HYKS-SAIRAANHOITOALUE

HYKS-SAIRAANHOITOALUE Vuoden 2015 toiminnaliset muutosesitykset 1 000 Alku Toimintatuotot Toimintakulut Henkilötyövuodet ja vakanssit Jäsenkunnakunnat Ulko- Yhteensä Htv Vak lääkärihlök. hoito- muu yhteensä yht. hlök. Lakisääteiset toiminnalliset muutokset 1 Lapsuus- tai nuoruusiällä syövän sairastaneiden myöhäisseurantapoliklinikan 2/15 100 100 100 1,5 2 1 1 perustaminen HYKS syöpäkeskukseen (STM) 2 Sädehoidon henkilöstömitoitus (STUK vaatimustasolle) 2/15 175 5 180 180 2,0 2 1 1 Yhteensä 275 5 280 280 3,5 4 2 1 1 Toimialajohtajien kehittämishankkeet Ihosyöpien tehostettu hoito 2/15 69 69 69 0,0 0 Urologian erikoislääkäriresurssin lisääminen 4/15 54 0 54 54 0,9 1 1 Anestesialääkäri (Psykiatria / ATEK) 2/15 200 200-29 1,0 1 1 SYV-Life-Time Care 2/15 434 89 523 520 1,7 2 1 1 Hormoni- ja lapsettomuuspkl:n toiminnan kehittäminen 2/15 170 120 290 290 2,0 2 0 1 1 Keuhkosairauksien osastonlääkäri 2/15 120 45 165 165 0,8 1 1 Antikoagulaatioklinikka ja konsultaatiotoiminta, hematologia 2/15 0 100 1,0 1 1 Prostatan hypofraktioitu sädehoito 6/15 58 0 58 58 0,0 0 Yhteensä 1 105 254 1 359 1 227 7,4 8 5 2 1 Uudisrakennuksiin (Meilahden sairaala/jorvin sairaala) liittyvät muutosesitykset *) Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuminen 1 Päivystpoliklininkan ja päivystysosaston käyttöönotto 11/15 430 5 435 435 4,2 16 15 1 2 Jorvin palovamma-/plastiikkakirurgisen leikkaussalikapasiteetin lisääminen 10/15 72 21 93 93 1,3 6 1 5 3 Jorvin palovammakesk. plastiikkakir. erik.lääkärin virka 2/15 40 59 99 99 0,7 1 1 Meilahden Tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen 1 Stroke Unit, valvontayksikön hoitopaikkojen lisäys 5/15 547 23 570 570 3,4 4 4 2 Meilahden tornisairaalan salien käyttöönotto ja heräämön laajennus 9/15 ja 11/15 168 25 193 193 2,2 9 3 6 3 Meilahden tornisairaalan teho- ja valvontaosaston 10 perustaminen 9/15 487 163 650 650 4,2 14 1 12 1 4 Meilahden Tornisairaalan osastojen paluumuutto 5/15 228 0 228 227 4,8 8 8 5 Sydänkirurgian toiminnan tehostaminen 5/15 254 85 339 339 1,3 2 1 1 6 Thorax- ja ruokatorvikirurgian lisääntyminen 3/15 200 365 565 565 6,0 7 1 6 7 Syöpäkeskuksen toiminnan tehostaminen 2/15 0 0 0 0,0 1 1 Yhteensä 2 426 747 3 172 3 172 28,1 68 9 57 2 VUODEN 2015 TOIMINNALLISET MUUTOSESITYKSET YHTEENSÄ 3 806 1 006 4 811 4 679 39,0 80 16 60 4 *) Uudisrakennuksiin liittyvät uudet vakanssit perustetaan sairaanhoitoalueen johtoon josta ne siirretään toiminnan alkaessa ko. tulosyksikköön

HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 28.10.2014 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNALLISET MUUTOKSET VUODELLE 2015 Lakisääteiset toiminnalliset muutosesitykset Lapsuus- tai nuoruusiällä syövän sairastaneiden myöhäisseurantapoliklinikan perustaminen HYKS Syöpäkeskukseen (STM) Lapsuusiällä syöpää sairastavista potilaista noin 80 % paranee ja heistä arviolta kahdella kolmesta on merkittävä hoidon aiheuttama myöhäisvaikutus. STM asettaman selvitystyöryhmän ministeriölle 24.8.2012 jättämän raportin mukaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden hoitojen myöhäisvaikutusten seuranta ja koordinointi on ollut Suomessa järjestämättä. Jatkotehtävänä työryhmälle asetettiin, yhteistyössä Ervaalueiden toimijoiden kanssa, valmistella ehdotus myöhäisseurantapoliklinikoiden perustamisesta. HUS:n alueella on arviolta 1 500 lapsena tai nuorena syövän sairastanutta aikuista, jotka kuormittavat toistaiseksi koordinoimattomasti sekä erikoissairaanhoitoa että perusterveydenhuoltoa. HYKS