RAPORTTI. Koti-Pietilän alapohjan tiivistyskorjaus ja ryömintätilan mikrobikuormituksen vähentäminen

Transkriptio

1 RAPORTTI Koti-Pietilän alapohjan tiivistyskorjaus ja ryömintätilan mikrobikuormituksen vähentäminen Laatija: Marko Asell Päiväys:

2 SISÄLTÖ 1 KORJAUSTYÖN TAUSTAT SUORITETUT TYÖT Sisäpuoliset työt Ulkopuoliset työt Ryömintätilassa tehdyt työt KORJAUKSEN ONNISTUMISEN SEURANTA MAHDOLLISET TULEVAT KORJAUSTYÖT...6

3 1 KORJAUSTYÖN TAUSTAT Limingan seurakunnan hallinnoimassa Koti-Pietilän talossa 1980-luvulla oli toteutettu muun remontin yhteydessä alapohjarakenteiden uusiminen. Osa vanhasta alapohjarakenteen materiaalista oli jätetty ryömintätilaan. Tämä toimenpide mahdollisti laajamittaisen mikrobitoiminnan ryömintätilassa. Mikrobitoiminnan seurauksena osa työntekijöistä sai oireita. Rakennus päätettiin korjata uudelleen Uuden remontin jälkeen mikrobiperäiset oireet suurelta osin hävisivät, mutta edelleen yksi työntekijä kertoi saavansa oireita rakennuksessa ollessaan. Silmien kirvely, nuha ja karhea kurkku viittasivat edelleen jatkuvaan mikrobitoimintaan. Ositum Oy suoritti sisäilmamittauksen. Mittauksessa havaittiin joidenkin mahdollisen mikrobitoiminnan aiheuttaminen yhdisteiden olevan koholla. Asiaa päätettiin tutkia lisää. Kiratek Oy suoritti kuntotarkastuksen rakennuksessa Kuntotarkastuksessa havaittiin alapohjan tiiveyden olevan puutteellista osassa alapohjan ja väliseinän liitoksia. Vuotokohdat määritettiin alipaineen ja savun avulla. Vuotokohdat merkittiin pohjapiirustukseen. Ryömintätilaan oli jäänyt jonkin verran orgaanista materiaalia, joka mahdollisti mikrobitoiminnan alapohjassa. Alapohjan tuuletusaukkojen pinta-ala oli SRMK:n ohjeita pienempi. Nuutti Ay:n Timo Hammar esitti 9.4 mm.seuraavia toimenpiteitä tehtäviksi: Alapohja tulee tiivistää vuotokohdista sisäpuolelta. Tiivistystä varten lattiaapuretaan riittävältä alalta, jotta lattian höyrynsulku saadaan liitettyä luotettavasti seinän höyrynsulkuun. Lisäksi osa ikkunoista muutetaan korvausilmaikkunoiksi riittävän korvausilman saannin varmistamiseksi. Alapohja tulee tyhjentää kaikesta orgaanisesta jätteestä haravapuhtaaksi. Alapohjan syvään päätyyn laitetaan kevytsoraa 200mm. Alapohjan tuulettuvuutta parannetaa kasvattamalla olemassa olevia tuuletusaukkoja. Edellä luetellut toimenpiteet päätetiin toteuttaa kevään ja kesän 2013 aikana. 1

4 2 SUORITETUT TYÖT 2.1 Sisäpuoliset työt Alapohjan tiivistys Alapohjan tiivistyksessä keskityttiin tiivistämään Kiratek Oy:n kuntotutkimuksessa selvinneet vuotokohdat. Vuotokohdat on merkitty punaisella värillä kuvaan 1, jossa on esitetty rakennuksen alapohjapiirros. Kuva 1. Korjaustyössä tiivistettiin Kiratek Oy:n tutkimuksessa paljastuneet vuotokohdat. Tiivistystyötä varten lattialaudoitusta purettiin riittävän laajalta alueelta. Kuvassa 2 nähdään, että osassa huoneita lattialaudoitusta jouduttiin purkamaan jokseenkin isolta alalta, jotta höyrynsulkumuovit saatiin liitettyä luotettavasti seinärakenteisiin tai leivinuunin kylkeen. Kuva 2. Lattia laudoitusta purettiin tarpeeksi laajalta alalta, jotta höyryn ulut saatiin liitettyä luotettavasti toisiinsa. 2

5 Lattialaudoituksen purkamisen jälkeen havaittiin, että lattian höyrynsulkua ei ollut liitetty joka paikassa ollenkaan väliseinärakenteisiin. Kuvassa 3 on esitetty puutteellinen höyrynsulun liitos väliseinään. Kuva 3. Väliseinien ja höyrynsulun liitos oli joissakin paikoissa puutteellinen. Tiivistys toteutettiin ruuvaamalla höyrynsulkumuovi puulistan avulla tiukasti seinään kiinni, listan ja seinän väliin asennettiin lisäksi solumuovikaista tasoittamaan pintojen epätasaisuuksia. Kuvassa 4 nähdään höyrynsulkumuovin asennustapa. Kuva 4. Höyrynsulkumuovi asennettiin tiiviisti listan ja solumuovikaistan avulla seinärakenteeseen. 3

