Matolamminsuon turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 20/2012/1 Dnro ISAVI/71/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.3.2012 ASIA Matolamminsuon turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kitee HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 23.12.2009 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja ympäristölupaviraston toimintaa 1.1.2010 alkaen jatkaneeseen Itä-Suomen aluehallintovirastoon 6.4.2010, 17.9.2010, 3.1.2011,14.6.2011 ja 30.6.2011 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Matolamminsuon 95,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kiteen kaupungissa. Hakija on 17.9.2010 muuttanut hakemusta niin, että tuotantoalue pienenee 64,3 hehtaariin. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueen sijainti Matolamminsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kiteen kaupungin Päätyen kylässä noin 4 km kaupungin keskustasta länteen hakijan omistamilla tiloilla Tervahauta 260 423 12 49, Sirkkapuro 260 423 18 43 ja Ojasuo 260 423 6 7. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (31) Alueen hallinta- ja kaavoitustilanne Toiminta Hakijalla on Matolamminsuolla omistuksessaan olevaa aluetta 133,7 ha. Suunnitellun tuotantoalueen poikki kulkee Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n rakentama sähkölinja. Valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa Matolamminsuon alue sijoittuu osittain taajamaseudun kehittämisen kohdealueelle. Ympäristöministeriön 10.6.2010 vahvistamassa Pohjois-Karjalan 2. vaiheen maakuntakaavassa, jossa on mm. varaukset turvetuotantoalueiksi, Matolammensuota ei ole osoitettu turvetuotantoalueeksi. Yleiskuvaus toiminnasta Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistamisella. Seuraavaksi tehdään eristysojat, paloaltaat ja vesienkäsittelyrakenteet. Työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Vetisimpien alueiden kunnostamisessa hyödynnetään routakerrosta. Kokoojaojien kaivun yhteydessä tehdään yhden metrin korkuiset tulvapenkereet estämään tulvavesien pääsyä tuotantoalueelle. Samoin pintavalutuskentän ympärille rakennettava penger estää tulvien pääsyn kentälle. Auma-alueet ja vesienkäsittelyrakenteet mukaan luettuina tuotantoalueen pinta-ala on alkuperäisen suunnitelman mukaan 95,5 ha ja muutetun suunnitelman mukaan 64,3 ha. Tuotantolohko 1 sijoittuu Myllypuron itäpuolelle, tuotantolohkot 2 ja 3 puron länsipuolelle. Myllypuron länsipuolisen tuotantoalueen vedet johdetaan putkessa puron alitse käsiteltäväksi puron itäpuolella oleviin laskeutusaltaisiin ja pintavalutuskentälle. Tuotanto aloitetaan heti kuntoonpanovaiheen päätyttyä. Tukikohta sijoitetaan laskeutusaltaiden viereen niiden kaakkoispuolelle. Tuotettava turve tulee olemaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta. Turve kootaan mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Lisäksi voidaan tuottaa myös mahdollisesti palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä tulee olemaan noin 50 000 m 3 nostettavaa jyrsinpolttoturvetta. päätuotteena Aikanaan tuotannosta poistuvien lohkojen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat tämän tuotantoalueen kohdalla kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljelykäyttö.

3 (31) Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvedet johdetaan sarkaojien lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettuihin kolmeen laskeutusaltaaseen sekä lopuksi suopohjalle rakennettavalle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentälle vedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti. Kentän pintaala on 5,4 ha ja osuus valuma-alueesta noin 5,6 %. Kentän alue on nykyisin suota, jossa on metsäojia. Kentällä tehdään tarpeelliset ojien tukkimiset ja pengerrykset pintavalutuksen toimintakyvyn varmistamiseksi. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan laskuojaa pitkin Myllypuroon. Myllypurosta vedet virtaavat Sirkkajokea ja Lepikonjokea pitkin Ätäskön järvialtaaseen ja siitä edelleen Pyhäjärveen. Matkaa tuotantoalueelta Ätäskön rantaan kertyy noin 9,2 km ja Pyhäjärveen noin 18 km. Hakijan arvion mukaan päästöt vesistöön (brutto/netto kg vuodessa) tulevat olemaan kiintoaine fosfori typpi ensimmäisenä ojitusvuotena 3 311/1 743 38/22 906/523 seuraavina vuosina 2 196/1 150 24/14 627/349 tuotantovaiheessa 1 813/976 16/7 488/247 Pöly, melu ja liikenne Hakija aikoo rajoittaa tuotannosta syntyvän pölyn ja melun aiheuttamia haittoja jättämällä omistamansa suoalueen ulkoreunoille puustoa kasvavat suojavyöhykkeet. Tuotettu turve tullaan kuljettamaan asiakkaille tuotantoalueen lounaiskulmasta Kiteen ja Puhoksen väliselle maantielle johtavaa tietä pitkin. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella loka-huhtikuussa yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus tulee olemaan noin 360 rekka-autokuormaa. Ympäristöturvetta toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Työkoneita siirretään tarpeen mukaan tuotantoalueelle ja sieltä pois. Muu tuotantoon liittyvä liikenne on kevyttä liikennettä. Varastointi ja jätteet Polttoöljyä kuluu tuotantokauden aikana noin 43 000 litraa. Tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on aina alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä kuluu noin 290 litraa ja muita voiteluaineita noin 60 kg. Polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille alustoille, jotta aineita ei pääse valumaan vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Turveaumojen peittämiseen tarvitaan suojamuovia vuosittain noin 2 000 kg.

4 (31) Jäteöljyä kertyy vuosittain noin 290 kg, kiinteää öljyjätettä noin 48 kg, käytettyjä akkuja noin 14 kg, sekajätettä noin 1 m 3, aumamuovia noin 2 000 kg ja rautaromua noin 190 kg. Ne toimitetaan käsiteltäviksi tai kierrätykseen. Tuotannon ohessa kertyy lisäksi kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Ne käsitellään tuotantoalueen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija katsoo, että tuotantoalueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue on metsäojitettua suota. Alue on pitkälle kuivunut ja muuttunut osittain turvekankaaksi. Kuivatusojat laskevat suoalueen halki kulkevaan Myllypuroon, joka ei ole enää luonnontilainen uoman reunaan ulottuvien muokkaustoimenpiteiden vuoksi. Tuotantoalueen poikki kulkee raivattu sähkölinja. Asutus ja maankäyttö Suunnitellun tuotantoalueen ympärillä on metsäojitettuja alueita. Tuotantoalueen etelä- ja itäpuolella on peltoalueita. Alkuperäisessä hakemuksessa alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunoista oli 16 rakennettua kiinteistöä. Hakija on sittemmin pienentänyt tuotantoaluesuunnitelmaa siten, että etäisyys asutukseen on kasvatettu 500 metriin paitsi yhden kohdalle etäisyydeksi jää 480 metriä. Hakijan omistuksessa oleva alue tuotantoalueen ympärillä jää suojapuustoksi. Luontoarvot ja pohjavesialueet Matolamminsuon kasvillisuus ja linnusto ovat tavanomaisia alueen muihin ojitettuihin soihin verrattuna. Matolamminsuon alueella ei hakemusta varten teetetyn selvityksen mukaan esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä eikä vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a :n tai 17 a :n mukaisia pienvesikohteita. Alueen luoteisosassa taimikkoalueella kasvaa uhanalaista, vaarantuneeksi luokiteltua röyhysaraa, jonka kasvupaikka ei ole luonnontilaista suota. Luonnonsuojelulain 42 :n nojalla rauhoitettuja kasvi- ja sammallajeja ei ole luontoselvityksessä havaittu. Suojelualueet ja kohteet Matolamminsuon itäpuolella noin 500 m:n etäisyydellä on Natura 2000-ohjelmaan kuuluva suojelualue (Sopensuo FI0700034) ja noin 1,9 km:n etäisyydellä toinen suojelualue (Päätyenlahti FI0700003). Ätäskön alapuolinen Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 -alueisiin.