Lasten ja nuorten sairauksien toimialan ja HYKS Syöpäkeskuksen ehdotuksena on, että HYKS Syöpäkeskukseen perustettaisiin näiden potilaiden HUS:n myöhäisseurantapoliklinikka. Toiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi, huomioiden myös psykososiaalisen tuen tarpeen arviointi, esitetään vuodelle 2015 toiminnallisena muutoksena kahta uutta vakanssia. Sädehoidon henkilöstömitoitus Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut sädehoitokeskuksille ohjeet henkilöstömitoituksesta seuraavasti; yksi erikoislääkäri 250 potilasta kohti vuodessa, yksi sairaalafyysikko 400 potilasta kohti vuodessa. Lisäksi edellytetään erikoistekniikkojen laajaan käyttöön 1-2 vakanssia ja hoitohenkilökunnan (röntgenhoitajia) määrän lisäystä potilasmäärän kasvun suhteessa. STUK:n tekemässä tarkastuksessa 14.11.2013 velvoitettiin sairaalaa tarkastamaan lääkärien ja fyysikoiden määrät vastaamaan ohjeistuksen mukaisia vaatimuksia ja toimittamaan STUKille selvityksen toimenpiteistä 30.4.2014 mennessä. Toimenpiteitä suunniteltaessa oli otettava huomioon potilasmäärän tasainen kasvu, mikä lisää henkilökunnan tarvetta 4 % /vuosi. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään yksikköön kahta uutta vakanssia. Toimialojen kehittämishankkeet Ihosyöpien tehostettu hoito Ihosyövät ovat yleisimpiä syöpiä ja niiden ilmaantuvuus kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti. Ihoallergiasairaalassa (IAS) hoidetaan yli puolet kaikista HUS:n sairaaloiden ihosyövistä sekä valtaosa ihosyöpien esiasteista, lisäksi sairaalassa toimii valtakunnallisesti ainoa leikkauksenaikaista mikroskooppisesti kontrolloitua ihosyöpäkirurgiaa tekevä yksikkö, johon potilaat tulevat ympäri Suomea. Vuotuiset käyntimäärät toimenpideyksikössä ovat lisääntyneet vuosina 2009-2013 noin 3 000:lla. Ihosyöpien hoito tulee suurten ikäluokkien vuoksi olemaan lähivuosina erittäin suuri hoidollinen ja taloudellinen haaste. Jotta vältyttäisiin pitkälle edenneiden ihosyöpien kalliilta plastiikkakirurgiselta hoidolta, on ihosyöpien ja niiden esiasteiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja varhaista leikkaushoitoa tehostettava. Nykyinen leikkaussalikapasiteetti ei tule riittämään syöpätapausten lisääntyessä, joten toiminnallisena muutoksena esitetään IAS:n yhden vastaanottohuoneen muuttamista leikkaussaliksi ja toisen varustamista toimenpidehuoneeksi. 1

Urologian erikoislääkäriresurssin lisääminen Urologian erikoisalan toiminta on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi Hyksissä. Merkittävä osa urologian toiminnasta, noin 70 %, on urologisten syöpien diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja sen ilmaantuvuuden on ennustettu kasvavan edelleen. HUS-piirissä todetaan vuosittain noin 1 500 uutta eturauhassyöpää. Urologisten syöpien, erityisesti eturauhassyövän primaaridiagnostiikka, hoidon suunnittelu ja merkittävä osa hoidoista tehdään urologien toimesta. Väestön ikääntymisen myötä myös eturauhasen liikakasvun ja toiminnallisten virtsaamishäiriöiden yleistyminen ovat lisänneet urologian tarvetta. Urologian lähetemäärät kasvoivat 15 %:lla vuodesta 2012 vuoteen 2013. Tämän lisäksi on lisätutkimuksia ja hoitokokeiluja varten ohjeistettujen perusterveydenhuoltoon palautettujen lähetteiden määrä kasvanut noin 15 % vuodessa. Tarkasta läheteohjauksesta huolimatta on polikliinisten käyntien määrä kasvanut esim. vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 14 %. Käyntien lisäksi ovat myös polikliinisten toimenpiteiden (kystoskopiat ja muut pientoimenpiteet kuten eturauhasen UÄ-tutkimukset ja biopsiat) ja leikkaussalitoimenpiteiden määrät lisääntyneet. Urologian klinikka toimii Peijaksen sairaalan ja Meilahden sairaalan tiloissa, vuoden 2015 aikana toisen Peijaksen vuodeosaston toiminta on suunniteltu siirrettävän takaisin Meilahden tornisairaalaan. