BJÖRKFELDTIN TALON KUNNOSTUSTYÖT TYÖMAARAPORTTI LEVANDE BYGGNADSTRADITION ELÄVÄ RAKENNUSPERINNE Byggnadsvårdsförening i Åboland r.f Turunmaan korjausrakentamisyhdistys r.y.
Tutkivat purkutyöt, havaitut vauriot sekä rakenteiden tuenta Töitä edeltävissä vauriokartoituksissa oli todettu tuvan eteläseinällä sekä pohjoisseinällä olevan hirsissä lahovaurioita. Ulkovuorilauta purettiin tuvan etelä- ja pohjoisseinän alaosasta. Todettiin pohjoisseinällä alimman hirren ja hirsienpäiden ikkunan alaosan molemmin puolin olevan lahoja. Purettiin vuorilauta tuvan eteläseinästä ja todettiin seinän palomuurin kohdalla olevan täysin laho ylimpään hirsikertaan asti. Eteläseinän kunnon todettuamme heräsi epäilys tuvan seinän kyvystä kantaa välipohjaa, joten tuimme välipohjan parrujen varaan tuvan lattialle. Molemmilla seinillä oli alahirsiä korvattu 6x6 parruilla. Eteläseinällä 3 alinta ja pohjoisseinällä luulimme, että vain alin mutta, kuten myöhemmin huomataan, 2 alinta. Tuvan pohj. ikkunan lahovaurio Pohjoisseinän laudoituksen purku Tuvan eteläseinän laudoituksen purku Eteläseinän lahovaurioita helmikuu 2005
Autotallin levytyksen purku Autotalliksi muunnetusta salista purettiin levytys ja eristeet (vuorivilla). Alta paljastui pinkopahvitettu katto ja paksulla pahvilla vuorattu seinä, jossa tapettikerroksia paikoittain jäljellä. Molemmat pinnat olivat huonokuntoiset. Tuvasta ja alakamarista poistimme pinkopahvin lahovaurioalueilta katosta ja seinistä, kamarista katon pellavakankaan. Alakerran kamarin ja tuvan väliltä löytyi pinkopahvin alta peiliovi, joka oli keittiön puolelta laudoitettu umpeen. Purimme lattiat yläkerran huoneesta kokonaan ja yläkamarista osittain päästäksemme tarkemmin arvioimaan välipohjarakenteiden kuntoa. Tuvan ja kamarin välipohjasta löytyi sienikasvustoa, josta lähetimme näytteet tutkittavaksi Turun yliopiston kasvitieteelliseen laitokseen, jossa se varmistui lattiasieneksi. Tuvankatto lattiasieni Alakamarinkatto lattiasientä helmikuu 2005
Katto - Etelälappeen vauriokohdat Kattovuoto katolta Poistimme tiilikatteen vuotokohdista läntisen savupiipun ympäristöstä ja suojasimme alueen muovilla. Päättelimme vuodon johtuneen etelälappeella väärin tehdystä kattojiirin- ja piipunpellityksistä. Etelälappeen poikittaisharjan jiiripellitys oli syöttänyt veden piipunpellityksen alle huopaaluskatteelle, joka oli aiemmin toiminut vesikatteena (kolmiorima). Huopakate oli rikottu piipun kyljestä ilmeisesti asennettaessa ruoteita nykyiselle betonitiilikatteelle. Näin ollen vesi pääsi juoksemaan osittain sisään piippua pitkin ja osittain aluskatteelle tuoden mukanaan läheisen vaahteran lehtiä ja kalkkipölyä, mikä oli tehokkaasti tukkinut ensin kattolaudoituksen ja räystäslaudan välisen raon, joka oli ollut liian pieni, ja myöhemmin myös ruoteiden alle jäävän tilan, näin pikkuhiljaa lahottaen sekä aluskatteen, että sen alla olevan laudoituksen. Tästä syntyneestä vuodosta vesi pääsi valumaan seinän sisäpuolella palomuurin ja hirsiseinän väliin lahottaen lopulta koko seinän. Tämä oli ilmeisesti jatkunut jo kymmeniä vuosia, mahdollisesti jo siitä lähtien kun tuvan vanha leivinuuni oli purettu ja piipun paikkaa muutettu lähemmäs pikkuharjan lapetta. Vauriota oli korjattu ulkopuolella vaihtamalla räystään aluslaudoitus (liian pieni rako), korjaamatta kuitenkaan vuodon syytä. Sisällä kosteus oli levinnyt tuvan ja kamarin välipohjan eristeessä lahottaen myös väliseinää 8 hirren korkeudelta noin 2,5m matkalta sisään päin. Yläkerran huoneen välipohjan lahovaurio Tuvan komeron katto helmikuu 2005