5 (31) Pohjavesialueet Lähin pohjavesialue on noin 2,2 km:n päässä Matolamminsuon kaakkoispuolella. Vaikutukset luontoon ja suojeluarvoihin Hakijan käsityksen mukaan hankkeella ei tule olemaan vaikutusta edellä mainittuihin suojelualueisiin eikä pohjaveteen. Vesistö Vesistö ja sen tila Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Pyhäjärven reitin (4.39) Lepikonjoen valumaalueella (4.393), jonka pinta-ala on 67 km 2. Tuotantoalueen (64,3 ha) osuus Lepikonjoen valuma-alueesta on 0,95 % ja Ätäskön luusuan yläpuolisesta valuma-alueesta 0,43 %. Tuotantoalueen vesien purkukohdassa Myllypuron keskimääräinen virtaama on 0,165 m 3 /s ja keskimääräinen alivirtaama 0,001 m 3 /s. Lepikonjoen laskukohdassa Ätäsköön keskimääräinen virtaama on 0,55 m 3 /s ja keskimääräinen alivirtaama 0,019 m 3 /s. Ätäskön luusuassa vesistön keskivirtaama on 1,23 m 3 /s. Myllypuron, Sirkkajoen ja Lepikonjoen vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Jaksolla 1973 2009 kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo on ollut Myllypurossa 51 µg/l, Sirkkajoessa 75 µg/l ja Lepikonjoessa 71 µg/l. Vastaavat typpipitoisuuskeskiarvot ovat 1328 µg/l, 1631 µg/l ja 1795 µg/l. Jokien vesi luokittuu kokonaisfosforipitoisuuden perusteella erittäin reheväksi. Ätäskö on rehevä järvi, joka on luokiteltu happitilaltaan hyväksi. Ätäskön vesi on selvästi kirkkaampaa ja vähäravinteisempaa kuin edellä mainitut jokivedet. Jaksolla 1973 2009 Ätäskön fosforipitoisuuden keskiarvo on ollut 27 µg/l, typpipitoisuuden keskiarvo 881 µg/l ja a-klorofyllipitoisuuden keskiarvo 12 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järvivesi luokittuu reheväksi tai erittäin reheväksi. Ätäskössä on esiintynyt usein kesäisin sinileväkukintoja. Järven ekologinen tila on tyydyttävä ja tavoitetila hyvä. Sirkkajoen ja Lepikonjoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta alustavan asiantuntija-arvion mukaan jokien tila on tyydyttävä. Vesistön hajakuormituksen vähentämiseksi on toteutettu erilaisia kunnostushankkeita. Vesiensuojelurakenteita on tehty vuosina 2002 2005 erityisesti Lepikonjoen valuma-alueella. Toimenpiteitä jatketaan myönteisen rahoituspäätöksen saaneen hanke-ehdotuksen pohjalta. Kalasto ja kalastus Tuotantoalueen alapuolisten jokien ja Ätäskön alueella tapahtuva kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Turvetuotantoalueen kuivatusvesien kuormitus nostaa keskivirtaamatilanteessa Myllypuron veden fosforipitoisuutta kunnostusvaiheessa 4,2 µg/l ja tuotantovaiheessa 1,3

6 (31) µg/l, puron veden typpipitoisuus nousee vastaavasti noin 100 µg/l ja 50 µg/l. Lepikonjoen laskukohdassa Ätäsköön veden laskennallinen fosforipitoisuusnousu on kunnostusvaiheessa 1,3 µg/l ja tuotantovaiheessa 0,4 µg/l, typpipitoisuus nousee kunnostusvaiheessa 30 µg/l ja tuotantovaiheessa 14 µg/l. Kuivatusvesien vaikutus tulee näkymään vesistössä lähinnä veden typpipitoisuuden nousuna, joka vähenee Ätäsköä kohti mentäessä. Laskennallisien pitoisuuslisäyksien perusteella turvetuotannon kuormituksella ei todennäköisesti ole normaalissa tilanteessa juuri vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan tai käyttöön. Hakijan käsityksen mukaan hankkeella ei tule olemaan vaikutusta alapuolisten jokien eikä Ätäskön järvialtaan virkistyskäyttöön. Vesienhoitosuunnitelma Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 on Ätäskön järvialtaan osalta ongelmana mainittu rehevöityminen. Vesistön tilan parantamistavoitteeksi on määritelty veden laadun parantuminen, fosfori- ja klorofylliarvon alentuminen sekä sinilevähaittojen vähentyminen ravinnekuormitusta vähentämällä. Ympäristöriskit Hakijan arvion mukaan tuotannosta ei tule aiheutumaan ennalta nähtävää riskiä ympäristölle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia tullaan seuraamaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Hakija on liittänyt hakemukseen esityksen päästötarkkailuohjelmaksi. Matolamminsuon tuotantoalue tullaan liittämään Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyisen ELY-keskuksen) alueella sijaitsevien hakijayhtiön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Hankkeesta aiheutuva ravinne- ja kiintoainekuormitus Ätäskön järvialtaaseen tulee hakijan arvion mukaan olemaan niin vähäinen, ettei perustetta kalatalousmaksun määräämiseen ole olemassa. Muut toimenpiteet Lähimmälle kiinteistölle aiheutuvan pölyhaitan ehkäisemiseksi hakija aikoo pidättäytyä pölyämistä aiheuttavasta toiminnasta lohkon 3 eteläreunalla, kun tuulee pohjoisen koillisen suunnasta sekä tuotantoalueen koillisosan itäreunalla, kun tuulee lännestä.

7 (31) Korvaukset Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan rahalla korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on pyytänyt toiminnanaloittamislupaa lakiin perustuen. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kiteen kaupungissa 22.4. 24.5.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 22.4.2010 Karjalainen -nimisessä sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Kiteen kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt seuraavat kannanotot ja vaatimukset: Vesienkäsittelyratkaisut ja vesistökuormitusarvio Hakemussuunnitelman mukaiset vesiensuojelurakenteet ja niiden mitoitukset ovat turvetuotannon vesienkäsittelystä annettujen ohjeiden mukaisia. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue arvioi vesienkäsittelyn vastaavan tämän hetkistä BAT- vaatimustasoa turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä. Hakemuksessa on arvioitu Matolammin turvetuotannon vesistökuormitusta Pohjois- Suomen alueelta saatujen turvetuotannon tarkkailutulosten keskiarvojen perusteella. Turvetuotannon ominaiskuormitus vaihtelee jonkin verran alueellisesti ja suokohtaisesti. Pohjois-Karjalan alueen turvetuotantoalueilta ei ole toistaiseksi saatavissa riittävästi tarkkailutietoa ympärivuotisella pintavalutuksella varustettujen turvetuotantoalueiden ominaiskuormituksen laskemiseksi. Myös pintavalutuskenttien puhdistusteho saattaa vaihdella melkoisesti jo rakentamispaikan perusominaisuuksista johtuen. Matolamminsuon turvetuotantoalueen kuivausvesien vesiensuojelurakenteiden puhdistustehosta ja tuotantoalueen vesistökuormituksesta saadaan varmuus vasta tarkkailutulosten perusteella. ELY-keskus arvioi kuitenkin, että hakemuksessa käytettyjen ominaiskuormitusarvojen perusteella saadaan riittävä ennakkoarvio myös Matolamminsuon tuotantoalueen vesistökuormituksesta.

