistä on seudun omien asukkaiden perustamia. Sen vusi yrittäjyyteen kasvamisella ja siihen rohkaisemisella on pitkällä tähtäimellä suuri merkitys työpaikkakehitykselle alueellamme. Kyrönmaan seutukunnan alueella kuntarajat ylittävä työssäkäynti on Manner Suomen korkeinta, joten asukkaiden hyvinvointi on vahvasti sidsissa yritystoiminnan menestykseen ko alueella. Vuonna 2012 isyröläisistä 2 008 työllisestä 1 095 (54,5 %) kävi töissä kunnan ulkopuolella. Isossakyrössä työskennelleistä 1 389 työllisestä oli 476 (34,3 %) ulkuntalaisia. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 62,9 %. 22

Toimintaympäristön kuvaus Isossakyrössä yrityksellä on hyvät menestymismahdolliset Pohjanmaan ytimessä, kahden maakuntakeskuksen Vaasan ja Seinäjoen välissä. Onnistumista auttaa myös kunnan tarjoama viihtyisä elinympäristö hyvine peruspalveluineen. Alueen isot veturiyritykset kuten Wärtsilä, ABB, Vacon ja Atria työllistävät merkittävästi seudulla toimivia alihankintayrityksiä. Isonkyrön yrityksistä enemmistö on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, joilla on jo vakiintunut tarjonta ja asiakaskunta. Nuoria, kasvuvaiheessa olevia yrityksiä on yrityskannasta jonkin verran. Kunnan yrityselämälle on tunnusomaista juuri pienyritysvaltaisuus, monipuolinen toimialakirjo sekä vankka perusmaatalous. Valtaosa yrityksistämme toimii kaupan, teollisuuden ja kuljetuksen toimialoilla. Isyröläisten yritysten toimialoista selvimmin esille nousevat autot ja kuljetus. Isonkyrön puolella sijaitseva Tervajoen autaupunki on maanlaajuisesti tunnettu autaupan keskus ja kunnasta myydään vuosittain tuhansia autoja ympäri ko maata. Suuria ns. veturiyrityksiä ei juuri ole autaupan yritysten lisäksi, vaikkakin monilla yrityksillä on hyvin merkittävä rooli kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tuotannollisissa yrityksissä on edustajia lähes kaikilta perusaloilta; metalli, puu, muovi ja elintarvike. Metallialan yrityksiä kunnan alueella toimii yli kaksikymmentä. Toimiala on vakaassa kasvussa ja kuntaan on syntymässä monipuolinen metallialan yritystoimintaverkosto. Ko maassa viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut maaseudun rakennemuutos on näkynyt Isossakyrössäkin maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän vähenemisellä. Kunta on kuitenkin edelleen vahvasti maatalousvaltainen. Perusmaataloudessa tuotantosuunnista suosituin on viljan viljely, seuraavina tulevat maidon ja sianlihan tuotanto. Suuri viljatilojen määrä ja kaupunkien läheisyys aiheuttavat sen, että isolla osalla maatiloista on sivuansioita jo muun alan yrittämisestä tai palkkatyöstä. Matkailu ei tunne kuntarajoja ja siksi Isyrö yksin ei ole kilpailukykyinen matkailukunta. Isoakyröä markkinoidaan osana Länsi-Suomea, osana Pohjanmaata ja osana Kyrönmaata. Tässä joukossa Isonkyrön vaikuttava historiallinen menneisyys, jimaisema ja Kalliojärven viihdekeskus sekä SF- Caravan -alue Lukkuhaka synnyttävät alueen sisällä vetovoimatekijän, ja voi lisätä matkailupalvelujen kysyntää. Isonkyrön 1700-luvun markkinat on kohonnut yhdeksi suurimmista käsityötapahtumista Suomessa. Toiminta-ajatus ja tavoite Elinkeinopolitiikan tulee olla keskeinen osa ko kunnan kehittämistä, sillä kilpailukykyisellä ja uudistuvalla yritystoiminnalla on suora vaikutus kuntalaisten elintason ja elämänlaadun nostamisessa. Kaikkien tulisi toimia sen puolesta, että Isoonkyröön on helppo perustaa tai tuoda yritys ja että kunnassa jo toimivien yritysten asiat sujuvat. Elinkeinopolitiikkaa hoitaa siten osaltaan kunnan jainen yksikkö. Toimivan ja yhteistyökykyisen toimintaympäristön perusta rakentuu elinkeinoelämän kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä yrittäjien ja alueen kehittämisessä vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhteistyötä yrittäjien kanssa, toimitilojen ja yritystonttien järjestämistä, myötäelämistä yritysten eri vaiheissa sekä menestyksessä että vaikeuksissa, yrittäjien ja työvoiman koulutusta, hyvien peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien järjestämistä, yritysten tarpeiden tunnistamista, yrittäjyyskasvatusta ja myönteisen yritysilmapiirin ylläpitoa. 23

Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja painopisteet Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on tavoitteellinen vaikuttaminen talouteen seudullisesti ja paikallisesti, yritysten puitteita ja edellytyksiä luova toiminta sekä yrittäjyyttä käynnistävä toiminta. Elinkeinotoimessa uusiin yrityksiin, liiketoimintahankkeisiin ja kehittämisprojekteihin otetaan kantaa osallistumis- tai tukipäätöksen tekemiseksi, palautteen antamiseksi sekä jatkehittelyn ja lisäselvitysten tarpeen toteamiseksi. Toimet voivat olla toimiala-, yritysryhmä- tai yrityskohtaisia, tai niillä edistetään tiettyä yksittäistä asiaa. Käynnistävän kehittämisotteen tavoitteena on, että kuntaan syntyy uusia yrityksiä ja jo toimivissa yrityksissä syntyy uutta liiketoimintaa ja kasvua. Kilpailukyvyn kannalta olennaista on osaamisen kehittäminen laajasti ja erityisesti yritystoiminnan edistäminen. Seudullista yhteistyötä tehdään jo elinkeinojen ohjelmallisen kehittämisen ja sitä toteuttavan projektitoiminnan sekä markkinoinnin alalla. Alueellista ja paikallista kilpailukykyä ei kuitenkaan luoda hetkessä, vaan sen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa. Tulevaisuuden kilpailutilanne korostaa lisäksi uudistumisen ja innovaatiyvyn, joustavuuden ja päätösnopeuden sekä verkottumisen ja yhteistyön merkitystä. Neuvonta ja yhteistyö Kunnassa toimivien ja aloittavien yritysten asiantuntijaneuvonta on järjestetty seudullisen, kuntien konaan omistaman Vasek Oy:n kautta, jonka toiminnan kunnat rahoittavat asukasluvun suhteessa. Seudullisella yhteistyöllä yrityksille turvataan mahdollisimman laaja asiantuntijaverkosto. Uusyrityskeskus Startia toimii Vasek Oy:n alaisuudessa. Vasek Oy:n päävastuualueina ovat lisäksi seutumarkkinointi ja seudulliset elinkeinohankkeet. Vasek Oy:n lisäksi Isyrö on osakkaana useissa alueen elinkeinoelämää palvelevissa yrityksissä ja yhteisöissä, kuten Yhyres ry:ssä, Viexpossa, Kauppakamari-järjestöissä, Merinovassa, Wedeco Oy:ssa, Pohjanmaan liitossa ja Vaasan seudun Matkailu Oy:ssa sekä ProAgriassa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. yrittäjäjärjestöt, rahoitusorganisaatiot, TE-keskus, Finnvera sekä alueen koulutusorganisaatiot. Vasek Oy:n kanssa yhteistyössä ja varsinkin toimitila- ja tonttikysymyksissä elinkeinovastuuta kantaa kunnanjohtaja. Yrityspalvelujen toteutumisesta Isossakyrössä raportoidaan vähintään vuosittain elinkeino- ja kaavoitusjaostolle sekä Isonkyrön Yrittäjät ry:n hallitukselle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Hanketyö ja projektit Nykyinen EU-rahoitteinen ja ohjelmaperusteinen kehittämistapa edellyttää paikallistasoisia valmiuksia koota ja suunnata rahoitustukea niin, että saadaan aikaan todellisia ja yrityshyötyjä tuottavia kehittämishankkeita. Kunta osallistuu resurssiensa puitteissa aktiivisesti alueen kehittämishankkeisiin, jotka palvelevat omia tavoitteitamme ja asiakkaittemme tarpeita. Pääasiassa hanketyön yhteistyökumppaneita ovat alueen oppilaitset ja neuvontajärjestöt sekä seutukunnallisissa projekteissa erityisesti kehittämisyhdistys Yhyres ry. Tontit ja toimitilat Kunnan elinkeinopolitiikan välineistöön kuuluu myös yritysten toimitilatarpeista huolehtiminen. Kunta kaavoittaa yritystontteja. Tavoitteena on pitää hyvä valikoima houkuttelevia tontteja ja toimitiloja niin, että yritysten tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Mikäli yrityshankkeet vaativat kunnan taloudellista osallistumista, niistä päätetään erikseen. Kunnan myymien tonttien ja kunnan vuraamien toimitilojen hintataso pidetään kilpailukykyisenä. 24

