HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 4 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 4 4. HENKILÖSTÖ 5 4.1. Henkilöstö tehtävittäin 6 4.2. Henkilöstön ikärakenne 6 4.3. Henkilöstön koulutustaso 7 4.4. Työhistoria 7 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2013 8 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet 8 5.2. Kunnallinen palkkausjärjestelmä 9 5.3. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi 10 6. ELÄKÖITYMINEN 10 7. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOSEURANTA 10 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 11 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA 12 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 13

3 1. JOHDANTO Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Raportti antaa tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä henkilöstövoimavaroissa tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan myös arvioida, miten asetetut tavoitteet henkilöstölle on saavutettu. Vaikka raportissa kuvataan mennyttä, on tärkeää, että siinä kiinnitetään huomiota myös tulevaisuuteen. Etelä-Savon maakuntaliitossa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2001 lähtien. Vuosi 2013 oli edelleen muutosten aikaa. Syksyn 2012 kunnallisvaalien tuloksen perusteella jaettiin maakuntaliitonkin toimielinten luottamushenkilöpaikat, ja muutoksia tuli runsaasti. Lisäksi kunta- ja palvelurakenneuudistus, uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautuminen, aluekehityslainsäädännön uudistaminen ja keskustelu maakuntaliittojen roolista ja asemasta leimasivat vuotta. Vaalipiiriuudistus yhdistää Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit, ja on omiaan vaikuttamaan maakunnan yhteistyösuuntiin. Lisäksi uuden johtajan rekrytointiprosessi toi maakuntaliiton useasti uutisotsikoihin. Avoimesti asioista keskustelemalla ja tuomalla meneillään olevia muutoksia esille on omalta osalta pyritty varmistamaan se, että myös henkilöstöllä on riittävät ja ajantasaiset tiedot muutoksista. Ilahduttavaa oli, etteivät epävarmuustekijät vaikuttaneet esim. poissaoloina tai innokkuutena vaihtaa työnantajaa. Maakuntaliitto säilyi edelleen kiinnostavana ja haluttavana työnantajana, mitä kuvastaa hyvin esimerkiksi se, että avoimiin tehtäviin (4) oli runsaasti hakijoita. Maakuntajohtajan valintaprosessi käynnistyi syksyllä, ja uusi johtaja saatiin valittua maaliskuussa 2014 maakuntavaltuustossa. Tehtävien jakamiset työlomien yms. takia on tuonut henkilöstölle lisäpaineita. Vuonna 2013 maakuntaliiton toimitilojen perusparannuksen suunnittelu jatkui. Toiveissa oli vielä alkuvuonna 2013, että Hallituskadun toimitilojen remontti käynnistyisi vuoden aikana. Asia ei kuitenkaan edennyt, ja liitto irtisanoi toimitilat. Uusia tiloja oli kartoitettu jo pidempään, ja sopivat tilat löytyivät syksyllä Mikonkadulta Mikkelistä. Muutto tehtiin huhtikuun alussa 2014 remontin jälkeen. Virasto ulkoili helmikuussa 2013 talvikisojen hengessä. Mukana myös maakuntajohtajan sihteeri Aino Salo ja virastoemäntä Kirsi Kovanen.

2. TYÖANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 4 Maakuntaliitossa toimii lakiin työantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) perustuva yhteistoimintaryhmä. Se kokoontui vuonna 2013 kerran. Se käsitteli mm. paikallisen sopimuksen lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi, työterveyshuolloin toimintasuunnitelman vuodelle 2013 sekä työsuojelun toimintasuunnitelman vuodelle 2013. Yhteistoimintaryhmässä ovat olleet vuonna 2013: Työantajan edustajina: Markku Kakriainen, varapuheenjohtaja Pekka Selenius Teemu Hirvonen Työntekijöiden edustajina: Sanna Poutamo, Akava, puheenjohtaja Raili Repo, Jyty ry Riitta Torniainen, JHL, työsuojeluvaltuutettu Syksyllä 2013 valittiin uudet työantajan edustajat uuden maakuntahallituksen aloitettua toimintansa. Työnantajan edustajina toimivat: Jarkko Wuorinen Teemu Hirvonen Pertti Oksa Maakuntajohtaja Hallinto- ja kehittämisjohtaja Yhteistoimintaryhmän valmistelijana ja esittelijänä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska ja sihteerinä henkilöstösihteeri Sari Markus. Sari Markuksen ollessa työlomalla sihteerinä on toiminut hallinto- ja kehittämisjohtaja. Vuoden aikana järjestettiin säännöllisesti toimistopalavereja koko henkilöstölle, yksikköpalavereja sekä tiimikokouksia. Lisäksi käytiin kehityskeskustelut. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 25 (2012 27 kertaa) kertaa ja toimistopalavereita, joihin koko henkilöstön oli mahdollista osallistua, 34 kertaa (2012 30). Johtoryhmän ja toimistopalavereiden sihteerinä toimi maakuntajohtajan sihteerin sijainen Minna Jumppanen. Henkilöstöä johtoryhmässä edusti Jutta Kiiskinen varallaan Marko Tanttu. Henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajansa ja hänen varahenkilönsä vuosittain. 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 Maakuntavaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2013. Suunnitelmassa henkilöstön osalta todettiin mm. että liiton avaintehtävänä on johtaminen ja päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö. Tavoitteena vuodelle 2013 olivat mm: kehittää edelleen talon sisäisiä kokouskäytäntöjä ja viestintää, parantaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia, kohdentaa resurssit toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevästi ja kehittää viraston strategisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa.

Vuonna 2013 johtoryhmätyöskentely jämäköityi ja se muuttui aiempaa säännöllisemmäksi. Toimistopalavereita pidettiin aiempien vuosien tapaan. Yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia järjestettiin yhteisöllisyyden ja yhteishengen kehittämiseksi. Henkilöstöllä oli edelleen mahdollisuus kouluttautua ja kehittää työssään tarvittavaa osaamistaan. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2013. 5 Alkuvuodesta 2013 toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tuloksia käsiteltiin osana viraston strategiapäivää keväällä 2013. Kyselyssä selvitettiin henkilöstön näkemyksiä mm. osaamisesta, työmotivaatiosta, vaikuttamismadollisuuksista, johtamisesta sekä esimiestyöskentelyä. Kyselyn tuloksia on otettu huomioon kehittämistyössä. Taloussuunnitelmassa ennakoitiin henkilöstöresurssien jakautuminen henkilötyövuosittain tehtävittäin seuraavasti: Tehtävä TA 2013 Toteuma 2013 Luottamushenkilöhallinto 1,0 1,0 Virasto 21,7 21,0 Hankkeet 9,2 7,3 Yhteensä 31,8 29,2 Talousarviossa tavoitteeksi määritelty henkilöstöresurssien olennaisesta noususta pidättäytyminen ja että rakenteelliset muutokset toteutetaan mahdollisesti vapautuvien tehtävin yhteydessä, saavutettiin numeroiden valossa hyvin. Lukuihin vaikuttavat myös kaksi työlomalla olevaa, joiden tehtävistä osa hoidettiin sisäisin järjestelyin. 4. HENKILÖSTÖ Maakuntaliiton palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 36 henkilöä. Heistä vakinaisia viranhaltijoita oli neljä. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 29 (80,6 %) ja määräaikaisia oli 7. Vakinaisista työntekijöistä kaksi oli työlomalla vuoden vaihtuessa. Vuoden aikana toteutettiin neljä rekrytointia. Kehittämispäällikön tehtävään, joka oli auki vuoden 2012/2013 vaihteessa, haki 70 henkeä. Vuoden 2013 alussa käynnistyi ohjelmapäällikön rekrytointi, sillä tehtävää vakituisesti hoitanut valittiin avoinna olleeseen liiton kehittämispäällikön tehtävään. Hakemuksia saatiin kaikkiaan 32. Maakuntajohtajan sihteerin sijaisuuteen saatiin kaikkiaan 18 hakemusta. Maakuntajohtajan haku, joka käynnistyi syksyllä 2013, tuotti ensimmäisellä kierroksella 9 hakijaa. Maakuntalitossa määräaikaisia oli 19,4 % henkilöstöstä, mikä on alhaisempi kuin kuntaalalla keskimäärin vuonna 2012, joka oli 22,8 %. Määräaikaisten määrä oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2012. Viranhaltijoiden määrä on vakiintunut neljään viime vuosina, sillä vain maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt ovat virkasuhteessa, muutoin henkilöstö on työsopimussuhteessa. Maakuntaliitossa virkoja oli 11,1 % palvelussuhteista. Kunta-alalla vuonna 2012 henkilöstöstä oli virkasuhteisia 28 % ja työsopimussuhteisia 72 %. Kokoaikaisia maakuntaliiton henkilöstöstä oli 91,7 % ja osa-aikaisia kolme eli 8,3 %. Kunta-alalla kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 83,4 % vuonna 2012.