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään urologiaan yhtä uutta vakanssia, jolla pystytään tehostamaan urologian päiväaikaista työpanosta siten, että lisätöiden tarve vähenee. Anestesialääkäri Psykiatrian sähköshokkihoitoihin (ECT-hoidot) Psykiatriassa menetyksellä käyttöönotettu sähköshokkihoito (ECT-hoito) vaatii toteutuakseen yhteistyötä anestesialääkärin kanssa. Auroran sairaalassa toteutettuihin ECT-hoitoihin on ostettu HUS:n ulkopuolelta tarvittavat anestesialääkärin palvelut, joiden vuotuiset kulut ovat olleet noin 140 000 euroa. Vastaava ECTpalvelukokonaisuus on tarkoitus perustaa myös Jorvin sairaalaan, jossa tullaan antamaan ensimmäisenä toimintavuonna vähintään 800-900 ECT-hoitoa. Jorvin sairaalan nykyinen operatiivisen tulosyksikön anestesialääkäriresurssi ei mahdollista suunniteltua lisäpalvelua. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään yhden uuden vakanssin perustamista ATeK:n tulosyksikköön ja vastaavasti HUS:n ulkopuolelta hankittavien lääkäriostopalvelujen lopettamista tältä osin psykiatrian tulosyksikössä. SYV- Life-Time Care HYKS:n Fysiatrian klinikassa alkoi uutena lakisääteisenä toimintona 1.1.2013 HUS/SYV-poliklinikka (Life- Time Care-toiminta) selkäydinvammapotilaiden akuuttihoidon ja kuntoutuksen, subakuuttikuntoutuksen ja monialaisen elinikäisen hoidon, kuntoutuksen ja seurannan käytännön järjestämistä varten. Näistä ainakin seuranta ja siihen liittyvät kuntoutusarvioinnit, tarvittava ohjaus ja pieni osa kuntoutuksesta, kuntoutusjärjestelyt ja niihin tarvittavat maksusitoumukset sekä monialaisten tutkimusten ja hoito-ohjausten koordinoinnit tulee toteuttaa fysiatrian poliklinikan kautta. Toiminnan käynnistyessä vuoden 2013 alussa yksikköön saatiin viisi vakanssia: lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sairaanhoitaja sekä sosiaalityöntekijä. Toiminnan vakiintuessa on palvelujen kysyntä ja tuotantomäärät lisääntyneet, joten henkilöstön tarve poliklinikalla kasvanut. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään yksikköön kahta uutta vakanssia. Hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan toimintojen kehittäminen Lapsettomuuden tutkimus- ja hedelmöityshoitojen piiriin tulee jatkuvasti uusia potilaita, esimerkkinä syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilytys ja lapsena syövän sairastaneiden hedelmällisyysneuvonta ja hedelmällisyyttä säilyttävät toimenpiteet. Alkiodiagnostiikan menetelmiä voidaan käyttää sekä lapsettomuuden hoidossa että välttämään vaikeasti sairaan lapsen syntymä. Hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan käyntimäärät lisääntyivät vuoden 2010 runsaasta 11 000 käynnistä vuoden 2013 yli 18 000 käyntiin. Vuonna 2009 tehtiin 376 munasolukeräystä ja vuonna 2013 jo 650 munasolukeräystä vuodessa. Toimintaa säätelevään lainsäädäntöön ja muuhun ohjeistukseen on odotettavissa muutoksia, jotka edellyttävät näiden potilasryhmien hoitamista ja valtakunnallista keskittämistä. Aiemman kokemuksen perusteella on osoitettu, että lapsettomuuspoliklinikan keskittäminen yhteen paikkaan on hoitotulosten, toiminnan kehittämisen sekä osaamisen lisääntymisen kannalta hyvä ratkaisu. Hormoni- ja 2