8 (31) Pöly ja melu, vaikutukset asumisviihtyvyyteen Hakemuksen mukaisesta hankealueesta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee yhteensä 16 asuinrakennusta. Lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat alle 200 m:n päässä suunnitellun tuotantoalueen itä- ja eteläpuolella. Hakemuksen liitteenä olevan Matolamminsuon kasvillisuusselvityksen ja karttatarkastelun perusteella lähimpien asuinkiinteistöjen ja tuotantoalueen välillä on pääasiassa peltoa, mistä johtuen näiltä kiinteistöiltä suora näköyhteys tuotantoalueelle on ilmeinen. ELY-keskus arvioi, että ainakin näille lähimmille kiinteistöille saattaa hakemussuunnitelman mukaisella alueella harjoitusta turvetuotannosta aiheutua ajoittaista pöly- ja meluhaittaa. Tämä tulee huomioida lupamääräyksissä riittävästi, mikäli ympäristölupa turvetuotantoon Matolamminsuolla myönnetään. Ainakin lähimpien kiinteistöjen osalta tuotannosta johtuvan pöly- ja meluhaitan ELY-keskus arvioi ilmeiseksi, vaikka toiminnalle asetettaisiin tuuliolosuhteisiin perustuvia rajoituksia. Siksi lupaa mahdollisesti myönnettäessä annettavien asianmukaisten melu- ja pölypäästöjä ja niiden vähentämistä koskevien lupamääräysten lisäksi ELY-keskus pitää tarpeellisena tuotantoalueen rajaamista kauemmaksi lähimmistä asuinkiinteistöistä. Vesistövaikutukset Tuotantoalueen kuivatusvedet esitetään johdettavaksi pintavalutuskenttäkäsittelyn jälkeen Myllypuroon, josta vedet valuvat edelleen Sirkkajoen ja Lepikonjoen kautta Ätäsköön. Vesireitin pituus tuotantoalueelta Ätäsköön on 9.2 km. Lepikonjoki on pintavesien tilaa koskevassa luokituksessa määritelty pieneksi turvemaiden joeksi, jonka kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila tyydyttävä. Ätäskö on luokiteltu keskikokoiseksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Ätäskön veden purkautuvat Pyhäjärveen. Lepikonjoki ja Ätäskö ovat melko voimakkaasti kuormitettuja alueita. Noin puolet Ätäsköön kohdistuvasta kuormituksesta arvioidaan olevan peräisin maataloudesta. Valuma-alueen suot on valtaojin ojitettu. Sirkkajokeen johdetaan valumavesiä Kiteen Sopensuon jätteenkäsittelyalueelta, joka sijaitsee aivan suunnitellun turvetuotantoalueen lähistöllä. Yhdyskuntajätteen vastaanotto jätteenkäsittelypaikalle lopetettiin vuonna 2007. Ravinnekuormitus Sopensuon jätteenkäsittelypaikalta Myllypuroon on ollut vähäistä. VAHTI-valvontarekisterin tietojen mukaan kuormitus oli vuonna 2008 fosforia noin 1 kg ja typpeä noin 610 kg. Hakemuksessa on arvioitu turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutuksia laskennallisina sekoituspitoisuuksina keskivirtaamatilanteessa laskuojan kohdalla Myllypurossa (MQ = 0.17 m 3 /s) ja Lepikonjoen laskukohdassa Ätäsköön (MQ = 0,5 m 3 /s). Laskelmien mukaan Ätäsköön purkautuvan veden ainepitoisuudet nousevat tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta 0,1 mg/l, fosforin osalta noin 0,4 µg/l ja typen osalta 14 µg/l. Pitoisuusvaikutukset kuntoonpanovaiheessa (1 3 vuotta) arvioidaan olevan kuntoonpanon alussa puolitoista - kaksinkertaiset tuotantovaiheeseen verrattuna. Lepikonjoen vesi on tummaa (väriluku yli 100 mg Pt/l) ja humuspitoista. Joen alaosasta vuosina 2001 2009 kevät- ja syysvalunnan aikana otetuissa vesinäytteissä (n = 12) veden kiintoainepitoisuus on ollut 1,9 22 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 570 3300 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 41 190 µg/l. Hakemuksessa arvioidulla kuormitustasolla Matolamminsuolle suunnitellun turvetuotannon kuormituksesta ei näyttäisi tämän kar-

9 (31) kean laskelman perusteella olevan odotettavissa vesistön veden laadun huononemista Lepikonjoessa. Ätäskön tilaa heikentää rehevöityminen, mikä ilmenee muun muassa kohonneina fosforin ja a-klorofyllin pitoisuuksina sekä levähaittoina. Rehevöitymishaittoja on pyritty viime vuosien aikana monin tavoin vähentämään, muun muassa 2000-luvulla toteutetun valuma-aluekunnostushankkeen avulla. Uhkana on nähty Ätäskön lisääntyvän rehevöitymisen ja kuormitusvaikutuksen ulottuminen Karjalan Pyhäjärveen, kirkasvetiseen ja niukkaravinteiseen Natura 2000 -verkoston suojelukohteeseen. Vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä alueella tarvitaan toimenpiteitä muun muassa kuormituksen vähentämiseksi. Fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi Ätäskössä on vesienhoidon suunnittelun yhteydessä arvioitu 15 % keskimääräisestä nykyisestä kuormituksesta. Valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymään Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan ja sen tueksi laadittuun Pohjois-Karjalan pintavesien toimenpideohjelmaan sisältyy useita lisätoimenpide-esityksiä maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi. Turvetuotantohanke ja siitä johtuva vesistökuormitus ei suunnitteluvaiheessa ole ollut tiedossa. Kaikki kuormitusta lisäävä toiminta on omiaan heikentämään mahdollisuuksia saavuttaa hyvä tila vesistössä ja on selkeästi ristiriidassa tähän tavoitteeseen nähden. Toimenpiteitä on suunniteltu vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella keskikokoista suurempiin vesimuodostumiin eli järviin, joiden pinta-ala on yli 500 ha ja jokiin, joiden valuma-alue on 100 km 2. Lepikonjoki - Sirkkajoki ei kokonsa (pieni turvemaan joki) perusteella ole ollut vielä suunnittelun kohteena, mutta muun muassa kuormituksen vähentämistarpeet ovat alueella ilmeiset. Vesienhoitolain mukainen velvoite vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseen tietyssä aikataulussa koskee myös Lepikonjoki - Sirkkajokea. Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä on alustavasti arvioitu, että tavoitetila olisi mahdollista saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Matolamminsuon turvetuotantoalue ja sen mahdolliset vaikutukset eivät ole mukana tässä arvioissa. Karjalan Pyhäjärvi on vesienhoitosuunnitelmassa määritelty suojelukohteena erityisalueeksi. Se on veden laadultaan Pohjois-Karjalan ja myös koko Suomen edustavimpia niukkaravinteisia nuottaruohotyypin järviä. Pitkäviipymäisenä se on hyvin herkkä kuormitukselle. Pyhäjärvi on luokiteltu tilaltaan erinomaiseksi, ja vesienhoidon tavoitteena on turvata tilan säilyminen erinomaisena. Paikoitellen on kuitenkin havaittavissa rehevöitymisen merkkejä. Järveen kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suojelualueet ja pohjavesialueet Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole maalla olevia suojelualueita tai pohjavesialueita, joiden tilaa hakemuksen mukainen turvetuotanto voisi heikentää tai vaarantaa. Matolamminsuon turvetuotantoalueen veden purkautuvat Ätäskön kautta Karjalan Pyhäjärveen, joka on Natura 2000 -verkoston suojelukohde (FI0700091, SCI). Tätä ei

