Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1
Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät Apilapitoiset säilörehut Palkovilja- ja kokoviljasäilörehut Viljat Alkutuotanto 2
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ARTTURI-rehuanalyysit, kpl ARTTURI-rehuanalyysit 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Vilja Säilövilja Heinä Nurmi Säilörehu Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 3
Artturi-säilörehuanalyysin tulokset Herne-ohra kokoviljasäilörehu Apilapitoinen säilörehu Nurmisäilörehu Alkutuotanto 4
Perinteinen analytiikka Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 5
EKM-tuotos, kg/pv REHUNÄYTE Tutkimustuloksista ruokintapöydälle NIR-analyysi referenssianalytiikka Artturi analyysin tulokset Tuotanto- ja sulavuuskokeet 40 35 30 25 20 15 10 5 Max=34.2 Tuotosvaste: y = -28.92x 2 + 36.15x + 22.9 Ratkaisu=0.625 0 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Väkirehun osuus ka:sta Mallinnus tulosaineistosta Optimointi! Karjakompassi ruokinnan suunnittelu- ja optimointiohjelma Alkutuotanto 6
Rehunäytteen puristus Puristeen titraus Kuivaaminen ja jauhaminen N I R S X R F ICP Analysointi nopeasti ja luotettavasti ph Ammoniakki Maitohappo VFA D-arvo R.valkuainen Kuitu Sokeri indf Tuhka Laatuarvosana Energia- ja valkuaisarvot Syönti- ja ME-indeksit Ca, P, K, Mg, Na, Cu, Fe,Zn Tietokanta Tulostus -kirje -VALMA Ruokintasuunnitelma Valio Oy 20.11.2012 Alkutuotanto 7
Rehun sulavuus (D-arvo) In vivo, eläinkokeet noin 5-10 kpl/ VUOSI In sacco, indf-uitto pötsissä noin 50 kpl/ KUUKAUSI In vitro, kemialliset analyysit noin 20 kpl/ VIIKKO Pikamenetelmät, NIR noin 400 kpl/ PÄIVÄ Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 8
indf = sulamaton kuitu 10 cm 12 vrk pötsiuiton jälkeen määritetään jäljelle jäänyt kuitu NIR-kalibrointi indf:lle indf-pitoisuudesta lasketaan yhtälön avulla D-arvo Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 9
in vivo Sulavuuden ennustaminen NIR-menetelmällä 800 750 700 D-arvo g/kg ka 650 600 550 500 500 550 600 650 700 750 800 NIR Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 10
D-arvo g/kg ka D-arvo eri menetelmillä Laboratorio vertailu 740 720 8 rehunäytettä D-arvo 620-720 700 680 660 640 620 Lab1, sellulaasi Lab2, sellulaasi Lab3, NIR Lab4, NIR Lab5, laskennallinen 600 Lab6, Tilley&Terry 580 1 2 3 4 5 6 7 8 näytenumero Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 11
ANALYYSITULOSTEN VAIHTELU Analyysitulosten vaihtelu on luonnollista ja sitä ei voi välttää Johtuu siitä että kaksi näytettä ovat kemiallisesti erilaisia Analyysimenetelmien virhemarginaalit (mittaepävarmuus) satunnaisvaihtelu Artturi-analyysin virhe = sulavuuskokeiden virhe Analyysimenetelmien erilaisuus Kalibrointi ja referenssiaineisto Artturi kalibrointiaineisto Nurmisäilörehuja > 1000 Apilarehuja satoja palkoviljoja 50-100 Täydennetään jatkuvasti, maissi seuraava? Kalibroinnit uusitaan 1-2 krt/vuodessa Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 12
Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi Syöntiin vaikuttavat tekijät -> SYÖNTI-INDEKSI
Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi Todellinen ravintoaineiden saanti Valio Oy 21.2.2013 14
Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi Huhtanen, P. & Nousiainen, J. 2012. Production responses of lactating dairy cows fed silage-based diets to changes in nutrient supply. Livest. Prod. Sci.Submitted manuscript. Tuotosvasteet Lehmien ruokinnan optimointi
Rehun syönti Rehuannoksen vapaaehtoisen syöntimäärän ennustaminen on aivan oleellinen osa lypsylehmien ruokinnan suunnittelua. Yli 90 % tuotoksen vaihteluista selittyy lehmän rehunsyöntimäärällä. Parasta tuotannon kehittämistä ja ruokinnan suunnittelua on poistaa esteet lehmien vapaalta rehun syönniltä. Hyvää säilörehua tulee olla aina vapaasti tarjolla, ja seosrehuruokinnassa vastaavasti seosrehua. Rehun vapaaehtoiseen syöntiin lehmillä vaikuttavat eläin itse (mm. tuotospotentiaali, koko, laktaatiokauden vaihe, fysiologinen tila), ympäristö (ruokintapaikkojen määrä, rehun tarjolla oloaika, lehmän sosiaalinen asema laumassa, yms.) sekä tarjotun rehuannoksen koostumus ja laatu.