lapsettomuuspoliklinikan suunnitellut toiminnan laajennukset ja muutokset kytkeytyvät kiinteästi yhteistyöhön muiden yksiköiden (lastensairaudet, syöpätaudit sekä HUSLAB:n kliininen genetiikka) kehittämishankkeisiin. Suunniteltu toiminnan laajennus ja fyysinen keskittäminen Naistenklinikalla lisää käyntien määrää, mutta erityisesti niiden vaativuutta. Arvioitu käyntien määrä vuonna 2015 on 23 000 kpl. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään yksikköön kahta uutta vakanssia. Keuhkosairauksien toiminnan vahvistaminen Sydän- ja keuhkokeskuksessa Keuhkosairauksien erikoisalan lähetteiden määrä Jorvin sairaalaan poliklinikalle lisääntyi vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 10 %. Lisääntyneeseen kysyntään on vastattu toimintaa tehostamalla mm. lisäämällä konsultaatiotyyppistä toimintaa ja ohjaamalla potilaat entistä nopeammin takaisin perusterveydenhuollon seurantaan sekä harventamalla kontrollikäyntejä ja siirtämällä osa seurantakäynneistä hoitajavastaanotoille. Näiden toimenpiteiden seurauksena avohoitokäyntituotteiden määrä lisääntyi vain noin 5 %:lla painottuen hoitopuheluihin ja -kirjeisiin sekä muihin käynteihin. Potilaiden odotusaika ensikäynnille on kuitenkin pidentynyt ja jäi alle tavoitteen; vuonna 2013 odotti Jorvin keuhkosairauksien poliklinikan ensikäynnille yli 3 kuukautta 28 % potilaista. Keuhkosairauksien toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitettävällä yhdellä uudella vakanssilla, ensisijaisena sijoituspaikkana Jorvin sairaala, on tarkoitus myös lisätä konsultaatiotoimintaa perusterveydenhuollossa sekä tarvittaessa joustavasti tasata ruuhkahuippuja myös muissa keuhkoyksiköissä. Uuden antikoagulaatiohoitovastaanoton (AK-klinikka) toiminnan käynnistäminen ja hyytymishäiriökonsultaatiotoiminnan turvaaminen HYKS Syöpäkeskuksen Hematologian klinikassa Hematologian klinikan alaisena toimivan hyytymishäiriöyksikön palvelujen kysyntä on jatkuvassa kasvussa, mm. päivystysaikaisten konsultaatioiden määrä kasvoi 55 %:lla vuodesta 2011 vuoteen 2013 ja lääkäreiden ylityötunnit lisääntyivät 20 %:lla vuodesta 2011 vuoteen 2012. Hyytymishäiriökonsultaatiopalvelutarpeen muutos johtuu mm. väestön ikääntymisen aiheuttamasta hyytymishäiriöiden riskin kasvusta, uusien antitromboottisten lääkkeiden lisääntyneestä kirjosta ongelmineen, syöpäsairauksien määrän kasvusta sekä entistä moniongelmaisten potilaiden mahdollisuuksista saada lääkkeellistä tai operatiivista hoitoa. Konsultaatiotarpeen lisääntyminen on havaittu selvästi jo kirurgian ja neurologian aloilla ja em. aloilta on esitetty kiinteämpää yhteistyötä Syöpäkeskuksen kanssa palveluntarpeen täyttämiseksi. Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen asetti työryhmän, jossa kirurgian, anestesiologian ja hyytymishäiriöyksikön edustajat ovat suunnitelleet konsultaatiomahdollisuuksia ja erillisen antikoagulaatiohoitovastaanoton (AK-klinikka) perustamista hyytymishäiriöyksikön sisälle. AK-klinikan tarkoituksena on palvella moniongelmaisten tukospotilaiden hoitoa ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Tämän tyyppinen toiminta on kansainvälisesti yleistä ja se vähentää vuoto- ja tukoskomplikaatioita ja siten hoidon kustannuksia jopa 1/5-1/10 osaan aiemmasta (Aziz et a.l 2011). AK-klinikkatoiminnan tavoitteena on parantaa hoidon laatua, vähentää komplikaatioiden aiheuttamia kustannuksia ja kehittää suomalaista hyytymishäiriötoimintaa. Lisääntyneen konsultaatiotarpeen tyydyttämiseksi ja AK-klinikkatoiminnan käynnistämiseksi