Minna Kansanaho minna.kansanaho@epopisto.fi

Samankaltaiset tiedostot
kyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Arjen tukemisen keinoja

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Nepsy henkilöiden arjen tukeminen kokemuksia Satakunnasta

Vastuuhenkilö: Laadittu:

Mistä on hyvä kuntoutus tehty?

SOPIMUS. Nykyinen tila määritellään lyhyesti. Miksi me olemme tässä ja nyt? Mihin asiaan halutaan muutos? Mitä tavoitellaan?

Monensorttiset ihmiset työllistymisen haasteena

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Tehoa työhön. Pori Birgit Vuori-Metsämäki KM, er.luokanopettaja, AmO, neuropsykiatrinen valmentaja birvuo(at)gmail.com

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Luokanopettajan tuki työrauhan ylläpidossa. Vesa Närhi, PsT, dos. Jyväskylän yliopisto

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Avain terveyteen ja hyvinvointiin

Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset ja Opetus- ja varhaiskasvatusltk

Itsearviointimateriaali

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

Oppiva työyhteisö. Autismin Talvipäivät 2009, Birgit Vuori-Metsämäki, AUNE-hanke, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Sivistystoimi /Varhaiskasvatus. Yleinen tuki ja sen toteutuminen. Henkilöstön ammatillisuus. Päiväkoti/ryhmä: Arviointiin osallistuneet:

SOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Seminaari Heli Lepistö

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

OPPILASTIEDOTE TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Suomen Suunnistusliitto

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Ohje: Kirjoita suunnitelmasi lyhyeksi ja konkreettiseksi. Hyvä suunnitelma vastaa kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja miten tekee.

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Millainen maailmani pitäisi olla?

Erityislapset partiossa

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Hämeenlinna/Poutala

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 5. työkokous. Kuntatalo Helsinki

Ryhmämallitusohje 2016

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

Ajankäytön suunnittelu opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Aivojen hyvinvointi työssä

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Mitä diagnoosin jälkeen?

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen

Transkriptio:

Minna Kansanaho minna.kansanaho@epopisto.fi Linkkejä aiheisiin: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1t0d7gyaulog5 k2caickg5twjynxuhfwnotox1lv9duq/edit#gid=0

1. Toiminnanohjaus kyky jäsentää omaa toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti 2. Nuoren tukeminen - vrt lapsen tukeminen oma motivaatio omavalmentaja - tukitoimissa tekemisen tasolle Ratkaisukeskeisyys, voimaannuttaminen 3. Tavoitteiden asettelu, eteneminen tavoitteiden konkreettisuus olennaista tavoitteista yhdessä sopiminen välitön palaute

Osa-alue Määrittely Vaikeuksien ilmeneminen Aloitteellisuus Käyttäytymisen ehkäisy (inhibitio) Vaihtaminen Suunnittelu Tehtävän tai toiminnan aloittaminen Kyky olla toimimatta impulssien johdattamana tai oman käyttäytymisen lopettaminen tilanteen niin vaatiessa Kyky joustavasti ja tilanteen vaatimusten mukaisesti vaihtaa tilanteesta tai toimintatavasta toiseen Kyky ennakoida, asettaa päämääriä ja välitavoitteita Vaikeus päästä alkuun tehtävissä. aloitekyvyttömyys Toimii ajattelematta; vaikeuksia saada jarruja päälle käyttäytymisessään Juuttuu toimintatapaan, vaikeuksia vaihtaa puheenaihetta, vaikeuksia siirtymätilanteissa Toimii suunnittelematta, tehtävien aloittaminen jää liian myöhäiseksi

Osa-alue Määrittely Vaikeuksien ilmeneminen Organisointikyky Kyky toimia ja tehdä tehtävieä järjestelmällisesti; kyky jäsentää tehtäviä ja tilanteita Itsetarkkailu Tunteiden säätely (Työmuisti Kyky arvioida omaa toimintaansa suhteessa päämäärään Kyky säädellä omia tunnereaktioitaan suhteessa tilanteen vaatimuksiin ja ärsykkeeseen Kyky pitää tehtävän kannalta olennainen informaatio mielessä On hajanainen, epäjärjestelmällinen tehtäviä tehdessään; helposti ylikuormittuu laajojen tehtävien edessä Ei tarkista tehtäviään; ei tiedosta omaa käyttäytymistään ja sen vaikutusta toisiin Hermostuu helposti, räjähtelee. Pienetkin ärsykkeet aiheuttavat suhteettoman suuren reaktion Tehdessään jotain unohtaa mitä on tekemässä; tekeminen hajoaa)

listataan asiat, joihin halutaan muutosta käyttäytymisen tasolle valitaan yksi (kaksi) asiaa kerrallaan, havainnollista ei välttämättä niitä vaikeimpia ensiksi tärkeät asiat asiat, joita pyritään muuttamaan ovat merkityksellisiä konkreettisia, tekemisen tason asioita on hyvä syy kuvitella, että muutos on mahdollinen käytettävissä olevilla keinoilla