Kuntamarkkinointi Markkinoinnilla elinkeinopolitiikan yhteydessä tarkoitetaan sekä kunnan yleismarkkinointia että elinkeinojen markkinointia ja sen päämääränä on kunnan vetovoimaisuuden lisääminen. Tavoitteena on houkutella alueelle lisää sekä yrityksiä että kuntalaisia. Markkinoinnissa korostetaan erityisesti hyvää sijaintia ja yhteyksiä, vilkkaita asiakasvirtoja sekä turvallista että viihtyisää elinympäristöä. Kunta tuodaan esille sellaisena kuin se todellisuudessa on; erinomainen valinta asuin- ja yrityspaikaksi ko loppuelämää ajatellen. Markkinointikeinot valitaan erikseen yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Elinkeinotuet ja yritysrahoitus Yritysten yksilöllisten olosuhteiden vusi niiden toimintaa edesauttavien taloudellisten toimenpiteiden yksilöityä sisältöä ei voida määritellä yksityiskohtaisesti ennakkoon. Kunnan oma rahallinen osallistuminen yritystoiminnan tukemiseen, sen määrä ja muoto, ratkaistaan kulloinkin erikseen tapauskohtaisesti. Rahoituksessa hyödynnetään yritysten kanssa yhteistyössä tarjolla olevia instrumentteja, kuten Ely-keskus, Finnvera, pankit, rahoitusyhtiöt, pääomasijoittajat, Yhyres-yhdistys jne. Yrittäjyyskasvatus Kehittyvän yritystoiminnan ja kunnan kehittymisen ja kuntalaisten elinolosuhteiden kannalta yritteliäisyys ja siihen liittyvä yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yrittäjyyskasvatuksessa paikallisilla yrityksillä on tilaisuus toimintansa ja osaamisensa esilletuomiseen ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseen niin yrittäjyyteen yleensä kuin työuraan paikallisten yritysten palveluksessa. Yrittäjyyskasvatuksella kehitetään myös paikallista yritysilmastoa. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. yrittäjyyskasvatus kouluissa ja polkujen rakentaminen työelämään. Yrittäjyyskasvatusta kouluissa kehitetään mm. yhteistyössä Seinäjoen Yrityskylän kanssa. Koulujen yrittäjyyskasvatus hyödyntää valtakunnallista YES-ohjelmaa. Yritysilmasto Kunnan menestys on suurelta osin kytketty alueella toimivan yritystoiminnan menestykseen ja verkostoihin. Kunta ylläpitää ja kehittää myönteistä yritysilmapiiriä tiiviillä yhteydenpidolla yrittäjäjärjestöön ja kunnassa toimiviin yrityksiin. Myös kuntamarkkinoinnissa ja yleisessä sidosryhmäyhteistyössä korostetaan yrittäjyysmyönteisyyttä. Henkilöstöstrategia Johtamisen kehittäminen Tulosvastuuta ja tavoitteellista työskentelyä ohjataan talousarvioilla ja kehittämiskeskusteluilla. Henkilöstö osallistuu työsuoritusten tavoitteenasetteluun, suunnitteluun, työsuoritusten arviointiin ja työn organisointiin. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja sen tulee kannustaa yhteistyöhön ja uusien toimintatapojen keiluun. Toteutumista seurataan myös erillisillä raporteilla ja toimintakertomuksilla. Kehityskeskustelut, työsuoritusten arviointi, tehtävänkuvaukset ja palkkausjärjestelmät edellyttävät esimiesasemassa olevien esimiesvalmiuksien edelleenkehittämistä. 25

Viestintä ja tiedonkulku Sisäistä viestintää ja tiedonkulkua kehitetään ja niihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Myös tavoitteiden asettamista ja tulosraportointia kehitetään jatkuvasti. Toiminnan tavoitteet, tulosten ja osaamisen arviointi sekä kehittämistarpeet ovat keskeinen osa kehityskeskusteluja. Vapaata keskustelua ja vuorovaikutusta lisätään kehittämällä virasto-, osasto- ja työpaikkapalavereita sekä järjestämällä muita vapaamuotoisia yhteisiä työpaikkarajat ylittäviä tilaisuuksia. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Virkasuhteeseen henkilöstöä palkataan ainoastaan laissa määrättyihin tehtäviin. Muu henkilöstö palkataan työsuhteeseen. Toistaiseksi tehty palvelussuhde on ensisijainen palvelussuhteen muoto. Silloin kun määräaikaisuuteen on perusteltu syy, esimerkiksi tietyn henkilön sijaisuus, palkataan määräaikainen henkilö turvaamaan toiminnan sujuvuus. Avoimia työsuhteita täytettäessä annetaan tasavertaisissa tilanteissa kunnan palveluksessa jo olevalle etusija. Osa-aikaisten ja määräaikaisten asema turvataan lain edellyttämällä tavalla. Muuten henkilöstöä palkattaessa avoimet virat ja toimet julistetaan yleisesti haettaviksi. Työntekijöiden perehdyttäminen Perehdyttäminen ja työnopastus on suunniteltava ennakkoon. Sisältö vaihtelee työtehtävän ja tilanteen mukaan. Perehdyttäminen on suunniteltava myös työtä vaihtaville, vapailta palaaville, kesäharjoittelijoille ja ulkopuolisten palvelujen tuottajille. Esimiehillä on vastuu perehdyttämisen järjestämisestä. Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamisen kehittäminen perustuu nykyisen osaamisen arviointiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Osaaminen ja osaamistarpeet käsitellään myös kehityskeskusteluissa. Työympäristöä kehitetään oppimiseen ja innovaatioihin kannustavaksi. Osaamista kehitetään suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella sekä ammatillisella täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksella. Suunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan sovittamaan yhteen kunnan tavoitteet ja työntekijän omat yksilölliset kehittymistavoitteet. Osaamista ja monitaitoisuutta voidaan kehittää myös henkilökierrolla ja ohjauksella. Koulutuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteistoimintaneuvottelussa sovittua koulutussopimusta. Henkilöstön työriskien arviointi Riskienhallinta on osa hyvää johtamista ja johdon tehtäviä. Keskeisin työsuojeluun liittyvä laki on työturvallisuuslaki. Myös työterveyshuoltolaissa on määritelty henkilöstön työterveyteen ja - turvallisuuteen vaikuttavien vaarojen selvittämisestä, esimerkiksi työpaikkaselvitysten teosta. Riskiarviointi on toimivan turvallisuusjohtamisen perusta ja avain työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vähentämiseen. Kun riskiarviointi toteutetaan hyvin, sen avulla voidaan parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta ja ko yksikön kannattavuutta. Selvittämisprosessin tarkoituksena on olemassa olevien työvaarojen havaitseminen, vaaroihin liittyvän riskin suuruuden määrittäminen sekä tarvittavien toimenpiteiden ja niiden arviointi. Selvittämisprosessin tavoitteena on työn riskien eliminointi ja vähentäminen hyväksyttävälle tasolle. 26

Turvallisuus- ja terveysriskien arviointi suoritetaan kerran vuodessa ja lisäksi olosuhteiden muuttuessa esimiesten, työterveyden ja osaston työntekijöiden edustajien toimesta. Esimies on vastuussa oman osastonsa arvioinnin suorittamisesta. Kannustava ja motivoiva palkitseminen Sopimuksia sovelletaan niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaisiin työsuorituksiin. Järjestelmää pyritään kehittämään monipuolista osaamista, työn kehittämistä ja yhteistyötä tukevaksi. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön työskentelyolosuhteet pyritään tekemään sellaisiksi, että työntekijä voi käyttää omassa työssään ammattitaitoaan, hyödyntää osaamistaan ja tuntea tekevänsä mielekästä ja järkevää työtä. Työyhteisölliset tekijät, kuten johtaminen ja esimiestyö, osaamisen ja muutoskykyisyyden kehittäminen, yhteistyötaidot sekä työoloihin liittyvät tekijät ovat työkyvyn kehittämisalueita. Tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään henkilövalinnoissa, palkankorotusten kohdentamisessa, tehtävienjaossa ja koulutuksessa tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Arviointijärjestelmien kehittäminen Henkilöstötilinpäätöstä sekä kunnan yhteisiä ja hallintuntakohtaisia arviointimenetelmiä henkilöstön työsuoritusten sekä toiminnan tavoitteiden seuraamiseksi kehitetään. 27

Strategiset tavoitteet Yleistavoitteet Kunnan toiminnalle on asetettu seuraavat yleistavoitteet: Strategiset tavoitteet TP TP enn. TA TS TS Vuosi 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 1. Työllisyyden parantaminen Mittari: Työttömyysaste 31.12. 10 10 alle 9,0 alle 8,0 alle 7,0 2.Asukasluku noin 5000 vuonna 2020 Mittari: Asukasluku 4 854 4 875 4 900 4 930 4 960 3. Asuntannan lisääminen ja parantaminen Mittari: Uudisrakennusluvat asuntoja (kpl) 8 6 7 9 11 Laajennukset ja peruskorjausluvat (kpl) 7 6 7 8 11 Rakennuspaikkojen myynti (kpl) 5 2 10 10 10 4. Kilpailukykyinen palvelutuotanto Mittari: Asiakastyytyväisyysmittauksen tulos ei tehty ei tehdä hyvä ei tehdä hyvä 5. Kunnan vakaa talous Mittari (31.12.): Vuosikate, tuhatta euroa 938 1 200 780 1 189 1 536 Vuosikate euroa/asukas 193 246 159 241 310 Velkamäärä, tuhatta euroa 7 425 7 000 7 026 8 549 9 036 Velkamäärä euroa/asukas 1 530 1 436 1 434 1 734 1 822 6. Kuntakeskuksen palvelutaso Mittari: Julkiset palvelut väh. edellisen vuoden tasolla kyllä kyllä kyllä kyllä Yksityiset palveluyritykset lisääntyvät kyllä kyllä kyllä kyllä 7. Ympäristö- ja kulttuuriarvojen huomioonottaminen Mittari: Jätevesineuvontahankkeet 1 Ympäristöluvat, lukumäärä 1 2 2 2 2 Viemäriverkostoon liittyneitä, kpl 890 950 1 100 1 200 1 250 Yleiskaavojen ja asemakaavojen edellyttämät selvitykset 2 4 2 2 2 8. Korkeatasoisen koulutuksen turvaaminen Mittari: Peruskoulun oppilasmäärä (tilanne 20.9.) 522 509 518 511 504 Lukion oppilasmäärä (tilanne 20.9.) 103 115 120 125 130 Päteviä opettajia, perusopetus (%-osuus) 85 96 100 100 100 Päteviä opettajia, lukio (%-osuus) 100 100 100 100 100 28