esitetään toiminnallisena muutoksena yksikköön yhtä uutta vakanssia. Prostatan hypofraktioitu ulkoinen ja sisäinen (HDR) sädehoito HYKS Syöpäkeskuksen sädehoitoyksikössä otetaan käyttöön kudoksensisäinen sädehoitotekniikka korkean riskin eturauhassyövän hoidossa yhdistettynä kuvantaohjattuun ulkoiseen sädehoitoon sekä hypofraktioitu, vartalon stereotaktinen sädehoito (SBRT) matalan ja keskikorkean riskin eturauhassyövän hoidossa. Yksittäinen hoitokerta pitenee kuvantaohjauksen ja reaaliaikaisen radioseurannan takia tai kudoksensisäisen sädehoitotoimenpiteen takia, mutta hoitokertojen määrä vähenee, mikä tehostaa toimintaa. On siis ennakoitu, että SBRT-hoitotekniikkaan vaikuttavan laitehankinnan kanssa, joka nostaa suoritehintoja SBRT-hoidoissa, kokonaisvaikutus on joko kustannusneutraali (vähemmän suoritteita perustekniikalla) tai lievästi kustannuksia alentava. Lisälaitteisto SBRT:tä varten otetaan koekäyttöön vuoden 2014 aikana ja toiminnallisena muutoksena esitetään, että varsinainen toiminta aloitetaan vuoden 2015 aikana. 3

Uudisrakennuksiin (Meilahden tornisairaala / Jorvin sairaala) liittyvät toiminnalliset muutosesitykset Uudisrakennuksiin (Meilahden tornisairaala ja Jorvin sairaala) liittyvät uudet vakanssit perustetaan HYKSsairaanhoitoalueen johtoon, josta ne siirretään toiminnan alkaessa vaiheittain palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa ko. tulosyksikköön. Jorvin sairaalan uuden päivystyslisärakennuksen valmistuminen 1. Päivystyspoliklinikan ja päivystysosaston käyttöönotto Valtuuston 16.6.2010 ( 20) kokouksessa hyväksymän uuden päivystyslisärakennuksen ensisijainen tavoite ja perustelu oli tarve vastata Jorvin alueen kuntien kasvavaan palvelujen kysyntään yhteispäivystyksen uudella toimintamallilla, joka edellyttää suurista potilasmääristä johtuen riittäviä ympärivuorokautista päivystystä varten suunniteltuja tiloja. Jorvin sairaalan päivystyksen uudisrakennus, johon sijoittuu päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto, valmistuu vuoden 2015 lopussa. Uudet tilat otetaan tulevina vuosina vaiheittain käyttöön ja ensimmäiset lisätilojen ja palvelutuotannon kasvun edellyttämät henkilöstömuutokset on suunniteltu toteutettavan marraskuusta 2015 lukien. Päivystyspoliklinikan ja -osaston palvelutarpeeseen vaikuttaa alueen väestön kasvu ja väestörakenteen muutos (ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvu). Tavoitteena on strategian mukaisesti tarjota oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa potilaan hoidon tarpeen mukaan tiivistyvällä kumppanuudella perusterveydenhuollon kanssa. Jorvin sairaalan yhteispäivystys on hyvä esimerkki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviistä yhteistyöstä. Päivystyspoliklinikan palvelutuotanto lisääntyy ennustetun potilasmäärän suhteessa. Päivystysosastolla palvelutuotannon määrä kasvaa samassa suhteessa kuin käytössä olevat sairaansijat. Päivystysosaston lisääntyvällä sairaansijamäärällä (nykyisestä 16 sairaansijasta 30 sairaansijaan) voidaan vähentää vuodeosastopaikkojen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja minimoida lisääntyvän päivystystoiminnan tuoma vuodeosastojen lisäkuormitus. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 16 uutta vakanssia. 