Visuaaliset tuet Kuvat ja symbolit työskentelylle Puhe ohjauksen tukena Kerro tee, tee-kerro Ongelmanratkaisupuhe Malli Aikuinen tekee ja puhuu Lapsi vain katsoo / matkii Lapsi ohjaa Kertoo aikuiselle mitä pitää tehdä Ohjattu Aikuinen kyselee, lapsi kertoo ja toimi Itsenäinen Lapsi etenee itsenäisesti, puhuu ääneen

Elämänhallintaa tukeva malli Kokonaisuus jaetaan osiksi Osasta valitaan yhdessä muutosta tarvitseva kohde Asiaa tarkastellaan tarpeeksi usein

seuranta luku- ja kirjoitustaito ADHD (ADD) henkilöiden VALMENNUS www.adhd-liitto.fia http://www.adhd-liitto.fi/aikuisprojekti.htm

1. Sovitaan 1-3 kpl pitkän aikavälin tavoitetta 2. Mietitään tavoitteen saavuttamiseksi suoritettavat tehtävät 3. Kartoitetaan mitä vastoinkäymisiä odotettavissa 4. Sovitaan myös 1-6 kpl lyhyen aikavälin tavoitetta www.adhd-liitto.fia http://www.adhd-liitto.fi/aikuisprojekti.htm

TOIMINTASUUNNITELMA Nimi: Päivämäärä: Pitkän tähtäimen tavoitteet: 1. Huolehdi lasten aamutoimet 2. Huolehdi omat aamutoimet 3. Suunnittele asiat etukäteen Mitä tarvitset saavuttaaksesi nämä tavoitteet: 1. Viikottainen tehtävälista 2. Perheen yhteinen muistitaulu 3. Järjestä tilaa näille toiminnoille 4. Valmistele edellisenä iltana Mitä esteitä saattaa tulla: 1. Unohtaa katsoa tehtävälistaa 2. Unohtaa pitää muistitaulua ajantasalla 3. Unohtaa sovitut päivämäärät 4. Perheen sisäinen vuorovaikutus ei toimi www.adhd-liitto.fia http://www.adhd-liiti/aikuisprojekti.htm 10

puuttuu kyky tarkastella ja arvioida omaa toimintaansa ja suunnitella sitä uudelleen voi vaikuttaa laiskalta, levottomalta tai itsekeskeiseltä Tarvitaan käsikirjoitus, jonka avulla pystyy hankalissa tilanteissa ajattelemaan selvemmin ja pysymään rauhallisena. Kun ohjattava vaikuttaa tottelemattomalta ja levottomalta, kiinnitä huomiota ohjauksesi laatuun. Runsas puhe saattaa kuormittaa ymmärrystä liikaa, kielellinen kanava tukkeutuu ja hänen käyttäytymisensä muuttuu kaoottiseksi. -Aune hanke

Tavoitteiden muodostamisesta Ennakoimisesta Toiminnan suunnittelemisesta ja organisoimisesta Tavoitteiden toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti Toiminnan arvioimisesta, korjaamisesta ja uudelleen suuntaamisesta. Ohjaa tarkistamaan tekemänsä Miksi ei onnistunut? Jälleen yksi asia kerrallaan Tee arviointia usein Käytä palautteessa tarroja, hymiöitä tms

ylläpitäminen valikoiva kohdentaminen kahden toiminnon samanaikainen hallinta kohteen vaihtaminen estoprosessit, impulssien kontrollointi, häiriöiden ehkäisy ponnistelu

turhautuu herkästi, on kärsimätön liikehtii jatkuvasti, naputtelee, heiluu ei pysty istumaan täysin paikallaan ei pysty olemaan täysin hiljaa, vaan esimerkiksi mutisee ja viheltelee puhuu liikaa tai liian kovaa puhuu loukkaavasti antaa vastauksen ennen kuin koko kysymys on kunnolla esitetty toimii ajattelematta seurauksia on kärsimätön ei siedä vastoinkäymisiä keskeyttää ja häiritsee muita Michelsson ym. 2003

on tarkkaavuuden fysiologinen perusta riittävä uni, ruoka sopiva ärsyketaso, aistien stimulaatio ylivirittyneelle rentoutusta tai purkua alivirittyneelle esim. taukoliikuntaa tai fyysistä ohjausta

selkeydestä ennustettavuudesta toistuvista rutiineista (päivä on jaettu selvästi ajallisiin periodeihin ja tämä malli toistuu päivittäin)

tiedosta vaikeuksia aiheuttavat tilanteet ja ennaltaehkäise. Yhtäkkisiä muutoksia päivittäisessä ohjelmassa vältetään ja valmistellaan ohjattavat etukäteen uusiin tilanteisiin ympäristö ja ohjaus strukturoidaan (esim. työskentelyvälineiden sijoittelu, ohjattavan työskentelypaikka, kommunikaatio ja ajan jäsentäminen). Työskentelytapojen ja aiheiden ennakointi auttaa oppilaita suuntaamaan toimintaansa ja odotuksia.