6 Yhteiset kahvihetket mahdollistavat jännityksenkin jakamisen. Arja Keinänen, Markku Aholainen, Heli Gynther, Mervi Simoska ja Jyrki Kuva kannustavat suomalaisia menestykseen. 4.1. Henkilöstö tehtävittäin Maakuntaliiton henkilöstön jakauma tehtävittäin vuonna 2013 oli seuraava: Johtotehtävät 4 Päällikkötaso 16 Suunnittelija 2 Toimistotehtävät 10 Muut tehtävät 4 Maakuntaliiton henkilöstöstä 24 oli naisia eli 66,7 %. Kunta-alalla naisia työskentelee keskimäärin 80 %. Johtotehtävissä naisia on maakuntaliitossa 50 % ja päällikkötasolla naisia on 50 %. Maakuntaliiton henkilöstömäärä on kehittynyt vuodesta 2006 seuraavasti: Henkilöstö 2009 2010 2011 2012 2013 Vakinaiset 30 31 30 29 29 Määräaikaiset 9 6 4 5 7 YHTEENSÄ 39 37 34 34 36 4.2. Henkilöstön ikärakenne Maakuntaliiton henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 46,7 vuotta (2012 47,4 v). Vakinaisten keski-ikä oli 48,4 vuotta (2012 47,3 v) ja määräaikaisten 39,4 vuotta (2012 47,9 v). Koko kunta-alan keski-ikä oli vuonna 2012 45,6 vuotta. Maakuntaliiton ikärakenne poikkeaa hieman siitä, mitä se oli kunta-alalla keskimäärin vuonna 2012 (määräaikaiset koko maassa 38,2 vuotta, vakinaiset 47,7 vuotta). Ikäryhmittäin henkilöstö jakautui vuonna 2013 seuraavasti: Alle 30-vuotiaat 4 30-40-vuotiaat 7 40-50-vuotiaat 10 50-60-vuotiaat 7 Yli 60-vuotiaat 7 Kaksi henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä vuoden aikana.

4.3. Henkilöstön koulutustaso Maakuntaliiton luonne asiantuntijaorganisaationa korostuu, kun tarkastellaan henkilöstön koulutusta. Henkilöstöstä 58,3 % on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimmin tutkinto on suoritettu kaupallisella tai yhteiskuntatieteellisellä alalla. Alemman korkea-asteen on suorittanut 21 % ja alimman korkea-asteen 12 %. Kunta-alalla keskiaste on yleisin koulutustaso, ja se on 40,1% kunta-alalla työskentelevistä. Ylempi korkeakoulututkinto on 18,3 % kunta-alan työntekijöistä. 7 4.4. Työhistoria Maakuntaliittoa voidaan kuvata hyväksi työnantajaksi, kun tarkastellaan henkilöstön työhistoriaa liiton palveluksessa. Vakinaisten keskimääräinen palvelusaika vuonna 2013 oli 12,8 vuotta, kun taas määräaikaisten keskimäärin 1,8 vuotta. Määräaikaisten lyhyttä historiaa selittää määräaikaisuuksien peruste, eli sijaisuus tai projektiluontoinen työ. Maakuntaliiton palveluksessa olevien palvelusajat: Alle 2 vuotta 8 22,2 % 2-5 vuotta 8 22,2% 5-10 vuotta 7 19,5 % 10-15 vuotta 5 13,9 % 15-20 vuotta 3 8,3 % 20-30 vuotta 1 2,8 % 30-40 vuotta 3 8,3 % Yli 40 vuotta 1 2,8 % Liitto muistaa henkilöstöään mm. tasakymmenten täyttyessä pirrassa. Jukka Ollikainen luovutti Raili Revolle onnittelukukat lahjan kera.