2. Jorvin sairaalan palovamma-/plastiikkakirurgisen leikkaussalikapasiteetin lisääminen Jorvin sairaalan uuden päivystyslisärakennuksen 2-kerrokseen rakennettavan teho-osaston ja palovammakeskuksen tarkoituksena on hoitaa sekä HYKS- Jorvin alueen tehostettua valvontaa ja tehohoitoa tarvitsevat potilaat ja vastata valtakunnan keskittämistä vaativien vaikeiden palovammapotilaiden hoidosta. Yksikköön valmistuu nykyisen leikkausosaston jatkeeksi lisärakennuksen puolelle palovammapotilaiden leikkauksia varten oma leikkaussali. Leikkaussalin käyttö tulee muodostumaan ensisijaisesti palovammapotilaiden hoidosta, mutta tiloissa hoidetaan myös muita plastiikkakirurgisia leikkauksia. Vastaavasti Töölön sairaalassa vapautuu palovammaleikkauksilta kapasiteettia muuhun plastiikkakirurgiseen leikkaustoimintaan. Uuden leikkaussalin arvioidaan lisäävän plastiikkakirurgista leikkausvolyymia 230 DRG- tuotteella ja vastaavasti 230 pre-operatiivisella poliklinikkakäynnillä, mutta suunnittelussa on varauduttu myös mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntyviin palovammaleikkausmääriin. Uudessa leikkaussalissa hoidettavien palovammapotilaan leikkaushoito vaatii enemmän hoitohenkilökuntaa kuin useimmat muut isot leikkaukset. Jorvin leikkausosaston plastiikkakirurgiseen leikkaussaliin on suunniteltu tarvittavan yhden tiimin verran (5 hoitajaa) uusia vakansseja, minkä lisäksi Töölön sairaalan plastiikkakirurgiselta leikkausosastolta siirtyy 2-5 hoitajaa vakansseineen. Jorvin sairaalan leikkaussalien anestesiologisen vaativuuden jatkuvasti lisääntyessä ja leikkausvolyymin kasvaessa, on tarve perustaa Jorvin sairaalan anestesiayksikköön yksi uusi vakanssi turvaamaan riittävä päiväaikainen lääkärivahvuus (ns. raskaan päivystyksen päästäjä). Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 6 uutta vakanssia. 4

3. Jorvin Palovammakeskuksen plastiikkakirurgian erikoislääkärin virka Jorvin sairaalan uuden Palovammakeskuksen suoritemäärät tulevat merkittävästi lisääntymään eivätkä nykyiset lääkäriresurssi ole riittävät kattamaan kasvavaa kysyntää. Vuodelle 2015 lisäys on 8-10 vaativaa tehohoitoista palovammapotilasta ja 80 100 vuodeosastohoitoista potilasta. Lisäksi lapsipotilaiden määrä on kasvussa ja heitä ennakoidaan hoidettavan jatkossa myös Jorvin palovammakeskuksessa. Toiminnallisena muutoksena esitettävän uuden plastiikkakirurgian vakanssin hoitaja tulee toimimaan Jorvin Palovammakeskuksessa vahvistaen osaltaan myös Jorvin muuta plastiikkakirurgista toimintaa ja mahdollistaen laajemman plastiikkakirurgisen toiminnan Jorvissa. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään yhtä uutta vakanssia. Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen 1. Stroke Unit- valvontayksikön hoitopaikkojen lisäys Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen valmistuttua nykyinen 5-paikkainen neurologian aivoverenkiertohäiriöpotilaiden valvontayksikkö laajenee 10-paikkaiseksi vastaten sairaanhoitopiirin 1,5 miljoonan väestön tarpeita. Kymmenestä hoitopaikasta kahdesta tehdään nykyisten standardien mukaiset eristyshuoneet. Hoitopaikkojen lisäämistarpeelle on olemassa kiistaton näyttö niin kansainvälisten kuin kansallistenkin tutkimusten valossa. Hoitopaikkoja lisäämällä voidaan lyhentää potilaiden hoitoaikaa päivystysalueella, mikä vähentää osaltaan päivystyksen kuormitusta ja parantaa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidon laatua ja turvallisuutta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden keskittäminen isompaan kokonaisuuteen tuo selvästi myös synergiaetua henkilöstön käytössä koko neuroyksikössä lisäten samalla potilasturvallisuutta asianmukaisessa hoitoympäristössä. Meilahden tornisairaalan remontin arvioitu valmistumisajankohta on joulukuussa 2014. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että valvontayksikkö aloittaisi toimintansa 7-paikkaisena (kahden hoitopaikan lisäys) keväällä 2015. Vuoden 2016 osalta tavoitteena on, että kaikki 10 hoitopaikkaa olisivat potilaskäytössä. Kolmen lisähoitopaikan käyttöönotto vuonna 2016 edellyttää henkilöresurssien uudelleenarviointia. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 4 uutta vakanssia. 2. Meilahden tornisairaalan leikkaussalien käyttöönotto Meilahden tornisairaalan remontin valmistuttua muualla väistössä olleet Meilahden sairaalan operatiiviset toiminnot palaavat takaisin ja leikkausosastolla palautetaan remontin aikana väistötiloina toimineet leikkaussalit (14 19) takaisin leikkaussalikäyttöön samalla heräämöä 10 potilaspaikalla laajentaen. Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla tehtiin vuonna 2013 (ml. päivystykset) yhteensä 6 953 leikkausta (joista päivystyksiä 4 255) sekä lisäksi heräämötoimenpiteitä ja ulkopisteanestesioita 4 971 kappaletta. Leikkaustoimenpiteistä ns. jononpurkuleikkauksia oli 162 vuonna 2013. Tornisairaalan remontin aikana on pehmytkudoskirurgisten leikkausten, erityisesti päivystysleikkausten kysyntä kasvanut. Kysyntään ei nykytoiminnalla pystytä vastaamaan lääketieteellisesti hyväksyttävällä nopeudella. Meilahden sairaalaan, jossa leikkaussalikapasiteetti nousee nykyisestä 12:sta 18:sta, siirtyy HYKS:n operatiivisesta toiminnasta leikkaustoimintaa Kirurgisen sairaalan lisäksi sekä Jorvin että Peijaksen sairaaloista. Siirtyvä kirurgia on pääosin ns. raskasta kirurgiaa. Meilahden tornisairaalan paluumuutolla tulee olemaan heijastusvaikutuksia myös Herttoniemen sairaalan operatiiviseen toimintaan. Näiden järjestelyjen seurauksena virka-aikainen leikkaussalikapasiteetti kokonaisuudessaan lisääntyy. Vuositasolla Meilahden sairaalassa tehtävien leikkausten määrän arvioidaan kasvavan noin 2 500:lla. Tavoitteena on asteittain vähentää lisätöiden määrää jo vuoden 2015 loppupuolella, vaikka varsinaiset vaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vasta Meilahden tornisairaalan käyttöönoton jälkeen vuoden 2016 aikana. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 9 uutta vakanssia. 5

3. Meilahden tornisairaalan teho- ja tehovalvontaosaston 10 perustaminen Meilahden tornisairaalaan perustetaan teho- ja tehovalvontaosasto 10, jossa on 20 teho- ja tehovalvontapaikkaa, kun aiemmin käytössä oli 7 tehohoitopaikkaa. Teho- ja tehovalvontapaikkojen lisäys on tärkeää, jotta voidaan vastata yhä suurempaan kysyntään ja saavutetaan valtakunnallinen taso tehohoitopaikkojen määrässä. Uuden osaston perustaminen tehostaa toimintaa ja parantaa hoidon laatua, kun kaikki teho- ja tehovalvontahoitoa tarvitsevat potilaat voidaan hoitaa yhdellä osastolla vuodeosastokuntoisiksi. Samalla saavutetaan yhden päivystäjän hallitsema optimaalisen suuri osastokoko, vastataan paremmin erikoisalakohtaisiin kysynnän vaihteluihin ja vältytään erikoisalakohtaisilta pieniltä tehovalvonnoilta/ valvonnoilta. Teho- ja tehovalvontatasoinen hoito, sisältäen tasapuolisesti kaikki erikoisalat sydän- ja neurokirurgiaa lukuun ottamatta, keskitetään hallinnollisesti Meilahden tornisairaalassa ATeK:n tulosyksikköön. Toiminnan muutoksen vaikutuksia tehohoitopäivien ja tehovalvontapäivien määrään on tässä vaiheessa vaikea varmuudella arvioida, sillä tehovalvontatasoisia potilaita on aiemmin hoidettu hajautetusti heräämössä, päivystyspoliklinikalla, sisätautien tehovalvonnassa ja vuodeosastolla, joissa on tarkoitus jatkossa keskittyä oman hoitoprosessiin ydinosaamiseen kuuluvien potilaiden sujuvampaan hoitoon. Henkilöstön tarve lisääntyy uusien tehohoitopaikkojen vuoksi. Meilahden tornisairaalassa tulee remontin jälkeen olemaan 33 kaikille potilasryhmille avointa teho- ja tehovalvontapaikkaa nykyisen 16 asemesta. Esityksenä on, että uudet hoitopaikat otetaan käyttöön vaiheittain palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 14 uutta vakanssia. 