Katto - Pohjoislappeen vauriokohdat Yläkerran huoneen kattolyhdyn vuoto Pohjoislappeella oli kattovuodon aiheuttanut ruoteiden lahoaminen kattolyhdyn (tehty avovinttitilaan rakennetun huoneen rakentamisen yhteydessä) taitteesta, jonka seurauksena tiilet olivat painuneet vaakatasoon ja alkaneet syöttää vettä ja roskaa aluskatteelle. Lopulta kosteus oli tehnyt tehtävänsä ja lahottanut rakenteet altaan. Vettä oli tullut katon läpi sisään yläkerran huoneen muovimatolle. Maton päällä vesi oli valunut keskelle huonetta johtuen välipohjan painumisesta ja, ilmeisesti vuodon ollessa vähäinen, haihtunut siitä ilmaan, koska alapuolen rakenteissa ei ollut havaittavissa minkäänlaista kosteusvauriota. Yläkerran kattovuoto helmikuu 2005
Välipohjan purkutyöt Yläkamarin lattianpurku Työt jatkuivat purkamalla tuvan ja kamarin välipohjat kostuneelta alueelta. Lattiasienen valtaama eriste ja rakenteet purettiin ja toimitettiin kaatopaikalle. Yläkerran huoneen lattialaudoitus purettiin kokonaisuudessaan, koska välipohjarakenne vaati vahvistusta. Eristeenä välipohjassa oli kutterinlastu, jonka alla oli jäänteitä vanhasta eristeestä, tuohta, sammalta ja olkea. Purimme yläkerran huoneen etelänpuoleisen purueristetyn väliseinän päästäksemme käsiksi hirsiseinään myös sisäpuolelta. Yläkerran kamarista purettiin välipohja vaurioituneelta alueelta (vajaa puolet huoneen pinta-alasta). Eristeenä kamarin välipohjassa oli alhaalta ylöspäin lukien tuohi, sammal, olki ja hiekka. Lattia oli rakennettu uivana eristeeseen upotettujen rankojen varaan. Yläkerran huoneen välipohjan lahovaurio Välipohjan purku yläkerran huoneesta maaliskuu 2005
Tuvan ikkunat irrotettiin karmeineen. Tässä yhteydessä huomattiin, että tuvan kattoa oli joskus nostettu. Välipohjavasoista oli päistä veistetty pois lohenpyrstö ja kolottu hirsiin liitosta ylöspäin, tämän jälkeen nostettu välikatto ja tuettu koloihin asetettujen lankunpätkien varaan. Vielä paikoillaan olevista vanhoista karapuista saattoi havaita, että ikkuna-aukkoja on joskus suurennettu noin kahden hirren korkeudelta ylöspäin, jolloin em. lankunpätkät ikkunaaukkojen kohdalla tukeutuivat ikkunankarmiin. Kiitos järeän kattolistan välipohja pysyi ylhäällä vielä poistettuamme ikkunankarmin. Välipohjavasat tuettiin parrujen varaan tuvan lattialle. Vanhoja, aikaisemmin korjattuja välipohjarakenteita Kattolistan kannattama välipohjavasa Yläkamarin välipohjan lahovaurio maaliskuu 2005
Hirsikorjaus eteläseinällä, rungon väliaikainen tuenta Runkoa tuettiin följareilla ja ketjuilla läpi talon. Eteläpuolen hirsiseinää purettiin lahovaurioalueelta ja aloitettiin rungon korjaus. Kolme alinta hirttä jätettiin toistaiseksi paikoilleen, vaikka kaksi alinta olivat lahoja. Päätettiin ensin korjata seinä kolmannen hirren päältä ylös asti, jotta talo saataisiin kestämään nostamista ja voisimme vaihtaa nuo kaksi alinta hirttä. Ikkunan ja väliseinäsalvoksen väli päätettiin tehdä karakorjauksena. Kolmannen hirren päälle pystytettiin karapuu ikkuna-aukon reunaan ja toinen väliseinän salvosta vasten. Karapuiden väliin varattiin hirret, hirsien väliin tuli eristeeksi pellavanauhaa. Karat kiinnittyivät karapuiden päissä olevilla tapeilla niiden ylä- ja alapuolisiin hirsiin. Seinän purku Väliseinän purku Seinän purku maaliskuu 2005
Karakorjaus Seinää ei pystytty rakentamaan aivan alkuperäiseen sijaintiinsa, koska seinän pullistumisen jälkeen oli vanha leivinuuni purettu ja tilalle muurattu uusi piippu ja palomuuri. Uusi palomuuri oli muurattu vasten pullistunutta seinää ja purkamatta palomuuria ei olisi ollut mahdollista oikaista seinää. Pullistuman syistä lisää seuraavassa, tuvan välipohjan korjauksen yhteydessä. Oikaisimme kuitenkin sen mikä oli mahdollista siistimällä muurauslaastin roippeita palomuurin takaa ja veistämällä vastaavasti hirsiä hiukan ohuemmiksi. Palomuurin ja hirren väliin tuli kosteussuluksi tuohi. Ensimmäiset pitkät, yli ikkunan ja väliseinän jatkuvat hirret tukivat karakorjausta ja seinä alkoi pysyä pystyssä omillaan. Työt etenivät hirsi päivässä tahtia lukuun ottamatta vaihetta jossa välipohjavasat liitettiin seinään. Tuentoja tuvassa Hirsikorjaus maaliskuu 2005 Eteläseinän 15.hirsi huhtikuu 2005