10 (31) ole hakemuksessa tuotu esille. Hakemuksessa olisi pitänyt esittää myös arvio, voiko hankkeella olla vaikutuksia Pyhäjärven Natura-kohteeseen taikka perusteltu johtopäätös siitä, että Natura-vaikutusarviointia ei tarvita. Maisema, luontoarvot ja pienvedet Hakemuksen liitteenä on Matolamminsuon kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Suo on lähes kokonaan ojitettu ja pitkälle kuivunut. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä maisema- ja virkistysarvoja. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain 15 a :n tai 17 a :n mukaisia kohteita. Alueella ei esiinny myöskään luonnonsuojelulain 47 :n tarkoittamia erityisesti suojeltavia lajeja. Suon koillisosan taimikolta löydettiin valtakunnallisesti vaarantunut röyhysara. Kasvupaikka ei sijaitse varsinaisella tuotantoalueella vaan suunnitellulla pintavalutuskentällä. Kasvupaikaltaan kosteutta vaativalle röyhysaralle pintavalutuskenttä voi luoda nykyistä kuivuvaa taimikkoa suotuisamman elinympäristön. Linnustoselvityksen mukaan alueen linnustollinen arvo on melko vaatimaton. Varsinaista suolinnustoa alueelta ei tavattu. Selvityksessä ei kuitenkaan tutkittu alueen pohjoisosan luonnontilaista keidasrämettä, jossa on suolinnustolle parhaimmat elinympäristöt. Tutkitun alueen linnusto koostuu lähes kokonaan metsien yleislinnuista sekä havumetsien lajeista, eikä alueelta löytynyt linnustollisesti arvokkaita alueita. Alueella havaituista lajeista metso ja mehiläishaukka ovat valtakunnallisesti silmälläpidettäviä ja ne ovat myös EU:n lintudirektiivin lajeja. Metso on myös alueellisesti uhanalainen laji. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue arvioi, että selvitykset antavat riittävän kuvan hankealueen luontoarvoista lukuun ottamatta pohjoisosan keidasrämeen linnustoa. Keidasrämeen alue jää kuitenkin suunnitellun varsinaisen tuotantoalueen ulkopuolelle. Alueen itäpuolella, lähellä suunnitellun tuotantoalueen rajaa olevalla taimikkoalueella, sijaitsee karttaan merkitty lähde. ELY-keskuksen 4.5.2010 tekemän maastotarkastuksen perusteella kyseessä on suurikokoinen karu lähde. Lähistöllä sijaitsevista ojista huolimatta lähde on säilynyt vesitaloudeltaan vähintään luonnontilaisen kaltaisena, joten sitä voidaan pitää vesilain 1:17 a.n tarkoittamana lähteenä. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen käsityksen mukaan hankkeessa tulee selvittää, muuttaako suunniteltu turvetuotanto lähteen vesitaloutta niin, että vesilain 1:17 a.n toisen momentin mukaisen poikkeamisluvan hakeminen on tarpeen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Hakemuksessa esitetään tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdettavaksi vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. ELY-keskus katsoo, että mikäli lupa myönnetään, tuotannosta poistettujen alueiden vedet tulee määrätä johdettaviksi vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Ennen vesienkäsittelyn lopettamista toiminnan harjoittajan tulee esittää toimintaa valvovalle viranomaiselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden

11 (31) tilasta, jälkikäytöstä ja suunnitelma vesienkäsittelyn ohittamisesta. Tuotannosta poistetuilta alueilta valuvat vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen liitteenä esitetään Matolamminsuon turvetuotannon käyttö-, kuormitusja vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma. Suunnitelmassa esitetyn käyttötarkkailun osalta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Kuormitustarkkailun ja vesistövaikutusten tarkkailun osalta ELY-keskus esittää seuraavaa: Kuormitustarkkailu Pintavalutuskenttä on suunniteltu rakennettavaksi ojitetulle suoalueelle, jolloin oikovirtausten tai muiden kentän toimivuutta haittaavien häiriötekijöiden esiintymisriski kasvaa. Tarkkailulla tulee, erityisesti toiminnan alkuvaiheessa, varmentaa pintavalutuskentän asianmukainen toimivuus. Siksi on tarpeen täydentää hakijan esittämää vesistökuormitustarkkailusuunnitelmaa seuraavasti: - Kuntoonpanovaiheen tarkkailuna kuormitusta tarkkaillaan kolmena perättäisenä vuotena kuntoonpanon aloittamisesta. - Tuotantovaiheen tarkkailuun lisätään yhdet tuotantokauden ulkopuoliset näytteet huhti toukokuulle ja marraskuulle. - Pintavalutuskentän toimivuutta (tehon tarkkailu) tarkkaillaan päästötarkkailuvuosina myös huhtikuun toukokuun ja marraskuun tarkkailukertojen yhteydessä. Tehon tarkkailu tehdään myös kuntoonpanovaiheen päästötarkkailuvuosina. Vesistötarkkailu Hakemuksen tarkkailuohjelmaesityksen mukaan Matolamminsuon tarkkailu esitetään liitettäväksi osaksi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa (luonnos 16.4.2007). Erillistä kalatalous- tai pohjaeläintarkkailua ei esitetä. Hakemukseen liitetystä Pohjois-Karjalan tuotantoalueita koskevan ohjelman sisällöstä, päivityksestä ja kehittämistarpeista on keskusteltu hakijan ja ELY-keskuksen välisissä neuvotteluissa vuosittain, viimeksi huhtikuussa 2010. Ohjelmaa ei ole vielä varsinaisesti hyväksytty. Ohjelmaesitys kattaa 11 jo luvitetun tai lupakäsittelyssä olevan turvetuotantoalueen käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun. Tarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden lupapäätöksissä on ohjelmaesityksestä poikkeavia tarkkailumääräyksiä, minkä vuoksi ohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Periaatteena ohjelmassa on ottaa vesistötarkkailun näytteet rotaatioperiaatteella virtapaikoilta joka kolmas vuosi (neljä havaintokertaa) sekä järvihavaintopaikoilta vuosittain (kaksi kertaa vuodessa). Joka kolmas vuosi myös järviasemilta näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (lopputalvi, kesä-, heinä- ja elokuu). Virtavesissä ohjelma perustuu veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailuun, järviasemilla seurataan myös a-klorofyllipitoisuutta ja kasviplanktonia. Turvetuotantoalueen purkuvesistö, Lepikonjoki ja Ätäskö, on ollut tarkkailun piirissä 1980-luvun puolivälistä lähtien muun muassa Sopensuon kaatopaikan vaikutusten