4. Meilahden Tornisairaalan paluumuutto Meilahden tornisairaalan käyttöönotto ja ns. paluumuutto tapahtuu vaiheittain kevään syksyn 2015 aikana. Tornisairaalaan paluuseen on valmistauduttu uudistamalla potilasprosesseja sekä kehittämällä tukipalveluita. Samanaikaisesti on siirrytty sähköiseen hoitokertomukseen ja kehitetty sähköistä asiointia. Hoitomenetelmät ovat kehittyneet samalla kun potilaiden hoitoisuus on lisääntynyt ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Nämä muutokset edellyttävät osastotoiminnan henkilöstömäärien ja henkilöstörakenteiden uudelleen arviointia. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 8 uutta vakanssia. 5. Sydänkirurgian toiminnan tehostaminen Väestön ikärakenteen muutos lisää sydänkirurgian tarvetta samalla kun erikoislääkäreitä on jäämässä eläkkeelle. Sydänkirurgeja koulutetaan (koulutusaika 5-10 vuotta) tällä hetkellä vähemmän kuin HYKS:n koulutusohjelman mukainen tarve osoittaa. Sydänkirurgiassa on myös jouduttu turvautumaan lisätöihin, jotta hoito on pystytty antamaan hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitettyjen 2 uuden vakanssin avulla on tarkoitus vähentää lisätöiden tarvetta ja samalla edistää sydän- ja thoraxkirurgian hoitoonpääsyä parantamalla mm. jononhallintaa ja potilasohjausta. 6. Thorax- ja ruokatorvikirurgian lisääntyminen Ruokatorvi- ja keuhkosyöpäkirurgia lisääntyy vuosien 2013-2014 aikana noin 15 %. Osa kasvusta tulee muilta sairaanhoitopiireiltä, jossa thoraxkirurgia omana toiminta toistaiseksi päättyy ja potilaat siirtyvät Hyksiin hoidettavaksi eri sopimuksella. Kymenlaaksosta tullee uusia thoraxkirurgisia potilaita yhteensä noin 70-80 /vuosi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on tiedustellut mahdollisuutta lähettää HYKS Sydän- ja keuhkokeskukseen vuosittain noin 20-30 uutta keuhko- ja ruokatorvisyöpää sairastavaa potilasta miniinvasiiviseen kirurgiseen hoitoon. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiiristä on tehty kysely mahdollisuudesta hoitaa Sydän- ja keuhkokeskuksessa keuhko- ja ruokatorvisyöpää sairastavia potilaita mini-invasiivisella leikkaustekniikalla. Huomioiden edellä mainitut ympäristön keskussairaaloiden palvelukysyntä sekä HUSalueen ikääntyvän väestön sairastavuuden lisäys, leikkausten lukumäärän vuosikasvu on todennäköisesti 150 kpl. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 7 uutta vakanssia. 6

7. Syöpäkeskuksen toiminnan tehostaminen Hematologisten potilaiden määrä lisääntyy. Hematologian klinikan lähetemäärät kasvoivat 11 % vuodesta 2012 vuoteen 2013. Potilaskontakteja oli 21 849 ja ne lisääntyivät edellisvuodesta 4 %. Nyt käytössä olevilla henkilöresursseilla ei pystytä vastaamaan tehokkaasti kasvaviin lähetemääriin. Tämän vuoksi lähetevirtojen tehokas hoito ja prosessien virtaviivaistaminen Lean-periaatteiden mukaisesti on tulevaisuuden kysynnän hallinnan kannalta keskeistä. Syöpäkeskuksen palvelukysynnän ja potilasmäärän voimakkaan kasvun vuoksi esitetään toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 yhtä uutta vakanssia. 7