Tuvan välipohjan korjaus ja siinä yhteydessä tehdyt havainnot Neljä välipohjavasaa oli eteläpäistään lahoja ja liian lyhyitä yltääkseen kunnolla seinään (kuten edellä kerrottu). Kolme vasoista katkaistiin ja korjattiin jatkamalla lapaliitoksella ja yksi (väliseinän vierestä) vaihdettiin koko pituudeltaan. Jatkos kannatettiin pulttaamalla vasat välipohjassa kahteen toisiinsa varattuun hirteen (haltioihin), jotka liitettiin pääty- ja väliseinään lohenpyrstöliitoksin. Haltiat mitoitettiin niin että ne jäisivät välipohjan sisään. Välipohjavasojen liitoksien veisto Salin alapohja Salista poistettiin pienellä kaivinkoneella asfaltti ja kaivettiin sokkelin sisus tyhjäksi sepelistä (T.Siivonen). Valettiin rossipohjan niskoille anturat ja uunille perusta. Anturoille muurattiin kevytsoraharkoista pilarit joiden päälle tuli 6x6 parrut niskoiksi (2kpl). Niskojen päälle tehtiin rossipohja ristiin koolaamalla Vasat paikoillaan Salin hirsikorjaus Salin eteläseinän alinta hirttä korjattiin sisäpuolelta, poistamalla lahonnut osa ja paikkaamalla lankulla kylkeen. Välipohjahaltia Salin anturat Hirren lankkukorjaus salissa huhtikuu 2005
Etelälappeen katon vuotokohdan korjaus Etelälappeella korjattiin vesikatto vuotoalueelta savupiipun ympäristössä. Päistään lahot kattotuolit vaihdettiin n.2m matkalta, aluslaudoitusta ja bitumialuskatetta uusittiin niiltä osin jolta se oli huonokuntoinen. Etelälappeen lahovauriot Uusitut kattotuolien päät Kate korjattuna toukokuu 2005
Hirsikorjaus eteläseinällä Hirsikorjaus eteläseinällä valmistuu kahta alinta hirttä lukuun ottamatta 20.5.2005. Ulko- ja väliseinää oli korjattu 27 hirrellä. Aikaa tähän kului 22 päivää, tukemista ja purkutöitä lukuun ottamatta. Tämän jälkeen seinäpintaa oikaistiin piiluamalla ja rivettiin pellavariveellä, tervatulla ulkopuolelta ja tavallisella sisältä. Eteläseinän 18. hirsi Eteläseinän 17. hirsi toukokuu 2005
Tunkkaus Eteläseinän hirsikorjaus toukokuu 2005
Hirsikorjaus eteläseinällä jatkuu Tuvan eteläseinän kaksi alinta hirttä vaihdettiin. Hirret oli vaihdettu jo joskus aikaisemmin ja silloin ne oli korvattu 6x6 parruilla. Sokkeliin oli valettu betonia pintaan siten että se nousi noin 5cm alimman hirren päälle ja betonin sisään jäänyt osa oli täysin lahonnut, muistuttaen lähinnä multaa. Betonikorotus poistettiin laikalla, lahonneet parrut korvattiin uusilla samanlaisilla ja eristettiin betonista tuohella. Kamariseinän alimmasta hirrestä veistettiin lahonnut osa pois, paikattiin liittämällä tapeilla puolikas hirsi kylkeen. Hirsikorjaus pohjoisseinä Tuvan pohjoisseinällä ikkunan itäpuolen lahovauriota korjattiin sahaamalla hirsistä päistä noin 15cm ja veistämällä vastaavan kokoinen karapuu hirrestä. Samalla oikaistiin följareilla hiukan malliaan menettänyttä seinää. Ikkunan länsilaidasta vaihdettiin väliin pieni pätkä hirttä ja uusittiin karapuu. Eteläseinän lahot alahirret kesäkuu 2005
Välipohjan korjaus Tuvan ja alakerran kamarin kattolaudoitus uusittiin niiltä osin kuin se oli lattiasienen vaurioittamaa. Laudoitus korjattiin vastaavalla vanhalla, 200-vuotiaalla, käsinveistetyllä purkulaudalla. Välipohjan sisään piilotettiin kaksi vaijeria jotka kiristettiin sitomaan seiniä toisiinsa seinien läpi porattujen 20mm kierretankojen avulla. Tuvanpäädyn savupiipun muuraus Muurari Timo Nylander muurasi sortumavaaran vuoksi puretun savupiipun vesikaton yläpuoleisen osan uusiksi, mallina talon toinen savupiippu. Tiilenä käytettiin Wienerberger punatiiltä. Vaijerituenta välipohjassa, tuvankatto Tuvan pohjoisikkunan karakorjaus ja vaijerituenta ulkoa (vintin entinen haukkaikkuna) Ikkunoiden kunnostus Ikkunanpokista poistettiin irtonainen maali, pohjustettiin Uulan sinkkivalkoispohjamaalilla ja maalattiin kahteen kertaan, 1. kerros ohennetulla ja 2. kerros ohentamattomalla Uulan ovi- ja