12 (31) selvittämiseksi. Matolamminsuon turvetuotantohankkeen vesistötarkkailun näytteet esitetään otettavaksi Myllypurosta sekä Sirkkajoki - Lepikonjoesta (3 asemaa) joka kolmas vuosi. ELY-keskus pitää tätä riittämättömänä turvetuotannon vaikutusten arviointiin vesistössä, jossa tila on arvioitu hyvää heikommaksi. Tilan kehittymisen seuranta edellyttää ainakin toiminnan alkuvaiheessa vuosittain toteutettavaa veden laadun tarkkailua (vrt. asetus vesienhoidon järjestämisestä, 19 ). Tarkkailualuetta tulisi laajentaa ja näytteenotto ulottaa Lepikonjoen edustan (asema 140) lisäksi myös Ätäskön pohjoisosaan (esimerkiksi asema Ätäskö 68). Vedenlaadun tarkkailun lisäksi hakija tulee velvoittaa seuraamaan turvetuotannon vaikutuksia vesistön biologisissa tekijöissä, esim. pohjaeläimistössä tai kasviplanktonissa (piilevästössä) sekä Sirkkajoki - Lepikonjoessa että Ätäskössä. Vesienhoitolain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan biologiset laatutekijät ovat pintavesien tilan määrittelyssä ensisijaisia. Biologiset selvitykset, näytteenotto ja näytteiden analysointi tulee toteuttaa sellaisilla menetelmillä, että tarkkailun tuloksia voidaan hyödyntää vesien tilan arvioinnissa vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen ja siihen liittyvän valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. ELY-keskuksen käsityksen mukaan vesistövaikutusten tarkkailu olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa alueella jo toteutettavan tarkkailun kanssa yhteistarkkailuna. Tarkkailuun esitetään samoja asemia, ja vesinäytteiden määritysvalikoimakin olisi osin sama. Joka tapauksessa luvassa tulisi määrätä käyttö- ja päästötarkkailun lisäksi myös vesistötarkkailun toteuttamisen yleisistä periaatteista, kuten tarkkailualueen laajuudesta, näytteenoton tiheydestä ja biologisten menetelmien (pohjaeläimet ja/tai kasviplankton) käytöstä tarkkailussa. Selkeästi kirjattuja velvoitteita tarvitaan ohjaamaan tarkkailuohjelmien sisältöä niitä uusittaessa. Pöly- ja melutarkkailu Hakija ei esitä pöly- ja melutarkkailua tehtäväksi. ELY-keskus katsoo, että mikäli turvetuotantoaluetta ei rajata suunnitelman mukaisesta rajauksesta kauemmaksi lähimmistä asutuista rakennuksista, tulee toiminnasta aiheutuva mahdollinen melu- ja pölyhaitta määrätä selvitettäväksi erillisen mittaussuunnitelman mukaisesti ainakin kertaluonteisesti. Melu- ja pölymittaukset tulee määrätä tehtäväksi joka tapauksessa ainakin tarvittaessa, mikäli melu- ja pölyhaittaa lähialueen asuinkiinteistöillä havaitaan. Mittaussuunnitelmat tulee toimittaa ELY-keskukselle tarkastettavaksi vähintään kolme kuukautta ennen mittausten toteuttamista. ELY-keskukselle tulee antaa oikeus tehdä mittaussuunnitelmiin tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan tarkennuksia ja muutoksia. Tarkkailusuunnitelman tarkastaminen Luvan saaja tulee velvoittaa toimittamaan kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta lupamääräysten mukaisesti tarkennettu tarkkailusuunnitelma ELYkeskuksen tarkastettavaksi. Mikäli lupa toiminnan aloittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista myönnetään, täydennetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELYkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen päiväyksestä lukien. ELYkeskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan tarkennuksia ja muutoksia.

13 (31) Lupaharkinnassa erityisesti huomioitavaa ja toiminnan aloittamislupa Ennakkoarvion perusteella Matolamminsuolle suunnitellun turvetuotannon kuivatusvesistä johtuva vesistökuormitus ei aiheuta vesistön veden laadun pilaantumista. Kuivatusvedet vastaanottavien vesistöjen, Sirkkajoki - Lepikonjoki ja Ätäskö, ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä alueella tarvitaan tästä johtuen toimenpiteitä mm. kuormituksen vähentämiseksi. Vesistökuormitusta lisäävä toiminnan aloittaminen on ristiriidassa vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavuttamisvelvoitteen suhteen. Tämä tulee huomioida harkittaessa luvan myöntämisen edellytyksiä ja ottaa erityisesti huomioon lupamääräyksissä, mikäli lupa Matolamminsuon turvetuotantoon myönnetään. ELY-keskus haluaa tässä yhteydessä tuoda esille myös maakuntakaavan täydennykseen (2. vaihe) liittyneen vesistöselvityksen vaikutuksia kaavan toteutukseen. Alkuperäisessä kaavaehdotuksessa olivat mukana varaukset turvetuotantoon Kiteeltä muun muassa Tolosensuolla ja Lietsonsuolla. Kyseiset suot sijaitsevat hankealueen lähistöllä ja niille varattavien tuotantoalueiden vedet johdettaisiin todennäköisesti Lepikonjoen - Sirkkajoen kautta Ätäsköön. Vesistövaikutusselvityksen suositusten mukaisesti turvetuotantovaraukset kyseisille soille poistettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi lähetetystä kaavasta. Selvityksessä poistoa perusteltiin muun muassa seuraavasti: Alapuolisista vesistä Ätäsköä on kunnostettu 2000-luvulla ja Metsäkeskuksella on toiveissa/suunnitelmissa ylläpitää kunnostettujen alueiden vesiensuojelua. Lisäksi järven tilan parantamiseksi on suunniteltu myös muita kunnostustoimia Pohjois- Karjalan toimenpideohjelmassa. Varausalueiden ulosjättö tukee toimenpideohjelman esityksiä. Varausalueen poisjättö edistää myös Pyhäjärven vesiluonnon VPD-Naturaarvojen säilymistä. Jos lupa turvetuotantoon Matolamminsuolla myönnetään, ELY-keskuksen mielestä vesienkäsittelyn tason tulee olla sellainen, että päästöt vesiin ovat mahdollisimman vähäiset. Vesienkäsittelyn hallintaan erityisesti poikkeuksellisissa oloissa, kuten rankkasateiden jälkeen, sekä talvi- ja lumensulamisaikana tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hankkeen vesistökuormitus- ja vesistövaikutusarvio perustuvat muualla mitattuihin keskimääräisiin ominaiskuormituslukuihin. Todellinen kuormitus ja vastaavasti vesistövaikutukset saattavat olla ennakkoarvioita suurempia. Tästä syystä ja vesienhoitolain mukaisen hyvän tilan savuttamistavoitteen johdosta ELY-keskus katsoo, että lupaa mahdollisesti myönnettäessä vesistöpäästöjä koskeviin lupamääräyksiin tulisi lisätä pintavalutuskentälle puhdistustehorajat ja mahdollisesti myös tavoitteelliset hakemuksen mukaiseen kuormitustasoon perustuvat kuormitusrajat. Hakemussuunnitelman mukaisen tuotantoalueen läheisyydessä olevan lähteen osalta ELY-keskus pitää tärkeänä, että lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään myös tarve vesilain 1:17 a :n toisen momentin mukaisen poikkeusluvan hakemiseen lähteen muuttamiselle. ELY-keskus ei pidä perusteltuna myöntää lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittaminen aiheuttaa vesistön tilaan vaikuttavan