8 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2013 Maakuntaliiton henkilökustannukset vuonna 2013 käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: 2013 2012 Menolaji Muutos-% Palkat ja palkkiot 1 583 354 1 565 268 1,2 - Palkat 1 510 450 1 489 581 1,4 - Viraston palkat 1 147 102 1 154 491-0,6 - Hankkeiden palkat 363 348 335 090 8,4 - Palkkiot (luottamushenkilöt, asiantuntijat) 72 904 75 687 3,7 Henkilösivukulut 419 328 410 619 2,1 - Eläkemenot 388 793 352 119 10,4 - Muut sivukulut 49 879 57 873-13,8 - Henkilöstökorvaukset -19344-627 2985,2 Muut henkilöstömenot 52 910 63 234-16,3 - Työterveyshuolto 16 368 13 157 24,4 - Kela-korvaus työterveyshuoltoon -8 006-6 412 24,9 - Liikunnan tukeminen 1 728 2 011-14,1 - Työpaikkaruokailu 3 938 3 699 6,5 - Koulutus 19 388 32 198-39,8 - Henkilöstön rekrytointikulut 19 494 18 581 4,9 * Yhteensä 2 055 592 2 039 121 0,8 Henkilöstömenot/vuosityöntekijä 39,2 /36 70 397 66 856 5,3 Koulutusmenojen osuus henkilöstön palkkakustannuksista % 1,3 % 2,2 * Koulutusmenot eivät sisällä matkakustannuksia Kokonaismenot (ulkoiset) 3 287 980 3 134 889 4,9 Henkilöstömenojen osuus liiton kokonaismenoista % 62,5 % 65 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet Pitkän palveluajan huomioiminen otettiin henkilöstön palkitsemisperiaatteissa käyttöön vuonna 2008. Samalla maakuntahallitus päivitti muita huomioimisen perusteita. Merkkipäivät 50 tai 60 vuotta Lahja 250 euroa Eläkkeelle jääminen Lahja 300 euroa Pitkä palvelus liitossa 10 vuotta Lahja 100 euroa 20 vuotta Lahja 200 euroa tai 3 palkallista vapaata 30 vuotta Lahja 300 euroa tai 5 palkallista vapaata 40 vuotta Lahja 400 euroa tai 5 palkallista vapaata Muissa tilanteissa muistetaan harkinnan mukaan tapauskohtaisesti.

9 Vuonna 2013 virastossa juhlittiin kolme henkilöä tasakymmenten täyttyessä ikävuosissa ja yhtä pitkästä palvelusajasta (2012 2). Lisäksi yhdelle henkilölle ojennettiin läksiäislahja. Vuoden aikana rotinoita vietettiin kahdesti. Virastolla oli vuoden aikana useampikin juhlava kahvihetki. Heli Gynther, Heidi Miettinen, Sanna Huttunen ja Riitta Torniainen nauttimassa Heidin läksiäiskahveja. 5.2 Kunnallinen palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisessa on ollut kaksi vaihetta: 1) Tehtävien keskinäisen vaativuuden arviointi 2) Henkilökohtaisen työnsuorituksen arviointi Teknisten sopimuksen piirissä olevien osalta palkkausjärjestelmäuudistus käynnistyi jo vuonna 1995 tehtävien keskinäisen vaativuuden arvioinnilla. KVTES:n piirissä olevien osalta vastaava uudistus toteutettiin maakuntaliitossa vuonna 1997, mutta arviointi uudistettiin vuonna 2002, jolloin käyttöön tulivat KVTES:n mukaiset arviointitekijät. Palkkausjärjestelmää on uudistettu maakuntaliitossa tehtävien keskinäisen vaativuuden osalta vuoden 2011 alusta siten, että suunnittelijatasosta muodostettiin päällikköporras ja hallintoon tuli kaksi päällikkötason tehtävää. Henkilöstörakenteen muutokseen liittyvät tehtäväkuvaukset päivitettiin ja palkkausta tarkastettiin uusien tehtäväkuvausten mukaiseksi. Henkilökohtaisen työnsuorituksen paikallisesti sovittuja arviointikriteerejä sovellettiin käytäntöön esimiesten toimesta ensimmäisen kerran syksyllä 2004. Arviointikriteerejä on tarkistettu paikallisesti syksyllä 2010. Palkkausjärjestelmän kehittämistyö jatkuu edelleen. Tehtävänkuvaukset päivitettiin syksyllä 2012 käytyjen kehityskeskustelujen yhteydessä ja palkkauksen mahdollisia epäkohtia otettiin huomioon vuoden 2013 järjestelyerien jaossa. Teknisten sopimuksen piirissä on maakuntaliitossa viisi henkilöä. Muihin sovelletaan KVTESin määräyksiä.