ikkunamaalilla. Rikkinäiset ikkunaruudut vaihdettiin ja kitit uusittiin niiltä osin kuin olivat huonokuntoiset. Karmit pohjustettiin samaan tapaan ja maalattiin kahteen kertaan pellavaöljymaalilla. Myöhemmin jätettiin Teet Ostavelin ohjeiden mukaan sinkkivalkoispohjamaali pois ja pohjustettiin 30% vernissalla ja valopetroolilla ohennetulla pellavaöljymaalilla. Ovi- ja ikkunamaalia käytettiin vain sisäpokissa ja ikkunankarmien sisäpuolella. Tuvan pohjoinen ja yläkerranhuoneen länsiikkunankarmit maalattiin Lappi pellavaöljymaalilla. Tapetit Rakennuskonservaattoriopiskelija Beatrice Skaag Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta otti näytteet tapettikerroksista ja teki huonekohtaiset kansiot. Piipun muuraus kesäkuu 2005
Katon purku ja korjaus pohjoislappeella Kattolyhdyn purku Purettiin tiilikate pohjoislappeen kattolyhdystä ja sen molemmin puolin. Havaittiin vuodon aiheuttaman lahovaurion olevan sen verran laaja että lyhdyn kattorakenteet tulisi uusia kokonaan. Kattotuolit olivat tehty 2x4 sahatavarasta ja ne päätettiin korvata 4x4 parrulla, koska epäiltiin osasyynä vuotoon olleen rakenteiden painuminen mahdollisesti lumikuorman painosta. Tuuletusraon puute eristeen ja aluskatteen välissä saattoi myös olla osasyynä lahovaurioon, joten uuteen rakenteeseen jätettiin 25mm tuuletusrako. Aluskatteena käytettiin öljykäsiteltyä kovalevyä, joka on hengittävämpi kuin bitumialuskate. Käsityksemme rakenteeseen kondensoituneen veden olleen syynä lahovaurioon vahvistui purettaessa kattoa kattolyhdyn molemmilta sivuilta. Tällä alueella ei ollut havaittavissa vuotoa, mutta rakenteet olivat silti lahot, erityisesti portaiden yläpuolelta, jossa saattaa kuvitella olleen erityisen lämmintä lämmön noustessa alakerrasta tuvasta. Purkutöiden yhteydessä havaittiin kattolyhdyn kohdalla seinässä olleen samanlainen haukkaikkuna kuin muuallakin talossa. Kattolyhdyn korjaus Kattolyhdyn purku heinäkuu 2005
Pohj. lappeen korjaus Katto avattiin kattolyhdyn itäpuolelta portaikon yläpuolelta ja uusittiin aluslaudoitus noin kolmen neliön alueelta. Uusittiin kattolyhdyn oikeanpuoleinen kattotuoli osittain, koska se oli lahonnut noin 2,5m matkalta. Ilmarako tehtiin vain kattolyhdyn kattoon, vaikka se olisi saattanut olla tarpeen koko katossa. Rakennetta ei lähdetty muuttamaan, koska siinä tapauksessa se olisi tullut muuttaa koko katon osalta. Eihän voitu olla varmoja siitä, että ilmaraon puute oli lahovaurion aiheuttaja, sillä muilta osinhan katto oli kunnossa. Räystäänaluksen helmiponttilaudoitus uusittiin koko lappeen pituudelta. Vanha pontti oli noin 18mm paksua, se korvattiin 16millisellä jota oli saatavilla. Suurin osa kattotuolien päistä vaati paikkaamista, jotta oli jotain mihin räystäslaudoitus ja räystäslaudat kiinnittää. Aluskatteeksi tuli alushuopaa ja rako räystäslaudan ja aluslaudan välissä kasvatettiin 10 mm:stä 20 mm:iin. Huovan päälle naulattiin uudet tiiliruoteet ja ladottiin betonitiilikate takaisin paikoilleen. Rikkonaiset tiilet korvattiin purkutiilillä, joita löytyi Curation varaosapankista. Räystäslaudat korjattiin päädyissä ja uusittiin kokonaan lappeella ja maalattiin Lappi pellavaöljymaalilla. Pohj. lappeen korjaus elokuu 2005
Katonkorjaus ja pellitys etelälappeella Peltisepänliike T.Lindström pellitti piipun kannan ja kruunun sekä pikkuharjan jiirin. Kattotiilet saivat uudet ruoteet ja tiilikate ladottiin paikoilleen. T.Lindström valmisti vesikourut ja syöksytorvet. Syöksytorvet asennettiin tammikuussa. Vesi jouduttiin tuomaan alas rakennuksen keskellä katon vinoudesta johtuen. Porstua - purkutyöt ja havaintoja Etelälape uudet ruoteet Porstuasta (eteinen) purettiin lattialaudoitus. Havaittiin että nykyinen lattia oli rakennettu vanhan lattian päälle. Vanha lattialaudoitus oli varsin hyväkuntoinen lukuun ottamatta pientä aluetta oven oikealla puolella, joten vanha