14 (31) kuormituksen lisääntymistä. Vesistökuormituksen, erityisesti kiintoainepäästön, vaikutuksesta mahdollisesti muuttunutta vesiympäristöä ei voida jälkikäteen tehtävillä toimenpiteillä palauttaa ennen toiminnan aloittamista vallinneeseen tilaan. Tämän vuoksi lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Muiden lupaharkinnassa huomioon otettavien seikkojen ja lupamääräyksiin kohdistuvien vaatimusten osalta ELY-keskus viittaa aiemmin tässä lausunnossa asianmukaisissa kohdissa jo esittämäänsä. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan todennut, että vuonna 2000 tehtyjen koekalastusten mukaan Ätäskön yleisimmät kalalajit olivat ahven, särki, kiiski ja salakka. Niiden lisäksi saaliissa oli haukea, kuhaa ja lahnaa. Lisäksi koekalastuksissa saatiin yksittäisiä muikkuja, siikoja, säyneitä ja kuoreita. Koekalastusten perusteella Ätäskön kalatiheys 150 250 kg/ha oli alhaisempi kuin keskimäärin rehevöityneissä eteläsuomalaisissa järvissä. Ahvenkalojen osuus oli hieman keskimääräistä suurempi ja petokalojen osuus selvästi keskimääräistä alhaisempi. Kalastus Ätäskössä on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta saaliin muodostuessa lähinnä tavanomaisista kevätkutuisista talouskaloista. Pyyntivälineinä käytetään lähinnä verkkoja ja katiskoita sekä erilaisia vapakalastusvälineitä. Ätäskön rehevöitymishaittoja on pyritty vähentämään viime vuosina monin tavoin, muun muassa pienentämällä ulkoista kuormitusta valuma-aluekunnostuksin 2000- luvulla: neljän vuoden (2002 2005) aikana muun muassa tehtiin 67 tilalla 156 erillistä vesiensuojelutoimenpidettä. Järven ympäristöön tehtiin 15 pintavalutuskenttää, 52 pohjapatoa ja 16 lietekuoppaa, kolme uutta laskeutusallasta ja kuusi vanhaa kunnostettiin. Lisäksi ennallistettiin 14 hehtaarin suuruinen suo tekemällä 14 ojakatkoa. Vinoutuneita kalakantoja on hoidettu kunnostushankkeen toimesta ammattimaisella hoitokalastuksella sekä lisäksi paikallisilla talkoopohjaisilla hoitokalastuksilla kuten nuottauksella ja katiskapyynnillä. Jo nykyisellään varsin kuormittuneen ja matalan (keskisyvyys 3 m) Ätäskön tila saattaisi vaarantua turvetuotannon kuivatusvesien kuormitusvaikutusten seurauksena. Samalla vaarantuisivat järven tilan parantamiseen tähdänneiden huomattavien kunnostusponnistelujen tulokset. ELY-keskus katsoo kalatalousviranomaisena, että lupaa Matolamminsuon turvetuotantoalueelle ei ole suotavaa myöntää Ätäsköjärven tilan vaarantumisen vuoksi. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään lupa, tulee luvan saaja määrätä maksamaan 2500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kuivatusvesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan kalataloudellisen haitan ja vahingon estämiseen sekä kalakannan hoitoon ja hoitotoimien tuloksellisuuden seurantaan liittyvien toimenpiteiden kustantamiseen. Kalatalousmaksun käytöstä kuullaan kuormituksen kohteena olevien vesialueiden kalastusoikeuden haltijaa. Lisäksi kuivatusvesien kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla purkuvesistössä.

3) Kiteen kaupungin ympäristölautakunta on todennut lausunnossaan seuraavaa: Vesistöhaitat 15 (31) Matolamminsuon vedet laskevat Myllypuron, Sirkkajoen ja Lepikonjoen kautta noin 9,2 km:n päässä olevaan Ätäsköjärveen. Ätäskö on pinta-alaansa nähden matala ja veden laadultaan humuspitoinen ja melko ravinteikas järvi, jossa sinilevähavainnot ovat olleet yleisiä. Vesienhoitolain mukaisessa arvioinnissa Ätäskö on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi lähinnä rehevyytensä takia. Myös Ätäsköön laskeva Sirkkajoki ja Lepikonjoki on asiantuntija-arvion mukaan luokiteltu tyydyttävään tilaan. Vaikka Ätäskö on niin käyttökelpoisuudeltaan kuin ekologiselta tilaltaan tyydyttävä, on järven virkistyskäyttöarvo paikallisesti huomattava. Järven rannalla on useita vakituisia ja loma-asuntoja sekä Lepikkojoen varrella vielä kaksi. Lisäksi Kiteen kaupunginvaltuuston hyväksymässä Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa on Ätäskön rannalle osoitettu yli 30 uutta rantarakennuspaikkaa. Järvellä on asukkaille myös kalastuksellista arvoa, sillä lajistoon kuuluvat muun muassa siika, kuha, ahven ja hauki. Ätäskön valuma-alueella on tehty mittava valuma-aluekunnostus entisillä ojitusalueilla mm. metsäkeskuksen, ympäristökeskuksen ja paikallisten ihmisten toimesta 2000- luvun alussa sekä suoritettu hoitokalastusta. Lisäksi järven tilan kohentamiseksi on vesienhoidossa esitetty toimenpiteitä, jotka tähtäävät erityisesti orgaanisen kuorman sekä sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti Ätäskön ravinnekuormaa tulisi vähentää vuoteen 2015 mennessä ainakin 15 % (420 kg P/a), jotta se saavuttaisi direktiivin määräämän hyvän tilan. Turvetuotannon sijoittaminen Ätäskön valuma-alueelle on siten ristiriidassa jo tehtyjen kunnostustoimenpiteiden sekä asetettujen vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Turvetuotanto lisäisi Ätäsköön tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja olisi täten uhka Ätäskön tilan parantumiselle ja pysymisellä luokassa hyvä. Lisäksi kunnostushankkeeseen osallistuneiden paikallisten asukkaiden usko vesistöjen kunnostukseen ja viranomaisiin varmasti vähenisi, jos järveen alettaisiin johtaa turvetuotannon vesiä. Ätäskö on kapean kannaksen kautta yhteydessä myös Karjalan Pyhäjärveen, joka kuuluu Suomen Natura-kohteisiin karuna kirkasvetisenä ja niukkaravinteisena järvenä. Pyhäjärven tilan tulee vesienhoidon mukaan säilyä erinomaisena, mille turvetuotanto Ätäskön yläpuolella asettaa selvän uhkan. Veden viipymä Ätäskössä on Pohjois-Karjalan maakuntakaavan turvetuotantoalueiden vesistöselvityksen mukaan (2009) reilu vuosi ja Pyhäjärvessä noin 7 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että kuormittava aines kulkee osittain Ätäskön läpi, mutta jää Pyhäjärveen aiheuttaen pitkällä aikavälillä järven pohjassa hapen puutetta ja ravinteiden vapautumista. Ätäskön nykyiseen tilaan ja järven virkistyskäyttöarvoihin viitaten ei ympäristölupaa Matolamminsuon turvetuotannolle tule myöntää. Myös vesienhoitolain mukaisen Pohjois-Karjalan pintavesien toimenpideohjelman 2009 mukaan turvetuotanto tulisi suunnata pois herkiltä vesistöalueilta, joita Ätäskö rehevyytensä ja Karjalan Pyhäjärvi karuutensa vuoksi ovat.