5.3. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi Maakuntaliitossa on ollut mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaaksi vuodesta 2009 lähtien paikallisen sopimuksen turvin. Aloite lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi tuli henkilökunnalta. Vuonna 2013 lomarahojen vaihtosuhde oli sama kuin aikaisempinakin vuosina. 10 Sopimusta on hyödynnetty vuosien varrella seuraavasti: Vuosi Henkilöä Työpäiviä 2009 8 85 2010 14 125 2011 14 129 2012 16 116 2013 12 152 On laskettu, että lomarahojen vaihtamisella vapaiksi työnantaja säästi henkilöstökustannuksia noin 31 000 euroa vuonna 2013. 6. ELÄKÖITYMINEN Maakuntaliitossa ei vuonna 2013 ollut eläketapahtumia. Vuonna 2011 eläkkeelle jäi viisi henkilöä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Ottaen huomioon henkilöstön ikärakenteen, odotettavissa on muutamia eläköitymisiä viiden vuoden sisällä. Vuonna 2013 oli osa-aikaeläkkeellä kaksi henkilöä ja heidän keskimääräinen työaikansa oli 60 % kokoaikaisen työajasta. Osa-aikaeläkkeiden aiheuttamat tehtäväjärjestelyt on hoidettu sisäisesti. 7. SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOSEURANTA Maakuntaliitossa vuosi 2013 oli varsin tavanomainen poissaolojen osalta. Henkilöstön palkalliset poissaolot johtuivat suurimmalta osin lyhyistä sairauksista tai perhevapaista. Lisäksi lomarahoja vaihdettiin vapaiksi. Vuoden aikana palkattomia työ/virkavapaita hyödynsi yksi. - palkalliset sairaus- tapa- äitiys- tilap. lomarahat palveluslomat *) turma vapaa hoitovapaa vapaina vuosivapaat muu yhteensä 140 0 144 15 82 0 0 - palkattomat äitiys- vanh. hoito- isyys- opinto- vuorotteluvapaa vapaa vapaa vapaus vapaa vapaa muu **) yhteensä 66 184 0 0 0 309 10 921 *) Sairauslomissa yhdistettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot, kalenteripäivinä **) Palkattomat muut poissaolot ovat palkattomia lomia ja virka/työvapaita. Sairauspäivien vaihtelu vuosittain on suurta. Pidemmät sairauslomat vaikuttavat

11 merkittävästi keskiarvoon pienessä työyhteisössä. Vuonna 2013 pitkiä sairauspoissaoloja ei henkilöstöllä ollut. Sairauspäivien kehitys 2006 2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 miehet 21 6 15 9 naiset 244 85 238 317 *yhteensä 265 91 253 326 116 140 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA Työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus solmittiin vuonna 2004 Marskin Työterveys Oy:n kanssa, jonka Suomen terveystalo sittemmin osti. Sopimus kattaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoiseen sairaanhoidon. Sopimukseen sisältyy myös yksi työterveyslääkärin määräämä hoitosarja/vuosi Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky:llä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset nousivat merkittävästi uuden työterveyshuoltosopimuksen tultua voimaan. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös fysikaalisen hoidon menot. Keskimäärin Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 50 %. Maakuntaliiton työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin loppuvuodesta 2013 ja kilpailutuksen voitti Etelä-Savon työterveys. Työterveyshuollon kustannukset ja käyttö vuosina 2007-2013: 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kustannukset 13 854 7 858 13 246 15 461 16 379 13 257 16 368 Käyntimäärät 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 työterveyslääkäri 104 83 121 121 117 96 80 terveydenhoitaja 44 25 20 38 21 38 29 fysioterapia 30 0 41 40 54 34 34 työpsykologi 0 11 5 6 laboratoriotutkimus 77 74 125 86 91 121 86 radiologinen tutkimus 15 8 8 10 10 8 8 Henkilöstön fyysiseen työkykyyn on pyritty pääasiassa vaikuttamaan järjestämällä liikuntapäiviä ja tukemalla henkilöstön vapaaehtoista liikuntaa. Työnantajan tuki kulttuuri-, liikunta- ja virikeseteleiden hankintaan on 50 %, maksimituki vuonna 2012 oli 130 euroa/henkilö. Henkilöstön osuus seteleiden kustannuksista vuonna 2013 oli 1 728 euroa. Viraston strategiapäivä pidettiin keväällä Paukkulassa. Helmikuussa ulkoiltiin ja vietettiin samalla viraston johtajan merkkipäivää. Itä-Suomen liittojen virkistyspäiviin Kuopiossa osallistui liitosta 14 innokasta.