lattia päätettiin jättää eikä uudempaa palauttaa enää sen päälle. Lattia on maavarainen, rakennettu kolmen hiekkaan kaivetun rangan varaan. Porstuan ulkoseinän alta oli perustus kadonnut ja hiekka eteisen lattian alta oli päässyt valumaan ulos ja lattia oli kallistunut. Uutta lattiaa oli oikaistu, joten jotain on täytynyt tapahtua jo aikaa sitten, ehkä alahirsi oli lahonnut pois? Eteläseinän ulkovuoraus Eteläseinä levytettiin 12mm tuulensuojalevyllä niiltä osin joilta ulkovuorilauta oli irroitettu hirsikorjauksen ajaksi. Vanha kiilamainen pontattu laudoitus palautettiin niiltä osin joilta se oli käyttökelpoista. Yläkamarin ulkovuorilauta korvattiin uudella vastaavalla (Nauvosta, M.Westerlund) ja ylijäävillä laudoilla paikattiin laudoitusta muilta osin. Piipun pellitys elokuu 2005 syyskuu 2005
Eteisen lattian purku Eteläseinä elokuu 2005 syyskuu 2005
Salin tulisijan ja piipun muuraus Muurari muuraa Muurari Timo Nylander muurasi saliin uuden, vanhantyyppisen pystyuunin. Tulipesä muurattiin venäläisellä, hyväksi todetulla tulitiilellä ja muilta osin Wienerberger punatiilellä.piippu yhdistettiin vanhaan piippuun, joka oli riiputettu kattorakenteisiin, kun vanha uuni ja piippu oli, purkajan omien sanojen mukaan, purettu 80-luvun alussa, jolloin sali oli muutettu autotalliksi. Vanhan piipun halkeamat paikattiin ja liitoskohdat varmistettiin haponkestävällä putkella. Yksi pystyhormissa ja toinen yhdyshormissa II kerroksen peltikuoriuunin päältä piippuun. Piippu muurattiin samaan tapaan kuin sen oletettiin olleen, palomuurin päältä yksireikäisenä. Piippuun yhtyivät II kerroksessa sekä ensimmäisen että toisen kerroksen kamarien peltikuoriuunit, jotka oli muurattu niin, että ensimmäisen kerroksen uunin savukaasut kulkevat toisen kerroksen uunin läpi. Aikaisemmin, jolloin kamareissa on ollut toisen tyyppiset uunit, ne ovat yhtyneet molemmat omilla liitoshormeillaan. Alakerran uunin liitoshormi on edelleen paikoillaan. Nämä havainnot teki muurari työnsä ohessa. Salin uunin kanavat Salin uusi uuni Uusi piippu yhdistyy vanhaan syyskuu 2005
Hirsikorjaus pohjoisseinällä Salin pohj. seinän hirsipaikkaus Porstuan ja salin väliseinän alin hirsi oli lahonnut ja se vaihdettiin n.2m pituudelta. Hirsi liitettiin vanhaan lapaliitoksella, joka pultattiin läpi 16mm kierretangoilla. Salin seinän autotallin ovien hirsipaikkaus aloitettiin. Ensimmäinen hirsi vaihdettiin salin itänurkasta porstuan itänurkkaan, se oli pituudeltaan n.8m. Kaksi ensimmäistä hirttä olivat uusia 7 vuotta ulkotaapelissa kuivuneita. Näiden hirsien päältä jatkettiin hirsipaikkausta vanhalla purkuhirrellä kahden aukon reunoihin sovitetun karapuun väliin. Hirsityön yhteydessä todettiin salin ja tuvan olevan tavallaan kaksi erillistä hirsikehikkoa joita yhdisti pohjoispuolella vain yksi ylimenevä hirsi porstuan ylisillä. Eteläseinällä oli useampia yli meneviä hirsiä. Porstuan ulkoseinä oli kasattu hirrenpätkistä jotka olivat lyhyimmillään vain 30cm mittaisia. Autotallin oviaukko paikattiin seitsemässä päivässä. Viimeiset hirret olivat kiilamaiset ja ne lyötiin lekalla ikkuna-aukosta väliin. Näin saatiin seinästä tiivis ja kantava. Seinä rivettiin ja piiluttiin suoraksi laudoitusta varten. Hirsivarat oli tiivistetty pellavahuopanauhalla. Hirsipaikkaus Pystyuunin ja piippujen rappaus Muurari Timo Nylander rappasi uunin jota oli lämmitetty päivittäin kuukauden ajan kuivumisen nopeuttamiseksi. Kummatkin piiput rappasimme itse. Hirsipaikkaus syyskuu 2005 Viimeinen hirsi paikoilleen lokakuu 2005