Syönti ratkaisee Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 17
Syönti-indeksi säilörehulle SDMI index SDMI index = 100 + 10 [(D 680) 0.0170 (TA 80) 0.0128 + (0.0198 (DM 250) 0.00002364 (DM 2 250 2 )) 0.44 a + 4.13 b 2.58 b 2 + 5.90 c 6.14 c 2 +0.0023 (550 NDF)] Missä, D = D-arvo, g/kg KA TA = käymishapot (Maitohappo+VFA) (nurmi ja heinä = 0) DM = kuiva-ainepitoisuus, g/kg a = jälkikasvurehun osuus (0-1) b = palkokasvin osuus (0-1) c = kokoviljan osuus (0-1) Valio Oy 21.2.2013 18
Syönti-indeksi väkirehulle (CDMI index) CDMI index = 100 + 10 [(CDMI 0.1629 CDMI 0.018823 CDMI 2 5.49) + ((0.9474 CCPI 0.4965 CCPI 2 ) 2.0173 (CEPD 0.74)) + 0.00225 (CNDF 250) + 0.01033(40 Cfat) 0.00058 (CDMI 8.0) (SDMI index 100)] Missä CDMI = väkirehun KA syönti (kg/pv) CCPI = väkirehun RV syönti (kg/pv) (RV>170 g/kg KA) CEPD = Väkirehun HVO (g/g) CNDF = väkirehun NDF pitoisuus (g/kg KA) Cfat = väkirehun raakarasva pitoisuus (g/kg KA) SDMI säilörehun syönti-indeksi Valio Oy 21.2.2013 19
Syönti-indeksi koko ruokinnalle (TDMI index) TDMI index = SDMI index + CDMI index 100 Missä SDMI index = säilörehun syönti-indeksi TDMI index = väkirehun syönti-indeksi 1 indeksipiste 100 g KA/pv Säilörehun ja koko rehuannoksen syöntipotentiaali Säilörehuerän vaihtamisen yhteydessä voidaan syöntiindeksejä tarkastelemalla valita väkirehuannos siten, että kokonaissyönti ja maitotuotos pysyvät halutulla tasolla. Valio Oy 21.2.2013 20
Kg ka/pv Syöntimaksimi kahdelle karjalle 640 kg, EKMv 34, syönti-ind 125 550 kg, EKMv 30, syönti-ind 115 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 0 50 100 150 200 250 300 350 LK-vaihe, pv Valio Oy 21.2.2013 21
Laadun vaikutus säilörehun syöntiindeksiin
Säilörehun syönti-indeksi vaikuttaa väkirehun tarpeeseen
Palkokasvit vs. nurmet Alkutuotanto 26
Rehu nurmisäilörehuna Rehu apilasäilörehuna 8 g/kg ka Valio Oy 16.01.2013 Alkutuotanto 27
Optimoinnin tulos Nurmisäilörehuna Apilasäilörehuna 0,20/ /le/pv 30 lehmää*31 pv 186 Nurmi Apila +892 +17 +9-181 Valio Oy 16.1.2013 Alkutuotanto 28
Nurmen apilapitoisuus Capitoisuuden perusteella Laskuri www.mtt.f/artturi sivuilla Apilan osuus 0,32 Valio Oy 16.1.2013 Alkutuotanto 29
Jos apilaa pellolla, analysoi kivennäiset! Valio Oy 16.01.2013 Alkutuotanto 30
www.mtt.fi/artturi Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 31
www.mtt.fi/artturi Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 32
www.mtt.fi/artturi Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 33
www.mtt.fi/artturi Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 34
Rehuanalyysi on onnistuneet ruokinnan perusta Ruokinta kohdalleen maitomäärä tavoitteeseen Korjuuaikanäyte: Korjuun ajoitus Raaka-ainenäyte: D-arvo, NDF, RV, KA Kesän toimenpiteet, rehubudjetointi, ostorehujen suunnittelu Säilörehunäyte: Alkaen kuukausi säilönnästä Ruokinnan suunnittelu, ostorehut Säilörehunäyte: Siiloa käytettäessä 1-2 /kk Ruokinnan optimointi, seuranta ja korjaaminen
Kaikki rehu maidoksi Kiitos Kysymyksiä?