Kunnan talous Kunnan verotulojen kehitys suunnittelukaudella, sis. kunnallis- ja kiinteistöverot sekä osuuden yhteisöverosta (1 000 euroa): TP 2010 TP 2011 TP2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 12 637 13 460 14 004 14 706 14 910 15 348 15 679 16 009 Tulo- ja kiinteistöveroprosenttien suuruudet vahvistetaan vuosittain. Koiraveroa ei suunnittelukaudella peritä. Toimintastrategialla pyritään siihen, että verotettava tulo asukasta kohti kasvaa vähintään saman verran kuin maassa keskimäärin. Kunnalle perittäviä maksuja tarkistetaan vuosittain. Kunnan kiinteistöjä myydään. Puun myyntiä kunnan metsistä jatketaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsäalueiden myyntiä ryhdytään valmistelemaan. Kuntien välisen yhteistyön eräänä tavoitteena on taloudelliset säästöt. Tunnuslukujen kehitys suunnittelukaudella: Veroprosentti Toimintakate (ulk.) milj. Vuosikate milj. Ylijäämä/Alijäämä milj. TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 20,50 20,50 21,00 21,50 21,50 21,50-24,7-25,6-26,9-26,2-26,1-26,1 1,05 0,95-0,14 0,78 1,20 1,55 0,51-0,16-1,42-0,38 0,02 0,37 Talouden tasapainottaminen Isonkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2014 2016 kouksessaan 12.12.2013 65. Talousarvio vuodelle 2014 hyväksyttiin 1,4 milj. euroa alijäämäisenä. Talousarviosta päättäessään kunnanvaltuusto päätti, että kuntaan laaditaan talouden tasapainottamisohjelma kunnan johtoryhmän ja luottamushenkilöiden toimesta ja että ohjelma tulee olla valmis 30.4.2014, jonka jälkeen se viedään valtuuston käsiteltäväksi viimeistään vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Kunnanvaltuusto päätti kouksessaan 28.4.2014 16 myöntää lisäaikaa talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen kesäkuun 2014 loppuun saakka. Talouden tasapainottamistyöryhmä sai tasapainottamisohjelman valmiiksi 16.6.2014 ja kunnanhallitus hyväksyi sen kouksessaan 25.8.2014 118, jonka jälkeen tasapainottamisohjelma on lähetetty tiedsi valtuutetuille ja lautakunnille. Talousarviäsittelyn yhteydessä kunnanhallitus täsmensi ohjelmaa muuttamalla kirjaston lauantain aukioloajan poistamisen termillä aukioloaikojen supistaminen. Talouden tasapainottamisohjelma on talousarvion liitteenä. Tasapainottamisohjelmassa todetaan, että kun kaikki säästötoimenpiteet huomioidaan ja verotulot arvioidaan vuoden 2014 talousarvion tasolla, jää alijäämäksi/veroilla tai muilla toimin kerättäväksi osuudeksi - 967 077 euroa vuonna 2014, - 685 369 euroa vuonna 2015 ja -735 369 euroa vuonna 2016. Ko. laskelmissa on huomioitu nykyisen palvelutarpeen muutsesta johtuen menojen lisäyk- 29

senä 100 000 euroa vuonna 2015 ja 200 000 euroa vuonna 2016 kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Tasapainottamisohjelman hyväksymisen jälkeen talousarvioluvut ovat täsmentyneet ja verotuloarviossa on huomioitu kunnallisverotuloprosentin noston vaikutus. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan. Talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta. Suunnittelukaudella kunnan käyttömenoja sopeutetaan tuloihin toimintakatteen pienentämiseksi ja vuosikatteen ja ylijäämän kasvattamiseksi. Talousarviovuodelta kertyvä alijäämää katetaan suunnitteluvuosien syntyvällä ylijäämällä. Henkilöstö Tulosvastuuta ja tavoitteellista työskentelyä ohjataan tehtävätasolle kunnanvaltuuston hyväksymällä talousarviolla. Lautakunnat hyväksyvät tulostavoitteet tulostasoittain. Tarkemmat tulostavoitteet ja voimavarat jaetaan esimiesten ja vastuuhenkilöiden välisissä tulos- ja kehittämiskeskusteluissa. Tehtäväkuvaukset käydään läpi kehityskeskustelujen yhteydessä huomioiden toimialan tulostavoitteet. Tulostietoisuutta lisätään henkilöstön koulutuksella, ohjauksella ja tiedonkulkua parantamalla. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia kehitetään yhteistoimintamenettelystä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tehtävien uudelleenjärjestelyä jatketaan. Työnkiertoa ja varahenkilöjärjestelmää kehitetään. Avoimia virkoja tai toimia täytettäessä annetaan kunnan palveluksessa oleville etusija tasavertaisissa tilanteissa. Mm. varhaisen puuttumisen avulla tavoitteena on pitää sairauspäivien määrä vuodessa alle 10:nä /vakinainen työntekijä. Lakien, virka- ja työehtosopimusten mukaista yhteistoimintamenettelyä toteutetaan YT-lain osalta yhteistoimintaelimessä. Työsuojelu- ja tyky-toimintaa käsitellään omissa toimikunnissa tai työryhmissä. Hallinto Asianhallintaa (eli toimintaprosesseihin sisältyvien asioiden ja asiakirjojen valmistelua, käsittelyä, päätöksentekoa, julkaisemista ja arkistointia) kehitetään edelleen mm. päivittämällä arkistonmuodostussuunnitelmat sekä hankkimalla asianhallintajärjestelmä suunnittelukauden aikana. Viestintää tehostetaan ja kehitetään olemassa olevin resurssein ja ajanmukaisin keinoin tavoitteena tehas ja joustava tiedonhallinta. Sisäistä valvontaa tehostetaan. 30

Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet Sitovuus Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi jo brutto- tai nettoperiaatteen mukaan. Nettoperiaatteella tarkoitetaan talousarvion tulojen ja menojen erotuksena saatavaa määrärahaa tai tuloarviota. Talousarvion 2015 sitovat erät: - Investointiosa: investointikohteittain menot - käyttötalousosa: tehtäväalueen toimintatulot ja toimintamenot ja nettomenomäärärahat. Tämä tarkoittaa sitä, että menomäärärahankäytön edellytyksenä on, että myös lasketut tulot saadaan. Tehtävätasolle annetut tavoitteet ovat sitovia tavoitteita sekä mittareina, suoritemäärinä, tunnuslukuina että sanallisina tavoitteina. Toimielimien rooli tavoiteasetannassa Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen tehtävä kunnan talouden ja toimintojen ohjauksessa on tavoitteiden asettaminen ja resurssien jako eri tehtäville. Tällöin päätetään myös toimintojen painopistealueista. Kunnanvaltuuston alaisuudessa toimii tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunta ohjaa kunnan ammattitilintarkastusta, arvioi onko kuntaa johdettu ja kunnan asioita hoidettu laadullisten tavoitteiden mukaisesti ja tehkaasti, onko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lautakuntien tehtävänä on kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden pohjalta päättää eri tulostasojen tavoitteista, jakaa näille määrärahat tehtäväalueiden sisällä sekä päättää toimintojen vastuuhenkilöistä. Lisäksi lautakuntien tehtävänä on valvoa tavoitteiden toteutumista ja voimavarojen käyttöä. Lautakunnat tekevät talousarvioesitysten yhteydessä esityksensä tehtävien tavoitteista kunnanvaltuustolle. Tavoiteasettelua ja mittaukseen liittyvää arviointijärjestelmää kehitetään yhteistyössä kunnanvaltuuston, -hallituksen, lautakuntien ja johtavien viranhaltijoiden kanssa. Kunnan yleistavoitteisiin liittyen käydään laajapohjaista arveskustelua seminaarien yms. muodossa. Tavoitteiden toteutumisen seuranta Lautakunnat huolehtivat siitä, että kunnanvaltuuston tehtäviin päättämät tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin annettujen määräraha-, henkilöstö- ym. voimavarojen puitteissa. Tehtävien tavoitteiden lisäksi palvelujen tulee edistää kunnan strategisia tavoitteita, asukasmäärän lisääntymistä ja elinkeinojen kehittymistä. Lautakuntien tulee seurata voimavarojen käyttöä ja tavoitteiden saavuttamista raporttien pohjalta ja tehdä näiden johdosta tarvittavia päätöksiä. Lautakuntien tulee saattaa mahdolliset talousarvion ylitykset kunnanhallituksen käsittelyyn ennakolta tai viivytyksettä ylityksen havaittuaan. Lautakuntien tulee käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä antaa tulostasolle tavoitteet ja jakaa niitä varten määrärahat ja muut voimavarat. 31

Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä lautakuntien pitää yksilöidä hankintojen ja muiden toimenpiteiden delegointi johtosääntöjen määräykset huomioon ottaen niin tarkasti, ettei epäselvyyksiä oikeuksista ja velvollisuuksista synny. Olosuhteiden muuttuessa tai saadun palautteen perusteella lautakuntien tulee tehdä tarvittavat oikaisutoimenpiteet sekä tavoitteisiin että voimavarojen jakoon. Lautakunnat käsittelevät talousarviovuoden aikana vastuuhenkilöiden laatimat raportit toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä toimittavat ne kunnanhallitukselle. Esimiestyössä tavoitteita ja työsuorituksia arvioidaan järjestelmällisesti kehityskeskusteluissa päivittäisjohtamisen lisäksi. Lautakunnat, esittelijät, osastopäälliköt ja palvelupäälliköt valvovat toimialallaan tehtyjen sopimusten noudattamista ja ajantasaisuutta. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kunnan sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa noudatetaan kunnanvaltuuston 13.10.2014 29 hyväksymiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita sekä kunnanhallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ohjeita. Lainanoton enimmäismäärä Lainanoton enimmäismääräksi vahvistetaan 4 100 000 euroa. 32

Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisössä Kunnanvaltuusto on 7.10.2008 hyväksynyt konserniohjeet. Konserniohjausta suoritetaan konserniohjeiden lisäksi antamalla ohjeita kunnan edustajille konserniyhtiöiden hallinnossa, seuraamalla yhtiöiden ja yhteisöjen raportointia sekä tekemällä aloitteita ja esityksiä. Kunnanhallitus nimeää erikseen edustajat konserniyhtiöiden yhtiökouksiin sekä antaa ohjeet hallitusten jäsenten valinnasta tärkeimpien konserniyhtiöiden hallituksiin. Kunnan ja konserniyhtiöiden välistä yhteistyötä ja toiminnan ja talouden yhteensopivuutta seurataan jatkuvasti. Tytäryhtiöiden johto raportoi kunnanhallitukselle vuosittain. Isonkyrön kunnan asettamat tavoitteet Isonkyrön Asuntovuraus Oy:lle Isonkyrön Asuntovuraus Oy tukee kuntaa asuntostrategian toteutuksessa ja tekee yhteistyötä kunnan kanssa rahoitushuollossa, riskien hallinnassa, henkilöstöpolitiikassa ja hankintatoimessa siten, että osakeyhtiössä noudatetaan samoja periaatteita kuin kunnassa. Isonkyrön Asuntovuraus raportoi kunnanhallitukselle sekä toimittaa kunnalle taloussuunnitelman ja tilinpäätösasiakirjat. Tavoitteena on yhtiön tulsen kehittäminen, investointikyvyn lisääminen ja omavaraisuusasteen nostaminen. Isonkyrön Asuntovuraus Oy:n omistajapoliittisena linjauksena on, että vura-asuntojen tarjonta vastaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuuden vaatimuksia. Kiinteistöjen kunnossapidosta on huolehdittava suunnitelmallisesti. Vuratason määrittelyssä on otettava huomioon rahoitustarpeet ja yleinen vurataso sekä mahdollisuuksien mukaan sitoutuneen pääoman korko. Asuntojen määrää ja huoneistorakennetta on tarkasteltava vuosittain. Kiinteistöt tulee vakuuttaa täydestä arvosta, myös keskeytysvahinkojen varalta. Tavoitteena on, että sekä Isonkyrön Asuntovuraus Oy:n asuntojen että kunnan suoraan omistamien asuntojen käyttöaste on 95 %. Isonkyrön kunnan asettamat tavoitteet Isonkyrön Lämpö Oy:lle - kilpailukykyisen lämmitysenergian tuottaminen ja jakelu keskustaajamassa - taloudellisen omavaraisuuden kohottaminen pitkällä tähtäimellä - sijoitetulle pääomalle korkotuotto 5 % - raportointi kunnanhallitukselle sekä taloussuunnitelma- ja tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kunnalle Isonkyrön kunnan asettamat tavoitteet Kyrönmaan Jätevesi Oy:lle - taloudellisen omavaraisuuden säilyttäminen - sijoitetulle pääomalle korkotuotto 5 % - raportointi kunnanhallitukselle sekä taloussuunnitelma- ja tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kunnalle TOIMENPIDEOHJELMA Kuntalain 65.3 :ssä säädetään toimenpideohjelman laadintavelvoitteesta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja ja ei saa katettua sitä taloussuunnitelmassa. Isonkyrön kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää. 33

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015-2017 Osasto Vakinainen Muutset Vakinainen Muutset Vakinainen Muutset Muutset Tehtävänimike henkilöstö luku- henkilöstö luku- henkilöstö luku- lukulkm 31.12. määrässä lkm 31.12. määrässä lkm 31.12. määrässä määrässä 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2017 Kunnanjohtaja 1 1 1 HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja 1 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 1 Palkanlaskija 1 1 1 Kanslisti 3 3 3 ICT-asiantuntija 1 1 1 HALLINTO-OSASTO YHTEENSÄ 7 0 7 7 PERUSTURVAOSASTO Hallinto Perusturvajohtaja 1 1 1 Sosiaalityöntekijä 2 2 2 Perhetyöntekijä 1 1 1 Sosiaaliohjaaja 2 2 2 Kanslisti 1 1 1 Hallinto yhteensä 5 2 7 7 Palvelukeskus Palvelukeskuksen johtaja 1 1 1 Osastosihteeri 1 1 1 Kotipalvelu Kotipalvelun ohjaaja 1 1 1 Kodinhoitaja/lähihoitaja 15 2 17 17 Kotiavustaja 2-1 1 1 Kotipalveluapulainen 1-1 0 0 Päivätoimintaohj. 1 1 1 Kotipalvelu yhteensä 20 0 20 20 Palvelukoti Sairaanhoitaja 1 1 1 Perushoitaja/lähihoitaja 17 17 17 Hoitoapulainen 1 1 1 Palvelukoti yhteensä 19 0 19 19 Hoivaosasto Osastonhoitaja 1 1 1 Sairaanhoitaja 5 5 5 Perushoitaja/lähihoitaja 15-1 14 14 Hoivaosasto yhteensä 21-1 20 20 Perushoitaja (varahlö) 5 5 5 Palvelukeskus yhteensä 67-1 66 66 PERUSTURVAOSASTO YHTEENSÄ 72 1 73 73 SIVISTYSOSASTO Hallinto Sivistystoimenjohtaja 1 1-1 0 Johtava rehtori 1 1 Kanslisti 1 1 1 Hallinto yhteensä 2 0 2 2 Päivähoito Päivähoidon johtaja 1 1 1 Perhepäivähoitaja, ryhmis 23 23-4 19 Perhepäivähoitaja, koti 13 13-1 12 Vastaava lastentarhanopettaja 2 2 2 Lastentarhanopettaja 3 3-1 2 Lastenhoitaja 7 7 1 8 Kiertävä erityislastentarhanopettaja 1 1 1 Ryhmäkohtainen avustaja 1 1 1 Laitoshuoltaja 0 0,3 0,3 Kanslisti 0,4 0,4 0,4 Päivähoito yhteensä 51,4 0 51,4-4,7 46,7 34

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015-2017 Osasto Vakinainen Muutset Vakinainen Muutset Vakinainen Muutset Muutset Tehtävänimike henkilöstö luku- henkilöstö luku- henkilöstö luku- lukulkm 31.12. määrässä lkm 31.12. määrässä lkm 31.12. määrässä määrässä 2013 2014 2014 2015 2015 2016 2017 Perusopetus ja lukio Alakoulu luanopettaja 18 18 18 Alakoulu tuntiopettaja 1 1 2 3 Alakoulu kouluavustaja 5 5 5 Yhtenäiskoulun apulaisrehtori 1 1 Yläkoulu lehtori 15 15 15 Yläkoulu erityisluanopettaja 1 1 1 Yläkoulu tuntiopettaja 2-1 1 1 Yläkoulu/lukio kanslisti 1 1 1 Yläkoulu kouluavustaja 1 1 1 Yläkoulu kouluavustaja,osa-aik. 1 1 1 Lukio rehtori 1 1-1 0 Lukio lehtori 10 10 10 Yht. erityisopettaja 2 2 2 Yht. erityislu.opett. (1-6 lk) 1 1 1 Nuorisuraattori 0,8 0,8 0,2 1 Iltapäivätoiminnan ohjaaja 1 1 1 Perusopetus ja lukio yhteensä 60,8-1 59,8 2,2 62 Kirjasto- ja vapaa-aika Kirjastotoimenjohtaja 1 1-1 0 Kirjasto- ja vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 Kirjastovirkailija 3 3 3 Kulttuurisihteeri, osa-aik. 1 1 1 Nuorisuraattori 0,2 0,2-0,2 0 Vapaa-aikaohjaaja 1 1 1 Kirjasto- ja vapaa-aika yhteensä 6,2 0 6,2-0,2 6 SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ 120,4-1 119,4-2,7 116,7 TEKNINEN OSASTO Tekninen ja ympäristötoimi sekä vesi- ja viemärilaitos Tekninen johtaja 1 1 1 Rakennustarkastaja 1 1 1 Kunnanrakennusmestari 1 1 1 Asuntosihteeri-isännöitsijä 1 1 1 Kanslisti 1,6 1,6 1,6 Vesilaitsen hoitaja 1 1 1 Vesilaitostyöntekijä 1 1 1 Putkiasentaja 2 2 2 Tekninen ja ympäristötoimi sekä vesi- ja viemärilaitos yhteensä 8,6 1 9,6 9,6 Tukipalveluyksikkö Palvelupäällikkö 2 2 2 Huoltomies 4 4 4 Puutarhuri 1 1 1 Liikunta-alueiden hoitaja 1 1 1 Siivoustyönohjaaja 1 1 1 Kassatyöntekijä 1-1 0 0 Uinninvalvoja/kassatyöntekijä, osa-aik. 2 2 2 Siivooja/laitosapulainen 8,5 8,5 8,5 Emäntä 1 1 1 Keittäjä 3 3 3 Keittäjä/siivooja 2 2 2 Keittiöapulainen, Keittiöapulainen/siivooja 8,4 8,4 8,4 Tukipalveluyksikkö yhteensä 34,9-1 33,9 33,9 TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ 43,5 0 43,5 43,5 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 243,9 0 243,9-2,7 241,2 35