Ikkunakorjaus Korjattu karmi Korjausta vaativat ikkunankarmit irrotettiin ja toimitettiin korjattavaksi puusepänliike Vemmelpuuhun Paraisilla. Siellä teetettiin myös uudet sisäikkunapokat salin ikkunoihin, jotka olivat kadonneet autotallimuutoksen yhteydessä. Curation varaosapankkiin ei ollut ilmaantunut sopivia. Autotallin ovien kohdalle ikkunakarmit ja ulkopokat löytyivät Curation Korppoon varaosapankista. Tosin asennusvaiheessa sattuneen sekaannuksen vuoksi tämä karmi päätyi tien puolelle (etelä) ja tienpuoleinen pihan puolelle (pohjoinen). Korjattavana kävivät salista kaikki karmit lukuun ottamatta päädyn pohjoisenpuoleista karmia. Yläkerran huoneen pohjoinen karmi ja tuvan pohjoinen karmi korjautettiin. Tuvan etelänpuoleinen -ja alakerran kamarin karmi vaativat vain pieniä korjauksia ja ne korjattiin työmaalla. Tuvan lattia purku Tuvan lattian lahovaurio Tuvan lattian lahovaurio Purettaessa tuvan lattiaa portaiden alta viemärin ja vesijohdon asennusta varten huomattiin, että vaikka lattia olikin hyväkuntoisen oloinen päältäpäin, se oli alta varsin pahassa kunnossa. Tuvan lattiaa oli muutettu, mahdollisesti 1947 tai sen jälkeen tehdyn remontin yhteydessä, koska kutterinlastueristeestä löytyi sanomalehti vuodelta 1947. Tällöin rossipohja oli rakennettu kivien päälle asetettujen hirsien varaan. Tuuletusrakoa hirsien ja maan välissä oli vähimmillään vain pari senttiä ja parhaimmillaankin vain n.10cm. Sokkelin kolmesta tuuletusaukosta oli vain yksi toiminnassa. Pohjois- ja eteläseinällä ne olivat jääneet maanpinnan alle. Eristeessä oli runsaasti kellanharmaata sienirihmastoa, joka tutkimuslausunnon mukaan luultavasti kuuluu sukuun ryppykesikät, joka on tehokas rakennuslahottaja. Lattiasientä ei löytynyt. Heikko tuuletus ja mahdollisesti pihalta valunut pintavesi olivat lahottaneet rossipohjan laudoituksen, joka oli näin ollen osittain tippunut eristeiden kanssa maahan. Rossipohjan laudoituksen pinnassa oli hometta. Tuvan lattia avattiin kokonaisuudessaan ja samalla havaittiin pihanpuolella (pohjoinen) ei vain yhden vaan kahden hirren olevan pihan asfaltin alapuolella. lokakuu 2005
Välipohjakorjaus Yläkerran huoneen lattialaudoitus naulattiin takaisin paikoilleen, poistetun eristeen tilalle hankittiin uutta, kuivaa kutterinlastua ja sahanpurua. Noin puolet lattialaudoista pystyttiin käyttämään uudelleen. Alueelle jolla oli esiintynyt lattiasientä sekoitettiin purun pintaan Boraxia 200g/neliölle. Pihatyöt Sokkeli kaivettiin esiin pohjoisseinältä ja länsipäädystä roskakatokseen asti, tarkoituksena alentaa maanpintaa ja parantaa alapohjan tuuletusta. Samalla asennettiin sadevesijärjestelmän maanalaiset osat, vesijohto, viemäri ja puhelin- ja laajakaistakaapelit. Kaivaukset suoritti T.Siivonen Oy. Pihatyöt lokakuu 2005
Tuvan lattia Tuvan lattianiskan anturat Puruissa esiintyvän kasvuston vuoksi purut imettiin imurilla siirtolavaan ja kuljetettiin pururadan pohjaksi. Loput rakenteet purettiin ja alapohja siivottiin. Maahan levitettiin solubooria. Lattiaeriste päätettiin korvata puhallettavalla selluvillalla, jotta voitaisiin pienentää eristevahvuutta ja lattiarakenteet nousisivat ylemmäs maasta ja tuuletus paranisi. Maan pintaa ei voitu laskea, koska sokkeli ei jatkunut syvemmälle kuin missä maanpinta sokkelin sisäpuolella oli. Tuvan keskelle talon pituussuuntaan päätettiin uuden lattian tueksi laittaa yksi lattianiska, jota varten valettiin anturat. Tuvan pohjoisseinän hirsikorjaus Lahot alahirret Kaksi alinta hirttä purettiin. Nämä kaksi hirttä oli jo aikaisemmin korvattu 6x6 parruilla kuten eteläseinällä. Alin hirsi päätettiin korvata betonilla, sillä ei ollut mahdollista laskea pihan pintaa niin paljon etteikö se jäisi sen alapuolelle. Rakennettiin muotti ja valettiin betonia ensimmäisen hirren tilalle ja lyötiin väliin parru valun päälle, kosteuseristeeksi väliin bitumihuopaa. Sokkelinkorotusvaluun tehtiin kaksi uutta tuuletusaukkoa. Salin sokkeliin piikattiin kolme uutta tuuletusaukkoa. Alahirret vaihdettu Tuuletusaukot marraskuu 2005
Tuvan lattia ja alahirret purettu Alimman hirren tilalle betonia marraskuu 2005