12 Perinteisen lomakauden alkamiskahvit nautittiin Mikkelin torilla. Marraskuun lopulla virasto virittäytyi joulutunnelmaan ja viettämään viraston johtajan läksiäisiä. Joululounasta talon henkilöstö nautti Piällysmiehessä. Joulukuussa henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus yhteiseen te atteriesitykseen Mikkelin teatterissa. Viraston väki jatkoi syksyllä 2012 alkanutta säännöllistä sählyn pelaamista. Vakiovuoro löytyi Suomen nuoriso-opistolta Paukkulasta. Kesäkuun alussa viraston naisväkeä toi liittoa esille Nice run tapahtumassa. Liitosta osallistui kaksi joukkuetta Viraston sählyporukka haastoi Ely-keskuksen matsiin keväällä 2013. Vaikka takkiin tuli, yhteistyö jatkuu edelleen. 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA Työsuojeluhenkilöstön vaali toimitettiin joulukuussa 2009. Työsuojelun vastuuhenkilöt toimikaudella 2010-2013 ovat: Työsuojeluvaltuutettu Riitta Torniainen 1. varavaltuutettu Vesa Huttunen Anna-Maija Puurtinen, joka valittiin 1. varavaltuutetuiksi vaaleissa, on eronnut maakuntaliiton palveluksesta vuonna 2011. Varavaltuutettuna toimii siten Vesa Huttunen. Toista varavaltuutettua ei ole muutosten jälkeen valitt. Uudet työsuojeluvaltuutetut valittiin joulukuussa 2013. Riitta Torniainen jatkaa varsinaisena ja Vesa Huttunen 1. varavaltuutettuna 2014-2017. Fyysinen työympäristö Työterveyshuollon fysioterapeutti käy tarvittaessa uusien ja talossa jo olevien kanssa läpi työpisteen ergonomian työntekijöiden halukkuuden mukaisesti. Vuonna 2013 tarkastuksia ei tehty, vaan sovittiin, että tarkastukset tehdään uusissa toimitiloissa kaikille halukkaille.

Työterveyshuollon työpaikkakäynti Työterveyshuolto teki työpaikkakäynnin virastolle joulukuussa 2013. Samassa yhteydessä käytiin läpi myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaluonnos vuodelle 2014 sekä keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Työsuojeluohjeisto Liiton työsuojeluohjelma vuosille 2011-2014 on käsitelty yhteistoimintaryhmän kokouksessa 23.3.2011. Vuosittain on hyväksytty työsuojelun toimintasuunnitelma. Päihteiden käytön hoitoonohjausmalli on otettu käyttöön vuonna 2004. Työsuojeluohje Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu eivät kuulu hyvään työyhteisöön hyväksyttiin vuonna 2007. Viraston turvallisuussuunnitelma ja lakisääteinen pelastussuunnitelma tarkistettiin vuonna 2008. Työsuojeluohjeistoa on lisäksi täydennetty työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen puuttumisen käytännöillä. Yhteistoimintaryhmässä 12.12.2011 käsitelty "Työkyvyn hallintamalli" antaa välineitä varhaiseen puuttumiseen. 13 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakuntaliitto on kannustanut henkilöstöään osaamisen kehittämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen voi harkintansa mukaan esittää esimiehelleen halukkuutensa osallistua koulutuksiin. Vuosittain järjestetään myös talon omaa koulutusta, johon halukkaat voivat osallistua. Koko henkilöstö on osallistunut mm. talon strategiapäivään. Vuodesta 2003 lähtien työantajan ostamaan tai järjestämään työajalla tapahtuvaa koulutusta on pyritty seuraamaan erillisen koulutuskortin avulla. Seuranta ei ole aukotonta, sillä kortin täyttäminen on jokaisen omalla henkilökohtaisella vastuulla. Vuonna 2013 koulutusmenojen osuus henkilöstökustannuksista oli 1,3 % (2,2 % 2011). Vuoden 2013 lopulla hyväksyttiin laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Maakuntaliitossa ko. koulutussuunnitelma laaditaan vuonna 2014.