KÄYTTÖTALOUSOSA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Toiminta-ajatus: Lakisääteisten vaalien ennakkoäänestyksen, koti- ja laitosäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän käytännön järjestelyt. Vaaleista tiedottaminen ja vaalihenkilöiden kouluttaminen. Tehtäväalue: Vaalitoimi Kustannuspaikka 10000 Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Vaalien järjestäminen vaalilain ja säädösten mukaan aikataulussaan. Vaalihenkilöiden kouluttaminen ja vastuiden tietäminen. Riittävä tiedottaminen vaaleista. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Vuonna 2015 Eduskuntavaalit, äänestysaktiivisuus 70 %. Vuonna 2016 Kunnallisvaalit, äänestysaktiivisuus 70 % Vuonna 2017 ei säännönmukaisia vaaleja Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla. 70 % 70 % Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Vaalien käytännön järjestelyt ja ennakkoäänestyksen järjestäminen muun työn ohessa. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Huolehdittava äänestyspaikkojen esteettömyydestä. 36

Toimielin: Kunnanhallitus Toiminta-ajatus: Yleishallinnon ja talouden tehtäviin kuuluvat kunnan yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallinto. Kunnan luottamustoimielimistä kunnanvaltuusto, tarkastuslautakunta ja kunnanhallitus sekä sen asettamat toimikunnat ja jaostot kuuluvat yleishallinnon ja talouden tehtäväalueelle. Yleishallinnon ja talouden tehtäväalueelle kuuluvat kunnanvaltuuston ja -hallituksen asioiden valmistelu ja täytäntöönpano sekä asianhallinta, puhelinvaihteen hoitaminen, neuvonta ja yhteispalvelu, kunnan taloussuunnittelu, kirjanpito, talouden raportointi, tilinpäätöksen laatiminen, ostoreskontra, myyntireskontran yleislaskutus sekä palkanlaskenta, yhteistoiminta ja tietohallinto. Työterveyshuollon ja tykytoiminnan sekä kohdentamattomien eläkemenoperusteisten KuEl-maksujen kustannukset on keskistetty yleishallinnon ja talouden tehtäväalueelle. Tehtäväalueen ostopalveluihin kuuluvat pelastustoimen tehtävät, jotka hankitaan alueelliselta pelastuslaitselta sekä maaseutuelinkeinoviranomaisenpalvelut, jotka ostetaan Seinäjoen kaupungilta. Tehtäväalue: Yleishallinto ja talous Kustannuspaikat 11000-11500, 13100 Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Toimielinten ja palvelualueiden palvelu hallinto-, talous-, henkilöstö-, ja tietohallintoasioissa sekä yhteispalvelu. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Palvelutason säilyttäminen Asianhallinnan ja viestinnän edelleenkehittäminen Talouden ajantasainen raportointi Toimivat tietojärjestelmät Perustelut 1/kk 1/kk 1/kk 1/kk 1/kk Haasteet ja epävarmuustekijät: Maksuvalmiuden pitäminen tyydyttävänä Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet: Osaamisen kehittäminen, sähköisten laskujen vastaanottaminen ja asianhallinnan kehittäminen suunnittelukaudella. Sähköisten asiakirjojen saatavuuden parantaminen kunnan internet-sivuilla. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.): 37

Toimielin: Elinkeino- ja kaavoitusjaosto Toiminta-ajatus: Elinkeinotoimen keskeinen tehtävä on neuvonnan järjestäminen toimiville ja aloittaville yrityksille, tonttitarjonnasta ja infrastruktuurista huolehtiminen sekä hyvän yritysilmaston ylläpito ja kunnan markkinointi sekä matkailun kehittäminen. Tehtäväalue: Elinkeinotoimi Kustannuspaikat 12000-12010 Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tavoitteet ja tunnusluvut TP TA Tavoitetaso 2013 2014 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Isonkyrön työttömyysaste Yrityskanta 8,2 365 <8 380 <9 380 <8 385 <7 390 Tuotantotavoitteet Yrityskäynnit (Vasek) 126 180 180 180 180 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät: Taantuma vähentää edelleen yritysten perustamista sekä heikentyvän kysynnän että varovaisuuden lisääntymisen vusi. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet: Yritysneuvonnan painopiste on perusneuvonnan lisäksi sukupolven vaihdsissa ja muissa yritystoiminnan siirroissa toiminnan jatkajalle. Tonttivarantoa lisätään Tervajoen asemakaavoituksella ja Keskustan osayleiskaavalla. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.): Voimavarat ovat riittävät. 38

Toimielin: Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus: Perusturvan hallinnon tehtäväalueeseen kuuluu perusturvalautakunnan, vammais- ja vanhusneuvoston työskentely. Toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaisten sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä järjestää taloudellisesti tarpeen mukaisia palveluja. Tehtäväalue: Perusturvan hallinto Kustannuspaikka 30000 Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Hallinnon tehtävänä on sosiaalipalvelujen ja toimeentuloturvan suunnittelu, ohjaus ja palvelujen kehittäminen sekä vahva yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toteuttajien kanssa palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisessa. TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Perusturvalautakunnan kousten määrä vuodessa minimissään 6 Vammaisneuvoston kousten määrä vuodessa minimissään 2 Vanhusneuvoston kousten määrä vuodessa minimissään 2 Päätösten pitävyyttä oikeusasteissa seurataan, päätökset toteutuvat 99%:sesti. 8 4 4 99 6 2 2 99 6 2 2 99 6 2 2 99 6 2 2 99 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät: Kuntarakennemuutsen mahdolliset vaikutukset. Sote- ja TYP uudistukset, sosiaalihuolto-, kuntaja isyyslaki. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet: Edistää henkilöstön työhyvinvointia, työssä jaksamista ja mahdollistaa riittävä täydennyskoulutus. Parantaa työntekijöiden työviihtyvyyttä ja työturvallisuutta. Kehittää ja uudistaa sosiaalipalvelujen palvelukenttää. Yhteistyön lisääntyminen vammais- ja vanhusneuvoston kanssa. Yhteistyö perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kanssa ja hoitetjujen toimivuuden varmistaminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.): 39

Toimielin: Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus: Sosiaalipalvelujen tehtäväalueeseen kuuluvat: kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshoito ja sosiaalityö. Sosiaalipalvelut edistävät ja ylläpitävät asiakkaidensa ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta, toimintakykyä, suoriutumista ja osallisuutta. Sosiaalitoimi tuottaa tai järjestää tarpeelliset peruspalvelut tarkoituksen mukaisesti ja taloudellisesti sekä ehkäisee ja vähentää elämänlaatua rajoittavia haittoja ja sosiaalisia riskitekijöitä. Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut Kustannuspaikat 31110, 31120, 31130, 31140, 31310, 31320, 31330, 31340, 31410, 31415, 31420, 31440-31441, 31450, 31460 ja 31510 Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Perusturvalautakunta vastaa kuntien vastuulle säädettyjen sosiaalipalveluiden järjestämisestä Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Sosiaalipalvelujen määräaikojen toteutuminen: Koti- ja tukipalvelua hakeneen henkilön avuntarpeen selvitys aloitetaan viimeistään 7. päivänä yhteydenotosta ja selvitys valmistuu 3 kk:n sisällä Säännöllisen kotipalvelun piirissä 14 % 75 - vuotta täyttäneistä /lkm Omaishoidon tuen piirissä 5 % 75-vuotta täyttäneistä/asiakasmäärä Päätös palvelukotihakemukseen valmistuu 3 kk:n sisällä Yli 75-vuotiaita tehostetussa palveluasumisessa 5-6% /asiakasmäärä Yli 75-vuotiaista pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3%/asiakasmäärä Hoivaosaston käyttöastetavoite 93 % Vammaisen henkilön avuntarpeen selvitys aloitetaan viimeistään 7. päivänä yhteydenotosta ja selvitys valmistuu 3 kk:n sisällä Toimeentulotukiasiakas saa päätöksen viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksesta Ratkaisu lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta tehdään viimeistään 7 pv:n kuluessa lastensuojeluilmoituksen saapumisesta, kiireellisyys on arvioitava heti Lastensuojelutarpeen selvitys on valmistuttava 3 kk:n sisällä 7pv 13/78 5/32 3 kk 5/31 2/14 88,8 7pv 7pv 7pv - 7pv/3kk 14/90 5/32 3kk 6/35 3/17 93 7pv/3kk 7pv 7pv 3kk 7pv/3kk 14/90 5/32 3kk 6/35 3/17 93 7pv/3kk 7pv 7pv 3kk 7pv/3kk 14/91 5/32 3kk 6/35 3/17 93 7pv/3kk 7pv 7pv 3kk 7pv/3kk 14/92 5/32 3kk 6/35 3/17 93 7pv/3kk 7pv 7pv 3kk 40

Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Kotipalvelu Kotona hoidettavien ikäihmisten määrä lisääntyy ja asiakkaat ovat yhä haastavammin hoidettavia. Työparityöskentely on lisääntymään päin. Kotipalvelutyön alue- ja tiimijaon toimiminen sujuvasti. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien suorittaminen. Kotipalveluateriakuljetusten uudelleenorganisointi. Asumispalvelut ja laitoshoito Väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Ostopalveluiden hintojen nousu aiheuttaa kustannusvaikutuksia. Sosiaalityö Uuden sosiaalihuoltolain valmistuminen ja sen vaikutukset. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa toimeentulotukea hakevien määrään ja työllisyyteen. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan järjestäminen omana toimintana. Merkittävä sekä toiminnallinen että taloudellinen epävarmuustekijä on tulossa oleva Soteuudistus. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty eikä uudistuksen kustannusvaikutuksista ole vielä tietoa, joten sen vaikuttavuutta on vaikea ennustaa. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Kotipalvelu Kotiutuskäytäntöjä kehitetään yhteistyössä palvelukeskuksen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyötä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välillä kehitetään. Kotipalvelutyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua kehitetään. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutuminen. Vanhuspalvelulain toteutuminen. Omavalvontasuunnitelma valmis 2015. Sosiaaliohjaajan työ vanhustyössä löytää paikkansa. Asumispalvelut ja laitoshoito Kotiutuskäytäntöjä kehitetään yhteistyössä kotipalvelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Omavalvontasuunnitelma valmis palvelukodissa ja hoivaosastolla 2015. Sosiaaliohjaajan työ löytää paikkansa hoivaosastolla. Sosiaalityö Lasten asuminen, huolto, tapaaminen ja elatusasiat saadaan neuvoteltua sosiaalitoimistossa. Onnistutaan moniammatillisessa yhteistyössä ja panostetaan varhaiseen puuttumiseen. Psykiatrisen sairaanhoitajan saaminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) 41

Toimielin: Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus: Toimeentuloturvan tehtäväalueeseen kuuluvat: toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta ja Kelalle maksettavat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuudet. Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Tehtäväalue: Toimeentuloturva Kustannuspaikat 32010, 32011, 32012, 32020 Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tavoitteena on toimeentulotukihakemusten lakisääteisten käsittelyaikojen noudattaminen, tarvittaessa hakemusten täytön opastaminen ja oikeusasteissa kestävien päätösten teko. Tavoitteena on myös etsiä aktiivisesti eri yhteistyötahojen kanssa, erityisesti työvoimaviranomaisten kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja passiivisen toimeentulotuen tilalle. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Toimeentulotukipäätökset tehdään 7 arkipäivän sisällä, toteutuu 100 % Kiireellisissä tilanteissa toimeentulotukipäätös tehdään kahden arkipäivän sisällä yhteydenotosta, toteutuu 100 % Kunnan osittain maksaman työmarkkinatuen piirissä olevien määrä pysyy keskimäärin alle 17:ssä Työmarkkinatuen kuntaosuus /asukas 100 100 19 16 100 100 17 11 100 100 17 11 100 100 17 11 100 100 17 11 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Yhteiskunnan talous- ja työllisyystilanteet vaikuttavat toimeentulotuen hakijoiden määrään ja pitkäaikaistyöttömiin. Kuntouttavan työtoiminnan organisoiminen uudella tavalla kunnassa. Työpaja Arpeetin kanssa sopimuksen jatkuminen kustannustehkaasti. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo ja sen tuomat mahdolliset uudet velvoitteet. Kuntouttavan työtoimintapaikan järjestäminen kaikille sitä tarvitseville ja nuorisotakuun toteutuminen. TYP-uudistus tullee voimaan 1.1.2015. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Kunnan oman kuntoutuksen asiakastyöryhmän toiminnan vakiinnuttaminen ja toiminnan sisällön kehittäminen. Kuntouttava työtoiminta siirtyy sosiaalityöntekijältä sosiaaliohjaajalle. Moniammatillisen yhteistyön säilyminen ja vahvistaminen eri toimijoiden kanssa. Asiakkaan elämänhallintaan liittyviä taitoja vahvistetaan. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) 42

43

Toimielin: Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus: Terveydenhuollon tehtäväalue sisältää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon. Perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Seinäjoen kaupunki ja erikoissairaanhoidon palvelut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Terveydenhuolto edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistaa kuntalaisen omaa vastuuta terveyden edistämisessä ja sen ylläpitämisessä kaikissa ikäryhmissä. Tehtäväalue: Terveydenhuolto Kustannuspaikat 34010 ja 34020 Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Perusturvalautakunta seuraa sairaanhoidon ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja kehitystä sekä hoidonporrastusta. Varsinaiset toimintaan liittyvät tavoitteet sisältyvät terveyskeskuksen ja sairaalan suunnitelmiin. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten kasvun hallitseminen - Erikoissairaanhoito - Perusterveydenhuolto 6 194 3 100 6 334 3 067 6 162 3 147 6 131 3 148 6 131 3 148 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoiminen on haasteellista. Palvelurakenteen muuttaminen on haasteellista, koska järjestämisvastuu perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Lääkäripäivystyksen painotus Seinäjoelta Isoonkyröön. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusvaikutusten seuranta. Kotiutusjärjestelmää erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen ja sieltä hoivaosastolle tai kotiin kehitetään. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa palvelujen kysynnän kasvun hillitseminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Yhteiset tilat terveyskeskuspsykologille, erikoissairaanhoidon psykiatriselle sairaanhoitajalle ja psykiatriselle sairaanhoitajalle. 44

Toimielin: Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus: Sivistystoimen tavoitteena on turvata Isonkyrön kunnan opetuspalveluja käyttäville lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet suoriutua jatko-opinnoistaan sekä tukea kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia järjestämällä koulutuspalvelujen lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaa ja musiikkileikkikouluopetusta sekä hankkimalla musiikki- ja taideopetusta, aikuiskoulutuspalveluja ja asiointikuljetuksia. Tehtäväalue: Varhaiskasvatus ja kunnan oma koulutoimi Kustannuspaikat 31001-31003, 3100-31008, 31020-31021, 31030, 40000, 40101, 40102, 40108, 40109, 40110, 40120, 40170, 40190, 40197, 40210 ja 40310 Tilivelvollinen: Johtava rehtori Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Sivistystoimi luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja elämänhallinnalle tuottamalla kuntalaisille laadukkaat esi-, perusopetus- ja lukioulutuspalvelut, järjestämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja musiikkileikkikouluopetusta sekä hankkimalla musiikki- ja taideopetusta sekä aikuiskoulutuspalveluja. Päivähoidon järjestäminen vaihtoehtoisista hoitomuodoista avoimen päiväkodin toiminta mukaan lukien sinä aikana, jona perheen tarve sitä edellyttää. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet - opetustunnit / oppilas ml. erit. op. (0-6) - opetustunnit / oppilas ml. erit. op. (7-9) - opetustunnit / opiskelija (lukio) - 60 % oman kunnan ikäluasta lukioon - talousarvion toteutuminen 100 % - opintojen suorittaminen tavoiteajassa - lukioulutuksen arviointi strategian mittareiden mukaisesti - KiVa Koulu -projekti kaikissa perusopetuksen kouluissa -Yhteistyön toteutuminen ja toimivuus vanhempien ja koulun välillä 1,6 h 1,9 h 2,3 h 62,7 % 99,8 % 100 % - 100 % - 1,6 h 2,0 h 2,3 h 64,5 % 98 % 100 % tot. 100 % - 1,3 h 1,8 h 2,3 h 60 % 100 % 100 % tot. 100 % tot. 1,3 h 1,8 h 2,3 h 60 % 100 % 100 % tot. 100 % tot. 1,3 h 1,8 h 2,3 h 60 % 100 % 100 % tot. 100 % - - Päiväkoti, lapsia hoidossa - Ryhmäperhepäivähoitodit, lukumäärä - Ryhmäperhepäivähoitodit, kopäiväpaikat - Kotiperhehoitajat - Kotiperhepäivähoito, kopäivähoitopaikat - Avoin päiväkoti, kerhoja viikossa - Avoin päiväkoti, lapsia kerhossa 78 5 (+1) 68 13 55 72 5 (+1) 68 13 55 5 18 66 4 (+1) 52 11 44 7 28 66 4 (+1) 52 11 44 7 28 66 4 (+1) 52 11 44 7 28 Tuotantotavoitteet - turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien päivittäminen ja pelastautumisharjoitukset kaikilla kouluilla väh. kerran lukuvuodessa - kerho-hanke (kerhot/lukuvuosi) - kehityskeskustelujen toteuttaminen - henkilöstön koulutuspäivät/3/hlö/vuosi tot. - 100 % 100 % tot. 2 100 % 100 % tot. 2 100 % 100 % tot. 2 100 % 100 % tot. 2 100 % 100 % 45