16 (31) Pöly- ja meluhaitat Turvetuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 160 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta ja alle 500 metrin etäisyydellä on 17 olemassa olevaa asuinrakennusta ja yksi rakenteilla oleva. Turvetuotanto sijaitessaan näin lähellä asutusta tulee aiheuttamaan lähiseudun kiinteistöille kohtuutonta rasitusta sekä pölyn että melun muodossa. Pelkkä tuulensuuntien tarkkailu ja toiminnan rajoittaminen tietyillä tuulensuunnilla ei ole ympäristölautakunnan mielestä riittävä toimenpide pölyhaittojen vähentämiseksi ja käytännössä varmasti varsin hankala toteuttaa. Melun osalta hakija on ilmoittanut, että kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet) aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä 200-300 metrin etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 metrin etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Tällä hetkellä Matolamminsuon läheisyydessä on 7 asuinrakennusta alle 300 metrin etäisyydellä ja 17 alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Myöskään maasto tai kasvillisuus ei kaikissa kohdissa muodosta selkeitä esteitä melun leviämiselle, joten meluohjearvojen ylittyminen sekä päivä- että yöaikaan on aivan ilmeistä. Täten haitallisten vesistövaikutusten lisäksi turvetuotannon melu- ja pölyvaikutuksista aiheutuisi lähimmille kiinteistöille myös naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Alueen sijainti ja maankäyttö Pohjois-Karjalan vahvistetussa 1. vaiheen maakuntakaavassa turvetuotantoalue sijaitsee osittain taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi osoitetulla alueella (tkk), jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaaajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston hyväksymässä 2. vaiheen maakuntakaavassa, jossa käsiteltiin mm. turvesuot, ei ko. aluetta ole osoitettu turvetuotantoalueeksi. Myös aikaisemmat seutukaavoihin sisältyneet samalle Lepikonjoen valuma-alueelle osoitetut kaksi turvetuotantoaluetta (Lietsonsuo ja Tolosensuo) on maakuntakaavan 2. vaiheen valmistelussa poistettu. Ympäristölautakunnan mielestä Matolamminsuon turvetuotantoalueen sijaintipaikkaa valitessa ei nykyistä 1. eikä 2. vaiheen maakuntakaavaa ole riittävästi otettu huomioon. Toiminnanaloituslupa Toiminnanaloituslupaa ei tule myöntää, sillä turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä ovat peruuttamattomia ja aloituslupa täten tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan hakija ei ole hakemuksessa myöskään esittänyt mitään sellaista perusteltua syytä, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Lausumillaan perusteilla ympäristölautakunta ei puolla ympäristöluvan myöntämistä Matolamminsuon turvetuotantoalueelle.

Muistutukset ja mielipiteet 17 (31) 4) Kiteen kaupunginhallitus toteaa, että hakemuksessa tarkoitettu alue oli ennen maakuntakaavassa turvetuotantoalueena, mutta siitä ei ole enää merkintää 4.5.2009 käsitellyssä maakuntakaavan 2. vaiheessa. Lausuntonaan kaupunginhallitus on ilmoittanut, että se ei ota kantaa hankkeen ympäristövaikutuksiin, mutta maakuntakaavan tilanne ja alueen muut maankäyttötarpeet ja oleva asutus huomioiden kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena osoittaa aluetta haettuun käyttötarkoitukseen sen sijainnin vuoksi. 5) AA (Pirilä 260 423 12 170) vastustaa luvan myöntämistä. Suunniteltu tuotantoalue rajoittuu muistuttajan tilaan. Matkaa tuotantoalueen reunasta asuinrakennukseen tulisi olemaan noin 165 metriä. Muistuttajan tilalla sijaitsee luonnonlähde alle 100 metrin päässä suunnitellun tuotantoalueen reunasta. Jos hanke toteutuu, muistuttaja vaatii toimintarajoitteiden lisäksi riittävää suojavyöhykettä kiinteistön ja tuotantoalueen väliin kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. 6) BB:t (Pikku-Pirilä 260 423 12 203) vastustavat luvan myöntämistä. Suunniteltu tuotantoalue rajoittuu muistuttajien tilaan. Matkaa tuotantoalueen reunasta rakenteilla olevaan asuinrakennukseen tulisi olemaan noin 200 metriä. Tuotantoalueen ja muistuttajien kiinteistön väliin on jätettävä riittävän leveä suojavyöhyke. 7) CC (Tenhola 260 423 12 73 ja Uusilahti 260 423 9 55) vastustaa luvan myöntämistä. Tenholan tilalla olevat rakennukset ja pihapiiri sijaitsevat lähellä suunnitellun tuotantoalueen reunaa. 8) DD selostaa, että hänen Niinikummun kylässä omistamansa Kivikummun tilan RN:o 2:11 yksi metsäpalsta rajoittuu Sirkkajokeen. Myllypuro ja Sirkkajoki ovat nykyisellään matalia ja osittain umpeen kasvaneita. Ne tulee ruopata ennen turvetuotannon aloittamista, jottei vesi nouse vieressä oleville metsäalueille. Kiintoaineiden päästöt Ätäskön järvialtaaseen on estettävä. Nykyinen tieverkko ei kestä raskasta liikennettä. Rakennettuja kiinteistöjä on suunnitellun tuotantoalueen ympärillä enemmän kuin hakemuksen suunnitelmakartoilla on esitetty. 9) EE Metsälän tilan RN:o 9:34 omistajana vastustaa luvan myöntämistä pöly-, meluja terveyshaittojen takia. 10) FF:t tilan 260 423 12 166 osalta vastustaa luvan myöntämistä pöly-, melu- ja terveyshaittojen takia. 11) GG Ätäskön rannalla Niinikummun kylässä sijaitsevan Suopellon tilan RN:o 2:20 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. Tilalla on kesämökki. Turvetuotannon aloittaminen huonontaisi Ätäskön vedenlaatua. Vaikutukset ulottuisivat Pyhäjärveen saakka. 12) HH:t Ätäskön rannalla sijaitsevan kesämökin omistajina vastustavat hanketta. 13) II:t Metsäkumpu lähellä Ätäskön rantaa asuvina vastustavat hanketta.

14) JJ Ätäskön rannalla sijaitsevan kesämökin omistajana vastustaa hanketta. 18 (31) 15) KK:t (Konnunniemi 260 417 15 21) Ätäsköjärven kesäasukkaina vastustavat hanketta vesistön virkistyskäytölle, kalastukselle ja kiinteistön arvolle aiheutuvan haitan ja vahingon vuoksi. 16) LL Ätäskön rannalla olevan suvun mökin osalta ja Niinikummun kalaveden osakaskunnan osakkaana vastustaa hanketta Pyhäjärveen asti ulottuvien vesistövaikutusten vuoksi ja vaatii takuita ja uhkasakkoa vesistön pilaantumisen varalta sekä henkilökohtaista vastuuta asiasta päättäville. 17) MM (Pikku Lohela) vastustaa hanketta sen ympäristölle ja vesistölle aiheuttamien haitallisten vaikutusten vuoksi. Jos haitat ja vahingot toteutuvat, on ne korvattava. 18) NN:t Päätyen kylässä sijaitsevan Koivulehdon tilan RN:o 6:22 omistajina vastustavat hanketta pölystä ja liikenteestä aiheutuvien haittojen vuoksi. 18) OO:t vastustavat hanketta siitä ympäristölle ja vesistölle aiheutuvien haittojen vuoksi. Pölyhaittojen estämistä koskevat toimintarajoitukset eivät toteudu urakoitsijoiden toiminnassa. 19) Niinikummun kalaveden osakaskunta vastustaa hanketta. Turvetuotannon aloittamisesta olisi seurauksena humus- ja ravinnepitoisuuden nousu Ätäskössä. Järven hyväksi tehty työ menisi hukkaan. Luvan myöntämisen varalta osakaskunta on esittänyt vaatimuksia, jotka koskevat vesistön tilan seurantaa ja hoitotoimia. Osakaskunta on liittänyt muistutuksensa tueksi hanketta vastaan kerätyn kansalaisadressin. 20) Niinikummun jakokunta vastustaa hanketta. Turvetuotannon aloittamisesta olisi seurauksena humus- ja ravinnepitoisuuden nousu Ätäskössä. Järven hyväksi tehty työ menisi hukkaan. 21) Juurikan kalaveden osakaskunta vastustaa hanketta. Turvetuotannon aloittamisesta olisi seurauksena humus- ja ravinnepitoisuuden nousu Ätäskössä. Tämä aiheuttaisi haittaa kalakannoille, kalastukselle ja virkistyskäytölle. Järven hyväksi tehty työ menisi hukkaan. 22) Pyhäjärvi-Puruveden kalastusalue vastustaa hanketta. Turvetuotannon aloittamisesta olisi seurauksena humus- ja ravinnepitoisuuden nousu Ätäskössä. Pienikin lisäkuormitus voi aiheuttaa rehevän järven happitilanteen heikentymisen seurauksena järven sisäistä kuormitusta. Järven hyväksi tehty työ menisi hukkaan. Ätäskön viipymä on noin vuosi, joten vaikutus ulottuisi nopeasti myös Pyhäjärveen. 23) Niinikummun kyläyhdistys ry vastustaa hanketta turvetuotannon vedenlaatuun, virkistyskäyttöön, kalastukseen ja kalastoon aiheuttamien haitallisten vesistövaikutusten vuoksi. Ätäskön vedenlaatua on saatu paranemaan Ätäskö-projektin toimenpitein. Ätäskön tila vaikuttaa arvokkaaseen Pyhäjärveen, joka kuuluu Natura-alueisiin. 24) Ätäsköprojekti 1999:n puheenjohtaja Aimo Karttunen ja sihteeri Raimo Rouvinen vastustavat projektin puolesta hanketta. Vesistön tilaa on saatu parannettua Ätäskö-