6 Seinään listan avulla ruuvattu höyrynsulkumuovi-kaista teipattiin huolellisesti kiinni olemassa olevaan höyrynsukuun. Kuvassa 5 on esitetty höyrynsulkumuovien yhteen teippaus. Kuva 5. Höyrynsulkumuovit teipattiin huolellisesti kiinni toisiinsa. Lämmitys putket ja käyttövesi putket nousevat ns. kattilahuoneesta rakennuksen itäpäädyn huoneeseen. Putkien läpivienti oli havaittu Kiratek Oy:n tarkastuksessa vuotokohdaksi. Kuvassa 6 on esitetty itäpäädyn huoneessa tehty tiivistyskorjaus. Kuva 6. Itäpäädyn huoneeseen nousevat putket tiivistettiin höyrynsulkumuovin ja uretaanivaahdon avulla. 4

7 Leivinuunin ja lattian tiivistykseen käytettiin höyrynsulkumuovia ja uretaanivaahtoa. Kuvassa 7 on esitetty lattian ja leivinuunin liitos tiivistyskorjauksen aikana. Kuva 7. Leivinuunin ja lattian tiivistykseen käytettiin muovikalvoa reilusti uretaanivaahtoa. Ylimääräinen uretaanivaahto leikattiin pois ennen muovikalvon teippausta. Tiivistyskorjausten jälkeen lattia laudat asennettiin paikalleen. Laudat jouduttiin isolta osalta uusimaan, koska vanhat laudat vaurioituivat purkutyön yhteydessä. 2.2 Ulkopuoliset työt Tuuletusluukkujen sääsuojaksi oli asennettu alumiininen säleikkö, ja lisäksi säleikön takana oli hienosilmäinen hyttysverkko. Alapohjan tuuletusta parannettiin poistamalla säleikkö ja hyttysverkko tuuletusaukkojen edestä. Lisäksi jokaista tuuletusaukkoa piikattiin hieman isommaksi. Lopuksi tuuletusaukkojen eteen asennettiin harvasilmäinen teräsverkko (silmäkoko 10x10 mm). 2.3 Ryömintätilassa tehdyt työt Kaikki maata vasten ollut orgaaninen materiaali poistettiin ns. harava puhtaaksi. Ryömintätilan länsipäädyssä maapohja oli kosteaa luultavasti kapillaarisesta veden noususta johtuen. Tähän syvään päätyyn kaivettiin n. 80 cm syvä koekaivanto mahdollisen pohjaveden toteamiseksi. Pohjavedenpinta ei tullut koekaivannossa vastaan. Läsipäädyn syvälle alueelle levitettiin suodatinkangas ja 200 mm kevytsoraa kosteuden kapillaarisen nousun ehkäisemiseksi. Ryömintätila muulta alueelta oli silmämääräisesti tarkasteltuna kuivaa. 5

8 3 KORJAUKSEN ONNISTUMISEN SEURANTA Ennen korjausta tehtyjen tutkimusten ja korjaustyön aikana tehtyjen havaintojen perusteella todetaan, että mikrobiperäiset haitta-aineet ovat kulkeutuneet ryömintätilasta alapohjan läpi oleskelutiloihin. Nyt tehdyt korjaustoimenpiteet tähtäävät edellä mainitun mikrobiperäisen haitta-aine kuormituksen minimoimiseen. Alapohja tulee tarkistaa vuosittain, jotta ryömintätilassa mahdollisesti uudelleen alkava mikrobitoiminta havaitaan ajoissa. Korjauksen onnistumisen yksinkertainen seurantatapa on haastatella henkilöitä, joilla on ollut oireilua ennen korjausta. Jos oireet ovat hävinneet, voidaan korjauksen sanoa onnistuneen. 4 MAHDOLLISET TULEVAT KORJAUSTYÖT Mikäli mikrobitoiminta alapohjassa jatkuu ja aiheuttaa oireita oleskelutiloissa oleville ihmisille, niin ryömintätilan alipaineistaminen on mahdollista toteuttaa. Ryömintätilan alipaineistuksella voidaan varmistua, että mikrobiperäiset haitta-aineet eivät kulkeudu oleskelutiloihin. Ryömintätilan alipaineistaminen on vaativa toimenpide ja se vaatii osaamista suunnittelijalta, valvojalta ja toteuttajalta. Tmi Marko Asell vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Marko Asell, tekniikan kandidaatti 6