Perustelut: Haasteet ja epävarmuustekijät: Alakouluikäisten lukumäärä kasvaa seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä ja samalla yläkouluikäisten määrä vähenee => resurssien riittävä ja oikea kohdentaminen. Johtuntien lakkauttamisen vusi koulun ja vanhempainyhdistysten yhteistyö entistä tärkeämpää. Päivähoidon tarpeen suuri vaihtelu. Vuoropäivähoidon tarpeen suuri vaihtelu. Päivähoitopaikkojen riittävyys kysynnän mukaan. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet: Päivähoidon palvelujen tehostaminen. Kylkkälän ja Orismalan alueen päivähoitopaikkojen kehittäminen. Avoimen päiväkodin toiminnan vakiinnuttaminen. Kyrönmaan liikuntapainotteisen lukion toiminnan kehittäminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.): Valtaalan ja Kylkkälä koulun oppilasmäärän kasvusta johtuva opettajaresurssin ja opetustilojen lisätarve lukuvuoden 2015-2016 alusta kasvattaa henkilöstö- ja käyttötalousmenoja. Henkilöstön ikä / eläköityminen. Toimitilojen riittävyys kysynnän mukaan. Koulutettujen sijaisten saatavuus. 46

Toimielin: Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus: Sivistystoimi luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja elämänhallinnalle tuottamalla kuntalaisille laadukkaat esi-, perusopetus- ja lukioulutuspalvelut sekä järjestämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja musiikkileikkikouluopetusta, hankkimalla musiikki- ja taideopetusta sekä aikuiskoulutuspalveluja. Tehtäväalue: Ammatti- ja aikuisopetus Kustannuspaikat 41010, 41110 Tilivelvollinen: Johtava rehtori Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Koulutoimi hankkii kuntalaisille aikuiskoulutuspalveluja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja Vaasa- Opiston palvelutarjonnasta. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Ammatillisen koulutuksen kuntaosuuksien pysyminen nykyisellä tasolla Vaasa-opistolle maksetun kuntaosuuden säilyminen ennallaan Tuotantotavoitteet Opiston toteutuneet kurssi 108 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Perustelut: Haasteet ja epävarmuustekijät Kurssitarjonnan monipuolisuus ja kansalaisopistopalvelujen säilyminen Isonkyrön kunnan alueella. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) 47

Toimielin: Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus: Sivistystoimi luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja elämänhallinnalle tuottamalla kuntalaisille laadukkaat esi-, perusopetus- ja lukioulutuspalvelut sekä järjestämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja musiikkileikkikouluopetusta, hankkimalla musiikki- ja taideopetusta, aikuiskoulutuspalveluja sekä asiointikyyditystä. Tehtäväalue: Joukkoliikenne Kustannuspaikat 41210 Tilivelvollinen: Johtava rehtori Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Sivistystoimi järjestää asiointikuljetuksia viidellä eri reitillä: Orismalassa, Lehmäjoella, Tervajoella, Tuuralassa ja Naarajoella. Tavoitteet ja tunnusluvut Vaikuttavuustavoitteet TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Asiointikyydityksen järjestäminen määrärahojen puitteissa 83,8 % 100 % 100 % 100 % 100 % Tuotantotavoitteet Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) 48

Toimielin: Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus: Kuntalaisten vapaa-aikatoiminnan aktivoiminen, monipuolistaminen ja edellytysten parantaminen. Nuoriso- ja liikuntatoiminnan avustaminen ja tukeminen. Tehtäväalue: Vapaa-aikatoimi Kustannuspaikat 42000, 42010, 42110, 42130, 42220 Tilivelvollinen: Johtava rehtori Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): - Monipuolisen vapaa-ajan toiminnan suunnittelu ja tarjoaminen yhteistyötahojen kanssa. - Terveysliikunnan tukeminen erilaisilla tapahtumilla ja yhteistyöllä. - Ko kunta-alueen huomioiminen nuoriso- ja liikuntatoiminnan järjestämisessä. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Liikuntatapahtumat kpl / hlö Nuortentapahtumat kpl / hlö 24 / 656 102/1282 20 / 900 90 / 1 800 20 / 900 90 / 1 800 20 / 900 90 / 1 800 20 / 900 90 / 1 800 Liikuntasalien vakiovuorot kpl / viikko Liikuntasalien käyttäjämäärä kpl / vuosi 88 35 000 100 35 000 90 35 000 90 35 000 90 35 000 Avustettavat nuorisoseurat Avustettavat liikuntaseurat 9 23 7 10 7 12 7 12 7 12 Uimahallin kävijämäärä Tapahtumat Kustannukset, euroa/kävijä 21 000 5 7 21 000 5 7 21 000 5 7 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Nuorten motivointi ja osallistaminen toimintaan. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Seutukunnallisen toiminnan jatkaminen sekä liikunta- että nuorisotoiminnassa. Ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen nuorisotyö. Yhteistyö nuorisuraattorin ja etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelun markkinoiminen ja kehittäminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Vapaa-aikaohjaajan työpanos jaettuna liikunta- ja nuorisotoimintaan, painottuen nuorisotoimintaan Toimitila: Pohjankyröntalon kahvio ei täysin täytä nuorisotilalle asetettuja tarpeita. 49

50

Toimielin: Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus: Yleiset kirjasto- ja tietopalvelut edistävät väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Asiakkaiden käytettävissä on kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstö sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja välineistö. Kulttuuritoiminta luo edellytyksiä monipuoliselle ja aktivoivalle kulttuurin ja taiteiden harrastamiselle ja kulttuurinautinnoille. Neuvonnan ja avustusten keinoin toimitaan paikallisten kulttuuritoimijoiden tukena. Tehtäväalue: Kirjasto- ja kulttuuritoimi Kustannuspaikat 43000, 43110, 43120 Tilivelvollinen: Johtava rehtori Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Kirjasto - ja kulttuuritoiminta antaa tasa-arvoisen mahdollisuuden kirjallisuuden ja kulttuurin harrastamiseen, tiedonhankintaan sekä opiskeluun, mikä vahvistaa henkistä hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet lainamäärä / vuosi lainamäärä / asukas kirjastäynnit / vuosi kirjastäynnit / asukas kulttuuritapahtuma / osallistujamäärä avustettavat yhdistykset 87 920 18 46 434 9,5 20 / 1 315 12 87 500 17,9 50 000 10 15 / 1 800 13 87 500 17,9 49 000 10 15 / 1 200 10 87 500 17,9 49 000 10 15 / 1200 10 87 500 17,9 49 000 10 15 / 1 200 10 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Ihmisten aktiivisuuden ja yhteiseen tekemiseen osallistumisen hiipuminen. Talouden aiheuttama epävakaus. Kuntalaisten tarpeiden ja vähenevien resurssien yhteensovittaminen. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Asukkaiden lukemis- ja kirjallisuusharrastuksen, opiskelun, työnteon sekä kirjaston käytön edistäminen mm. hankinnoilla ja tapahtumatarjonnalla. Yhteistyön jatkuminen ja kehittäminen Lakiakirjastojen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa sekä paikallisesti että kunnan sisällä. Vanhustyön sekä myös koulu- ja lapsi/nuorisotyön kehittäminen erilaisilla tapahtumilla, vierailuilla ja kampanjoilla. Kirjavinkkauksien ja sanataidetuntien järjestäminen toimintasuunnitelman mukaan koululuille. Sähköisten palvelujen kehittäminen. Kulttuuritoimen vuosittaisten tapahtumien toteutus (isänmaalliset juhlat, konsertit/teatteriesitykset, yhteislaulut ja Lasten kulttuuriviikot) ja niiden kehittäminen tämän päivän tarpeisiin. Aktiivinen osallistuminen paikallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Henkilöstöresurssit on minimoitu. 51

52

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Teknisen toimen taloussuunnittelu ja hallintotehtävät. Tiehallinnon ja jätehuollon viranomaistehtävät. Jätevesineuvonta. Kunnan rakennushankkeiden, kunnallistekniikan ja tiestön rakennuttaminen. Tehtäväalue: Tekninen toimi Kustannuspaikat 50000-50060 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Teknisen toimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille tekniset palvelut resurssien sallimissa puitteissa. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Ammattitaidon kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi Tuotantotavoitteet Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Tehtävien lisääntymisestä johtuen tulee huolehtia työtehtävien tasaisesta jakautumisesta. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 53

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Kunnan omistaman kiinteistöosakeyhtiön isännöinti- ja huoltomiespalvelut. Kunnan suoraan omistamien asuntojen vuraus. Kunnan omistamien viljelysmaiden vurauksen hoitaminen. Tehtäväalue: Kiinteistötoimi ja yleiset alueet Kustannuspaikat 50210-50510 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tehtäväalueen tavoitteena on vurata alueen ihmisille laadukkaita ja viihtyisiä kerros- ja rivitaloasuntoja. Lisäksi tehtäväalueen tavoitteena on vurata kunnan omistamia viljelymaita alueen viljelijöille. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Asuntojen vurausaste > 95 % Asukastyytyväisyys > 90 % <95% >95% >95% >90% >95% >90% >95% >90% Peltojen vurausaste > 96 % >96% >96% > 96 % > 96 % > 96 % Tuotantotavoitteet Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Yleinen talous- työllistymistilanne. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Asuntojen ennakoivat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 54