Porstuan sokkeli Louhokselta kerätyistä kivistä muurattiin uusi sokkeli kadonneen tilalle. Kaivettaessa hiekkaa eteisen alapohjasta, löytyi luita, ruukunpalasia ja kivikasa, joka saattoi olla aikaisemmin paikalla sijainneen rakennuksen uuninperustus. Salin seinä Kivikasa eteisen lattian alla Salin seinän ulkovuorilaudoitus paikattiin entisten autotallinovien kohdalta. Lauta oli samaa vaihtelevaleveyksistä nauvolaista kuin eteläseinällä. Porstuan uusi sokkeli Oikaistu seinä Salin ulkovuoraus marraskuu 2005
Sokkelin vedeneristys Savea myllyyn Sokkeli vesieristettiin pohjoispoulelta niiltä osin kuin se oli ladottua luonnonkiveä. Porstuan itänurkasta tuvan nurkan ympäri roskakatokseen asti sokkelia vasten ladottiin louhoskivistä ulospäin viettävä viiste, joka vuorattiin ohuelti savi-hiekka-olki seoksella. Thomas Commondt valmisti kanssamme seoksen traktorin perään asennetussa myllyssään. Tuuletusaukot johdettiin maanpinnalle sokkelia vasten asetettujen halkaistujen 300mm betoniputkien avulla. LVI-työt Putkimies asensi viemärit wc:tä ja keittiötä varten (Airiston Putkityö). WC Sopivasti olkea Vessalle valettiin perustus porstuan nurkkaan, n.30cm paksu maavarainen laatta. Laatan päälle koolattiin 2x4 puusta lattiarunko, joka eristettiin polyuretaanilla ja pinnaksi tuli 18mm vesivaneri, joka päällystettiin muovimatolla. Vessan runko rakennettiin 66x40mm tavarasta vanerin päälle. Ulkopinnaksi tuli kattopontti ja sisällä helmipontti. Eristeenä käytettiin pellavavillaa. Sisäpuolella käytettiin kosteussulkuna bitumipaperia. Tuvanlattia Tupaan rakennettiin uusi rossipohja, tehtiin samaan tapaan kuin salissa, mutta ei ristiin koolamalla. Lattiavasoina käytettiin 50x225 täyspitkää sormijatkettua kuusta. Salin seinien lisäeristys Mylly pyörii Salinseinät lisäeristettiin sisäpuolella 12 mm huokoisella puukuitulevyllä. Alapohjan eristys Salin ja tuvan lattiat eristettiin puhallettavalla selluvillalla. Työn suoritti VarsinaisSuomen Puhallusvilla. Eristeen päälle tuli ilmansuluksi rakennuspaperi. joulukuu 2005
Pihatyöt Valmis satsi Lemminkäinen Oy asensi pohjoisseinälle ja itäpäätyyn graniittiset reunakivet rajaamaan asfalttipihan ja alas lasketun maanpinnan sokkelin viereltä. Sokkelin vierus kivettiin luonnonkivillä, ns. kenttä- tai seulanpääkivillä. Työ oli suunniteltu tehtäväksi niin, että reunakivet jäisivät 5cm asfalttipinnan yläpuolelle ja tuuletusputket 2-3cm kiveyksen yläpuolelle. Työ toteutettiin kuitenkin niin, että paikka paikoin reunusta ei graniittikiveykselle jäänyt ja tuuletusputketkin ovat kenttäkivien pinnassa. Edellinen virhe joudutaan korjaamaan poistamalla asvalttia laajemminkin, jotta saadaan kaatoa poispäin kiveyksestä kun piha asvaltoidaan. Tämä työ jää Partelin ja Lemminkäisen väliseksi asiaksi. Jälkimmäisen, eli kiveyksen taso putkien päissä, täytyy tarkistaa, kun maa sulaa. Tuvan ulkoseinä Sokkelin nurkan saveus Tuvan pohjoisseinän ulkolaudoitus paikattiin mahdollisuuksien mukaan vanhalla ulkovuorilaudalla, suurin osa uusittiin. Ulkovuorilautana käytettiin samaa nauvolaista. Sokkelin saveus joulukuu 2005
Tuvan lattia Tuvan lattialauta lyötiin takaisin paikoilleen. Irrottaessa vaurioituneet laudat korvattiin porstuan puretusta ylemmästä lattiapintakerroksesta jääneillä laudoilla. Lattia päätettiin maalata uudelleen koska siinä oli käytetty kahta eri väristä ruskeaa ja koska osa laudoista vaihtoi paikkaa jotta lauta saatiin riittämään. Lattialaudan sovitus Saven pitää pysyä kädessä näin Yläkamarinlattia Välipohja eristettiin samaan tapaan kuin se oli ollutkin, lukuun ottamatta sammalkerrosta. Sammaleen hankalan saatavuuden vuoksi se jätettiin pois. Alimmaiseksi laitettiin tuohi. Seuraavaksi olkea, sanomalehtipaperi (pidättelemään hiekkaa) ja puhallushiekkaa. Lattian rakenne on selitetty purkutöiden yhteydessä. Purettaessa jouduttiin katkaisemaan hiekkaan upotetut rangat joihin lattialauta oli naulattu. Jatkoksen alle poikittain nähden rankoihin