19 (31) projektin toimijoiden suorittamilla hajakuormitusta vähentävillä toimilla ja vesistön kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä. Turvetuotanto lisää vesistökuormitusta. Lisäksi tulee pölylaskeumaa, joka on haitallista ympäristön asutukselle ja vesistöille. Jos vesistö uudelleen likaantuu, siitä aiheutuu merkittäviä taloudellisia menetyksiä alueen asukkaille kiinteistöjen arvon laskiessa. Järven hyväksi tehty työ menee hukkaan jos kuormitusta vähänkin lisätään. 25) Karjalan Pyhäjärvi ry vastustaa hanketta. Turvetuotantohanke aiheuttaisi Ätäskölle aikaisemman humus- ja ravinnekuormituksen lisäksi 30 40 vuotta kestävän lisärasituksen, joka kumoaisi tähän asti tehdyt parannushankkeet. Ätäskön viipymä on noin 14 kuukautta, joten vaikutus ulottuisi nopeasti myös Pyhäjärveen. Yhdistys on vaatinut luontoselvityksen tekemistä Matolamminsuon alueella ja turvetuotannon vaikutusalueella. Selvitys on tehtävä suon koosta riippumatta, koska turvetuotanoalueen vedet päätyvät Pyhäjärveen, joka on Natura-vesistö. 26) Keski-Karjalan Luonto ry vastustaa hanketta. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee liian lähellä Kiteen keskustaa. Taaja-asutus alkaa jo kilometrin päässä alueen reunasta. Kaavatilanteen ja asutuksen läheisyyden vuoksi lupaa ei tule myöntää. Alueen vieressä on lähde ja sen keskellä pesii mehiläishaukka. Lähteen luonnontilaisuus on selvitettävä. Turvetuotanto lisäisi pitkäaikaisesti vesistökuormitusta ja kääntäisi Ätäskön tilan kehityksen huonompaan suuntaan ja uhkaisi Pyhäjärven erinomaista tilaa. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa Ätäskön tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja tilan parantaminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä. Hakijan vastine ja tuotantoaluesuunnitelman muutos Hakija lausuu aluehallintovirastoon 17.9.2010 toimittamassaan vastineessa lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kiteen kaupungin ympäristölautakunnan ja Kiteen kaupunginhallituksen lausunnot Pöly ja melu Hakemuksessa esitetyn alkuperäisen tuotantosuunnitelman mukaan tuotantopintaala oli 95,5 ha ja alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta oli 16 rakennettua kiinteistöä. Hakija on pitänyt alueen rajaamista kauemmaksi lähimmistä kiinteistöistä tarpeellisena. Hakija on laatinut uuden tuotantoaluesuunnitelman. Etäisyys asutukseen on kasvatettu 500 metriin paitsi yhden kohdalle etäisyydeksi jää 480 metriä. Muutetun suunnitelman mukaan turvetuotantoalue on kooltaan 64,3 ha. Vesistövaikutukset Hankealueen kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä Myllypuro Sirkkajoki Lepikonjoki Ätäskö Karjalan Pyhäjärvi. Pyhäjärvi on Natura 2000 -kohde, jonka etäisyys tuotantoalueesta on noin 18 km. Virtaama Ätäskön alueen alarajalla (04.392) laskussa Pyhäjärveen (F 150,5 km 2 ) on keskimäärin 1,23 m 3 /s (Hertta tietokanta, Kesselinoja).

20 (31) Lepikonjoen laskussa Ätäsköön hankkeen valuma-alueosuus on 0,95 %, Ätäskön luusuassa 0,43 % ja Pyhäjärveen Suomen puolella laskevasta alasta 0,2 %. Tuotantovaiheen nettovuosikuormitukseksi saadaan uuden pinta-alan mukaan noin 657 kg/a kiintoainetta, 4 kg/a fosforia ja 167 kg/a typpeä. Laskennallisesti arvioituna hankkeen aiheuttamat (64,3 ha) nettopitoisuuslisäykset Myllypurossa laskuojan kohdalla ja Lepikonjoessa laskussa Ätäsköön ovat tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta alle 0,1 mg/l, fosforin osalta alle 1 µg/l ja typen osalta 10 µg/l (Lepikonjoen lasku) ja 32 µg/l (Myllypuro), joita on pidettävä erittäin vähäisinä. Vastaavat nettopitoisuuslisäykset Ätäskön laskukohdassa Karjalan Pyhäjärveen ovat: kiintoaine 0 mg/l (0 mg/l, 95,5 ha), fosfori 0,1 µg/l (0,2 µg/l, 95,5 ha) ja typpi 4 µg/l (6 µg/l, 95,5 ha). Kokonaisuutena tarkastellen edellä olevien laskelmien mukaan hankealueen kuivatusvesillä ei pitäisi olla juurikaan vaikutusta vesistön vedenlaatuun ja yleistilaan. Pohjois-Karjalan pintavesien toimenpideohjelmassa hanke ei ole ollut tiedossa, mutta laskelmien mukaan kuormitus ei sanottavasti lisäänny ensimmäisessäkään laskentapisteessä Myllypurossa laskuojan alapuolella. Matolamminsuon kuormitus ei näin ollen aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa alapuolisessa vesistössä. Suojelualueet ja pohjavesialueet Pyhäjärven Natura-alueen suojeltuihin luontoarvoihin hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaikutusten enemmälle arvioinnille ei ole aihetta. Maisema, luontoarvot ja pienvedet Alueen itäpuolella on lähde, joka on tarkastettu ELY-keskuksen toimesta. Uudessa tuotantosuunnitelmassa myös lähde rajautuu kauemmaksi tuotantoalueesta (noin 150 m), joten alueen kuivatuksella ei ole vaikutusta lähteen tilaan. Tarkkailut Kuntoonpanovaiheessa kuormitustarkkailua voidaan tehdä kolmena peräkkäisenä vuonna, jos kuntoonpano kestää 3 vuotta tai enemmän. Tarkkailuun lisätään ELYkeskuksen edellyttämät näytteenottokerrat. Vesistötarkkailua Ätäsköstä pidetään parhaimpana seurata Lepikonjoen alapuoliselta alueelta, jolloin esitetyn rinnakkaisen lisäpisteen näytteiden tulosten ei arvioida tuovan lisäarvoa. Piste voi olla ELY-keskuksen osoittamassa paikassa. Pöly- ja melutarkkailua hakija ei pidä tarpeellisena tuotantoalueen rajauksesta johtuen.