Kalenteri / aikataulutus tulisi olla selkeä ja visuaalinen nähtävillä kalenterit (vuosi, kuukausi) viikko-ohjelmat päiväohjelma toimintajärjestykset, tuokiojärjestykset Katso: Papunet kalenterit http://papunet.net/materiaalia/p%c3%a4iv%c3%a4-ja-viikko-ohjelmat tehtävälistat, muistilistat Kuvia muistuttamassa (joko piirrettyjä, lehdestä leikattuja, valokuvia, tai kuvajärjestelmän kuvia) Muistilappujen käyttämistä esim. liimalappuja kaapin oviin Viiva yli tai sanalappu pois, kun on tehty jne. Laatikoihin, hyllyihin lappuja esim. sisällöstä Kirjoitettuja ohjeita Kiireen tuntua on vältettävä tekeminen jo sinänsä hyvää Pysähdy, mieti ja toimi-systeemi on hyvä tapa aloittaa itsesäätelyn harjoittaminen Aikuinen rakentaa ulkoisen tukiverkon toiminnalle ja purkaa sen taitojen kehittyessä

1. Ensin roskat (tyhjät paperit, ruuan jätteet, rikkinäiset asiat, kukasta tippuneet lehdet) roskapussiin, pussi ulkoroskikseen 2. Vanhat lehdet, mainosposti koriin, vie lehtikeräyslaatikkoon. 3. Likaiset vaatteet (lattialta, tuoleilta) pyykkikoriin 4. Ota sängystä lakana ja tyynyliinat ja pussilakana peiton päältä, vie ne pyykkikoriin 5. Kerää likaiset astiat tiskipöydälle 6. Ota imuri. Imuroi matot sängyn alta lattiapinnat. Vie imuri takaisin kaappiin. 7. Pyyhi pöydät. Suihkuta pesuainetta ja hankaa puhtaaksi. Vie takaisin kaappiin. 8. Laita puhdas lakana, tyynyliina ja pussilakana. 9. Tarkista, että välineet tuli laitettua kaappiin. 10. Tarkista, että roskapussit tuli vietyä ulos. 11. Tarkista, että likapyykit tuli vietyä pyykkikoriin. Aune-hanke

Struktuureja voidaan luoda: ohjauksen sisältöön, menetelmiin, kommunikaatioon, ympäristöön, aikaan henkilö- ja yhteistyöjärjestelyihin. Katso: Toimiva arki visuaalisin keinoin http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ne ptunus/oppaatjakuvat.html#muut

Sisäisen puheen kehittäminen, kyky suunnitella, aloittaa, pysähtyä ja organisoida omaa toimintaa opetetaan oman työskentelyn itsearviointia (suunnittele, toimi, toimitko suunnitelman mukaan, millainen on tulos) positiivisten ja negatiivisten seikkojen huomaaminen omassa toiminnassa konkreettiset mallit, piirretyt ja kirjoitetut suunnitelmat ajastimien ja äänimerkkien käyttö ajan hallinnassa opetetaan oman toiminnan kontrollointia ja suunnittelua

Henkilökunnan näkökulmasta struktuuri tarkoittaa yhdenmukaista ja johdonmukaista työtä, joka näkyy arjessa sovittuina yhteisinä työtapoina ja yhdenmukaisena toimintana. *Inklusiivinen = kaikille yhteinen, osallistava, kaikki mukaan ottava; vastakohtana pois sulkeva (esim. erityisen tuen tarpeen vuoksi)

Yksilöiden rankaisemisen sijaan malli keskittyy koko koulun toimintatapojen muuttamiseen ja kaikkien yhteiseen vastuuseen työrauhasta. Hyvä työrauha ei ole riippuvainen opettajan henkilökohtaisista ominaisuuksista, vaan hyvistä ja tehokkaista toimintatavoista, joita voidaan harjoittelemalla oppia Oppilaiden käyttäytymiselle asetettuja tavoitteita arvioidaan oppilaskohtaisesti jokaisella oppitunnilla siihen tarkoitetun työkalun avulla. Toiminnassa on keskeistä onnistumisista annettava säännöllinen ja välitön palaute sekä yksilö- että ryhmätasolla. Huomattavaan määrään häiriökäyttäytymistä puututaan tehokkaasti ja nopeasti. Opettajat kokoontuvat neljän viikon välein arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta ja sopimaan jatkosta. http://www.nmi.fi/ajankohtaista/koulujen-tyorauhaongelmiavoidaan-vahentaa-tehokkaasti-toimintatapojamuuttamalla?searchterm=ty%c3%b6rauha