laitettiin yksi ranka kannattelemaan jatkoksia. Katkaistut rangat jatkettiin ja vaurioitunut lattialaudoitus korvattiin vastaavanlaisella purkutavaralla, jota löytyi Curation varaosapankista. Naulattiin kiinni käsintaotuilla nauloilla joita meille valmisti Jari Uusitalo, Kemiöstä. Yläkamarin katosta poistettiin maali, jotta se voitaisiin paperoida ja maalata. Yläkamarin savirappaus Kamarin eteläseinä rapattiin kokonaisuudessaan ja länsiseinällä täytettiin ja tasattiin hirsien välit savella. Työ tehtiin enimmäkseen kurssilla jonka veti Ilkka Lempinen. Saven koostumus oli n.80% hiekkaa, 20% savea. Lisäksi hevosenlantaa ja pellavapäistereitä. Savipinta muodostuu tammikuu 2006
Salin lattia Tasaaminen Salin lattialaudoitus asennettiin paikoilleen. Dan Wikströmin valmistama mittatilauslattia oli tehty kiilamaisesti sahatuista, pontatuista, vaihtelevan leveyksisistä (n.2040cm) laudoista. Laudat ladottiin paikoilleen, laitimmaiset sovitettiin seinää vasten ja kiristettiin kiilaamalla seinistä. Lautojen päihin tehtiin L-pontti vastakappaleeksi päihin tulevia kehyslautoja varten. Kehyslaudat sovitettiin paikoilleen ja ruuvattiin kiinni. Lattialautoja ei kiinnitetty muulla tavoin, kehyslaudan ponttaus estää niitä nousemasta paikoiltaan. Näin ollen lattia voidaan myöhemmin kiristää uudelleen. Salin välipohjan vahvistus Notkuvaa salin kattoa jäykistettiin kahdella ansaspuulla vintissä. Vanhat, luonnonkaarevat, 7.2m pitkät tukit, jotka olivat aikaisemmassa kohteessa toimineet välipohjavasoina, nostettiin hiabilla itäpäädyn vintin ikkunasta sisään. Tukkien päät veistettiin neliskanttisiksi ja ne kolottiin pääty- ja väliseinään, ristikkäin välipohjavasoihin nähden. Välipohjavasat läpipultattiin 20mm kierretangolla näihin ansaspuihin. Hirsien välien täyttö Lattialautojen paikoilleen ladonta Hiertäminen seuraavana päivänä tammikuu 2006
Salin katto / välipohja: korjaus ja lisäeristys Ansaspuun asennus Salin kattolaudoituksen aukot paikattiin: vanhan yhdyshormin reikä ja piipunympärys. Välipohjan eristystä, n. 100mm hiekkaa, olkea ja sammalta, parannettiin lisäämällä eristevahvuutta n.100mm. Eristeenä käytettiin tupasvillaa eli turveteollisuuden turpeesta erottelemaa tupasvillan juurakkoa. Erittäin pölisevää, mutta lämpimän oloista. Villan päälle laitettiin ekovillan ilmansulkupaperi estämään pölyn leviäminen ja tämän päälle palautettiin vanha lattialaudoitus. Alakertaa pinkopahvitettaessa, jolloin kosteus oli korkea alapuolella ja pakkasen erityisen kova ulkona kuten myös avovintissä (-20-25c ), muodostui pahvin alapintaan huurretta ainakin niihin kohtiin jotka eivät olleet aivan tiiviisti tupasvillaa vasten. Tilannetta seurataan. Pinkopahvitukset Alakamarin pinkopahvitus Tammikuussa 2006 aloitettiin pintatyöt. Kattojen ja seinien pinkopahvia paikattiin ja uusittiin. Työt tehtiin osittain kursseilla ja osittain Tmi Teet Ostavelin voimin, joka veti myös kurssit. Pahvituksia tehtiin seuraavasti: Yläkerran kamari: Itä- ja pohjoinen väliseinä pinkopahvitettiin vanhan päälle. Yläkerran huone: katto pinkopahvitettiin kokonaan uudestaan ja seinät osittain paikaten ja osittain uusien. Tupa: katto pahvitettiin osittain, osittain paikattiin. Seinät pinkopahvitettiin uudestaan vanhan päälle. Sali: katon pinkopahvista uusittiin puolet (hauras monen öljymaalikerroksen takia) ja paikattiin toinen puolisko päädystä. Väliseinä, jota ei ollut levytetty, pinkopahvitettiin kokonaan. Alakamari: seinät pinkopahvitettiin uudelleen, vanhan tapetin päälle. Porstua: kamarin ja porstuan välinen seinä pinkopahvitettiin uudelleen paitsi siltä osalta johon on tarkoitus jättää eri tapettikerrokset näkyviin. Kattojen pinkopahvitus salissa ja tuvassa oli hidasta ja vaativaa puuhaa esillä olevien kattovasojen vuoksi. Vasojen välit pingotettiin erikseen ja vasat ympäri erikseen. Pinkopahvitusta tuvassa tammikuu 2006