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Kunnan hoidossa olevien katujen ja liikennealueiden kunnossapito. Yksityisteiden kunnossapito Tehtäväalue: Tieasiat ja liikenneväylät Kustannuspaikat 52110-52310 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tehtäväalueen tavoitteena on hoitaa ja ylläpitää kunnan kaavateitä. Lisäksi tehtäväalueen vastuulla on yksityisteitten avustaminen sekä niiden hoito ja ylläpito hoitosopimusten puitteissa. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Tievalaistuksen lisääminen kunnostamalla tai uusimalla 50 kpl/a Liikenneturvallisuuden parantaminen Tunnuslukuja - kaavateitä 26,5 km - kevyen liikenteen väyliä 3 km - hoidettavia yksityisteitä 116,6 km - avustettavia yksityisteitä 44,5 km Perustelut >50 >50 >50 >50 >50 Haasteet ja epävarmuustekijät Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Katuverkoston perusparannus keskustaajamassa. Jatkaa yksityisteiden kunnossapidon siirtämistä tiekunnille ja kehittää toimintaperiaatteita tarpeen mukaan sekä tiedottaa tiekuntia meneillään olevasta muutsesta riittävästi. Kunnossapidon ylläpito laadittujen kp-normien mukaisesti. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle toukuun 2015 loppuun mennessä yksityisteiden hoito- ja kunnossapitopitojärjestelyt konaisuudessaan ja yksityistieavustusten myöntämisperusteet niin, että järjestelmä voidaan ottaa tasapuolisesti käyttöön kunnan alueella viimeistään vuoden 2016 alussa. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 55

56

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Talousveden tuottaminen ja jakelu sekä jätevesien pois johdattaminen puhdistettavaksi. Tehtäväalue: Vesi- ja viemärilaitos Kustannuspaikat 53010-53120 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tehtäväalueen tavoitteena on aikaansaada laatuvaatimukset täyttävän talousveden katkeamaton jakelu kuluttajille sekä huolehtia jätevesien siirrosta puhdistuslaitselle. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Talousvesiasetuksen mukaisen veden tuottaminen Vuotovesien määrä < 10 % >10% <10% <10% <10% <10% Tunnuslukuja - vesijohtoverkoston pituus 393,56 km - vesijohtoverkostoon liittyneitä 2152 kpl - viemäriverkostoon liittyneitä 1003 kpl 386 2072 890 386 2170 950 396 2180 1100 398 2195 1200 400 2210 1250 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Viemäriverkoston laajentuminen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vesilaitosinvestoinnin aloittaminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 57

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Jätehuollon hoitaa alueellinen jäteyhtiö Ab Stormossen Oy Keskustan ylijäämämaiden läjitysalueen ylläpito. Romuajoneuvojen siirrot, haltuun ottaminen ja hävittäminen. Tehtäväalue: Jätehuolto Kustannuspaikat 54010-54110 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Suljetun kaatopaikan valumien seuranta ja mahdollinen ylläpito. Ylijäämämaiden vastaanottopaikan ylläpito. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Suljetun kaatopaikan näytteiden laboratoriotutkimusten sallittujen raja-arvojen alitus Ylijäämämaiden läjitysalueen siisteydestä huolehtiminen Tuotantotavoitteet Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Ihmisten välinpitämättömyys jätteiden käsittelyssä aiheuttaa toiminta-alueella ylimääräistä työtä. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Ylijäämämaitten läjitysaluetta tulee lähivuosin laajentaa tai toiminnalle tulee etsiä uusi paikka. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 58

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Kunnan metsäomaisuudesta huolehtiminen. Tehtäväalue: Metsätilat Kustannuspaikka 56010 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tehtäväalueen tavoitteena on huolehtia kunnan omistamien metsien hyvinvoinnista. Suurehkon puuston hakkuun lisäksi huolehditaan nuoren metsän hoidosta. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Nuoren metsän hoito >30 ha Tulot menoja suuremmat >30ha >30ha >30ha >30ha >30ha Tuotantotavoitteet Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Metsänhoitosuunnitelman laatiminen. Kunnan metsänhoito kilpailutetaan vuoden 2015 aikana. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 59

Toimielin: Ympäristölautakunta Toiminta-ajatus: Neuvonnan ja ohjauksen, lupakäsittelyn sekä valvonnan avulla edistää terveellistä, turvallista ja ympäristöön sopeutuvaa rakentamista ja ylläpitää rakennetun ympäristön hyvää laatua. Maa-ainesten ottamistoiminnan valvonta. Jätehuollon neuvonta. Tehtäväalue: Rakennustarkastus ja ympäristötoimi Kustannuspaikat 57010, 57020 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Huolehtia, että rakennettu ympäristö toteutetaan ja ylläpidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä voimassa olevia määräyksiä noudattaen. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Rakennuslupia Ympäristölupia 91 1 70 2 75 2 75 2 75 2 Tuotantotavoitteet Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät: Jatkuvasti lisääntyvä ja monimutkaistuva lainsäädäntö tuo uusia tehtäviä ja monimutkaistaa lupaprosesseja. Jätevesilainsäädäntö teettää nyt ja jatkossa paljon työtä lupien, vapautusten ja seurannan kautta aiempien töiden lisäksi. Vapautushakemukset viemäriverkkoon liittymisestä työllistävät paljon. Ohut organisaatio. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet: Toiminnan pääpaino on rakennusvalvonnan lupakäsittelyssä ja viemäröinnin vapautushakemusten käsittelyssä. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.): Ympäristöhallinnon tehtäväkenttä on resurssiin nähden laaja, jonka vusi yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulee selvittää. 60

Toimielin: Elinkeino- ja kaavoitusjaosto Toiminta-ajatus: Maankäyttöön ja maanhankintaan liittyvien tehtävien valmistelu. Yleis- ja yksityiskohtaisen kaavoituksen valmistelu. Rakennuspaikkojen kiinteistönmuodostus. Tehtäväalue: Kaavoitus ja mittaus Kustannuspaikat 58000-58310 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Viihtyisän, turvallisen ja elinvoimaisen fyysisen ympäristön luominen. Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Rakennuspaikkojen myynti 5 10 10 10 10 Tuotantotavoitteet Tervajoen osayleiskaavan hyväksyminen Ylipään osayleiskaavan hyväksyminen Keskustan osayleiskaavaluonnsen valmistuminen ja hyväksyminen Asemakaavojen hyväksyminen Tuulivoimaosayleiskaava luonnos ja hyväksyminen Perustelut 1 1 2 1 2 1 1 2 2 Haasteet ja epävarmuustekijät: Valtakunnalliset maankäytön tavoitteet. Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet: Osayleiskaavoitustyön loppuun saattaminen ja sen jälkeen alueiden asemakaavoitus keskustassa. Tervajoen asemakaavoitus, Kattiharjun tuulivoimakaavan hyväksyminen. Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.): Keskustan sekä tuulivoiman osayleiskaavoituksessa käytetään konsulttipalveluja. 61

Toimielin: Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus: Tukipalveluyksikkö vastaa kunnan rakennusten, puistojen, leikkipuistojen, uimapaikkojen, ulkoliikuntapaikkojen ym. yleisten alueiden kunnossapidosta ja huollosta. Lisäksi tukipalveluyksikkö vastaa uimahallin-, matkahuollon- ja postin toiminnasta. Hoitaa kunnan järjestämät ruahuollon ateriat sekä palvelusopimuksen mukaiset ylläpito- ja perussiivoukset. Tehtäväalue: Kiinteistöt, uimahalli ja yleiset alueet sekä ruahuolto ja siivous Kustannuspaikat. 59000-59650 Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus (kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet): Tehtäväalueen vastuulle kuuluu: -kiinteistöjen ennakoiva huolto ja kunnossapito -ruahuollon tuottaminen ja kehittäminen -kunnan sisäisen siivoustoimen yhtenäistäminen ja kehittäminen Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2013 TA 2014 Tavoitetaso 2015 2016 2017 Vaikuttavuustavoitteet Kunnan kiinteistöjen käyttöaste > 98 % Tappiota tuottavat kiinteistöt 0 kpl Valmistuskeittiöt Palvelukeittiöt Siivottava pinta-ala / Työntekijä 1 2 3 >98% 1 2 3 110/1 >144 >98% 1 2 3 110/1 >150 >98% 0 2 3 110/1 >150 >98% 0 2 3 110/1 >150 Ateriaa (kpl) / Työntekijä 110 110 130 130 130 Perustelut Haasteet ja epävarmuustekijät Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Huolto- ja kunnossapitotyö kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Valmistus- ja palvelukeittiöiden toiminnan tehostaminen Ateriapalvelun kylmätoimitusten lisääminen. Henkilöstön koulutus ja kannustaminen uusiin toimintoihin. Siivoustason tarkastelu ja vanhoista tavoista poisoppiminen Palvelusopimusten päivitys asiakkaiden kanssa Voimavarojen riittävyys (Henkilöstöresurssit, toimitilat ym.) Voimavarat ovat riittävät. 62

63